F-35 Lightning II

[Gyllis1]

Konetyypissä on 8000 tunnin elinikä, joten se ei muutu.

Ei sitä mihinkään kivitauluun ole hakattu. SLEP eli service life extension program, pitäisi olla tuttu akronyymi koska joka toisessa viestissäsi muistat hehkuttaa että Super Hornetin elinikää pidennetään 10 000 tuntiin. Näitä on tuolla rapakon takana tehty useammallekin tyypille.

 

[crane]

Voisiko F-35 suuri moottori ja sen tuottama lämpö olla syynä? Jos moottorinvaihdoissa pitää löytyä enemmän tilaa tai sitten suojaetäisyydet rullauksessa yms. pitää olla laajemmat?
Iso kone tuottaa paljon lämpöä ja myös melu on melkoinen.
Sitten jos häivepinnoite vaatii jatkuvaa tarkkailua, korjausta tai koneen aktiivista pesemistä tms. niin sekin voi vaatia tiloja.

En usko moottorin vaikuttavan tähän, toki voin olla väärässä mutta lähimmäs menee veikkaus varmaan siinä pinnoitteen kanssa. Tosin senkinhän pitäisi olla nykyään ihan reilusti helpompaa käsitellä kuin aiemmat pinnoitteet.

 

[gekados]

Löydätko jonkun lähteen?

Ainut minkä löysin itse on näin.

The total cost of the two compounds is estimated at 275 million euros, and is separate from the purchase of the F-35 aircraft from the United States. Funding has already been provided for in the army's multi-year budget.


http://www.defense-aerospace.com/articles-view/release/3/204294/rfp-details-belgium’s-€275m-air-base-refurbishing-costs.html


Olisi jotenkin outoa jos tukikohtien remppaus olisi kauppasummassa. Hankita budjetissa se voi toki olla, (kuten suomessa ??).

DeBrigantin juttu, mutta kuitenkin: https://www.defense-aerospace.com/a...y-f_35-fighters,-offers-record-low-price.html

Tuo miljardi sisältää ilmeisesti kaiken ylläpitoon ja koulutukseen liittyvän infran, esim. simulaattorit.

 

[STURM.AUSF.G]

Mitkä ovat vertailukelpoiset minimi laskeutumispituudet kiitotielle.HS artikkelissa F 35 sanotaan vaativan 2400 metriä.Muilla Rafalen 450 metristä Super hornetin 780 metriin.Maantietukikohdissa joista toimitaan on tuolla merkitystä

 

[apumekaanikko]

Löydätko jonkun lähteen?

Ainut minkä löysin itse on näin.

The total cost of the two compounds is estimated at 275 million euros, and is separate from the purchase of the F-35 aircraft from the United States. Funding has already been provided for in the army's multi-year budget.

http://www.defense-aerospace.com/articles-view/release/3/204294/rfp-details-belgium’s-€275m-air-base-refurbishing-costs.html

Olisi jotenkin outoa jos tukikohtien remppaus olisi kauppasummassa. Hankita budjetissa se voi toki olla, (kuten suomessa ??).

Linkkaamassasi jutussa on joitakin ajatuksia herättäviä kohtia.

"The F-35 is expected to remain in service for some thirty years at a total cost estimated at about 12.5 billion euros. An enormous sum, which includes pilots' and technicians' personnel costs, day-to-day maintenance and fuel costs."
- Belgiassa, kuten Sveitsissäkin ymmärretään, että rauhan ja kansallisen omaisuuden säilyttäminen maksaa.

"An important difference is that the maintenance of the F-35 per flight hour is 20 percent more expensive than the F-16. This extra cost is compensated by the fact that the Air Force will fly much less with the F-35, as most of the training will soon take place in the new simulators."
- Tätä olen mutissut itsekseni jo jonkin aikaa. Joku prosentti harjoittelusta korvattaneen simulaattoreilla, vaikka tietty osaaminen syntyneekin vasta todellisten G-voimien puristuksessa ilmassa

Simulaattorissa on helppo tehdä myös toistoja, mikä sopinee hyvin operatiivisten ja taktisten kuvioiden harjoitteluun.

 

[StmSvejk]

Simulaattorissa on helppo tehdä myös toistoja, mikä sopinee hyvin operatiivisten ja taktisten kuvioiden harjoitteluun.

Simulaattoreilla voidaan myös harjoitella todellisia operaatiosuunnitelmia ja taktiikoita ilman että ne paljastuvat viholliselle. (ainakin kun tietoturva on kunnossa)

 

[ak.tied]

Mitkä ovat vertailukelpoiset minimi laskeutumispituudet kiitotielle.HS artikkelissa F 35 sanotaan vaativan 2400 metriä.Muilla Rafalen 450 metristä Super hornetin 780 metriin.Maantietukikohdissa joista toimitaan on tuolla merkitystä

Mietin tätä tänään, että kuinka merkityksellinen tuo matka on. Ero paperilla 450m ja 2400m välillä on huomattavan suuri. Norjan jarruvarjomodaus osaltaan vahvistaa, että F35 todellakin vaatii tuntuvan pysähtymismatkan myös käytännössä.

Norjalaisilla kentät ovat kuitenkin vuorien ympäröimiä, meillä taas varalaskupaikat ainakin pääsääntöisesti tasamaalla metsien ja/tai peltojen ympäröimässä maastossa.

Kuinka suuri kustannus 10 miljardin hävittäjähankinnassa on maantietukikohtien jatkaminen siellä missä tarvetta on? Kilometri per tukikohta (15) tekee 15km uutta tiepohjaa ja asvalttia parin kaistan leveydeltä, mikä on aika pientä siihen nähden, että Suomessa on kestopäällystettyjä teitä yli 10.000km.

Kannattaako meidän lukkiutua nykyisten tukikohtien mittoihin niin tiukasti, että joku tienpätkä Hämeessä määrittelee lopullisen hävittäjävalinnan?

 

[Einomies1]

Ei sitä mihinkään kivitauluun ole hakattu. SLEP eli service life extension program, pitäisi olla tuttu akronyymi koska joka toisessa viestissäsi muistat hehkuttaa että Super Hornetin elinikää pidennetään 10 000 tuntiin. Näitä on tuolla rapakon takana tehty useammallekin tyypille.

Pata kattilaa soimaa. Sinunkaan hehkutuksesi ei ole jäänyt vuosien aikana huomaamatta.

Meinasin sitä että jollekin käyttäjälle voi tulla vastaan se 8000 tuntia aikaisemmin kuin toisella.

 

[apumekaanikko]

Mietin tätä tänään, että kuinka merkityksellinen tuo matka on. Ero paperilla 450m ja 2400m välillä on huomattavan suuri. Norjan jarruvarjomodaus osaltaan vahvistaa, että F35 todellakin vaatii tuntuvan pysähtymismatkan myös käytännössä.

Norjalaisilla kentät ovat kuitenkin vuorien ympäröimiä, meillä taas varalaskupaikat ainakin pääsääntöisesti tasamaalla metsien ja/tai peltojen ympäröimässä maastossa.

Kuinka suuri kustannus 10 miljardin hävittäjähankinnassa on maantietukikohtien jatkaminen siellä missä tarvetta on? Kilometri per tukikohta (15) tekee 15km uutta tiepohjaa ja asvalttia parin kaistan leveydeltä, mikä on aika pientä siihen nähden, että Suomessa on kestopäällystettyjä teitä yli 10.000km.

Kannattaako meidän lukkiutua nykyisten tukikohtien mittoihin niin tiukasti, että joku tienpätkä Hämeessä määrittelee lopullisen hävittäjävalinnan?

Tästä on käyty keskustelua ennenkin. On mm. todettu (syyllinen esiin!), että PV:lle riittää F-35:n jarrutusmatka. Viime kierroksella joku ehdotti, että F-35 A:n hentoa peräkoukkua voisi käyttää hätävarana siten, että pysäytysvaijeri olisikin perälautana suoran loppupäässä estämässä pellolle menon (syyllinen paikalla).

Tietääkö muuten joku, miksi Salamakakkonen on niin haluton pysähtymään?

 

[Rannari]

Tästä on käyty keskustelua ennenkin. On mm. todettu (syyllinen esiin!), että PV:lle riittää F-35:n jarrutusmatka. Viime kierroksella joku ehdotti, että F-35 A:n hentoa peräkoukkua voisi käyttää hätävarana siten, että pysäytysvaijeri olisikin perälautana suoran loppupäässä estämässä pellolle menon (syyllinen paikalla).

Tietääkö muuten joku, miksi Salamakakkonen on niin haluton pysähtymään?

Ensimmäisenä tietysti herää kysymys siitä ovatko esitetyt luvut a/ oikeita b/ sellaisenaan vertailukelpoisia?

 

[Gyllis1]

Ensimmäisenä tietysti herää kysymys siitä ovatko esitetyt luvut a/ oikeita b/ sellaisenaan vertailukelpoisia?

a/kyllä b/eivät ole

 

[tutka]

Tietääkö muuten joku, miksi Salamakakkonen on niin haluton pysähtymään?

Sanoisin, että toistaiseksi lyhyempää kiitotietä ei ole määritelty lentokäsikirjaan. Se voisi pysähtyä lyhyemmälläkin matkalla, mutta sallittua menetelmää ei toistaiseksi ole. Jarruvarjon tultua käyttöön se lisättäneen mukaan, ja saamme uuden speksin minimikiitotielle varjon kanssa. Näähän katsotaan koelento-ohjelmassa matemaattisen tarkasti ja sen perusteella lentokäsikirjaan tulee tarkat mitta-arvot eri olosuhteisiin ja massoihin.

Teknisesti ottaen F-35:ssä ei ole voimakkaita jarruttavia pintoja korkeusvakaajien lisäksi, ja niitäkään ei pidetä "pystyssä" kuin muutaman sekunnin ajan nokkapyöräkosketuksen jälkeen. Siipien flaperoneja ei kait suoristeta heti laskun jälkeen, ne jarruttavat jonkin verran alkuvaiheessa.

Päätelineiden jarrujen pitää olla suunniteltu voimakkaaseen jarruttamiseen, jos sellaista kaivataan. Mirage 2000:ssa esimerkiksi saavutetaan melko lyhyt laskukiito nimenomaan erikoisvalmisteisilla jarruilla. Gripenissä on lyhyeen laskuun optimoitu ohjelmisto sekä tehokas (ABS)jarru isojen aerodynaamisten jarruvoimien lisäksi ja myös nokkatelineessä. Sama kait Rafalessa. F-35:ssä syynä on varmaan painonsäästö sekä päätelineen rakenteessa että jarruissa.

F-35 vaan on amerikkalaisen tradition kone. Sitä ei voi verrata eurooppalaisiin koneisiin, vaan vertailukohta on aina F-16. Tässäkin asiassa.

 

[Sardaukar]

....

Konetyypissä on 8000 tunnin elinikä, joten se ei muutu. Tässä varmaan suomi tukeutuu kokemuksiinsa koneiden kovemmasta kulumisesta meikäläisessä harjoittelussa, ilman siirtolentoja.
Se mikä lopullinen elinkaari on, lienee kysymysmerkki ja mitä matkan varrella ilmenee. Häivemateriaalin käyttäytymisestä pitkällä aikavälillä ei ole tietoa. Rakenne voi kestää hyvinkin tai sitten edessä on kalliit korjaukset jossain vaiheessa.
....

Vastaan tuohon boldattuun.

Se muuttuu, siksi MLU. Kaikkia koneita voi tekohengittää rahalla.

 

[STURM.AUSF.G]

Miinusta tuosta pitemmästä kiitoratavaatimuksesta tulee.Metsäisiä ja leikkauksissa olevia suojaisia suoria on vähemmän jos vaaditaan kilometriä tai ylikin pitempää maantiensuoraa kuin toisilla koneilla.Jos jarruvarjoa joutuu käyttämään miten se vaikuttaa kääntöaikaan eli takaisin taivaalle aikaan.Vihollinen voi karsia käytettävät maantietukokohdat ennakkoon jos ero kiitotiessä on nuin suuri.Ei puolesta tai vastaan mitään konetta mutta kaikki faktat on nyt tuotava pöydälle ettei tule yllätyksiä.

 

[aab]

Jos Draken ja Mig-21 pystyivät käyttämään tilapäiskenttiä niin vaikea uskoa ettei F-35 pysty.

 

[nurmipora]

Viime kesänä f 35 vieraili Turussa jonka kiitoradan pituus on 2500m. Eikä tainnut mennä lasku viimeiselle sataselle.Tietenkin matkaan varmaan vaikuttaa missä kuormassa lasku tehdään. Onko esim. vain neljä amraamia ruumassa vai täysi teoreettinen lasti myös ulkoisissa ripustimissa. Osa varalaskupaikoista on jopa 3 km suoria muttei varmaan kaikki. Jokioinen taitaa olla n. 2500 m.

 

[tutka]

Viime kesänä f 35 vieraili Turussa jonka kiitoradan pituus on 2500m. Eikä tainnut mennä lasku viimeiselle sataselle.Tietenkin matkaan varmaan vaikuttaa missä kuormassa lasku tehdään. Onko esim. vain neljä amraamia ruumassa vai täysi teoreettinen lasti myös ulkoisissa ripustimissa. Osa varalaskupaikoista on jopa 3 km suoria muttei varmaan kaikki. Jokioinen taitaa olla n. 2500 m.

Massa vaikuttaa aina ja suoraan kaikilla koneilla, kyllä. Siitä on suoraan taulukot lentokäsikirjassa valmiina, samoin kuin lämpötilasta ja paineesta (tiheyskorkeus) sekä kiitotien pinnan laadusta.

Suomessa on suuri joukko 2400m kiitoteitä, sekä lentokentillä että varalaskupaikkoina. Se on tärkeämpi syy monien kenttien olemassaoloon kuin matkustajaliikenne. Näitä PV:n käyttämiä varalaskupaikkoja on aika vähän loppujen lopuksi; niiden pääfunktio on varmaan enempi koulutus kuin operatiivinen käyttö. Ongelma tulee sitten, jos tukikohdan pitäminen nykyisissä 2,5km paikoissa käy hankalaksi ja pitäisi löytää uusia. Lisäksi lyhyt laskukiito on vaikkapa Helsinki-Vantaan kohdalla kiva siitä, että laskeutumispaikkoja löytyy yhdeltä alueelta ristikkäin tusina tai pari.

 

[Lunni]

En nyt oikein löytänyt mitään pakkoa tuolle 2,4km:n pätkälle, Australian pdf kyllä kertoo seuraavaa

https://www.aph.gov.au/DocumentStore.ashx?id=b2b1ed75-dc16-447a-a878-b8670edb674d&subId=254100

Runway Requirements. Sufficient runway length is required to ensure the safety of pilots operating the F-35A. The key safety consideration is the reaction time which a pilot has available to abort a take-off and safely stop the aircraft within the runway length. Considerations used to calculate the safety margin include runway length, whether afterburners are used to accelerate the aircraft to take-off speed faster, and the weather. The F35A requires a minimum runway length of 8,000 feet to safely operate.

 

[apumekaanikko]

Miinusta tuosta pitemmästä kiitoratavaatimuksesta tulee.Metsäisiä ja leikkauksissa olevia suojaisia suoria on vähemmän jos vaaditaan kilometriä tai ylikin pitempää maantiensuoraa kuin toisilla koneilla.Jos jarruvarjoa joutuu käyttämään miten se vaikuttaa kääntöaikaan eli takaisin taivaalle aikaan.Vihollinen voi karsia käytettävät maantietukokohdat ennakkoon jos ero kiitotiessä on nuin suuri.Ei puolesta tai vastaan mitään konetta mutta kaikki faktat on nyt tuotava pöydälle ettei tule yllätyksiä.

En ole nähnyt noita faktoja ainakaan omalla pöydälläni eikä ollut sängyn allakaan.
Lukuarvot ja niitä vastaavat suureet ovat kyllä tarvittaessa pöydällä siellä, missä tarvitaan. Siitä olen täysin varma. Saammeko me täällä ja he Venäjällä koskaan tietää lopullisia vertailuarvoja on arvoitus, mutta helppo

Salamasanteri tarvitsee täällä pyörineen tiedon mukaan eräänlaisen humidorin systeemiensä lepuuttamiseen. Osaisimmekohan tehdä liikuteltavan version vai pitäneekö pystyttää kiinteitä mukavuuslaitoksia?

 

[Pihatonttu]

Kuinka suuri kustannus 10 miljardin hävittäjähankinnassa on maantietukikohtien jatkaminen siellä missä tarvetta on? Kilometri per tukikohta (15) tekee 15km uutta tiepohjaa ja asvalttia parin kaistan leveydeltä, mikä on aika pientä siihen nähden, että Suomessa on kestopäällystettyjä teitä yli 10.000km.

Kannattaako meidän lukkiutua nykyisten tukikohtien mittoihin niin tiukasti, että joku tienpätkä Hämeessä määrittelee lopullisen hävittäjävalinnan?

Ei taatusti kannata lukittua tuohon - etenkin kun tuohonkin asiaan olisi jo olemassa useampikin valmis skeema siitä miten asian voi hoitaa niin että lisäkustannukset maksavat osittain tai kokonaan itse itsensä takaisin.