F-35 Lightning II
- Viestiketjun aloittaja Hejsan
- Aloitus PVM
RE: Moniroolihävittelijä
Karjalan lennosto
Lapin lennosto
Satakunnan lennosto
Suomessa on edelleen kolme laivuetta ja jää kolme laivueellista hävittäjälentokoneita riippumatta siitä, miten ne organisoidaan mutkalle.
Hornetit massavanhenevat 1.1.2023 jälkeen. Siksi on kyse siitä, mitä tilalle. F-35:lla säilytetään yhteensopivuus järjestelmien osalta, joita ovat tankkaukset, aseet, tietoliikenne jne, kun taas JAS-39:llä saadaan volyymia ja kyetään yhteiseen toimintan Ruotsin kanssa. Norja ottaa pienen määrän F-35 A:a.
Niin liittoutumattomalla maalla pitääkin olla.
US Navy on mobiilein osa ilmavoimaa. Siksi Suomi ei hankkinut F-16:a eikä JAS-39:ään, vaan liian raskaan ja tarpeettoman suuren F-18 Hornetin. Niillä olisi voinut hyökätä Venäjälle ja tarjota tukeutumisen Suomessa Yhdysvalloille niin kuin Utissa Junkers Ju 88:lle 22.6.1941 alkaen.
Suomen iskukyky edellyttää, että otamme suurvaltakustannuksia itsellemme, tarjoamme Yhdysvalloille tukeutumisen ja hyökkäämme inhaan itään niin kuin ennenkin. Koska Suomi on liittoutumaton maa, pitää kaikki toimet ja standardit tehdä kanssasotimisen eli rauhankumppanuuden ehdoilla.
crane kirjoitti:
Karjalan lennosto
Lapin lennosto
Satakunnan lennosto
Suomessa on edelleen kolme laivuetta ja jää kolme laivueellista hävittäjälentokoneita riippumatta siitä, miten ne organisoidaan mutkalle.
crane kirjoitti:
Hornetit massavanhenevat 1.1.2023 jälkeen. Siksi on kyse siitä, mitä tilalle. F-35:lla säilytetään yhteensopivuus järjestelmien osalta, joita ovat tankkaukset, aseet, tietoliikenne jne, kun taas JAS-39:llä saadaan volyymia ja kyetään yhteiseen toimintan Ruotsin kanssa. Norja ottaa pienen määrän F-35 A:a.
crane kirjoitti:
Niin liittoutumattomalla maalla pitääkin olla.
crane kirjoitti:
US Navy on mobiilein osa ilmavoimaa. Siksi Suomi ei hankkinut F-16:a eikä JAS-39:ään, vaan liian raskaan ja tarpeettoman suuren F-18 Hornetin. Niillä olisi voinut hyökätä Venäjälle ja tarjota tukeutumisen Suomessa Yhdysvalloille niin kuin Utissa Junkers Ju 88:lle 22.6.1941 alkaen.
Suomen iskukyky edellyttää, että otamme suurvaltakustannuksia itsellemme, tarjoamme Yhdysvalloille tukeutumisen ja hyökkäämme inhaan itään niin kuin ennenkin. Koska Suomi on liittoutumaton maa, pitää kaikki toimet ja standardit tehdä kanssasotimisen eli rauhankumppanuuden ehdoilla.
fulcrum
Greatest Leader
RE: Moniroolihävittelijä
Nykypäivänä hävittäjän suorituskyky ilmataistelussa nojaa suuressa määrin tutkan tehokkuuteen. Isompaan hävittäjään mahtuu isompi tutka: parempi tutka ratkaisi Suomessa aikoinaan ainakin osaksi pelin Hornetin hyväksi. Lentokoneiden hinta koostuu nykyään suureksi osaksi elektroniikasta ja ohjelmistosta, ja ne ovat samanhintaisia "raskashävittäjissä" kuin kevyissäkin. Siksi maailmalla on ollut trendi isompiin hävittäjäkoneisiin, koska niitä pidetään kustannustehokkaampina. Tämä on Venäjälläkin nähtävissä Su-27:ään panostuksessa MiG-29:n kustannuksella.
"Kevythävittäjiä" ei oikein nykyisin enää tehdä. Gripen on tietysti, ja Intian LCA ja Kiinan JF-17 mutta siinäpä ne taitavat olla.
jokiranta kirjoitti:
Nykypäivänä hävittäjän suorituskyky ilmataistelussa nojaa suuressa määrin tutkan tehokkuuteen. Isompaan hävittäjään mahtuu isompi tutka: parempi tutka ratkaisi Suomessa aikoinaan ainakin osaksi pelin Hornetin hyväksi. Lentokoneiden hinta koostuu nykyään suureksi osaksi elektroniikasta ja ohjelmistosta, ja ne ovat samanhintaisia "raskashävittäjissä" kuin kevyissäkin. Siksi maailmalla on ollut trendi isompiin hävittäjäkoneisiin, koska niitä pidetään kustannustehokkaampina. Tämä on Venäjälläkin nähtävissä Su-27:ään panostuksessa MiG-29:n kustannuksella.
"Kevythävittäjiä" ei oikein nykyisin enää tehdä. Gripen on tietysti, ja Intian LCA ja Kiinan JF-17 mutta siinäpä ne taitavat olla.
RE: Moniroolihävittelijä
Peli Hornetien hyväksi ratkesi politiikan puolella. Suomi halusi tarjota Zhirnovskin pelossa US Navylle valmiin tukeutumisjärjestelmän Suomessa. Fasadiperusteluksi keksittiin kaksimoottorisuus, joka lisäsi lentotunnin hintaa huomattavasti.
Churchill sanoi, että "Malta on (Britannian) uppoamaton lentotukialus". Samaa sanoi Japanin pääministeri Jasuhiro Nakasone. Suomesssa kukaan ei kehdannut rehvastella samalla 1990-luvulla, vaikka tarkoitus oli sama. Suomesta tuli US Navyn uppoamaton lentotukialus, kun maakentille sopimattomia laivastohävittäjiä hankititin maakentille siten, että jo hiekasta muodostui riski lentoturbiinimoottoreille.
Kun 1990-luvulla oli tärkeää, että Suomessa hävittäjälentokone oli kaksimoottorinen ja on tärkeää 2010-luvulla, että hävittäjälentokon on kaksimoottorinen ja lentotunnit kalliimpia, mitä 7000 euron hintatasolla voi saada, ei ole ollenkaan tärkeää se, että F-35 A olisi useampi kuin kaksimoottorinen. Toisin sanoen 1990-luvun argumenteilla pitäisi ostaa seuraavaksi venäläinen raskashävittäjä.
Juuri tämä Hornet-tapaus osoittaa, että totuutta ollaan valmiita uhkakuvakirjailijoiden ja viranhaltijoiden toimesta venyttämään niin paljon, että se saadaan poliittisesti korrekteihin mittoihin.
Suomen hörhöily EUBG:llä, joka on "työtä, jolla ei ole ollut tarkoitusta", on ollut ainoa keino päästä liittoutumattomana maana NRF-toimintaan ja saada NATO-sertifiointi, jolla on vain rajallista hyötyä siksi, että Suomen hankkeet, kuten ISAF, tähtää vain miehittämiseen jälkihoitona, mutta ei valloittamiseen ei sotimiseen kaikilla tai lähes kaikilla aselajeilla.
Koska F-16:n tapaan myös kevythävittäjistä tehdään mahdollisimman monitoimisia, tuo ero kevythävittäjän ja raskashävittäjän välillä on pienentynyt. Minusta tätä asiaa kannattaisi tarkastella Israelin F-16I:n ja Arabiemiraattien oman F-16:n, Desert Falconin, kannalta, jossa ilmeisesti Israelin kokemukset ovat olleet pohjana. UAE:ssa lentäjät lienevät pääasiassa brittejä.
Suhoi Su-27 on Venäjän oma Hornet-hanke.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suhoi_Su-27
OODA-luuppi on unohtunut.
https://www.google.com/search?client=ubuntu&channel=fs&q=Ooda+luuppi&ie=utf-8&oe=utf-8
On toisin sanoen unohtunut se syy, miksi MiG-19:n ja MiG-21:n pohjalta alettiin kehittää Yhdysvalloissa kevythävittäjää.
http://fi.wikipedia.org/wiki/F-16_Fighting_Falcon
Elämä on kuin 1930-luvulla, jolloin "pommikone pääsi aina läpi" ja kehitettiin Messerschmit Bf-110.
fulcrum kirjoitti:
Peli Hornetien hyväksi ratkesi politiikan puolella. Suomi halusi tarjota Zhirnovskin pelossa US Navylle valmiin tukeutumisjärjestelmän Suomessa. Fasadiperusteluksi keksittiin kaksimoottorisuus, joka lisäsi lentotunnin hintaa huomattavasti.
Churchill sanoi, että "Malta on (Britannian) uppoamaton lentotukialus". Samaa sanoi Japanin pääministeri Jasuhiro Nakasone. Suomesssa kukaan ei kehdannut rehvastella samalla 1990-luvulla, vaikka tarkoitus oli sama. Suomesta tuli US Navyn uppoamaton lentotukialus, kun maakentille sopimattomia laivastohävittäjiä hankititin maakentille siten, että jo hiekasta muodostui riski lentoturbiinimoottoreille.
Kun 1990-luvulla oli tärkeää, että Suomessa hävittäjälentokone oli kaksimoottorinen ja on tärkeää 2010-luvulla, että hävittäjälentokon on kaksimoottorinen ja lentotunnit kalliimpia, mitä 7000 euron hintatasolla voi saada, ei ole ollenkaan tärkeää se, että F-35 A olisi useampi kuin kaksimoottorinen. Toisin sanoen 1990-luvun argumenteilla pitäisi ostaa seuraavaksi venäläinen raskashävittäjä.
Juuri tämä Hornet-tapaus osoittaa, että totuutta ollaan valmiita uhkakuvakirjailijoiden ja viranhaltijoiden toimesta venyttämään niin paljon, että se saadaan poliittisesti korrekteihin mittoihin.
Suomen hörhöily EUBG:llä, joka on "työtä, jolla ei ole ollut tarkoitusta", on ollut ainoa keino päästä liittoutumattomana maana NRF-toimintaan ja saada NATO-sertifiointi, jolla on vain rajallista hyötyä siksi, että Suomen hankkeet, kuten ISAF, tähtää vain miehittämiseen jälkihoitona, mutta ei valloittamiseen ei sotimiseen kaikilla tai lähes kaikilla aselajeilla.
fulcrum kirjoitti:
Koska F-16:n tapaan myös kevythävittäjistä tehdään mahdollisimman monitoimisia, tuo ero kevythävittäjän ja raskashävittäjän välillä on pienentynyt. Minusta tätä asiaa kannattaisi tarkastella Israelin F-16I:n ja Arabiemiraattien oman F-16:n, Desert Falconin, kannalta, jossa ilmeisesti Israelin kokemukset ovat olleet pohjana. UAE:ssa lentäjät lienevät pääasiassa brittejä.
fulcrum kirjoitti:
Suhoi Su-27 on Venäjän oma Hornet-hanke.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suhoi_Su-27
fulcrum kirjoitti:
OODA-luuppi on unohtunut.
https://www.google.com/search?client=ubuntu&channel=fs&q=Ooda+luuppi&ie=utf-8&oe=utf-8
On toisin sanoen unohtunut se syy, miksi MiG-19:n ja MiG-21:n pohjalta alettiin kehittää Yhdysvalloissa kevythävittäjää.
http://fi.wikipedia.org/wiki/F-16_Fighting_Falcon
Elämä on kuin 1930-luvulla, jolloin "pommikone pääsi aina läpi" ja kehitettiin Messerschmit Bf-110.
RE: Moniroolihävittelijä
Just joo. Ensinnäkin kyllä ihan MiG-21:kin kohdalla maantietukikohtia harjailtiin ennen harjoituksia, koska ei ole järkeä rauhanajan harjoituksissa rikkoa kalliita moottoreita turhan takia. Hornetin moottori ei varmasti ole juuri sen herkempi kuin muiden kilpailijoidensa moottorit. Sitäpaitsi eikö tuo kohta juuri sodi tuota sinun Hornet-US Navy salaliittoteoriaasi vastaan?
Hornetin lentohinta ei ole mitenkään valtavan suuri verrattuna kilpailijoihinsa, esim. yksimoottorisessa Mirage 2000:ssa se oli ja on (esim. Taiwanin kokemusten perusteella) korkeampi. F-16 lentotunnin hinta on samaa luokkaa tai jopa vähän korkeampi kuin Hornetilla (jenkkien omien ilmoitusten mukaan) ja JAS 39 Gripenillä varmasti jonkun verran alhaisempi, mutta 2000-2500 dollarin lentotuntihintaa on mainostettu samana viimeiset 20 vuotta. Epäilen ihan hiukan, että ovat saaneet tuon hinnan pysymään samana 20 vuotta... Lisäksi tiettävästi Gripenin varaosat ja esim. moottorit ovat melko kalliita verrattuna esim. Hornetiin johtuen lähinnä pienemmistä valmistusmääristä. Niinpä kokonaiskäyttökustannukset ovat lähempänä kuin pelkän lentotunnin hinnasta voisi päätellä.
Argumenttien ei muuten tarvitse pysyä samoina vuosikymmenestä toiseen. Joskus jopa tapahtuu sellaista teknistä kehitystä, että vanhat opit eivät pidä paikkaansa. Nykyään sallitaan jopa valtameret ylittävät matkustajakoneiden lennot kaksimoottorisilla koneilla, kun aikaisemmin siihen vaadittiin vähintään kolme moottoria. Moottorien tehot ja luotettavuus kun ovat parantuneet huimasti, joten kahdellakin moottorilla voidaan nykyään lentää vähintään yhtä turvallisesti kuin aikaisemmin kolmella tai neljällä.
Olet myös väittänyt Hornetia kankeaksi koneeksi, vaikka se pärjää ketteryydessä ja kiihtyvyydessä oikein hyvin niin F-15, F-16, Mirage 2000, Su-27 kuin MiG-29 ja JAS 39 Gripen koneillekin.
jokiranta kirjoitti:
Just joo. Ensinnäkin kyllä ihan MiG-21:kin kohdalla maantietukikohtia harjailtiin ennen harjoituksia, koska ei ole järkeä rauhanajan harjoituksissa rikkoa kalliita moottoreita turhan takia. Hornetin moottori ei varmasti ole juuri sen herkempi kuin muiden kilpailijoidensa moottorit. Sitäpaitsi eikö tuo kohta juuri sodi tuota sinun Hornet-US Navy salaliittoteoriaasi vastaan?
Hornetin lentohinta ei ole mitenkään valtavan suuri verrattuna kilpailijoihinsa, esim. yksimoottorisessa Mirage 2000:ssa se oli ja on (esim. Taiwanin kokemusten perusteella) korkeampi. F-16 lentotunnin hinta on samaa luokkaa tai jopa vähän korkeampi kuin Hornetilla (jenkkien omien ilmoitusten mukaan) ja JAS 39 Gripenillä varmasti jonkun verran alhaisempi, mutta 2000-2500 dollarin lentotuntihintaa on mainostettu samana viimeiset 20 vuotta. Epäilen ihan hiukan, että ovat saaneet tuon hinnan pysymään samana 20 vuotta... Lisäksi tiettävästi Gripenin varaosat ja esim. moottorit ovat melko kalliita verrattuna esim. Hornetiin johtuen lähinnä pienemmistä valmistusmääristä. Niinpä kokonaiskäyttökustannukset ovat lähempänä kuin pelkän lentotunnin hinnasta voisi päätellä.
Argumenttien ei muuten tarvitse pysyä samoina vuosikymmenestä toiseen. Joskus jopa tapahtuu sellaista teknistä kehitystä, että vanhat opit eivät pidä paikkaansa. Nykyään sallitaan jopa valtameret ylittävät matkustajakoneiden lennot kaksimoottorisilla koneilla, kun aikaisemmin siihen vaadittiin vähintään kolme moottoria. Moottorien tehot ja luotettavuus kun ovat parantuneet huimasti, joten kahdellakin moottorilla voidaan nykyään lentää vähintään yhtä turvallisesti kuin aikaisemmin kolmella tai neljällä.
Olet myös väittänyt Hornetia kankeaksi koneeksi, vaikka se pärjää ketteryydessä ja kiihtyvyydessä oikein hyvin niin F-15, F-16, Mirage 2000, Su-27 kuin MiG-29 ja JAS 39 Gripen koneillekin.
Einomies1
Respected Leader
RE: Moniroolihävittelijä
Ulkomaiset vierailijat (joissa usein on F-16 koneita mukana) toimivat hyvinä verrokkeina ja omakohtaisesti nähtynä olen sitä mieltä ettei F-18 ongelmana ole ainakaan ketteryyden puute ainakaan keveällä kuormalla. Se on pikemminkin lyhyt toimintasäde jonka takia meillä pitäisi ehdottomasti olla ilmatankkauskyky tuon pidentämiseksi. Koska se on tietty kallis niin koneet voisi hankkia länsinaapurin kanssa yhteisostona (kuten AEW-koneetkin).
Pommikuormalla tuskin mikään kone pystyy hurjiin manöövereihin, ei edes Venäläiset superkoneet, superpilotteineen.
Tietääkseni suomen HN-koneiden max. G-kiihtyvyys on rajoitettu 7.5 g:n alkuperäisestä 9.0 g:stä, rungon eliniän pidentämiseksi joten kapasiteettia löytyy vielä lisää tarvittaessa.
Hornet on hyvinkin liikehtimiskykyinen ja ketterä ja sen voi mennä kukin itse toteamaan seuraavaan lentonäytökseen jossa F-18 HN:a ajetaan soolona.RistoJ kirjoitti:
Ulkomaiset vierailijat (joissa usein on F-16 koneita mukana) toimivat hyvinä verrokkeina ja omakohtaisesti nähtynä olen sitä mieltä ettei F-18 ongelmana ole ainakaan ketteryyden puute ainakaan keveällä kuormalla. Se on pikemminkin lyhyt toimintasäde jonka takia meillä pitäisi ehdottomasti olla ilmatankkauskyky tuon pidentämiseksi. Koska se on tietty kallis niin koneet voisi hankkia länsinaapurin kanssa yhteisostona (kuten AEW-koneetkin).
Pommikuormalla tuskin mikään kone pystyy hurjiin manöövereihin, ei edes Venäläiset superkoneet, superpilotteineen.
Tietääkseni suomen HN-koneiden max. G-kiihtyvyys on rajoitettu 7.5 g:n alkuperäisestä 9.0 g:stä, rungon eliniän pidentämiseksi joten kapasiteettia löytyy vielä lisää tarvittaessa.
rukkaskikka
Majuri
Hejsan kirjoitti:
F-16.netissä on lisää foorumiarvailua aihetta sivuten. Sikäli, kun F-35A:n maantietukikohtakielto pitää paikkansa, syynä lienee, että se vaan on turhan hurjaa touhua F-35A:lle. F-35A:n lähestymisnopeus on tuon mukaan 160 solmua (296 km/h) ja kohtauskulma laskussa, ilmeisesti kuvasta arvioiden, noin 11 astetta. Hornetille vastaavat arvot 140 solmua (260 km/h) ja noin 8 astetta. Mig-21 laskeutuu jotain 270 km/h ja Viggen vain 220 km/h. Noissa voi tietysti olla lähestymis- ja laskeutumisnopeuksia (approach speed vs. landing speed) sekaisin (lähestymisnopeus on laskeutumisnopeutta hieman korkeampi). Edelleen tuon mukaan F-35A:n tyypillinen vajoamisnopeus (sink rate) laskussa on 2 jalkaa sekunnissa, kun se merimallin F-35:llä on 11 jalkaa sekunnissa. Vajoamisnopeus mittaa kykyä sietää kovia laskuja. Kohtauskulmalla on kai lähinnä merkitystä sen kannalta, kuinka totaalisesti lentäjä hukkaa maiseman loppuvedossa.
http://www.f-16.net/f-16_forum_viewtopic-t-13450.html
RE: Moniroolihävittelijä
Lyhyt toimintasäde??? No kerro yksikin sellainen tehtävätyyppi johon hornetin toimintasäde ei ole riittävä.
Vai ryhdytäänkö tässä nyt miettimään jotain Islannin ja Norjan välisen ilma- ja merialueen valvontaa sodan ajan oloissa. (Ei ainakaaan toistaiseksi Suomen ilmavoimien tehtävä.)
Suomen ilmavoimien tehtäviin eivät kuulu pitkänmatkan pommitukset, ei ydinaseiden maaliinsaattaminen, ei valtameri alueiden valvonta eikä myöskään strategiset ilmakuljetukset. Mitään tarvetta ilmatankkauskyvylle ei ole olemassa!
Einomies1 kirjoitti:
Lyhyt toimintasäde??? No kerro yksikin sellainen tehtävätyyppi johon hornetin toimintasäde ei ole riittävä.
Vai ryhdytäänkö tässä nyt miettimään jotain Islannin ja Norjan välisen ilma- ja merialueen valvontaa sodan ajan oloissa. (Ei ainakaaan toistaiseksi Suomen ilmavoimien tehtävä.)
Suomen ilmavoimien tehtäviin eivät kuulu pitkänmatkan pommitukset, ei ydinaseiden maaliinsaattaminen, ei valtameri alueiden valvonta eikä myöskään strategiset ilmakuljetukset. Mitään tarvetta ilmatankkauskyvylle ei ole olemassa!
RE: Moniroolihävittelijä
No esimerkiksi Moskovan pommitukseen. Tämä Hornetin valuvika pyrittiin kiertämään 1000 km lentävällä liitopommilla, joita Yhdysvallat kieltäytyi myymästä suomalaisille hurjille, jottei Yhdysvaltian valloitus- ja vapautustoiminnnan legalisointi Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa olisi kaatunut vetoiluihin.
Minusta on tärkeää, että Suomi kykenee lamauttamaan Tukholman ja Moskovan. Meidän kanssamme ei leikitä! You were warned!
Mosuri kirjoitti:
No esimerkiksi Moskovan pommitukseen. Tämä Hornetin valuvika pyrittiin kiertämään 1000 km lentävällä liitopommilla, joita Yhdysvallat kieltäytyi myymästä suomalaisille hurjille, jottei Yhdysvaltian valloitus- ja vapautustoiminnnan legalisointi Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa olisi kaatunut vetoiluihin.
Minusta on tärkeää, että Suomi kykenee lamauttamaan Tukholman ja Moskovan. Meidän kanssamme ei leikitä! You were warned!
RE: Moniroolihävittelijä
Aivan niin riittää ja jos on tarpeen pitää hävittäjiä ilmassa lentämässä kahdeksikkoa tai muuten päivystämässä niin lisäpolttoainesäiliötkin on keksitty.
Jos menovesi loppuu niin sitten laskeudutaan lähimmälle kentälle tankkaamaan ja samalla kone aseistetaan uudelleen ja saadaan vielä tuore pilotti puikkoihin. Ei ne meidän hornetit joudu Atlantin aaltoihin laskeutumaan sen takia, että polttoaine loppuu.
Miten ne tankkerit muka lisää toimintasädettä? Vai kuvitteletko sinä, että se ilmatankkauskone menee rajan yli tankkaamaan koneita johonkin Laatokan yläpuolelle. Ylipäätänsä vähän vaikea nähdä suomalaisia miehitettyjä koneita lentämässä Venäjän ilmatilassa- jos sieltä rajan takaa selviää niin varmasti jaksaa nilkuttaa vielä 100 kilsaa jollekkin kentälle tai varalaskupaikalle. Vai tankataanko Pirkkalasta lähteneet hornetit Saimaan yläpuolella menomatkalla?
Tietysti sitten eri asia jos horneteilla on tarkoitus leikkiä kissaa ja hiirtä pohjois Atlantin parin miljoonan kilometrin aavalla tai pitää ilmapartiota jonkun vinku-intian ilmatilassa yhdessä muiden rauhankumppaneiden kanssa, niin sitten tuo tankkeri hankinta on järkeenkäypä.
Einomies1 kirjoitti:
Aivan niin riittää ja jos on tarpeen pitää hävittäjiä ilmassa lentämässä kahdeksikkoa tai muuten päivystämässä niin lisäpolttoainesäiliötkin on keksitty.
Jos menovesi loppuu niin sitten laskeudutaan lähimmälle kentälle tankkaamaan ja samalla kone aseistetaan uudelleen ja saadaan vielä tuore pilotti puikkoihin. Ei ne meidän hornetit joudu Atlantin aaltoihin laskeutumaan sen takia, että polttoaine loppuu.
Miten ne tankkerit muka lisää toimintasädettä? Vai kuvitteletko sinä, että se ilmatankkauskone menee rajan yli tankkaamaan koneita johonkin Laatokan yläpuolelle. Ylipäätänsä vähän vaikea nähdä suomalaisia miehitettyjä koneita lentämässä Venäjän ilmatilassa- jos sieltä rajan takaa selviää niin varmasti jaksaa nilkuttaa vielä 100 kilsaa jollekkin kentälle tai varalaskupaikalle. Vai tankataanko Pirkkalasta lähteneet hornetit Saimaan yläpuolella menomatkalla?
Tietysti sitten eri asia jos horneteilla on tarkoitus leikkiä kissaa ja hiirtä pohjois Atlantin parin miljoonan kilometrin aavalla tai pitää ilmapartiota jonkun vinku-intian ilmatilassa yhdessä muiden rauhankumppaneiden kanssa, niin sitten tuo tankkeri hankinta on järkeenkäypä.
RE: Moniroolihävittelijä
Yhdysvaltain laivaston ilmavoimat voivat tankata Suomessa ilmassa laskeutumatta Suomen tuhotuille lentokentille. Hävittäjä on sekä toimiva että turvassa ilmassa.
Kannattaa aina muistaa, että emme tyydy tarjoamaan vain tankkauspalveluita niin kuin Utissa 22.-24.6.1941 puolueettomana maana, vaan osallistumme itse kärkiosastoon hyvyyden taistelussa Pahan Valtakuntaa vastaan.
Prikaatikenraali Räty muistaakseni joskus halusi sälyttää tankkausvelvolilsuuden Finnairille, mitä kutsutaan ulkoistamiseksi. Jukka Hienonen esitti matkustajaturvallisuuden vuoksi vastalauseen vanhan idänkauppiaana todeten, että FInnairin lentomatkustajat joutuisivat vaaraan, jos Finnair ryhtyisi ilmatankkaamaan
Kaikista keskusteluista puuttuu se näkemys, että tarjoamme Yhdysvalloille tukeutumisjärjestelmän ennalta ehkäisevässä puolustuksessa inhaa itää vastaan.
Mosuri kirjoitti:
Yhdysvaltain laivaston ilmavoimat voivat tankata Suomessa ilmassa laskeutumatta Suomen tuhotuille lentokentille. Hävittäjä on sekä toimiva että turvassa ilmassa.
Kannattaa aina muistaa, että emme tyydy tarjoamaan vain tankkauspalveluita niin kuin Utissa 22.-24.6.1941 puolueettomana maana, vaan osallistumme itse kärkiosastoon hyvyyden taistelussa Pahan Valtakuntaa vastaan.
Prikaatikenraali Räty muistaakseni joskus halusi sälyttää tankkausvelvolilsuuden Finnairille, mitä kutsutaan ulkoistamiseksi. Jukka Hienonen esitti matkustajaturvallisuuden vuoksi vastalauseen vanhan idänkauppiaana todeten, että FInnairin lentomatkustajat joutuisivat vaaraan, jos Finnair ryhtyisi ilmatankkaamaan
Kaikista keskusteluista puuttuu se näkemys, että tarjoamme Yhdysvalloille tukeutumisjärjestelmän ennalta ehkäisevässä puolustuksessa inhaa itää vastaan.
Hejsan kirjoitti:
Tuota on vaikea sanoa. Lentokoneella kuitenkin pyörämassa on suurempi kuin kuorma-autolla. Lentokoneessa paino voi jakautua vain kolmelle pyörälle, kun taas rekka-autossa se voi jakautua 18 pyörälle.
Kuitenkin lentokoneet laskeutuvat myös maanteille varalaskupaikoille, mikä voi tarkoittaa, että kuitenkin nimenomaan varalaskupaikat on tehty vahvemmin kuin muu osa maantiestä.
Lisäksi on niin, että kylmänsodan aikana pommitusvaaran vuoksi saattoi asfaltin alla tai ilman asfalttia olla metri teräsbetonia. Näin kerrotaan esimerkiksi Eestin sosialistisesta neuvostotasavallasta.
Pantherapardus
Kersantti
Hejsan kirjoitti:
Keskimittaisen naisen astuessa korkokengillä aiheutuu koron kohdalla alustan pintaan suurempi paine, kuin norsun astuessa omilla jaloillaan.