F-35A käyttöönotto Suomessa - ketju

HN:n vai F-35:n osalta? Ei kummastakaan kauheasti.

F-35.

1. Hornetit (tai suuri enemmistö niistä) sentään koottiiin Suomessa - F-35:t kootaan foorumin mukaan Teksasissa. Patrian miehen mukaan "itse tekemällä oppii enemmän kuin valmistaja suostuu kertomaan". Sveitsiläiset kai kokoonpanevat yksittäiskappaleita juuri tästä syystä, mutta meillä ei ole ollut puhetta edes tästä yhden kerran tekemisestä.

Hankitaanko sitten kaikkia huoltovälineitä (ja -osaamista) koneiden täysihoitoon, jos yhtäkään ei koota, vai lähteneekö rungot lomailemaan Italiaan esim. 1000 tunnin välein? (Toki, kokoonpano ei ole ehkä täysi välttämättömyys. Ei kai Israelissakaan ole koottu esim. F-15 ja F-16-hävittäjiä, vaikka ilmeisesti runkojen huollot ja modifikaatiot onkin tehty Israelin maaperällä.)

2. 90-luvulla Sveitsissä ihmeteltiin, miksi hintalappu per kone on selvästi suurempi kuin Suomessa. Kirjallisuuden mukaan silloin tuotiin esille julkisessa keskustelussa, että Suomi mm. hankki vähemmän varaosia (3 tai 5 vuotta tms.), kun taas Sveitsi tilasi 10 vuoden.

Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että nyt summat tosin saattavat mennä toisinpäin. Sveitsin hallitus kertoi kesäkuussa 2021, että Sveitsin 36 konetta maksaisivat 5,068 miljardia frangia eli 5,4 miljardia dollaria. (Vrt. Suomen 10 miljardia euroa ja 64 konetta.) Inflaatioennusteet vuoteen 2031 asti huomioiden koneiden hinta olisi 6,3 miljardia frangia eli 6,8 miljardia dollaria. (En tosin aivan ymmärrä tätä jälkimmäistä - siis onko koneiden hinta v. 2031 hintatasossa 6,3 miljardia frangia vai mitä ihmettä?)

Johtopäätökset: Koska nyt ei kokoonpanna, niin huolto-osaaminen jäänee heikommaksi kuin Hornetilla tai korkeintaan samalle tasolle. Varaosatilanne? Kuka tietää, mutta koska kokoonpanosta tingittiin, niin miksipä ei sitten tästäkin? Lisäksi se on täysin KV-logistiikkajärjestelmän periaatteiden vastaan, että tavaraa hillotaan omissa hyllyissä.
 
F-35:n kaikki määräaikaishuollot tehdään Suomessa (Ilmavoimat/Patria). On kuitenkin mahdollista, että rakennekorjauksia/MLU-tason modeja ei tehdä kotimaassa - aika näyttää. 10 vuoden kuluessa koneita on purettu ja koottu huolloissa niin paljon, että kokoonapanossa saadun lisäosaamisen merkitys on kutistunut vähäiseksi tai olemattomaksi.

Kokoonapanossa Suomeen olisi tullut lähinnä asentajaosaamista. Nyt tuli eturunkojen valmistus, jossa tulee (lisäksi) merkittävää osaamista ja laitteistoja runkorakenteen valmistamiseen, joka oletettavissa on sovellettavissa myös korjaukseen.
 
Sveitsi uudelleenspeksasi silloin Hornetit siinä määrin, että niiden arvioitiin maksaneen 10 miljoonaa usd ylimääräistä per kappale.

Tuollaisesta hieman omahyväisestä muka välttämättä tarpeen olevasta räätälöinnistä on nykyään luovuttu. Suomessa vaikuttaisi olevan jopa yllättäen tarkkaan paalutettu pääkäyttäjän mukaisuus.
Ruotsin NH90 kohdalla näkee mitä vastaava mielihalu voi aiheuttaa.
 
Viimeksi muokattu:
Syväräätälöinti on joo kallista ja tulee kyseeseen lähinnä, jos ykkösketjun kamaa ei saada jostain syystä tai jos tarve on todella niché. Joskus se tosin lienee kannattavaa, varsinkin kun perustuu rinankkaistuotteen teknologiaan (kuten vaikka Pakistanin Mirage 5PA3, johon ympättiin tutka ja Exocet Dassaultin muista koneista, eräänlainen Mirage 5/50/Etendard-hybridi), joskus taas vaikuttaa ostajalta lähteneen mopo vähän käsistä (UAE ja erikoiset lumihiutaleet).

Lisävarusteista tulee mieleen, että onkohan pohjoismaisissa F-35 varustelistalta raksittu tunnistusvalonheitin eli ns. ryssälamppu? Suomella ja Norjalla se oli edellisen kierroksen varustelistassa.
 
Viimeksi muokattu:
Sveitsiläisessä Horneteissa runkorakenteita oli vaihdettu titaanisiin alkuperäisen alumiinin sijaan. Osa muutoksista osottautui onnistuneeksi ja joitain näistä on toteutettu meidänkin koneisiin rakennekorjausten yhteydessä. Osa muutoksista johti vain kuormien siirtymiseen toiseen paikkaan, jonne tuli uusia ongelmia.
 
Sveitsi uudelleenspeksasi silloin Hornetit siinä määrin, että niiden arvioitiin maksaneen 10 miljoonaa usd ylimääräistä per kappale.

Tuollaisesta hieman omahyväisestä muka välttämättä tarpeen olevasta räätälöinnistä on nykyään luovuttu. Suomessa vaikuttaisi olevan jopa yllättäen tarkkaan paalutettu pääkäyttäjän mukaisuus.
Ruotsin NH90 kohdalla näkee mitä vastaava mielihalu voi aiheuttaa.

Olikos se niin, että EPE-moottori tuli Sveitsin vaatimuksesta? Myös harhamaaliheittimien kapasiteetti taidettiin tuplata joskus noihin aikoihin, mutta liittyikö käkikellomaahan?
 
Tämä on hankkeen kokonaishinta - ei koneiden.

En kai minä muuta esittänytkään? Sveitsinkin 5,4 miljardia USD on luonnollisesti kokonaishinta, koska yksittäisen F-35:n hinta on alle 100 miljoonaa USD.
 
Olikos se niin, että EPE-moottori tuli Sveitsin vaatimuksesta? Myös harhamaaliheittimien kapasiteetti taidettiin tuplata joskus noihin aikoihin, mutta liittyikö käkikellomaahan?
EOS. Tässä on siitä rungon materiaalivaihdosta ja kustannuksista.
1.JPG2.JPG

Combat Vehicle Weight Reduction by Materials Substitution Proceedings of a Workshop (2018)​

 
Sorry. Sain noista sanamuodoista hieman eri kuvan.

Ei se mitään. Mainitsin konemäärät, jotta kustannukset asettuisivat johonkin raameihin. Pelkkien rahasummien vertailu ilman konemäärää kun on vähän mitä se on. "Suomi saa F-35:t 10 miljardilla, jenkit maksaa omistaan monikymmenkertaisen summan - vetääkö LM amerikkalaisia kuivana kakkoseen?"
 
Suuritehoinen lamppu hävittäjän kyljessä, millä voidaan valaista tunnistettava kone sen rinnalla lentäen. Norjalaisissa F-16:ssa on tämä sama varuste kuin Suomen Horneteissa, ja he kutsuvat omaansa nimellä Rysseljus eli ryssälamppu.

Tässä on sen lampun sijasta Hornetilla ollu mielenkiintoinen ominaisuus. Koelennolla olleissa Horneteissa tuo tila on käytetty muuhun ja lampun ulkopinnan linssi peitetty.

Äkkiseltään vois tehdä päätöksen että johdotettu tila sinällään voi olla tarpeellinen ilman sitä "majakkaa"?
 
Jaa-a, siellä on voinu olla jotain tai ei, ja se on voi uudelleenjohdottaaa jonnekin muualle. Oikeestaan nää mun arvaukset pitäis lukea vissiin jostain kirjasta, kuten Aavelasku tai Haavelasku, joista jokin on fiktiota ja joku ei, mutta takakannessa ei kerrota mikä ja mistä sen saa käsiinsä ja muutenkin asiat joko pitää paikkansa taikka sitten ei. Elisabeth Rehn, Gustav Hägglund ja Esko Aho hilipatipippaa korva projektoriin
 
Hornetin tunnistusvalonheitin on tykkitilan luukussa eturungon vasemmalla puolella. Koelentoversioissa tykin tilalla on koelentomittausjärjestelmä ja saa sinne kuvaustiedusteluvarustelunkin (ei Suomessa). Tykkiversiossa luukun takana olisi se n. 20 cm tyhjää tilaa ilman valonheitintä. Tykkitila muutenkin on melko väljästi pakattu, tykki ammusjärjestelmineen on helppo irrottaa laskemalla se yhden luukun irrotuksen jälkeen suoraan alaspäin. F-16 on varmasti ollut tiukempaa, yleensä koneissa ei paljoa tyhjää tilaa rungoissa ole.
 
Back
Top