EUROOPPA a.d. 2030

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja baikal
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tätä etätyön mahdollistamaa maaseudun nousua on hoettu 80-luvulta lähtien jo silloin tv:ssä esiteltiin miten 086:lla ja modeemilla hoideltiin töitä etänä.

Suurin osa kaupunkilaisista asuu kaupungissa kahdesta syystä. Siellä asutaan joko työpaikan tai sen takia, että tykätään kaupunkimaisesta elämäntavasta. Kyllä kaupungissa asuu myös ihmisiä jotka eivät tykkää asua siellä, mutta he ovat vähemmistönä.

Itse asiassa trendihän on ollut päinvastainen. Monet perheet jatkavat urbaania elämää ja eivät muuta Nurmijärvelle automatkan päähän työpaikastaan. Vielä 80-luvulla tuollainen liike oli enemmän sääntö kuin poikkeus keskiluokkaisissa perheissä. Monille se paljon hehkutettu maalaiselämä ajomatkan päässä Kirkkonummella tai Nurmijärvellä on itse asiassa iso pettymys ja takaisin palataan parin talven jälkeen kun lähimetsän polut on kuljettu ja on tarpeeksi tuijotettu HBO:n ohjelmia kun mitään muuta tekemistä ei ole ollut.

Innovaatiot yleensä tapahtuvat kun luovat ja älykkäät ihmiset ovat keskenään tekemisissä. Noin esimerkin vuoksi yksikään nero ei ole saanut nobelia sen jälkeen kun hän on muuttanut metsämökkiin tekemään etätyötä tietokoneella. Ainakin tuntemani tutkijat ovat hyvinkin paljon tekemisissä toisten tutkijoiden ihan reaalimaailmassa, vaikka on skypet ja ties mitkä etäneuvottelumahdollisuudet.

Kiitoksia vastauksesta. Kun tuo kaverini on nyt yhteyden päässä, niin laitoin hänelle viestiä ettei suomalaisen älymystön mielestä mitään firmaa voi pyörittää Itävallassa muualla kuin kaupungissa, koska Suomessa on trendi, modeemit, metsämökki, Nobel, HBO ja Nurmijärvi. eiköhän tuossa tulleet ne avainsanat? Ottaisitko vielä kantaa perheen lasten koulunkäyntiin? Vaihtoehtoina ovat siis muslimikoulu, jossa ei käytännössä kukaan puhu saksaa ja katolinen yksityiskoulu, joka maksaa taas keskiluokkaiselle perheelle aika saatanan rapeat rahat.

Odotan suurella mielenkiinnolla älymystön linjanvetoja. Lupaan välittää viisauden myös eteenpäin.
 
En minä halua olla kenenkään onnen esteenä. Jos pystyt tekemään työsi laiturin nokasta läppärillä janojuomaa siemaillen, niin ole hyvä vaan. Hyviä veronmaksajia maaseudulla tarvitaankin.

Itse asiassa miksi kituutat täällä Suomessa? Ota asiantuntijan homma vaikka Sveitsistä tai jostain äveriäästä Persianlahden valtiosta. Voit hoitaa sen etätyönä vaikka jostain Thaimaasta.

Aina toki kehitys ei ole sellaista kun yksilö itse toivoo. Muistan 90-luvulla kun joku koodari soitti radiohjelmaan ja raivosi piparin puutteesta tai siitä, että "suomalaiset naiset arvostaa vaan lihaksia ei sitä, että on fiksu". Koodari ilmoitti, että aikoo muuttaa thaimaaseen koska työt voi tehdä etänä ja siellä arvostetaan fiksuja miehiä.

No nyt 20 vuotta myöhemmin, ennuste on osittain toteutunut. Sitä koodausta tehdään pirusti etänä jostain intiasta. Siskoni muuten palkkasi koodarin muutaman kuukauden pätkään kuluvan vuoden toukokuussa. Palkkaa maksettiin 13 euroa tunnissa ja työpäivä alkoi tasan 8 reikä reikä. En tiedä oliko sitten säästäväinen kaveri, että pääsee nyt syksyllä sinne Thaimaahan, jossa arvostetaan nördempiäkin kavereita?
 
Kuvaajien löytämisen jätän mielihyvin tilastotieteilijöille.

Mitä noista syntyvyysluvuista pitäisi päätellä? Se, että Raasepori ja Vantaa ovat samalla urbanisaation tasolla?

Tämä on vähän samankaltainen juttu kuin vaikka gentrifikaation eteneminen tai vaikka kaupunginosien turvallisuustilanne. Siitä saa parhaan käsityksen ihmisten keskuudessa.

Tietysti voidaan keskustella onko vaikka Sipooseen muuttaminen "maalle muuttamista". Ainakin urbanisaatio etenee Sipoon suuntaan kiihtyvää vauhtia. Ei Sipoo ole sen kauempana kuin vaikka Vantaan tai Espoon kaukaisimmat lähiöt ja HSL:n bussi sieltä kuljettaa ihmisiä töihin kartonovolvon lisäksi. Kerrostaloalueita nousee ja nuorisojengitkin pahoinpitelee lapsia ja nuoria.

Keskustelu oli siitä, että haluavatko ihmiset (oletan: perheet) asua entistä enemmän urbaaneissa kuvioissa sen entisen "Nurmijärven OKT:n" sijaan. Jotkut haluavat, mutta mistään "trendistä" en ole nähnyt mitään merkkejä missään. Urbaanit välittäjät koittavat kääntää omat toiveensa etukäteen "trendiksi".

Ainakin Helsinkiä ja Turkua voi pitää kohtalaisen urbaaneina paikkoina meidän mittakaavassa. Kalasatamaan tehdään entistä enemmän perheasuntoja mutta yhä esim. rakentajilla suurin itku on Helsingin säännöistä jotka eivät esim. mahdollista kerrostalon rakentamista täynnä pelkkiä pieniä yksiöitä ja kaksioita.

Kun itse asuin pk-seudulla niin käytännössä kaikki puheet lapsiperheellisten kanssa nimenomaan Helsingissä asumisesta olivat kärjistettynä: Siellä ei ole varaa asua kuin rikkailla ja täysin pers'aukisilla (jotka eivät maksa omia asuntojaan). Yhtä tapausta lukuunottamatta lapsiperheiden suunta oli ympäryskuntien OKT-asumiseen (Tuusula hyvin suosittu). Se yksi poikkeus oli Pohjois-Savosta kotoisin oleva pomoni, ikänsä hyväpalkkaisissa asiantuntijatöissä ollut mies joka perusti perheen vähän (tai aika paljon) vanhempana kuin yleensä. Hänen vaimonsa preferoi urbaaniasumista vahvasti ja he hankkivatkin Kampista KAKSI kerrostalokämppää (ei nykyhinnoilla) jotka rempattiin yhdeksi isoksi. Kyseessä oli kaksilapsinen perhe.
 
Viimeksi muokattu:
Passiivis-aggressiivinen sävy viestissäsi ei anna sellaista kuvaa että olisit valmis minkäänlaiseen rehelliseen keskusteluun, mutta sille on varmaan syynsä.

Ystävällisin terveisin Teräsmies.

Kiitos vastauksesta. Nyt on pakko kysyä ihan yleissivistyksen vuoksi, että mitähän mahtaa olla passiivis-aggressiivinen sävy? Koko termi on minulle aivan uusi ja odotan mielenkiinnolla, josko joku viisaampi sitä avaisi.

Kuukkeloin termiä ja höpövikia kertoi seuraavaa (lainaus alla). Olen siis mielestäsi ilmeisen mielisairas jonkun tai joidenkin hyväksikäyttäjä. Kiitän panoksestasi keskusteluun- Tämä oli omalla tavallaan tavattoman avartavaa. Voin sanoa ihan rehellisesti, että en ole vastaavaan keskusteluun ikinä törmännyt, mutta aina oppii uutta.

What do Passive Aggressive behavior and domestic abuse have in common? When someone hits you or yells at you, you know that you've been abused. It is obvious and easily identified. Covert abuse is subtle and veiled or disguised by actions that appear to be normal, at times loving and caring. The passive aggressive person is a master at covert abuse and, as a result, can be considered an abuser.

Passive aggressive behavior stems from an inability to express anger in a healthy way.


A person's feelings may be so repressed that they don't even realize they are angry or feeling resentment. A passive aggressive can drive people around them crazy and seem sincerely dismayed when confronted with their behavior. Due to their own lack of insight into their feelings, the passive aggressive often feels that others misunderstand them or, are holding them to unreasonable standards if they are confronted about their behavior.



Common Passive Aggressive Behaviors


  • Ambiguity: I think of the proverb, "Actions speak louder than words" when it comes to the passive aggressive and how ambiguous they can be. They rarely mean what they say or say what they mean. The best judge of how a passive aggressive feels about an issue is how they act. Normally they don't act until after they've caused some kind of stress by their ambiguous way of communicating.
  • Forgetfulness: The passive aggressive avoids responsibility by "forgetting." How convenient is that? There is no easier way to punish someone than forgetting that lunch date or your birthday or, better yet, an anniversary.
  • Blaming: They are never responsible for their actions. If you aren't to blame then it is something that happened at work, the traffic on the way home or the slow clerk at the convenience store. The passive aggressive has no faults, it is everyone around them who has faults and that person must be punished for those faults.
  • Lack of Anger: The passive aggressive may never express healthy anger. There are some who are happy with whatever you want. On the outside anyway! The passive aggressive person may have been taught, as a child, that anger is unacceptable. Hence they go through life stuffing their anger, being accommodating and then sticking it to you in an under-handed way.
  • Fear of Dependency: From Scott Wetlzer, author of Living With The Passive Aggressive Man. "Unsure of his autonomy and afraid of being alone, he fights his dependency needs, usually by trying to control you. He wants you to think he doesn't depend on you, but he binds himself closer than he cares to admit. Relationships can become battle grounds, where he can only claim victory if he denies his need for your support."
  • Fear of Intimacy: The passive aggressive often can't trust. Because of this, they guard themselves against becoming intimately attached to someone. A passive aggressive will have sex with you but they rarely make love to you. If they feel themselves becoming attached, they may punish you by withholding sex.
  • Obstructionism: Do you want something from your passive aggressive spouse? If so, get ready to wait for it or maybe even never get it. It is important to them that you don't get your way. They will act as if giving you what you want is important to them but, rarely will they follow through with the giving. It is very confusing to have someone appear to want to give to you but never follow through. You can begin to feel as if you are asking too much which is exactly what they want to you to feel.
  • Victimization: The passive aggressive feels they are treated unfairly. If you get upset because he or she is constantly late, they take offense because; in their mind, it was someone else's fault that they were late. He/she is always the innocent victim of your unreasonable expectations, an over-bearing boss or that slow clerk at the convenience store.
  • Procrastination: The passive aggressive person believes that deadlines are for everyone but them. They do things on their own time schedule and be damned anyone who expects differently from them.
 
Tätä etätyön mahdollistamaa maaseudun nousua on hoettu 80-luvulta lähtien jo silloin tv:ssä esiteltiin miten 086:lla ja modeemilla hoideltiin töitä etänä.

Suurin osa kaupunkilaisista asuu kaupungissa kahdesta syystä. Siellä asutaan joko työpaikan tai sen takia, että tykätään kaupunkimaisesta elämäntavasta. Kyllä kaupungissa asuu myös ihmisiä jotka eivät tykkää asua siellä, mutta he ovat vähemmistönä.

Itse asiassa trendihän on ollut päinvastainen. Monet perheet jatkavat urbaania elämää ja eivät muuta Nurmijärvelle automatkan päähän työpaikastaan. Vielä 80-luvulla tuollainen liike oli enemmän sääntö kuin poikkeus keskiluokkaisissa perheissä. Monille se paljon hehkutettu maalaiselämä ajomatkan päässä Kirkkonummella tai Nurmijärvellä on itse asiassa iso pettymys ja takaisin palataan parin talven jälkeen kun lähimetsän polut on kuljettu ja on tarpeeksi tuijotettu HBO:n ohjelmia kun mitään muuta tekemistä ei ole ollut.

Innovaatiot yleensä tapahtuvat kun luovat ja älykkäät ihmiset ovat keskenään tekemisissä. Noin esimerkin vuoksi yksikään nero ei ole saanut nobelia sen jälkeen kun hän on muuttanut metsämökkiin tekemään etätyötä tietokoneella. Ainakin tuntemani tutkijat ovat hyvinkin paljon tekemisissä toisten tutkijoiden ihan reaalimaailmassa, vaikka on skypet ja ties mitkä etäneuvottelumahdollisuudet.

Keskeisin juttu on se että korvessa on niin vaikea saada humalassa sitä naista ja alkaa harmittamaan. Hemmo Paskiaista lainatakseni: "Naapurin Lippekin alkaa näyttämään aika hyvältä - koiraksi."
 
Kotimaa
Väestöliiton tutkimus: Lapsiperheet asuvat yhä lähempänä keskustoja
Lapsiperheet ovat jääneet asumaan yhä lähemmäs keskustoja. Toisaalta odotettu lapsiluku on kasvanut myös kauimpana maaseudulla.
a59bb3a27c2a40b38f15ec622acfde5e.jpg

Kaksivuotias Hilla Nyqvist ja äiti Aura Savela tekevät hiekkakakkuja leikkipuistossa Espoon Suurpellossa. (KUVA: Sara Aaltio HS)
Suvi Vihavainen HS, Ossi Mansikka HS
Julkaistu: 1.6.2016 2:00 , Päivitetty: 1.6.2016 7:07

Touhukas Hilla Savela, 2, lähtee kipittämään kohti leikkipuiston laitaa ja saa äitinsä, Aura Nyqvistin, peräänsä. Karkumatka auringonpaisteessa päättyy takaisin suurella rahalla neljä vuotta sitten rakennetun Angry Birds -leikkipuiston hiekkalaatikolle.

Lähellä sijaitseva kotikerrostalo on Espoon Suurpellossa. Alue on viime vuosina rakentunut Kehä II:n kupeeseen kymmenen kilometrin päähän Helsingistä, jossa Nyqvistin mies työskentelee.

”Muutimme Vantaalta Espooseen kaksi vuotta sitten sen jälkeen, kun Hilla syntyi. Kiertelimme eri alueita ja tykästyin tähän – [Suurpellon alue] on vehreä ja täältä on hyvät yhteydet”, Nyqvist kertoo.

”En juurikaan kiinnittänyt huomiota lapsiperheisiin ennen kuin sain oman lapsen. Mutta nyt olen pannut merkille, että puistossa on aina lapsiseuraa.”

Lapsiperheet sijoittuvat nyt asumaan yhä lähemmäs kaupunkien keskustoja samalla, kun osa heistä karkaa entistä kauemmas kohti maaseutua, kertoo Väestöliiton tuore tutkimus.

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka monen kilometrin päässä kaupunkikeskuksista pikkulapsiperheiden määrä on ollut suurimmillaan vuosina 1980–2014.

Vielä 1980-luvulla oli selvää, että maaseudulla asui suhteellisesti eniten pikkulapsiperheitä, kertoo perhetutkija Lassi Lainiala Väestöliitosta.

”Mitä kauempana kaupunkikeskuksesta oltiin, sitä enemmän siellä oli pikkulapsiperheitä. 1990-luvun laman jälkeen tapahtui selvä käänne, kun lapsiperheet muuttivat omakotitaloihin kaupunkien lähialueille”, Lainiala kertoo.

Tätä ”Nurmijärvi-ilmiötä” selitti asuntojen ja tonttien hinnan lasku. Nurmijärven kaltaiset kunnat hyötyivät perheiden muuttaessa sinne suuremmista kaupungeista esimerkiksi toisen lapsen saatuaan.

Sama kehitys on jatkunut Lainialan mukaan viime vuosiin asti, kunnes tilanne vuosien 2013 ja 2014 aikana alkoi muuttua. Nyt näyttää siltä, että perheet pysyvät maakuntakeskuksissa, vaikka heillä olisi useampi lapsi.

”Kaupunkeihin on tehty täydennysrakentamista ja lapsiperheet jäävät yhä lähemmäs kaupunkien keskustoja. He voivat jatkaa perheellistymistä kaupungeissa, jossa on enemmän heille sopivia asuntoja.”

Leikkipuiston kiipeilyrakennelman juurelle poikansa kanssa laskeutunut Sari Jäämaa kertoo, että heidän nelihenkinen perheensä muutti Tapiolasta Mankkaalle Tommin, 4, synnyttyä. Perhe tarvitsi lisää tilaa ja asuu nyt rivitalossa.

Suurpellosta katsottuna kotikaupunginosa sijaitsee viereisen Kehä II:n sisäpuolella.

”Mankkaa on rauhallinen, turvallinen sekä vihreä ja siellä on riittävästi tilaa. Siellä ei myöskään ole paljoa kerrostaloja”, hän kertoo.

”Meillä on kiva metsikkö kodin vieressä eikä lähellä ole isoja teitä.”

Asuinpaikan valinnassa painoi myös se, että Mankkaa on lähellä entistä kotipaikkaa.

Odotettu lapsiluku on kohonnut viime vuosina yli kahteen alueilla, jotka sijaitsevat noin viiden kilometrin säteellä kaupunkien keskustoista. Vielä vuonna 2000 odotettu lapsiluku oli samoilla alueilla 1,6.

Toisaalta kaikilla ei ole varaa asua keskustassa. Odotettu lapsiluku onkin kohonnut viime vuosina myös yli 50–60 kilometrin päässä maakuntakeskuksista sijaitsevilla alueilla.

”Lapsiperheet sijoittuvat sielläkin alueille, jotka ovat lähellä moottoritietä tai junarataa”, Lainiala sanoo.

”Niitä pitkin vanhemmat pääsevät käymään töissä isommissa kaupunkikeskuksissa.”

Lainiala uskoo, että lähitulevaisuudessa useampaan suuntaan kurkottava kehitys jatkuu.

”On urbanisoituvia, lähemmäs keskustaa siirtyviä lapsiperheitä ja sitten niitä, jotka haluavat ympärilleen enemmän tilaa.”

”Enemmän tilaa haluavat saattavat sijoittua mieluummin radanvarteen, jossa ei ole liikenneruuhkia eikä tarvita välttämättä autoa”, Lainiala arvioi.

Jäämaa on kotoisin Hämeenkoskelta Lahden kupeesta. Hän kertoo, että maaseudulle muuttaminen ei olisi hänelle kynnyskysymys, mutta esimerkiksi Helsingin kantakaupunkiin hän ei välttämättä muuttaisi.

Perheeseen kuuluu myös yksivuotias Erkka, joka nukkuu leikkipuiston laidalle parkkeeratuissa vaunuissa.

”Kantakaupunki asuinpaikkana voisi joskus olla kiva kokea, mutta lasten kanssa se tuntuisi vieraalta ajatukselta.”

”Ehkäpä sitten eläkeiässä”, Jäämaa naurahtaa.

Näin tutkimus tehtiin
Yleensä väestötieteessä on vertailtu, syntyykö kaupunkimaisissa, maaseutumaisissa vai taajaan asutuissa kunnissa suhteellisesti eniten lapsia.

Tässä Väestöliiton tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, kuinka pitkä matka asuinkunnasta on lähimpään maakuntakeskukseen ja missä on syntynyt suhteellisesti eniten lapsia hedelmällisessä iässä olevien naisten määrään verrattuna.

Tutkimus kertoo, kuinka monen kilometrin päässä keskuksesta kokonaishedelmällisyys on suurimmillaan vuosien 1980–2014 aikana.

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002903952.html
 
En nyt oikein tiedä tästä maaseudun pieneläjien omavaraisuudesta.

Sellaista väestöähän oli vielä 100 vuotta sitten vaikka kuinka paljon, jotka viljelivät jotain pientä maaplänttiä ja kituuttelivat miten taisivat. Tosiasia oli silloinkin, että rahaa piti saada jostain ja sitä nämä maaseudun köyhät saivat sitten metsätöistä, hevosmiehenä olemisesta, ojankaivuusta ja muista apumiehen hommista.

Edelleenkin maaseudulla asuu köyhää väkeä, joka on osittain omavarainen ravinnon osalta, mutta nyt rahanlähteenä toimii sitten työttömyyskorvaus tms. Varsinkin autottomuus suojaa hyvinkin tehokkaasti työpaikan saamiselta. Ja tosiaankin ihminen voi halutessaan tottua lähes mihin tahansa. Metsästys, kalastua ja perunanviljely toki toimii itsetunnon kohotuksena ja ihminen voi mieltää itsensä tuottavaksi yksilöksi.

Toivoa sopii ettei koskaan tarvitse lähteä koeponnistamaan tätä tottumista. Voi ottaa koville.

Vaikken maataloudesta "leipääni" saa niin ei heitä ainakaan halveksi. Heillä on sen verran iso osa väestön ruokkimisessa riippumatta siitä onko koulutausta tai asema yhteiskunnassa mikä vain.
 
Tottahan toki ihmiset saavat asua maaseudulla, mutta kunhan muistaa ettei valtaosa maapallon väestöstä halua asua ns pöndellä. Jos muuttaisin maaseudulle, niin silloin olisi melkeinpä pakko hommata ajokortti, auto, vakuutukset ja ottaa huomioon muut kulut... tuota en halua riesakseni koska se olisi minun budjetilla (saituudella oma osansa) aivan liian suuri rahareikä.

Toisaalta asumiskulut tippuvat maalle muuttaessa, etenkin jos lähdetään pk-seudulta muualle. Joukkoliikennekin maksaa jotakin. Se kompensoi osin, jopa täydellisesti, autoilusta syntyviä kuluja.

Liikkumiseenkin on eri vaihtoehtoja. Jos ei ole varaa ostaa ja käyttää uutta Raptoria, niin voi valita käytetyn Gripenin. Pieni ja tekniikaltaan luotettava käytetty auto ei maksa ihmeitä. Ajohistorian karttuessa vakuutusmaksut alenevat, ja ne ovat muutenkin pienemmät hieman varttuneemmalla kuljettajalla. Verotuksellisia etuja voi hakea konvertoimalla auton pakettiautoksi.

Esimerkiksi Ylen toimittaja ajaa 90-luvun keskikokoisella mersulla, jossa on bensiinimoottori, n. 23 sentin kilometrihintaan. Jos auto vaihdetaan pieneen, dieselmoottoriseen Toyotaan, niin kilometrihinnan voi odottaa putoavan jonnekin 15 sentin tietämiin. Vaikka vuodessa tulisi 30 000 km ajoa (työmatka kaupunkiin n. 50 km suuntaansa ja se tehdään n. 300 päivänä vuodessa), niin kuukausitasolla kustannukset jäävät 375 euroon.

https://yle.fi/uutiset/3-6905717
https://yle.fi/uutiset/3-8729811
 
Toivoa sopii ettei koskaan tarvitse lähteä koeponnistamaan tätä tottumista. Voi ottaa koville.

Vaikken maataloudesta "leipääni" saa niin ei heitä ainakaan halveksi. Heillä on sen verran iso osa väestön ruokkimisessa riippumatta siitä onko koulutausta tai asema yhteiskunnassa mikä vain.

Onko täällä joku halveksinut maaseudulla asuvia? Ei minun nähdäkseni ole sellaista kirjoittelua täällä näkynyt.

Täällä ilmeisesti väitellään siitä, että pitäisikö ihmisten asua maaseudulla vai ei, minusta ei ole tarvetta asua jos ei työskentele maaseudulla.

Köyhille maaseudulla asuminen tuottaisi ylimääräisiä kuluja.
 
Onko täällä joku halveksinut maaseudulla asuvia? Ei minun nähdäkseni ole sellaista kirjoittelua täällä näkynyt.

Täällä ilmeisesti väitellään siitä, että pitäisikö ihmisten asua maaseudullan vai ei, minusta ei ole tarvetta asua jos ei työskentele maaseudulla.

Metsästys, kalastus ja perunanviljely toki toimii itsetunnon kohotuksena.

Miten tuon voi muuten ymmärtää?
 
Keskeisin juttu on se että korvessa on niin vaikea saada humalassa sitä naista ja alkaa harmittamaan. Hemmo Paskiaista lainatakseni: "Naapurin Lippekin alkaa näyttämään aika hyvältä - koiraksi."

Ehkä osut asian ytimeen ainakin puolittain. Mitä nyt itse tunnen ns. syvän maaseudun asukkaita, niin onhan siellä kaikilla fiksuimmilla miehillä perhe. Maailma (ei siis Suomi) on täynnä naisia, jotka nauttivat turvallisesta asuinympäristöstä ja luonnosta ihan oikeasti. Omassakin metsästysseurassani on pj nainen ja hallituksessa taitaa olla 3 viidestä naisia. Toinen ja ehkä muun keskustelun paikka lienee se, ettei kaikki miehet vain oikein saa. En osaa asiaa sen syvemmin analysoida, mutta veikkaan ettei ainakaan humalassa kauhea flaksi käy.

Nostan esiin taas sen oman pointtini. Eli väitän edelleen, että kaupunkien muuttuessa yhä enemmän islamisaation rikastamiksi paskatunkioiksi, turvallisten asuinalueiden suosio tulee nousemaan. En oikein usko, että tämä mielipiteeni tulee koskaan muuttumaan. Mark my words: kukaan ei olisi voinut arvata.
 
Ehkäpä Suomi on vuonna 2030 kadehdittavan hyvä maa Euroopassa. Merkit näyttävät, että valtaosa kansasta aikoo sen sellaisena pitää. Siitäkin se on kiinni.

Toivottavasti on! Valitettavasti jos haittamaahanmuutto pysyy korkealla tasolla tai jopa lisääntyy niin väitän ettei meillä valitettavasti ole varaa ylläpitää nykyisen tasoista pohjoista hyvinvointiyhteiskuntaa. "Positiivisen syrjinnän" vuoksi tänne tulleiden ihmisten ylläpitäminen käy hyvin kalliiksi, kun esimerkiksi annetaan integroinnin parantamisen perusteella tukirahoja enemmän kuin kantasuomalaisille tämän lisäksi muutenkin yhteiskunnan kannalta hintaville lääkärikäynneille joudutaan ostamaan tulkkipalvelut päälle.

Eikä nyt ole tarkoitus millään muotoa maalta piruja seinille, mutta Kiina-ilmiön myötä maasta lähtenyt perusteollisuus tuskin on tekemässä paluumuuttoa tänne, joten tärkeä matalamman koulutuksen saaneen kansanosan työllistäjä uupuu. Tämä aiheuttaa sen rakenteellisen ongelman että meillä on vaikeuksia työllistää kantasuomalaisia, saati sitten tänne tulleita ihmisiä jotka eivät välttämättä ole edes kiinnostuneita opettelemaan suomenkieltä tai käymään kouluja. Valitettavasti kaikki eivät kuitenkaan voi esimerkiksi ajaa taksia, bussia tai paistaa pizzoja.

Esimerkiksi ehdotettu malli siitä että maahanmuuttajat voisi työllistää alemmalla palkalla tarkoittaisi käytännössä sitä että "perusduunit" vähenisivät entisestään kantasuomalaisilta ja saisivat antipatian määrän maahanmuuttajia kohtaan nousemaan aivan uusiin sfääreihin.
 
@Ingsoc

Kiitos, ihan mielenkiintoinen juttu. Lapsilukuja siinäkin pyöritettiin, Espoossa. Voidaan siis todeta ettei aikaisempi kommenttini Espoosta osana "Nurmijärvi-ilmiötä" ole pätevä, totuus on monipuolisempi.

Itse pitäisin tätä ennemmin ilmiön taittumisena ja toiveiden monipuolistumisena kuin trendin muutoksena. Isossa kuvassa tuskin mikään muuttaa sitä että ns. keskelle actionia aivan keskustoihin haluavat ovat keskimäärin painottuneemmin muita kuin lapsiperheitä. Mutta on hyvä että kaupungeissakin nyt tietoisemmin painotetaan lapsiperheitä suunnittelussa. Kaukana sijaitsevat nukkumalähiöt ainoana lapsiperheen vaihtoehtona ei ole ihan hyvä ilmiö.
 
Toivottavasti on! Valitettavasti jos haittamaahanmuutto pysyy korkealla tasolla tai jopa lisääntyy niin väitän ettei meillä valitettavasti ole varaa ylläpitää nykyisen tasoista pohjoista hyvinvointiyhteiskuntaa. "Positiivisen syrjinnän" vuoksi tänne tulleiden ihmisten ylläpitäminen käy hyvin kalliiksi, kun esimerkiksi annetaan integroinnin parantamisen perusteella tukirahoja enemmän kuin kantasuomalaisille tämän lisäksi muutenkin yhteiskunnan kannalta hintaville lääkärikäynneille joudutaan ostamaan tulkkipalvelut päälle.

Eikä nyt ole tarkoitus millään muotoa maalta piruja seinille, mutta Kiina-ilmiön myötä maasta lähtenyt perusteollisuus tuskin on tekemässä paluumuuttoa tänne, joten tärkeä matalamman koulutuksen saaneen kansanosan työllistäjä uupuu. Tämä aiheuttaa sen rakenteellisen ongelman että meillä on vaikeuksia työllistää kantasuomalaisia, saati sitten tänne tulleita ihmisiä jotka eivät välttämättä ole edes kiinnostuneita opettelemaan suomenkieltä tai käymään kouluja. Valitettavasti kaikki eivät kuitenkaan voi esimerkiksi ajaa taksia, bussia tai paistaa pizzoja.

Esimerkiksi ehdotettu malli siitä että maahanmuuttajat voisi työllistää alemmalla palkalla tarkoittaisi käytännössä sitä että "perusduunit" vähenisivät entisestään kantasuomalaisilta ja saisivat antipatian määrän maahanmuuttajia kohtaan nousemaan aivan uusiin sfääreihin.

Ei mennä nyt tässä ketjussa maahanmuuttoon, koska siitä taidetaan keuhkota muissa ketjuissa ihan tarpeeksi. Nostamasi pointti on aivan saatanan tärkeä. Teollisuuden ja työpaikkojen katoaminen lopalisaation kautta paskamaihin.

Itse yrittäjänä ja asioita aina positiivisen kautta katsovana näen paljon valoa tunnelin päässä, eikä se ole vastaantuleva Länsimetro. Omalla kotipaikallani (niin syvällä korvessa kuin olla ja saattaa) on jo syntynyt uusia sanoisin metalliteollisuusfirmoja, joilla on markkina käytännössä kokonaan vientiä ja jotka edustavat omassa nichessään huipputeknologiaa. Samaan aikaan tapasin kesällä useita korpeen tulleita paluumuuttajia, joiden omien kertomusten mukaan elämänlaatu on noussut. Väitän edellleen, että tämä trendi tulee kasvamaan, vaikka viherhöperöt lässyttäisivät mitä paskaa tahansa. Siis pelkästään kustannustaso missä tahansa palvelussa on ehkä karkeasti arvioiden puolet Stadin hinnoista.

Sama ilmiö on jo nyt nähtävissä vaikkapa jenkeissä, jossa rust beltin teollisuus alkaa palata takaisin. Osittain kiitos Trumpin, joka on kaikkien höperöiden kestoinhokki, mutta yleisesti ottaen vaikkkapa Pravdaan kirjoittelevat idiootit kannattaa jättää ilman huomiota. Jenkeissä ja Suomessa on kuitenkin jotain mitä paskamaissa ei koskaan tule olemaan. Ylpeys omasta työstä, omasta laadusta ja omasta kansasta.
 
En nyt oikein tiedä tästä maaseudun pieneläjien omavaraisuudesta.

Sellaista väestöähän oli vielä 100 vuotta sitten vaikka kuinka paljon, jotka viljelivät jotain pientä maaplänttiä ja kituuttelivat miten taisivat. Tosiasia oli silloinkin, että rahaa piti saada jostain ja sitä nämä maaseudun köyhät saivat sitten metsätöistä, hevosmiehenä olemisesta, ojankaivuusta ja muista apumiehen hommista.

Edelleenkin maaseudulla asuu köyhää väkeä, joka on osittain omavarainen ravinnon osalta, mutta nyt rahanlähteenä toimii sitten työttömyyskorvaus tms. Varsinkin autottomuus suojaa hyvinkin tehokkaasti työpaikan saamiselta. Ja tosiaankin ihminen voi halutessaan tottua lähes mihin tahansa. Metsästys, kalastua ja perunanviljely toki toimii itsetunnon kohotuksena ja ihminen voi mieltää itsensä tuottavaksi yksilöksi.


Itse en kyllä yrittänyt markkinoida mitään maalaisromantiikkaa vaan sitä faktaa että vain maata omistamalla voi olla tarvittaessa omavarainen, viljellä ja metsästää ei voi missä haluaa.

Itse asun kaupungissa tällä hetkellä mutta en ikinä luopuisi mistään maaomaisuudesta, päinvastoin hankkisin sitä niin paljon kun mahdollista.
Itsellä on aina pakastimet täynnä omasta maasta saatua riistaa ja marjoja, maalla varastoidaan perunaa ja säilykkeitä kellareissa.
Hommaa on varaa laajentaa vaikka kuinka paljon, riippuen siitä kuinka isoa porukkaa pitäisi huoltaa.
Suurin osa pelloista on vuokralla, metsästä saa puutavaraa mutta tällä hetkellä sen tärkein funktio on olla houkutteleva alue hirvieläimille.
 
Eurooppa 2030. Nyt päästään asiaan.

Aika monella tuntuu olevan kuitenkin suhteellisen toiveikas näkemys tulevaisuudesta, itse en jaa tuota näkemystä.

2030 on Eurooppa kaaoksessa. Muslimeita voi Euroopassa olla helposti 150 miljoonaa, EU on jo joko romahtanut omaan hölmöilyynsä, tai sitten rimpuilee vielä jonkinlaisena tynkäfederaationa. Talous on totaalisen kuralla. Turvallisuus... niin mikä turvallisuus? Itä-Eurooppa on lähtenyt erilleen ja muodostanut jonkinlaisen Fortress Visegradin. Länsi-Eurooppa on sekaisin. Suurkaupungit ovat kaikki slummiutuneet, no-go-alueet ovat valtavia ja sharia-laki vallitsee urbaania elämää. Terrorismi, väkivalta, mellakat ja infran rapistuminen tai aktiivinen rikkominen tekee kaupungeista kasvavassa määrin vältettäviä paikkoja. Terrorismi on päivittäistä, ja sitä tekee molemmat puolet. Kanta-Eurooppalaiset ovat alkaneet taistelemaan vastaan, ja veritekoja tehdään liukuhihnalta puolin ja toisin. Autopommit sun muut eivät enää oikein edes ylitä uutiskynnystä. Kaupungit ovat matala-aktiivisen epäsymmetrisen sodankäynnin näyttämöitä. Viranomaiset ovat menettäneet kontrollin käytännössä täysin ja ovat enää vain yksi osapuoli urbaanissa kaaoksessa. Panssarivaunuja kaduilla ei enää kukaan jaksa ihmetellä.

Maaseudulla länsimainen elämäntapa vielä vallitsee, mutta sekin on muuttunut. Muslimijoukkiot tekevät maaseudullakin asumisesta vaarallisempaa, ja länsimaisten elämä on muuten ihan hyvää, mutta aseistautuminen ja yhteisöllisyys on saanut mielenkiintoisia piirteitä, kodinturvajoukot valvovat naapurustoa "niiden" varalta. Maaseutu kuuluu kuitenkin vielä Eurooppaan, ja elää täysin erillistä elämää kaupunkeihin verrattuna, mitä nyt kaupunkien väkivalta ryöpsähtää joskus maaseudullekin. Keskushallinto verottaa edelleen raskaasti kaikkea, ja viranomaisilla on vielä jonkinlainen ote maaseudun alueista.

Valkopako on todellisuutta, ei pelkästään kaupungeista maaseudulle, vaan koko läntisestä Euroopasta Itä-Eurooppaan ja kauemmas. Miljoonat ihmiset ovat siirtyneet itään, koska länsi vajoaa syvemmälle taloudelliseen ja väkivaltaiseen kurimukseen. Todellinen sodanuhka synkistää jo taivaanrantaa. Eurooppalaiset ovat todella vittuuntuneita vieraisiinsa, ja molemmin puolin tehdään suunnitelmia ja varaudutaan oikein kunnon kähinään, sillä vieraat eivät suosiolla lähde. He ovat kuitenkin jumalansa asialla.

Ja kasakka nauraa.

Että semmoista. Mutta minä olenkin pessimisti (vai onko se sitten iän tuomaa viisautta, tiedä häntä...)
 
Back
Top