EUROOPPA a.d. 2030

[Talvela]

Kuten viestistäsi selviää ovat pientilat kadonneet koska teknologia helpottaa isompien tilojen pitämistä ja tehden niistä kannattavempia. Minusta on parempi olla köyhä kaupungissa kuin köyhä maaseudulla missä matkustamiseen kuluu huomattavasti enemmän varoja, joten en ymmärrä miten ajattelit korjata asian ellet halua matkustaa ajassa taaksepäin sellaiseen aikaa jolloin ei ollut koneita taikka muuta teknologiaa.

Tämä keskustelu kuuluu pikemminkin tänne.
https://maanpuolustus.net/threads/työllisyyden-näkymät.4832/

Ilman tulonsiirtoja kaupunki olisi maanpäällinen helvetti ja maaseudun köyhä asuu tänäkin päivänä omakotitalossa tai pahimmillaan rivitalossa.
Koko homma on korttitalo ja ainoastaan maan omistaminen takaa omavaraisuuden, tämä ymmärretään maalla paremmin.
Siksi itsekin pidän kiinni pelloista ja metsistä vaikka asun kaupungissa tällä hetkellä.
Seuraavaksi voimme odottaa että EU käskee aloittamaan maan pakkolunastukset, silloin olemme yhdellä vedenjakajalla.

 

[Talvela]

Haluaisin vieläkin sivun mistä tuo kartta on lähtöisin ja minkälaista porukkaa siellä kirjoittelee... sillähän tämäkin keskustelu selviäisi. Lisäksi olisi myös hyvä tietää mihin laskelmiin tuo kartta oikein perustuu koska ainakaan demograafisesti ei voi pitää paikkaansa, mutta kuten olen maininnut en halua kieltää ketään fantasioimasta tuollaisista skenaarioista saatika pakottaa ketään asumaan kaupungissa.

No varmasti jos yksittäistä karttaa jäljität niin löydät natsin, voin etsiä sitten tilalla juutalaisen.
En sitten tiedä hyödymmekö siitä mitään.

 

[Lojalisti]

Suosittelen tutustumaan paljonko semmoinen nyky trendin mukainen iso navetta, automatisointi, traktorit, työkoneet ja ym puhumattakaan maksaa nykyisellä maatalouden kannattavuudella maksaa. Siihen ei välttämättä riitä yksi ihmisen ikä vaan sitä maksaa seuraavakin polvi.

Mitä köyhyyteen tulee niin en ainakaan hyvä palkkaisiin kuulu. Mieluummin teen töitä vähän syrjemmällä kuin lojun jossain kaupungin nurkilla yhteiskunnan elättinä.

 

[Teräsmies]

Ilman tulonsiirtoja kaupunki olisi maanpäällinen helvetti ja maaseudun köyhä asuu tänäkin päivänä omakotitalossa tai pahimmillaan rivitalossa.
Koko homma on korttitalo ja ainoastaan maan omistaminen takaa omavaraisuuden, tämä ymmärretään maalla paremmin.
Siksi itsekin pidän kiinni pelloista ja metsistä vaikka asun kaupungissa tällä hetkellä.
Seuraavaksi voimme odottaa että EU käskee aloittamaan maan pakkolunastukset, silloin olemme yhdellä vedenjakajalla.

Tulosiirtojen varassa köyhät eläisivät maaseudullakin...tuohon lisäksi autopakko sekä kaikki muut kustannukset joita omaan taloon liittyy ja rahaa palaa. Moniko haluaa asua maaseudulla ja viljellä pientä palstaansa? Suomalaisista iso osa ei tuota halua joten kannattaa unohtaa tuollainen maalaisromantiikka.


EU:n pakkolunastuksista en ole kuullutkaan.

 

[Nojatuolistrategi]

Omissa kokemuksissa “pakolaisaalto” konkretisoi somaleissa Helsingin rautatietorilla. Sillä oli vaikutus. Maahanmuuttajat ovat muuttaneet kielenkäyttöäni – samalla tavalla kuin Aamulehti ja Kari Suomalainen:




Aikanaan Uusi aapinen (1972) kertoi, että “nee-ke-ri naut-tii ba-naa-nista”. Luin myös Agatha Christien Kymmenen pientä neekeripoikaa (= nyk. Eikä yksikään pelastunut). https://fi.wikipedia.org/wiki/Eik%C3%A4_yksik%C3%A4%C3%A4n_pelastunut

Spoiler

Neekeri-sana esiintyi menneinä vuosikymmeninä populaarikulttuurissa huomattavasti nykyistä useammin.[9] Suomalaisissa kupleteissa 1920-luvulla on selviä minstrel show -vaikutteita mustista ihmisistä kertovissa lauluissa. Myös eräiden farssielokuvien, kuten Pekka ja Pätkä neekereinä, "neekerihahmot" sekä Musta Pekka -pelikortit ja suomalaiset lakritsipatukkahahmot juontavat juurensa minstrel show -taiteeseen.[37] Elokuvassa Pekka ja Pätkä neekereinä (1960) suomalainen parivaljakko Pekka ja Pätkä osallistuu naamansa mustiksi värjänneinä viihderavintolan koe-esiintymiseen. Antti-Ville Kärjän mukaan elokuva on tyypillinen esimerkki aikansa elokuvahuumorista, jossa stereotyyppiset ja eksoottiset representaatiot, joilla ei välttämättä ole suhdetta viittauskohteidensa todelliseen kulttuuriin, huvittavat suurta yleisöä. ”Sheikit ja neekerit nyt vain kävelevät jossain vaiheessa elämäänsä nykivin niskoin ja askelin, polvet tiukasti yhdessä.” Yleisö nauraa eksoottisille kummajaisille, kuten neekereille.[38]

Esimerkkejä löytyy viljalti populaarimusiikista läpi koko vuosisadan, kuten J. Alfred Tannerin levytyksestä ”Kymmenen pientä neekeripoikaa” (1924), Georg Malmsténin ”Oli kerran neekeripoikanen” ja ”Neekeriprinsessa” (1938), Klamydian ”Ratkiriemukkaat neekerit” (1991), Reino Helismaan ”Balladi Villistä lännestä” (1949) ja "Daiga-daiga-duu" (1949), Metro-tyttöjen ”Suzy, pieni neekerityttö” (1950), Kristiina Halkolan ja Kaj Chydeniuksen ”Magdaleenan neekerilaulu” (1968), Martti Innasen ”Neekeriäiteen kumipanaani” (1978), Eppu Normaalin ”Maailma loppuu neekerikylässä” (1984)[39], Freud Marx Engels & Jungin "Buuri Johannesburgista" (1986) sekä Hausmyllyn vuoden 1991 Suomen myydyimmän singlen ”Se mustamies” sanoituksissa.[40][41] Hausmyllyn kappaleen kertosäe lainattiin Kake Singersin kappaleesta ”Me halutaan olla neekereitä”.[41]

Mikko Alatalon vuonna 1980 julkaistulla levyllä Elävänä Pispalassa on kappale ”Kyllä sitä ny ollaan niin neekeriä, että”. Alatalon mukaan kappale oli alun perin tarkoitettu ”satiiriksi suomalaisten rotuennakkoluuloista”, mutta laulu kääntyi itseään vastaan ja eräs afrikkalainen opiskelija oli kertonut Alatalolle pihan lasten kiusaavan häntä laulun sanoin.[42] Mikko Alatalo kertoi vuonna 2002 lehtihaastattelussa empineensä kappaleensa uudelleenlevyttämistä, koska ”tätä n-alkuista sanaa ei saisi enää nykyisin sanoa”.[43] Neljä vuotta myöhemmin Alatalo totesi, ettei enää haluaisi esittää kappaletta kuin korkeintaan nostalgisista syistä ja silloinkin vain ”edellyttäen, etteivät toivojat ole uusnatseja”.[44][9]

Lastenkulttuuriin Suomessa ja Euroopassa on kuulunut myös sellainen vitsi- ja loruperinne, jonka kohteena ovat olleet ”neekerit” ja heidän ihonvärinsä. Esimerkiksi Sirkka-lastenlehdessä julkaistiin vuonna 1927 vitsi: ”Pikku Poju: Minäpä tiedän, miksi pikku neekeripojat ovat niin onnellisia. Äiti: No minkä tähden? Pikku Poju: Niiden äidithän eivät voi koskaan nähdä, ovatko kädet puhtaat vai likaiset.”[24]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Neekeri

Mutta niin muuttuu mailma; silloin kuin nyljetty orava, nyt mahdut hädintuskin tähän samaan hännystakkiin; niin muuttuu mailma, Eskoni.

 

[Honcho]

Suuri osa Tuusulasta lasketaan kuuluvaksi Helsingin keskustaajamaan, eikä se oikeastaan eroa ympäristöltään Vantaan tai Espoon reuna-alueista.

Katso liite: 16587
Suomalaista kaupunkimaisemaa. Näkymä Helsingistä Vantaan suuntaan.

Jep...tämä on vinkeä juttu etenkin joidenkin kuntaliitosten myötä. Ylämaan kuihtuva kylä (kaupallinen tiedote: vaikka sieltä louhitaan aivan erinomaista luonnonkiveä) on reilun 30 kilsan päässä Lappeenrannasta, täysin erillinen saareke ja välissä hirveästi liki asumatonta (ja erittäin kaunista) maaseutua. Kuitenkin ollaan virallisesti kaupunkialueella

En tiedä miten n. 70% kaupungistumisaste on laskettu, oletan ja toivon että siinä on noudatettu sentään jotain järkeviä kriteerejä, esim. tietyn tiheyksinen taajama on "kaupunkia" riippumatta virallisesta statuksesta ja toisaalta "kaupunkia" oleva maaseutu on maaseutua. Muuten koko prosentissa ei olisi tolkun häivää.

 

[hansai]

Haluaisin vieläkin sivun mistä tuo kartta on lähtöisin ja minkälaista porukkaa siellä kirjoittelee... sillähän tämäkin keskustelu selviäisi. Lisäksi olisi myös hyvä tietää mihin laskelmiin tuo kartta oikein perustuu koska ainakaan demograafisesti ei voi pitää paikkaansa, mutta kuten olen maininnut en halua kieltää ketään fantasioimasta tuollaisista skenaarioista saatika pakottaa ketään asumaan kaupungissa.

Ei ole mitään hajua mistä kartta on.
Kerro, onko esim. viron, latvian, liettuan, puolan ja tsekkien harjoittamalla linjalla kovia ongelmia jihadistisen terrorismin kanssa ja rinnakkaisyhteiskuntien syntymisen kanssa verrattuna esim. espanjan, ranskan, saksan, englannin, ruotsin ja suomen linjaan?

Mikä on ennuste vuoteen 2030?

 

[Teräsmies]

Suosittelen tutustumaan paljonko semmoinen nyky trendin mukainen iso navetta, automatisointi, traktorit, työkoneet ja ym puhumattakaan maksaa nykyisellä maatalouden kannattavuudella maksaa. Siihen ei välttämättä riitä yksi ihmisen ikä vaan sitä maksaa seuraavakin polvi.

Mitä köyhyyteen tulee niin en ainakaan hyvä palkkaisiin kuulu. Mieluummin teen töitä vähän syrjemmällä kuin lojun jossain kaupungin nurkilla yhteiskunnan elättinä.

Köyhät kaupunkilaiset eivät halua muuttaa maaseudulle joten heidät pitäisi pakottaa ostamaan autot ja pakolla laittaa pienvilvelijöiksi... hyvää tulee? Tuskinpa ainakaan halvemmaksi tulisi koska pientiloja olisi potentiaalisesti satoja tuhansia. Jokaisten tilallisen pitäisi selvitä perustoimeentulotuella (480€) taikka työttömyysturvalla (560€)! Nimittäin tilojen tuotoilla eivät ainakaan selviäisi varsinkaan jos eivät osaisi/haluaisi sellaisia ylläpitää.

Ei, kyllä minä olen mieluummin "varakkaampi köyhä" kaupungissa kuin kolhoosilainen maaseudulla.

 

[Teräsmies]

Ei ole mitään hajua mistä kartta on.
Kerro, onko esim. viron, latvian, liettuan, puolan ja tsekkien harjoittamalla linjalla kovia ongelmia jihadistisen terrorismin kanssa ja rinnakkaisyhteiskuntien syntymisen kanssa verrattuna esim. espanjan, ranskan, saksan, englannin, ruotsin ja suomen linjaan?

Mikä on ennuste vuoteen 2030?

Katselen asioita yleensä isommasta mittakaavasta, enkä panikoi kovinkaan helposti asioiden suhteen, joten en pidä jihadismia mitenkään erityisen isona ongelmana nyt saatika lähitulevaisuudessa. Ennusteeni vuodelle 2050 on se, että jos ei saada päästöjä (tappavat satoja tuhansia Eurooppalaisia joka vuosi) sun muita ongelmia kuntoon maailmanlaajuisesti, niin kenelläkään tämän planetaan asukkaalla ei tule olemaan kovinkaan kivaa.

 

[Honcho]

Joo, tässä on nyt taas selvästikin maailmanlaajuinen salaliitto meneillään eikä luontainen yhteiskunnan muuttuminen.

Ei toki ole salaliitto, vaan kaupungistuminen on luonnollista kehitystä. Siihen on silti syynsä, miksi kaupungistumisaste ei missään suuremmassa maassa ole 100%, käytännössä se yleinen taso on n. 80%. Kepun vemputus alueellistettuine valtionvirastoineen ei vetoa meikäläiseen pätkääkään. Tosin en voi kuin pyöritellä silmiäni kun jotkut oikeasti tuntuvat ajattelevan että kuntien valtionosuudet ovat ikäänkuin jotain vastikkeetonta sosiaaliturvaa. Joillekin kunnille se ehkä onkin pitkälti sitä, mutta nämä muistuttavat väestörakenteeltaan lähinnä saattohoitokoteja, jotka tulevat "kuolemaan" omia aikojaan pois aktiiviväen mennessä elinkelpoisille alueille. Jos siis joidenkin ihanne olisi se, että valtionosuudet lopetettaisiin kokonaan, niin voisi vaan kysyä että: A) Heitetäänkö mummot ja papat hankeen jostain kuolevan kunnan vanhustentalosta vai B) Siirretäänkö ko. vanhustentalo jonnekin Pk-seudun ympäryspaikoille, jolloin sitä sosiaalirahaa menee saman shown pyörittämiseen huomattavasti enemmän.

Mitä maatalouteen tulee, niin omassa asuinkunnassa on vielä ihan omana elinaikana tapahtunut käytännössä se, että yritysten määrä vähenee, entiset maanviljelijät ovat osittain kehittäneet itselleen ihan muita hommia (aika moni muuten myös saa sellaisia, maanviljely on omalla tavallaan aika monenlaisia taitoja vaativaa hommaa) mutta parhaat tilat laajenevat, investoivat hurjaa vauhtia. Itse en ole mitään maahanmuuttajatyöllisyyttä nähnyt alalla, enkä oikeastaan muutenkaan työvoiman tarpeen lisääntymistä, eli nimenomaan TEKNIIKAN KEHITYKSEN myötä entistä harvempi maatila tuottaa saman mitä hirveän paljon suurempi määrä kauan sitten.

Näkisin kuitenkin että ne dramaattisimmat maassamuutot on nähty silloin 60-luvulta alkaen, kehitys menee vielä lähemmäs sitä 80% kaupungistumisastetta mutta hitaammin. Dramaattisia "tyhjentymisiä" ei enää tule tapahtumaan koska isot liikkeet ovat tapahtuneet ja nyt ne menevät sitten tilanteen mukaan omalla painollaan. Hyvin merkittävä osa pk-seudun nettomuutosta selittyy tavalla tai toisella ulkomaalaisen tai ulkomaalaisperäisen väen liikkumisella.

Edit: Jos kuvat ei näy niin kyseessä oli Hgin seudun nettomuuttoa ja ulkomaista nettomuuttoa esittelevät kuvaajat. http://www.helsinginseudunsuunnat.fi/fi/vaesto/vaeston-muuttoliike

Ulkomaisessa nettomuutossa on myös huomioitava, että lähtömuuttajien profiili taitaa olla keskimäärin tyystin erilainen kuin tulomuuttajien.

Mielenkiintoinen seikka on myös tämä laskennallinen syntyvyys, joka näyttää omalta osaltaan ihan toisenlaisia lukemia kuin muuttotilastot. Esimerkiksi Helsingissä vuosien 2012-2016 keskiarvon mukaan syntyisi vain 1,3 lasta per nainen (sisältäen siis luonnollisesti myös maahanmuuttajaväestön!). Omassa maaseutukunnassa taas lukema on 2,45. Lesta-alueilla näkyy olevan aika tummaa.

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005341682.html

...ehkä hieman OT mutta kyllä näillä kotimaan demografisilla pohdinnoillakin jotakin mielenkiinto-arvoa on tässä kokonaiskuvioissa.

 

[Springeri]

Hän on tyyppiä joka ei valita leipäjonossa.

Naks...

Suomen maaseudulle on muodostumassa valtavia EU tiloja joiden työntekijöistä suuri osa on jo nyt maahanmuuttajia. Nips...

Kiistämättä aika hupaisa ja viihdyttävä ketju. Kai kuitenkin ensimmäiseksi tulee mainita höperö-Suomessa pakollinen uskontunnustus (ettei Marko Forss rynnäköi oven läpi). Monikulttuurisuus on siis rikkaus ja pohjaton voimavara sekä loputtomien ennakoimattomien kohtaamisten luovien prosessien lähde. Ei mulla muuta.

Tuohon lainaukseen tartuin sen vuoksi, että sen sisältämää ajatusta ehkä voisi hieman tarkentaa. Suomessa ei ole yhtään valtavaa EU-tilaa. Suurimmat taitavat olla muutaman tuhannen hehtaaria. Suomessa ei oikeastaan voi olla yhtään valtavaa EU-tilaa, koska jopa suurimmatkin tilat ovat pikkuhikkiriikkisiä EU:n mittakaavassa ja puhumattakaan jenkeistä tai Kanadasta. Itse vuokraan omia peltojani maitotilalliselle, jolla on sata lehmää. Hieman perspektiiviä asiaa tuonee fakta, että vaikkapa Espanjassa tai Ranskassa suurtiloilla on 10000-20000 lypsävää. Suurtilojen tuleminen Suomeen ei ole missään tapauksessa mahdollista, koska sijoitetun pääoman tuotto ei riitä näillä leveysasteilla. Jottei asiassa olisi turhia väärinymmärryksiä, haluan korostaa että elintarviketuotannon omavaraisuus kaikissa mahdollisissa tilanteissa on itsenäisen kansan ja valtion perusedellytys. Uskontunnustus: Unohtamatta tietenkään monikulttuurin rikkautta.

Maaseudusta voisin todeta sen verran, että sen arvo ja arvostus tulee kasvamaan aivan helvetisti lähitulevaisuudessa. Yksi tekijä on vaikkapa koko ajan valtavasti kehittyvä teknologia. Ihminen ei ole enää sen homehtuvan lastulevyillä eristetyn toimistokopperon orja, ei. Otan nyt esimerkkejä mikrotasolta eli itsestäni. Vaikka olenkin nyt ollut aktiivisesta työelämästä pienellä ja kohta päättyvällä lepotauolla, olen hoidellut useita aikas lopaaleita rojekteja ihan vain mökkilaiturilla lepotuolissa istuen. Lopaaleita ehkä siksi, että osallistujia on ollut sanotaan yli kymmenestä eri maasta. Toinen suuri tekijä maaseudun arvostuksen tulevassa kasvussa on ketjun aihe islamisaatio eli Länsi-Euroopan sisäisen turvallisuuden romahdus. Nämä urbanisaation ihanuutta sopertelevat höpöttäjät tulevat vielä yllättymään. Ei olisi millään voinut arvata jne.., mutta sellaisia höperöt vain ovat. Sille ei oikein mitään voi. Aivan saatanan tyhmiä ovat.

Ettei uskontunnustus unohtuisi, niin: kuka pyyhkii pyllyt ja valtavan kumealla äänellä karjahteleva työvoimapula.

Islamisaatiosta ja maaseudusta otan esimerkin taas mikrotasolta. Ketjussa oli esillä joitain karttoja kehitysmaalaisten invaasiosta Eurooppaan, enkä niihin halua kantaa ottaa. Kerron esimerkinomaisesti hyvästä ystävästäni, jonka perhe mm. vietti elokuun alussa viikon kesäparatiisissa syvällä Suomen maaseudulla. Itävallassa keskiluokan keskimääräinen ostovoima lienee luokkaa 30 % parempi kuin maailman korkeimman veroasteen Suomessa. Ihmiset ansaitsevat rahaa. Nyt kuitenkin ikävä fakta se, että eräs surullisen hahmon viiksiniekka sattui syntymään Itävallan puolella, joka tarkoittaa sitä, ettei oikein mikään kansalaisten etuja ajava asia etene. Ei voi, koska Hitler ja perustuslaki sekä ihmisoikeudet. Itävalta on ehkä surullisin esimerkki Euroopassa olevasta kaameasta dilemmasta. Omaa elämäntapaa ei pystytä puolustamaan, koska arvopohja. Ystäväperheeni lapset on laitettu yksityiskouluun, koska Suur-Wienin alueella kaikki koulut ovat ns. rikastuneet. On paljon koululuokkia, joissa yksikään lapsi ei osaa sanaakaan saksaa. Wienin suuralueella muslimeiden osuus väestöstä on jotain luokkaa 15-20 % ja kouluikäisistä lapsista reippaasti yli puolet. Jos vaikkapa tämä kehitys ei ole islamisaatiota, niin haluaisin kuulla jonkin höperön selityksen siitä, että miksi se ei ole. Selitystä ei tulla tietysti koskaan kuulemaan, koska ei höperöillä ole mitään muuta kuin syvä usko omaan höperyyteensä.

Ystäväperheeni organisoi - ylläpylläri - asumisensa Suur-Wienin alueen ulkopuolelle maaseudulle. Esmes nyt vaikka Wienissä ei nuori raiskattavan oloinen Länsimaalainen nainen ei enää pysty yksin käymään kaupungilla kuin erittäin tarkoin määriteltyjen kortteleiden rajaamalla alueella. Se kai nyt sitten on se höperöiden #Unelma? Siksi maaseudun ja turvallisten alueiden kysyntä tulee väistämättä kasvamaan. Ainakin niin kauan kuin alueella on ketään muita kuin kehitysmaalaisia. Ei sitten millään olisi voinut tätäkään arvata.

Islamisaatiota koskeva tekstinpätkäni on itse asiassa hieman moderoitu itävaltaisen ystäväni sähköposti. Koska lienee päiväselvää, että teksti an sich luokitellaan Höperö-Suomessa vihapuheeksi, jään odottelemaan ajatuspoliisi Marko Forssin rynnäkköä asuntooni. Lakitupa odottanee, koska Suomessa asioita ei saa keskustella. Ennen rynnäkköä taidän käydä varastossa. Jos en aivan väärin muista, niin varastossa taitaa löytyä sellainen pikkulasten laaja potta, jota ei edes kolmevuotiaat saa nurin ettei pissa karkaa parketille. Haen sen Markolle valmiiksi tuohon eteiseen.

Jos vaikka Markoa sattuisi kusettamaan.

Jälkikirjoitus: hyvät ystävät matkustelkaa ja katselkaa avoimin silmin ympärillnne. Tehkää omat johtopäätöksenne. Hankkikaa lopaali verkosto ihmisiä, jotka tietävät asioita. Kuskaa lorottaen Ylen ja Sanomien päälle. Ne valehtevat niin sumeilematta ettei sen kuvaamiseen sanat riitä.

Suomi on henkisesti paljon pahemmassa tilassa kuin Neuvostoliiton satelliittina 1970-luvulla. Nyt Suomen PM tuskin uskaltaa kusella käydä ilman Eurostoliiton johtaja Merkelin lupaa. Tutustukaa maailmaan ja hankkikaa avoimin silmin ja korvin tietoa.

Ja tehkää jotain, että nämä höperöt saadaan Suomessa vallasta pois. Lapsemme ovat ehkäpä sen ansainneet.

 

[Ingsoc]

En nyt oikein tiedä tästä maaseudun pieneläjien omavaraisuudesta.

Sellaista väestöähän oli vielä 100 vuotta sitten vaikka kuinka paljon, jotka viljelivät jotain pientä maaplänttiä ja kituuttelivat miten taisivat. Tosiasia oli silloinkin, että rahaa piti saada jostain ja sitä nämä maaseudun köyhät saivat sitten metsätöistä, hevosmiehenä olemisesta, ojankaivuusta ja muista apumiehen hommista.

Edelleenkin maaseudulla asuu köyhää väkeä, joka on osittain omavarainen ravinnon osalta, mutta nyt rahanlähteenä toimii sitten työttömyyskorvaus tms. Varsinkin autottomuus suojaa hyvinkin tehokkaasti työpaikan saamiselta. Ja tosiaankin ihminen voi halutessaan tottua lähes mihin tahansa. Metsästys, kalastua ja perunanviljely toki toimii itsetunnon kohotuksena ja ihminen voi mieltää itsensä tuottavaksi yksilöksi.

 

[Honcho]

Islamisaatiota koskeva tekstinpätkäni on itse asiassa hieman moderoitu itävaltaisen ystäväni sähköposti. Koska lienee päiväselvää, että teksti an sich luokitellaan Höperö-Suomessa vihapuheeksi, jään odottelemaan ajatuspoliisi Marko Forssin rynnäkköä asuntooni. Lakitupa odottanee, koska Suomessa asioita ei saa keskustella. Ennen rynnäkköä taidän käydä varastossa. Jos en aivan väärin muista, niin varastossa taitaa löytyä sellainen pikkulasten laaja potta, jota ei edes kolmevuotiaat saa nurin ettei pissa karkaa parketille. Haen sen Markolle valmiiksi tuohon eteiseen.

Jos vaikka Markoa sattuisi kusettamaan.

Fobba sai hei potkut noista hommista - ei ollut tarpeeksi puhdasoppinen hommaan. Fobbahan jopa toi ihan esille että #unelmaan saattaa liittyä ihan myös ongelmia. En tiedä onko seuraajaa nimetty, mutta luultavasti ainakaan kukaan maltillinen ei ole tulossa tilalle.

 

[Lojalisti]

Köyhät kaupunkilaiset eivät halua muuttaa maaseudulle joten heidät pitäisi pakottaa ostamaan autot ja pakolla laittaa pienvilvelijöiksi... hyvää tulee? Tuskinpa ainakaan halvemmaksi tulisi koska pientiloja olisi potentiaalisesti satoja tuhansia. Jokaisten tilallisen pitäisi selvitä perustoimeentulotuella (480€) taikka työttömyysturvalla (560€)! Nimittäin tilojen tuotoilla eivät ainakaan selviäisi varsinkaan jos eivät osaisi/haluaisi sellaisia ylläpitää.

Ei, kyllä minä olen mieluummin "varakkaampi köyhä" kaupungissa kuin kolhoosilainen maaseudulla.

En ole sieltä mielestäni ketään pakottanut muuttamaan mihinkään. Ihan vastineeksi voi kysyä että kaikki kaupunkeihin asumaan niin hyvä tulee?

Sillä pien maataloudella jää henkiin huonoinakin aikoina. Mitäs se urbaani koko ikänsä kaupungissa asunut tekee jos vaikka sähkö loppuu ja taikaseinästä ei saakkaan kuukautista tukirahaa vaikka kymmeneen vuoteen. Maajussi pärjää silti jos vain viitsii käsipelillä työt tehdä. Siinä on se pieni ero. Vaikka se nyky aikana vastenmieliseksi tai takapajuiseksi mielletään.

 

[Ingsoc]

Maaseudusta voisin todeta sen verran, että sen arvo ja arvostus tulee kasvamaan aivan helvetisti lähitulevaisuudessa. Yksi tekijä on vaikkapa koko ajan valtavasti kehittyvä teknologia. Ihminen ei ole enää sen homehtuvan lastulevyillä eristetyn toimistokopperon orja, ei. Otan nyt esimerkkejä mikrotasolta eli itsestäni. Vaikka olenkin nyt ollut aktiivisesta työelämästä pienellä ja kohta päättyvällä lepotauolla, olen hoidellut useita aikas lopaaleita rojekteja ihan vain mökkilaiturilla lepotuolissa istuen. Lopaaleita ehkä siksi, että osallistujia on ollut sanotaan yli kymmenestä eri maasta. Toinen suuri tekijä maaseudun arvostuksen tulevassa kasvussa on ketjun aihe islamisaatio eli Länsi-Euroopan sisäisen turvallisuuden romahdus. Nämä urbanisaation ihanuutta sopertelevat höpöttäjät tulevat vielä yllättymään. Ei olisi millään voinut arvata jne.., mutta sellaisia höperöt vain ovat. Sille ei oikein mitään voi. Aivan saatanan tyhmiä ovat.

Tätä etätyön mahdollistamaa maaseudun nousua on hoettu 80-luvulta lähtien jo silloin tv:ssä esiteltiin miten 086:lla ja modeemilla hoideltiin töitä etänä.

Suurin osa kaupunkilaisista asuu kaupungissa kahdesta syystä. Siellä asutaan joko työpaikan tai sen takia, että tykätään kaupunkimaisesta elämäntavasta. Kyllä kaupungissa asuu myös ihmisiä jotka eivät tykkää asua siellä, mutta he ovat vähemmistönä.

Itse asiassa trendihän on ollut päinvastainen. Monet perheet jatkavat urbaania elämää ja eivät muuta Nurmijärvelle automatkan päähän työpaikastaan. Vielä 80-luvulla tuollainen liike oli enemmän sääntö kuin poikkeus keskiluokkaisissa perheissä. Monille se paljon hehkutettu maalaiselämä ajomatkan päässä Kirkkonummella tai Nurmijärvellä on itse asiassa iso pettymys ja takaisin palataan parin talven jälkeen kun lähimetsän polut on kuljettu ja on tarpeeksi tuijotettu HBO:n ohjelmia kun mitään muuta tekemistä ei ole ollut.

Innovaatiot yleensä tapahtuvat kun luovat ja älykkäät ihmiset ovat keskenään tekemisissä. Noin esimerkin vuoksi yksikään nero ei ole saanut nobelia sen jälkeen kun hän on muuttanut metsämökkiin tekemään etätyötä tietokoneella. Ainakin tuntemani tutkijat ovat hyvinkin paljon tekemisissä toisten tutkijoiden ihan reaalimaailmassa, vaikka on skypet ja ties mitkä etäneuvottelumahdollisuudet.

 

[Springeri]

Katselen asioita yleensä isommasta mittakaavasta, enkä panikoi kovinkaan helposti asioiden suhteen, joten en pidä jihadismia mitenkään erityisen isona ongelmana nyt saatika lähitulevaisuudessa. Ennusteeni vuodelle 2050 on se, että jos ei saada päästöjä (tappavat satoja tuhansia Eurooppalaisia joka vuosi) sun muita ongelmia kuntoon maailmanlaajuisesti, niin kenelläkään tämän planetaan asukkaalla ei tule olemaan kovinkaan kivaa.

Ystävällinen pyyntö. Vastaisitko analyyttisesti tuohon puolisen tuntia sitten kirjoittamaani viestiin?

Sillä tavalla niin kuin faktapohjaisesti? Haen tällä sitä, että jospa vastakkainasettelu voisi loppua. Ymmärrän senkin, ettet halua vastata ainakaan millään tavalla lisäarvoa tuottavasti. Sillekin on varmaan syynsä.

Ystävällisin terveisin Springeri.

 

[Teräsmies]

Ystävällinen pyyntö. Vastaisitko analyyttisesti tuohon puolisen tuntia sitten kirjoittamaani viestiin?

Sillä tavalla niin kuin faktapohjaisesti? Haen tällä sitä, että jospa vastakkainasettelu voisi loppua. Ymmärrän senkin, ettet halua vastata ainakaan millään tavalla lisäarvoa tuottavasti. Sillekin on varmaan syynsä.

Ystävällisin terveisin Springeri.

Passiivis-aggressiivinen sävy viestissäsi ei anna sellaista kuvaa että olisit valmis minkäänlaiseen rehelliseen keskusteluun, mutta sille on varmaan syynsä.

Ystävällisin terveisin Teräsmies.

 

[Honcho]

Tätä etätyön mahdollistamaa maaseudun nousua on hoettu 80-luvulta lähtien jo silloin tv:ssä esiteltiin miten 086:lla ja modeemilla hoideltiin töitä etänä.

Erona se, että nyt se toimii. Ei se mitään välitöntä totaalimullistusta aiheuta, mutta kyllä se hitosti joustavuutta lisää. Omassa työpaikassani on jo kotoa toiselta puolen Suomea työskentelevä avaintyöntekijä, ja itse pystyn hoitamaan kotoa jos tulee jotain "hätätilanteita" töissä. Nopeita valokuituja vedetään jo monessa paikassa muuallekin kuin kaupunkialueille. Ei tämä läsnäolon merkitystä poista, mutta se täydentää sitä. 8086 ja puhelinmodeemi oli pelkkä alkupiste, joka oikeasti ei ollut monestikaan kovin toimiva homma. Sama kuin sanoisi, että autot ovat ihan hömppää koska alkuaikojen "hevosettomat vaunut" olivat oikeasti paskoja hevosiin verrattuna.

Itse asiassa trendihän on ollut päinvastainen. Monet perheet jatkavat urbaania elämää ja eivät muuta Nurmijärvelle automatkan päähän työpaikastaan. Vielä 80-luvulla tuollainen liike oli enemmän sääntö kuin poikkeus keskiluokkaisissa perheissä. Monille se paljon hehkutettu maalaiselämä ajomatkan päässä Kirkkonummella tai Nurmijärvellä on itse asiassa iso pettymys ja takaisin palataan parin talven jälkeen kun lähimetsän polut on kuljettu ja on tarpeeksi tuijotettu HBO:n ohjelmia kun mitään muuta tekemistä ei ole ollut.

Mistä kuvaajista tätä trendiä voisi seurata? Mielestäni mitään suurta muutosta mihinkään suuntaan ei ole näkynyt, ainakaan tahoilla jotka eivät tällaisesta analyysistä hyödy. Ainoat lähteet joita tälle "trendin muutokselle" olen nähnyt, olivat kiinteistönvälittäjiä tai vaikka eräs kasvukeskuksiin keskittyvä asuntolainapankki.

Jos lapsiperheen valinnoista voi päätellä jotain syntyvyydestä (mielestäni voi) niin kyllä se Nurmijärvi, Tuusula ym ym ovat vielä ihan voimissaan.

hedelmällisyysluvut / se, montako lasta keskimäärin naiset saavat elinaikanaan (keskiarvo vuosilta 2012-2016):

Helsinki: 1,30
Vantaa: 1,71
Espoo (menee jo pääosin "Nurmijärven" puolelle): 1,80
Tuusula: 1,90
Vihti: 1,90
Nurmijärvi: 2,21
Siuntio: 2,12

Myös muista isoista kaupunkikeskuksista vastaavanlaisia lukemia:

Turku: 1,32
Rusko: 1,93
Nousiainen: 2,21

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005341682.html

 

[hansai]

Erona se, että nyt se toimii. Ei se mitään välitöntä totaalimullistusta aiheuta, mutta kyllä se hitosti joustavuutta lisää. Omassa työpaikassani on jo kotoa toiselta puolen Suomea työskentelevä avaintyöntekijä, ja itse pystyn hoitamaan kotoa jos tulee jotain "hätätilanteita" töissä. Nopeita valokuituja vedetään jo monessa paikassa muuallekin kuin kaupunkialueille. Ei tämä läsnäolon merkitystä poista, mutta se täydentää sitä. 8086 ja puhelinmodeemi oli pelkkä alkupiste, joka oikeasti ei ollut monestikaan kovin toimiva homma. Sama kuin sanoisi, että autot ovat ihan hömppää koska alkuaikojen "hevosettomat vaunut" olivat oikeasti paskoja hevosiin verrattuna.

Suurin käytännöneste etätyöskentelyn lisääntymiseen on työnantajien korvien välissä.
Asiantuntijatyöstä pystyisi tänä päivänä tekemään liki kaiken melkein mistä lokaatiosta tahansa.

 

[Ingsoc]

Mistä kuvaajista tätä trendiä voisi seurata? Mielestäni mitään suurta muutosta mihinkään suuntaan ei ole näkynyt, ainakaan tahoilla jotka eivät tällaisesta analyysistä hyödy. Ainoat lähteet joita tälle "trendin muutokselle" olen nähnyt, olivat kiinteistönvälittäjiä tai vaikka eräs kasvukeskuksiin keskittyvä asuntolainapankki.

Kuvaajien löytämisen jätän mielihyvin tilastotieteilijöille.

Mitä noista syntyvyysluvuista pitäisi päätellä? Se, että Raasepori ja Vantaa ovat samalla urbanisaation tasolla?

Tämä on vähän samankaltainen juttu kuin vaikka gentrifikaation eteneminen tai vaikka kaupunginosien turvallisuustilanne. Siitä saa parhaan käsityksen ihmisten keskuudessa.

Tietysti voidaan keskustella onko vaikka Sipooseen muuttaminen "maalle muuttamista". Ainakin urbanisaatio etenee Sipoon suuntaan kiihtyvää vauhtia. Ei Sipoo ole sen kauempana kuin vaikka Vantaan tai Espoon kaukaisimmat lähiöt ja HSL:n bussi sieltä kuljettaa ihmisiä töihin kartonovolvon lisäksi. Kerrostaloalueita nousee ja nuorisojengitkin pahoinpitelee lapsia ja nuoria.