Pitää muistaa että Suomi oli vielä pitkälle 80-luvulle saakka jos ei nyt ihan suunnitelmatalous mutta sääntelytalous jossa markkinatalous ei pystynyt toimimaan vapaasti vaan taloutta vinouttivat - ja vinouttaa edlleen - valtion useimmiten poliittisista syistä asettamat rajoitteet ja säännökset. Valuutta oli erityisen tarkkailun kohteena, tavaroiden tuonti länsimaista oli erityisen hankalaa. SEV-maista homma oli helpompaa koska kauppa pystyttiin pyörittämään tavaranvaihtoprosessin kautta kuvitteellsilla hinnoilla. Niinpä suomalaiset ajoivat tyytyväisinä ylihintaisilla ladoilla, warreilla ja takatuuppari-skodilla koska eivät paremmasta tienneet. Länsimaiset vaihtoehdot pidettiin valtion vero- ja tullihinnoittelulla merkittävästi itätuotteita kalliimpina.
Tämä skenaariosi vaatisi vähän enemmän toimiakseen. Sinusta siis Suomen teollisuus tuotti sekundatuotteita, joilla ei olisi saanut samaa määrää markkoja, jos ne olisi myyty kotimaahan tai vapaasti vaihdettavilla valuutoilla länteen. Neukut siis maksoivat (markoissa mitaten) ylihintaa. Samaan aikaan sinusta siis autoja saatiin (jälleen markoissa mitaten) alihintaan itäblokin maista. Eli Suomi vei ylihintaan ja toi alihintaan. Ja siltikään sinusta neukut eivät suosineet mitenkään Suomea kaupankäynnissä. Joku tässä nyt prakaa.
Sen verran kommentoisin noista autoista, että vaikka itäautot nykyistä yleisempiä olivatkin, niin kyllä länsiautoja silti suurin osa autokannasta oli. On siis liioittelua sanoa, että suomalaiset "eivät tienneet paremmasta". Verokäsittelyssä ei minun tietääkseni ollut kyllä mitään eroa länsi- ja itäautojen välillä. Jos itäautojen veroton myyntihinta oli alempi, niin sitten niistä tietenkin maksettiin vähemmän verojakin, mutta jotta tämä pystyi pätemään, olisi neukkujen pitänyt myydä autot Suomeen alehintaan.
Millainen Suomi olisi nyt ilman sotakorvauksia ja idänkauppaa? Vuoteen 1808 asti Suomen ja Ruotsin taloudessa ja elintasossa ei ollut käytännössä mitään eroa, olimmehan samaa kuningaskuntaa.
Mihin tämä perustuu? Onko väitteesi siis, ettei nyt esim. Suomen sisällä ole köyhiä ja rikkaita alueita? Tietenkin on ja niin oli myös 1808 Ruotsissa. Suomi oli aikamoinen takapajula tuon ajan Ruotsin valtakunnassa.
Suomen jouduttua Venäjän miehittämäksi Ruotsi alkoi ottaa kaulaa. 1945 olis ollut mahdollista lähteä kuromaan tuota eroa umpen, Suomen infrastruktuuri kun kärsi sodassa oikeastaan hämmästyttävän vähän; Pahimmat menetykset olivat luovutetuille alueille jääneet tehtaat ja voimalaitokset. Muuten tehtaat ja telakat, suunnittelutoimistot ja laboratoriot olivat pystyssä ja toimintakuntoisia. Meillä olisi ollut olemassa kaikki eväät integroitua jo tuolloin osaksi länsimaiden talousyhteisöä. Sen sijaan me jämähdimme oudoksi puolikommunistiseksi anomaliaksi jonka kohtalona oli häilyä jossain länsidemokratian ja kansandemokratian puolessa välissä.
Miksi sanot "olisi ollut mahdollista lähteä kuromaan"? Suomen BKT/henki oli tuolloin n. puolet Ruotsin tasosta. Nyt Suomi on ehkä n. 10% perässä, vaikka taisi siinä 1980-luvun lopulla käydä jopa tasoissa tai jopa edellä. Joka tapauksessa sodan jälkeisen ajan Suomen talous on kasvanut keskimäärin nopeammin kuin Ruotsin.