Tässä ketjussa on todella paljon puutaheinää.
Tulevaisuutta käsitellään teräsmiesämäisesti "mutta kun musta tuntuu siltä, niin niin on" tai esim. "kaupungistuminen on luonnollista ja väistämätöntä" -näkökulmalla. Lähes kaikissa kirjoituksissa on lähtökohtana jossain muodossa ”jos ja kun nykylinja tulee jatkumaan loputtomiin”....
Pitkä historiallinen ja laaja systeeminen todellisuus on kuitenkin sellainen, että erilaisia trendejä tulee ja menee. Jos ja kun iso joukko keskenään yhteissopeutuneita trendejä muodostaa toisiaan tukevan voimakkaan ja kestävän ”trendikonklaavin", niin syntyy ns. megatrendejä.
Sekä trendeillä että megatrendeillä on käännekohtansa. Tavallaan käännekohdan voi jakaa osiin sen mukaan, että mitkä ovat nousevan ja väistyvän trendin valtatasapainosuhteet. Esim. näin…
1. Hegemoninen trendi säilyttää hegemonisuutensa, mutta ei kykene torjumaan nousevan trendin nousua ja leviämistä.
2. Hegemoninen trendi säilyttää hegemonisuutensa kokonaisuuden tasolla, mutta menettää hegemonian eri osa-alueilla.
3. Hegemoninen trendi alkaa jäädä jalkoihin kokonaisuuden tasolla, mutta säilyttää vahvoja linnakkeita.
Tämä sama systeeminen kuvio on tietenkin yleissivistystä omaaville tuttu myös eläinpopulaatioiden keskinäisiä suhteita mallintavien tutkimusten, memeettisten teorioiden, ideologia- ja tiedehistorioiden, taidehistorian, tuotantotalouden ja sen historioiden jne. jne. jne. puolelta.
Kyse on siis systeemisestä omalakisuudesta, jonka luonne ei synny siitä, että mistä ilmiöistä on kyse. Ilmiöiden laadulliset piirteet vaikuttavat lähinnä tuon systeemisen kokonaisuuden "tyyliseikkoihin".
Ketjun aihe on tärkeä. Ketjussa kuitenkin ajaudutaan paljon aiheesta poispäin suuntautuvaan nillittämiseen. Niinpä kokosin aloitusviestistä ne seikat, jotka itse ymmärsin kaikkein keskeisimmiksi. Kommentoin niitä lyhyesti yllä kuvaillusta näkökulmasta.
1.Jalkeille saatu väestökehitys tulee muuttamaan Eurooppaa de facto 20 vuodessa tavalla, jota tuskin kukaan pystyy hahmottamaan.
2.Euroopan väestön ikärakenne on sellainen, että sitä on paikattava. Kun syntyvyys on heppoista, niin uutta väkeä tulee sitten muualta.
3. Kun väestö saa uusia - piirteitä-, niin vaikuttaako se esim. demokratiaan?
4. Mitkä seikat ja piirteet elämänmuodossamme ovat ne, jotka kaikkein raskaimmin ottavat osumaa, kun tämä ilmiö alkaa olla -tavoitetilassa-?
5. Mitä tapahtuu ihmisten arjessa, mikä muuttuu, miten sopeutuminen onnistuu puolin ja toisin pitkällä aikajänteellä?
6. Tämä kehityslinja.. ..ei lopu ja siihen on sopeuduttava. Onko se meidän sukupolville vaikeaa, mutta seuraaville jo piis ov keik?
1. Loogis-analyyttlisestä - eli kokonaisuudesta yksityiskohtiin ja ilmiöistä niiden osa-alueisiin - suuntautuneella "ajattelulla" ei tietenkään voida hahmottaa tulevaisuutta noin 20 vuoden jaksolla. Ja suurin osa ihmisistä turvautuu juuri tuommoiseen ajatteluun - silloin kun yleensäkään vaivautuu ajattelemaan ollenkaan.
Se, että suurin osa ihmisistä ei osaa tai halua käyttää aivojaan ei tarkoita sitä, että kukaan ei osaisi tai haluaisi käyttää aivojaan.
Jos tuota tulevaa 20 vuoden jaksoa tarkastelee tekstini aloituksessa kuvatulla tavalla, niin varsin luotettava ennustaminen ei ole edes vaikeaa. Pitää vain katsoa, että mitkä megatrendit, missä vaiheissa ja missä suhteissa muihin trendeihin ja megatrendeihin kamppailevat ja yhteissopeutuvat.
2. Euroopan ikärakennetta tuotetaan poliittisin päätöksin ja mielikuvavaikuttamisen keinoin. Tehokkain tapa korjata ikärakennetta olisi turvautua väestönsiirtojen sijaan toisenlaisiin poliittisiin päätöksiin ja uudistaa mielikuvavaikuttamisen agendaa.
3. Kun väestö ”saa uusia piirteitä" niin se vaikuttaa demokratiaan.
- Islamisoituminen poistaa demokratian.
- Luovuuden, älykkyyden, innovatiivisuuden jne. tuottama väestömuutos (vrt. esim. piilaakso) vie demokratiakehitystä kansalaisyhteiskunnan ja rakentavan ulkoparlamentaarisen vaikuttamisen suuntaan. (Talous, teknologia, verkottuminen...)
- Polarisoituminen polarisoi ja siirtää prioriteettejä tarvehierarkian pohjan suuntaan.
4. Pahiten elämänmuodostamme ottaa osumaa elämänmuotomme.
Voimakkaimman kehitys- ja lujittumisprosessin piiriin saattaa yllättäen ja näennäisparadoksaalisesti kuulua - elämänmuotomme.
Väestö, arvot ja ideologiat jakautuvat dikotomiseen suuntaan: tästä elämänmuodosta erkaantuvat ja sitä erkaantumista tuottavat tahot (islamistit, tärähtäneistön tärähtänyt osa, ääriateistit, osa hedonisteista ja opportunisteista...) ja tätä elämänmuotoa ylläpitävät ja vahvistavat tahot.
Kerrataan vielä:
Systeemisten prosessien ennustaminen ei onnistu substanssiin keskittymisellä eikä myöskään analyyttisyydellä. Systeemisten prosessien ennustaminen vaatii systeemisyyteen paneutumista, systematisointia ja temaattista strukturointia. Nämä tarvittavat seikat ovat esim. analyyttisyyden ja asiakeskeisyyden kanssa täsmälleen päinvastaisen suuntaisia.
Huhtaloinnin ja tapostelun tapaisten ilmiöiden suunnasta saa myös erittäin voimakasta tukea sille näkökulmalle, että on olemassa sellaisia älykkäitä idiootteja, joille ei voi antaa käsiin systeemisiä työkaluja, koska he käyttävät systeemisyyden sivuuttavalla tavalla ja saavat sen seurauksena "analyysin" tulokseksi omat harhansa toiseen potenssiin korotettuna.
Uhmaikäisiä pikkukeisareita ei saisi ikinä päästää käyttämään sirkkeliä ja paineilmanaulainta - ei myöskään tai etenkään yhteiskunnallisen vakauden ylläpitämisen ollessa kyseessä.
. 
