
Air Force pick pledges to tackle F-35 sustainment costs, back nuclear modernization
Controlling rising sustainment costs for the F-35 would be a top concern for the nominee to lead Air Force acquisitions.

Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Parjatun F-35:n moottorinvaihto kesti jopa 1,5 viikkoa, Gripenillä alle tunnin – Nyt Lockheed Martin kertoo, mistä todella oli kyse ja mitä asialle on tehty
Mikko Pulliainen6.10.202107:01HX-HANKEILMAILUASETEOLLISUUS
Tutustuimme F-35:n ylläpito- ja huoltojärjestelmään ja otimme selvää, miksi 5. sukupolven häivehävittäjä näyttää monilla mittareilla vanhempia koneita huonommalta.
![]()
Voimaa. F-35 on varustettu yhdellä Pratt & Whitney F135 -moottorilla. MIKAELA MASCHMEIER
@
WASHINGTON D.C.
Lockheed Martinin valmistamassa viidennen sukupolven F-35 Lightning II -monitoimihävittäjässä on 4 092 osaa, joiden kestävyyttä tarkkaillaan koko niiden elinkaaren ajan.
Kolme vuotta sitten 73 prosenttia näistä osista ei ollut vikaantunut kertaakaan. Nyt luku on 54 prosenttia.
Mitä kauemmin kone on ollut käytössä, sitä useampi osa vikaantuu, mikä on täysin odotettavaa.
Nämä luvut pitävät kuitenkin sisällään yhden hyvän uutisen, mutta sitä ennen pieni kertaus.
![]()
Ilmassa.F-35-pari Lockheed Martinin tehtaalla Yhdysvaltain Ft. Worthissa elokuussa 2021. MIKAELA MASCHMEIER
F-35-KEHITYSOHJELMA on todennäköisesti maailman kallein monitoimihävittäjien kehitysprojekti.
Kalustoa on tarkoitus valmistaa yli 3 000 koneyksilöä, koneet ovat käytössä 2070-luvulle asti ja koko hävittäjäohjelman kustannuksiksi arvioidaan 1,7 biljoonaa dollaria.
Kehitysohjelma on paitsi laaja, myös teknologisesti kunnianhimoinen. Lähes viisitoista vuotta koneen ensilennon jälkeen keskustelu koneen teknisistä ongelmista sekä kustannusrakenteesta jatkuu kiivaana. Viimeksi heinäkuussa Yhdysvaltain paikallinen VTV eli GAO (Government Accountability Office) arvosteli kehitysohjelmaa sen ylläpitokustannuksista.
Lockheed Martinin ylläpidosta vastaava johtaja Steve Sheehy ei juuri kritiikistä hätkähdä.
”GAO:n raportit ovat yleensä vuoden jäljessä, joten ongelmat, joista se kertoo, on yleensä jo korjattu. Mielestämme näiden organisaatioiden tehtävä on nostaa ongelmia esille. Niiden raportit eivät yleensä ole epätarkkoja, mutta ne eivät kerro koko tarinaa.”
Koska F-35:n ilmavoimille tarkoitettu A-versio on ehdolla myös Suomen HX-hankkeessa, Lockheed Martin on kutsunut suomalaismediaa yhtiön tiloihin Washingtoniin.
”Tämän paikan nimi on Aeronautics Sustainment Experience. Rakensimme tämän viime maaliskuussa, sillä aiemmin veimme vieraitamme lentotukikohtiin, mutta koronaviruksen vuoksi emme enää kyenneet siihen”, Sheehy kertoo.
Käytännössä kyseessä on sali, jossa yhtiö esittelee F-35:n ylläpitoratkaisuita ja kustannuspohjaa multimedian ja numeroiden voimin. Kuvaaminen ei valitettavasti ole sallittua.
![]()
Dataa.Lockheed Martinin Sustainment Experience -sali Washington DC:ssä. LOCKHEED MARTIN
TAKAISIN vikatilastoihin.
”Hyvä uutinen on, että kun osat rikkoutuvat, ne rikkoutuvat myöhemmin kuin olimme ennustaneet. Vain kahdeksan prosenttia osista menee rikki aiemmin kuin odotimme”, kertoo Troy Mogck LM:ltä.
Yhtiö kiinnittää erityistä huomiota tähän kategoriaan. Vikoihin kuuluvat niin fyysiset, elektroniset kuin ohjelmistoviat.
”Tästä kahdeksan prosentin joukosta yli puolelle olemme jo löytäneet ratkaisun, ja kehitämme niille parhaillaan pitkäaikaista korjausratkaisua. Toisen suuren ryhmän muodostavat ne viat, jotka ovat toistuneet enemmän kuin kerran, mutta eri tavoilla”, Mogck kertoo.
Jälkimmäiseen kategoriaan kuuluu 50 osaa.
Suurin murheenkryyni on se ryhmä komponentteja, jotka vikaantuvat odotettua nopeammin, eikä yhtiö vielä tiedä miksi.
”Kuusi kuukautta sitten luku oli 22, nyt enää kaksi. Toinen niistä on happipullo, joka vaurioituu usein huollon yhteydessä. Sen suunnittelua pitää parantaa. Ja vaikka olemme tehneet useita muutoksia, ongelma toistuu edelleen. Toinen on lentäjän heittoistuimen akkujärjestelmä, joka tuottaa virtaa esimerkiksi hätälähettimelle. Ne pitää korjata”, Mogck kertoo.
Ongelmien määrä kuitenkin kasvaa uudelleen silloin, kun koneisiin tehdään suurempia teknologiapäivityksiä.
”Niin tapahtuu joka projektissa, jossa on ohjelmistoja. Ratkaisuna on korjata ongelmat mahdollisimman nopeasti.”
Lue myös:
Lockheed Martin on kaikessa hiljaisuudessa kehittänyt uutta suurta häivedronea – ”ilmatilasta taistellaan entistä enemmän”
Tällaisen näkymän hävittäjälentäjä kohtaa taistelukentällä – Video esittelee F-35:n, Gripen E:n ja Super Hornetin ohjaamot
F-35-KALUSTOA on tähän mennessä toimitettu vajaat 700 kappaletta, ja niiden yhteenlaskettu lentoaika on noin 430 000 tuntia.
Se tarkoittaa suurta määrää dataa Lockheed Martinin älykkäälle huoltojärjestelmälle, joka seuraa koneen komponentteja reaaliajassa ja pyrkii ilmoittamaan koneen operaattoreille jo etukäteen, milloin jonkun osan ennustetaan hajoavan.
Tämän prosessin sydän on ohjelmisto nimeltään Alis (Autonomous Logistics Information System), joka kommunikoi jokaisen koneen ja niitä huoltavan henkilöstön kanssa. Varsin ongelmaiseksi osoittautunut Alis korvataan 2020-luvulla uudella Odin-ohjelmistolla (Operational Data Integrated Network).
Yhtiön mukaan tämä muutos on jo käynnissä: tietyissä yhdysvaltalaisissa lentotukikohdissa kokeillaan parhaillaan Odinin laitteistoa Alisin ohjelmiston kanssa. Yhdysvaltain hallinnon vetämä Odinin ohjelmistokehitys taas on parhaillaan strategisella tauolla.
”Emme tiedä, milloin se valmistuu. Meille on kerrottu, että kehitysaikataulu täytyy kirjoittaa uudelleen, ja sillä välin toimimme Odinin laitteistolla ja Alisin ohjelmistolla”, Mogck kertoo.
![]()
Vierailu.Italian ilmavoimien F-35A suoritti ohilennon Kaivopuiston lentonäytöksessä elokuussa 2021. KAROLIINA VUORENMÄKI
YKSITTÄISEN koneen pitää määrävälein kommunikoida huoltoserverin kanssa.
Mogck kertoo, että yksittäinen F-35 kykenee operoimaan lyhyen aikaa ilman minkäänlaista tietoliikenneyhteyttä huolto-ohjelmistoon.
”Emme tee sitä pidempää aikaa kuin esimerkiksi viikonlopun yli, jos koneet käyvät vaikkapa lentonäytöksessä. Aikaikkuna on pieni, mutta se onnistuu.”
Tämän jälkeen koneen pitää olla yhteydessä vähintään huoltohenkilöstön kannettavaan tietokoneeseen. Tietokoneen tulee olla yhteydessä keskuspalvelimeen 60 päivän välein.
Keskuspalvelimen ja kannettavien tietokoneiden lisäksi infrastruktuuriin kuuluvat laivuekohtaiset palvelimet, joita Yhdysvalloissa on kaksi per laivue: toinen tukikohtaa, toinen komennuksia varten. Uudet Odin-palvelimet ovat suuren matkalaukun kokoisia ja painavat noin 50 kg. Yksittäinen kannettava on tyypillisesti yhteydessä laivueen palvelimeen, joka taas hoitaa yhteyden keskuspalvelimeen, mutta suora yhteyskin on poikkeustilanteissa mahdollinen.
”Puhumme CPE:stä (Central point of entry). Se on palvelin, joka sijoitettaisiin Suomeen. Kriisitilanteessa, jossa kaikki yhteydet rajojen yli katkeavat, koneita voidaan operoida suomalaisen CPE:n avulla”, Mogck vakuuttaa.
Kriisin loputtua Suomi olisi taas yhteydessä Lockheed Martinin globaalin huoltoinfrastruktuurin kanssa.
Itse CPE-palvelin on tietysti vihollisen kannalta hyvin kiinnostava kohde.
”Niiden määrä on kansallinen päätös. Jotkut maat ovat hankkineet kaksi palvelinta, jotkut ovat ostaneet vain yhden. Yhdysvaltain ilmavoimat, laivasto ja merijalkaväki operoivat jokainen vain yhdellä CPE:llä”, Steve Sheehy kertoo.
CPE pitää siis säilyttää vankasti turvaluokitellussa paikassa. Nykyinen verso on noin jääkaapin kokoinen ja painaa reilut 600 kg. Uudemman sukupolven keskuspalvelin kutistuu matkalaukun kokoon ja 30 kg:n painoiseksi.
”Sama [turvaluokituksen] vaatimus on simulaattoreilla, sillä niissä käytetään samoja ohjelmistoja kuin lentokoneissakin.”
Sheehyn mukaan F-35 vaatii 60 % vähemmän maainfrastruktuuria kuin esimerkiksi F-16, LM:n valmistama kone sekin.
”Myös häivepinnoitteiden vauriot voidaan monissa olosuhteissa korjata asematasolla.”
![]()
Versiot.F-35:sta on olemassa kolme ominaisuuksiltaan hieman erilaista varianttia: ilmavoimien A-versio, lentotukialuskäyttöön tarkoitettu C-versio sekä lyhyeen lentoonlähtöön ja pystylaskuun kykenevä B-versio (kuvassa). B-versiota käyttävät Yhdysvaltain merijalkaväki sekä Britannian ja Italian ilmavoimat. Kaikki kolme operoivat niitä suhteellisesti ottaen pieniltä lentotuki- tai maihinnousualuksilta, kun taas Yhdysvallat lentää laivaston suurilta tukialuksilta C-versiolla. DANE WIEDMANN
VUONNA 2020 F-35A oli Yhdysvaltain ilmavoimien luotettavin taistelukone mitattuna niin kutsutulla mission capable rate -tunnusluvulla (76,1 %). Se kertoo, kuinka usein kone kykenee hoitamaan ainakin yhden sille suunnitelluista tehtävätyypeistä.
Joka tehtävään kone oli GAO:n lukujen mukaan 54-prosenttisesti valmis. Raportissa ei tehty vertailua muihin konetyyppeihin.
Mogck korostaa, että yli 95 prosentissa tapauksista F-35A palaa USAF:n lennoilta ilman yhtään vikaa, ja että luku on ilmavoimien paras.
Koneen teknologiset ratkaisut tekevät siitä kuitenkin haavoittuvaisen tietyissä tilastoissa. Vikojen keskimääräisten korjausaikojen ja korjausten vaatimien työtuntien tilastoissa F-35 ei suoriudu järin hyvin. Mogckin mukaan tälle on kuitenkin syynsä.
”Esimerkiksi F-16:ssa tai F-18:ssa on erillinen maalinosoitus- tai häirintäsäiliö. F-35:ssä järjestelmät ovat koneen rungon sisällä, ja ne tarjoavat parempaa datafuusiota kuin neljännen sukupolven koneet.”
Niinpä vanhempi hävittäjäkalusto on tilastollisesti kunnossa, kun vikaantunut säiliö irrotetaan koneesta ja viedään pajalle. F-35:ssä näin ei voi tehdä.
”Toinen tekijä on F-35:n käyttämät komposiittimateriaalit. Vanhemmissa koneissa käytetään niittejä ja ruuveja – F-35:ssä liima-aineita. Niiden kuivumisen odottaminen näkyy tilastoissa, vaikka koneen parissa ei työskenneltäisikään.”
![]()
Tilaa.F-35:n tuotantolinja Ft. Worthissa on sijoitettu noin 1,5 km pitkään teollisuusrakennukseen. MIKAELA MASCHMEIER
Äärimmäisin esimerkki tästä on F-35:n moottorinvaihto, joka muutamia vuosia sitten kesti pahimmillaan puolitoista viikkoa. Vastaavasti esimerkiksi Saabin mukaan Gripen E:n moottori vaihdetaan kenttäolosuhteissa alle tunnissa.
”Suurin syy tähän olivat niin kutsutut lämpöhuovat. Moottoritilassa on materiaaleja, jotka on kirjaimellisesti liimattu rungon sisään suojaamaan konetta moottorin kehittämältä lämmöltä”, Mogck kertoo.
Näitä suojia vaihdettaessa niiden liimauksen kuivumista piti odottaa seitsemän päivän ajan.
”Nyt yhden huovan vaihtaminen ja kuivuminen kestää enää 16 tuntia, ja toisen 48 tuntia, mikä on siis pahimman tapauksen skenaario.”
Lämpösuojauksia ei tosin tarvitse vaihtaa jokaisen moottorinvaihdon yhteydessä.
”Vaihto tehdään, jos niiden vauriot ylittävät tietyn kynnyksen. Jos moottori vaihdetaan puolentoista vuoden käytön jälkeen, suojauksetkin pitää todennäköisesti vaihtaa.”
Suomen HX-tarjoukseen kuuluu vain kaksi ylimääräistä moottoria koneiden mukana tulevin 64 moottorin lisäksi. Sheehyn mukaan F-35:n moottoreita vaihdetaan harvemmin kokonaan. Sen sijaan vaihtoja tehdään moduuleittain. Suomen HX-tarjouspaketissa on myös tarkemmin yksilöimätön määrä eri moduuleita.
Moottoreiden kriisioloissa tapahtuvaan ylläpitoon ja korjaamiseen tarkoitetut valmiudet ovat nekin osa HX-pakettia.
![]()
Ylläpitomies.Steve Sheehy Kaivopuiston lentonäytöksen yhteydessä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa elokuussa 2021. KAROLIINA VUORENMÄKI
RAUHAN AIKANA Suomi olisi osa Lockheed Martinin globaalia huoltoverkostoa, jossa suomalainen huoltokeskus kommunikoi jatkuvasti huoltojärjestelmän kanssa. Mikäli suomalainen F-35 tarvitsisi varaosan, jota kotimaasta ei heti ole saatavilla, sellainen voidaan tuoda paikalle muista käyttäjämaista. Vastaavasti myös Suomi auttaisi tarvittaessa muita käyttäjämaita.
”Kriisiaikoja varten, kun yhteydet maailmalle ovat poikki, Suomella olisi erillinen kriisiaikojen varaosa-arsenaali, jota ei tavallisesti käytetä”, Sheehy selittää.
Raskashuoltoyksikköjä F-35:lle on viisi: kaksi Yhdysvalloissa sekä yksi Italiassa, Japanissa ja Australiassa. Sheehyn mukaan F-35-ohjelmaa Yhdysvaltain hallinnon puolelta johtava Joint Program Office hallinnoi yksiköiden kapasiteettia.
HX-evaluaatio
HX-organisaatio arvioi konekandidaattien ominaisuuksia neljässä kategoriassa:
1. Huoltovarmuus
2. Elinkaarikustannukset
3. Teollinen yhteistyö
4. Suorituskyky
Näistä ainoastaan suorituskyky pisteytetään.
Muut kategoriat arvioidaan mallilla hyväksytty/hylätty, sillä Puolustusvoimien näkökulmasta liiallinen panostus niihin olisi poissa sotilaallisesta suorituskyvystä.
Arvioinnin odotetaan päättyvän lähiaikoina, jonka jälkeen asia siirtyy poliittiseen harkintaan.
”Suomi olisi tässä keskustelussa mukana.”
Suomelle tarjotaan kevyen ja keskiraskaan huollon yksikköä. Sheehyn mukaan raskashuolto ei olisi liiketoimintamielessä järkevää.
”Raskashuoltoa tarvitaan vain suurissa teknologiapäivityksissä, kuten siirryttäessä Block 3 -standardista Block 4 -tasolle. Tai sitten vakavien vaurioiden yhteydessä, eli tilanteissa, jotka edellyttäisivät koneen merkittävää uudelleenrakentamista.”
![]()
Teknologiaa.Tamperelainen Fastems on toimittanut F-35:n kokoonpanolinjalle Ft. Worthiin teknologiaa kahteen otteeseen: ensin ohjaamon valmistukseen ja myöhemmin siipikomponenttien käsittelyä varten. MIKAELA MASCHMEIER
KÄYTTÖKUSTANNUKSISSA Lockheed Martin tavoittelee edelleen 25 000 dollarin tuntihintaa vuoteen 2025. Tämä on laskettu Yhdysvaltain dollareissa vuoden 2012 kurssilla ja Yhdysvaltain ilmavoimien laskentatavalla, joka poikkeaa esimerkiksi Suomen ilmavoimien vastaavasta.
Syyskuun puolivälissä yhtiö solmi JPO:n kanssa uuden ylläpitosopimuksen, joka kattaa vuodet 2021–23.
”Tämä laskee Yhdysvaltain ilmavoimien F-35A-koneiden lentotunnin kokonaishintaa viime vuoden 33 400 dollarista 30 000 dollariin vuonna 2023”, kertoo yhtiön HX-kampanjajohtaja Scott Davis.
LM:n oman ennusteen mukaan yhtiön osuus koneen lentotunnin hinnasta laskee vuoteen 2025 mennessä 40 prosentilla – vuoden 2020 18 700 dollarista vuoden 2025 11 200 dollariin. LM:n osuus F-35A:n kustannusrakenteesta on Yhdysvaltain ilmavoimien tapauksessa 39 prosenttia, moottorivalmistaja Pratt & Whitneyn 14 prosenttia ja Yhdysvaltain asevoimien 47 prosenttia.
”Puhumme CPE:stä (Central point of entry). Se on palvelin, joka sijoitettaisiin Suomeen. Kriisitilanteessa, jossa kaikki yhteydet rajojen yli katkeavat, koneita voidaan operoida suomalaisen CPE:n avulla”, Mogck vakuuttaa.
Kriisin loputtua Suomi olisi taas yhteydessä Lockheed Martinin globaalin huoltoinfrastruktuurin kanssa.
Itse CPE-palvelin on tietysti vihollisen kannalta hyvin kiinnostava kohde.
”Niiden määrä on kansallinen päätös. Jotkut maat ovat hankkineet kaksi palvelinta, jotkut ovat ostaneet vain yhden. Yhdysvaltain ilmavoimat, laivasto ja merijalkaväki operoivat jokainen vain yhdellä CPE:llä”, Steve Sheehy kertoo.
CPE pitää siis säilyttää vankasti turvaluokitellussa paikassa. Nykyinen verso on noin jääkaapin kokoinen ja painaa reilut 600 kg. Uudemman sukupolven keskuspalvelin kutistuu matkalaukun kokoon ja 30 kg:n painoiseksi.
”Sama [turvaluokituksen] vaatimus on simulaattoreilla, sillä niissä käytetään samoja ohjelmistoja kuin lentokoneissakin.”
Sheehyn mukaan F-35 vaatii 60 % vähemmän maainfrastruktuuria kuin esimerkiksi F-16, LM:n valmistama kone sekin.
Tämä oli varsin valaiseva esimerkki, asia mitä ei ihan heti ole tullut ajatelleeksi.![]()
Parjatun F-35:n moottorinvaihto kesti jopa 1,5 viikkoa, Gripenillä alle tunnin – Nyt Lockheed Martin kertoo, mistä todella oli kyse ja mitä asialle on tehty
Tutustuimme F-35:n ylläpito- ja huoltojärjestelmään ja otimme selvää, miksi 5. sukupolven häivehävittäjä näyttää monilla mittareilla vanhempia koneita huonommalta.www.tekniikkatalous.fi
Koneen teknologiset ratkaisut tekevät siitä kuitenkin haavoittuvaisen tietyissä tilastoissa. Vikojen keskimääräisten korjausaikojen ja korjausten vaatimien työtuntien tilastoissa F-35 ei suoriudu järin hyvin. Mogckin mukaan tälle on kuitenkin syynsä.
”Esimerkiksi F-16:ssa tai F-18:ssa on erillinen maalinosoitus- tai häirintäsäiliö. F-35:ssä järjestelmät ovat koneen rungon sisällä, ja ne tarjoavat parempaa datafuusiota kuin neljännen sukupolven koneet.”
Niinpä vanhempi hävittäjäkalusto on tilastollisesti kunnossa, kun vikaantunut säiliö irrotetaan koneesta ja viedään pajalle. F-35:ssä näin ei voi tehdä.
Tuohon kysymykseen et tule saamaan yksiselitteistä ja tarkkaa vastausta oikeastaan keneltäkään, koska se riippuu monesta tekijästä.Paljonkohan F-35 tarvitsee aikaa tankkaukseen ja uudelleen aseistamiseen? Kuuden päivän sodan aikana Israel suoritti koneiden tankkauksen ja aseistamisen alla kahdeksassa minuutissa lentosuoritteiden välillä joten ei ihme, että Egypti luuli Israelin saavan apua ulkomailta.
Taitaa olla Paveway. Vaan onkohan tuo murkula kohdassa 3:10 ihan täydessä iskussaTuossa malliksi treenivideota jossa vinssataan jdamia kyytiin samalla kun tankataan konetta moottorin käydessä.:
Tuo nyt on vähän niin ja näin.Kyllähän se on selvä, että USAF:n täytyy myös laittaa omat korjet kokoon kulujen alentamiseksi. Tähän asti on vaan itketty ja määitty Lämärille että alentakaa kulua tai me leikkaillaan tilausmääriä! Vaikka meidän osuus kuluista on puolet. Hyvä nähdä että USAF:kin herää siihen, että heidänkin täytyy tuoda oma panos mukaan.
Itseasiassa se tosiaanki on paveway. Meinaat tuota lötkönä roikkuvaa seekkeriä? Se sojottaa monessa kuvassa vähän mihin sattuu, yleensä alaviistoon, mutta en kyllä tiiä että kuuluisko sen olla jäykempi.Taitaa olla Paveway. Vaan onkohan tuo murkula kohdassa 3:10 ihan täydessä iskussa![]()
Joo. Voisikohan olla niin että tuo seekeri lerpattaa maassa ja ilmavirran voimasta jämäköityy kulkusuuntaan. Seekerissäkin on tuo rinkula ympärillä, jolla joku aerodynaaminen rooli varmasti on.Itseasiassa se tosiaanki on paveway. Meinaat tuota lötkönä roikkuvaa seekkeriä? Se sojottaa monessa kuvassa vähän mihin sattuu, yleensä alaviistoon, mutta en kyllä tiiä että kuuluisko sen olla jäykempi.
Juu, ilmavirta vakauttaa sen.Joo. Voisikohan olla niin että tuo seekeri lerpattaa maassa ja ilmavirran voimasta jämäköityy kulkusuuntaan. Seekerissäkin on tuo rinkula ympärillä, jolla joku aerodynaaminen rooli varmasti on.
Kaikki luottamuksellisen tiedon säilyttäminen on tuskallista Euroopassa. Ei mikään ongelma esim Israelissa.F 35 vaatima turvallisuusinfra on sitten se joka maksaa ekstraa tukikohdissa. Tästä on Siivet-lehdessäkin puhuttu ja on myös aiheuttanut yllätyksiä kustannusten ja rakentamisen osalta eurooppalaisissa käyttäjissä.
Väitän, että useimpien moduulien vaihtamista varten moottori pitää kuitenkin irrottaa lentokoneesta, jolloin lämpösuojahuopien korjaus ja muut viiveet pätevät. Moduulien vaihtaminen irrotettuun moottoriin on myös väkisin hitaampaa kuin vaihtomoottorin asennuksen aloitus välittömästi vikaantuneen moottorin irrotuksen jälkeen.Se mikä tuossa T&T jutussa hieman herättää huolta on se että moottorien lämpöhuovat pitää vaihtaa todennäköisesti kaikissa koneissa 1,5 v käytön jälkeen, kun moottoriin joudutaan tekemään suuri huolto/korjaus. Se taas kestää 16 h tai jopa 2 vrk.tuon kuivumisen vuoksi.
Se mikä on hyvä asia: moottoria joudutaan harvoin vaihtamaan, koska se on moduulirakenteinen. Sama juttu kuin Rafalen Snecmassa.
In operating costs Lockheed Martin is still aiming for an hourly rate of $25,000 by 2025. This is calculated in US dollars at the 2012 exchange rate and in the US Air Force calculation method, which differs from that of the Finnish Air Force, for example.Tuo nyt on vähän niin ja näin.
Täytyisi ensiksi tietää mitä ne USAFin kulut on? Ja mitkä LM?
Onko jossain joskus avattu edes vähän näitä kuluja??
Tehostamista?Vähemmän henkilökuntaa pienemmällä palkalla??