Äänestys Fennovoima: uhka vai mahdollisuus?

Onko Fennovoima järkevä hanke nykymuodossaan?

  • Kyllä, hanke on erittäin tarpeellinen teollisuuden, työpaikkojen ja energiavarmuuden saamiseksi.

    Ääniä: 14 23.0%
  • Kyllä, hanke on itsessään hyvä mutta mahdollinen Venäjä-kytkös arveluttaa minua.

    Ääniä: 16 26.2%
  • En osaa sanoa suuntaan tai toiseen.

    Ääniä: 1 1.6%
  • Ei, hanke on epävarmalla pohjalla ja ristiriidassa EU:n Venäjäpolitiikan(pakotteet) kanssa.

    Ääniä: 12 19.7%
  • Ei, suomen pitäisi jäädyttää suuret yhteistyöhankkeet Venäjän kanssa kunnes Ukrainan kriisi on ohi

    Ääniä: 18 29.5%

  • Äänestäjiä yhteensä
    61
Kansainväliset esimerkit osoittavat, että Suomeen olisi oikealla energiapolitiikalla luotavissa vuoteen 2020 mennessä 30000 uutta työpaikkaa. Työpaikat syntyisivät alkuvaiheessa ennen kaikkea energiatehokkuushankkeisiin. Niitä syntyisi myös uusiutuvaan energiantuotantoon. Vuoteen 2030 mennessä Suomeen olisi mahdollista luoda yhteensä 50000 uutta työpaikkaa. Energiatehokkuushankkeiden lisäksi työpaikkojen määrä kasvaisi vuosien 2020 ja 2030 välillä ennen kaikkea uusien energiamuotojen ympärille. Vuoteen 2050 mennessä työpaikkoja olisi mahdollista luoda yhteensä
90000. Suurin osa työpaikoista olisi tässä vaiheessa syntynyt yrityksiin, joiden päämarkkina-alue on Suomen ulkopuolella.

Vuonna 2007 on osoitettu26, että vuoteen 2020 mennessä sähkön käytön tehokkuutta olisi mahdollista parantaa 15 TWh/a (18% vuoden 2012 kulutuksesta) ja primäärienergian käyttöä 52 TWh/a (14% vuoden 2012 kulutuksesta). Kustannukset olisivat 18 €/MWh sähkö ja 23 €/MWh lämpö. Säästö olisi saavutettavissa remonteilla ja uuden teknologian käyttöönotolla kiinteistöissä ja teollisuudessa. Uusiutuvilla energialähteillä voitaisiin nykyisen uusiutuvan tuotannon lisäksi tuottaa vuonna 2020 sähköä 18 TWh (21% vuoden 2012 kulutuksesta) ja primäärienergiaa 40 TWh (11% vuoden 2012 kulutuksesta) kustannuksella 35€/MWh sähkö ja 27€/MWh lämpö. Nopeasti käyttöön otettavat resurssit koostuvat pääasiassa puu- ja maatalouspohjaisesta bioenergiasta, tuulienergiasta ja lämpöpumpuista, pidemmällä aikavälillä myös aurinkoenergiasta. Suomessa on 570000 sähkölämmitteistä rakennusta 27 , jotka voidaan saada yksinkertaisten älykkäiden järjestelmien avulla tasaamaan sähkönkulutusta reaaliaikaisesti. Kysyntäjouston lisääntyminen vähentää huippu-, säätö-, ja reservivoiman tarvetta ja alentaa näin energiakustannuksia.

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0360544207001041
 
Saksassakin on kritioisoitu sitä, että uusiutuviin panostetaan, jolloinka sähkön hinta on noussut verrattuna ydinvoimaan. Työllisyyskään ei suoranaisesti aina ole positiivinen juttu: palkattakoon suomalaisia työttömiä polkemaan dynamoa, varmasti työllistää, eri asia kannattaako se.

Voi olla, että uusiutuvassa energian haaveilussa on paljon sitä perivihreää haihattelua mukana. Ydinvoimaa vastustetaan periaatteesta. Enkä minä sinua persoonana haukkunut, kunhan epäilen uusiutuvien mahdollisuuksia. Jos ne on taloudellisesti mahtava ratkaisu, niin varmasti ilman veronmaksajien tukiakin ilmaantuu nitä tänne.
 
No sanotaanko vaikka niin, että mm. Tsernobylin ja Kurskin onnettomuuden jälkeen venäläisen ydinteknologian turvallisuus ei ole oikein vakuuttanut. Yleisesti ottaen kaikenlainen turvallisuuskulttuuri Venäjällä on aivan lapsenkengissään verrattaessa länsimaihin, otetaan nyt esimerkiksi vaikka lento-onnettomuuksien määrät Venäjällä verrattuna länsimaihin...

Kiva siinä sitten lähteä prototyyppiasiakkaaksi johonkin uudentyyppiseen venäläisreaktoriin...

Tsernobyl johtui käyttäjän typeryydestä, ei rakentajan huolimattomuudesta. Kursk on taas pelkkä kysymysmerkki ja on muutenkin arvelluttavaa lähteä vertaamaan sotakampetta ja ydinvoimalaa.
 
Kokooomus on saanut ministerinsä ihmeelliseen joukkoitsepsykoosiin. Uskotellaan että juuri nyt on ainoa oikea hetki ja välttämättömyys tilata ydinvoimala, ja vieläpä Venäjältä.
Vapaavuori vältteli a-studiossa aivan tietoisesti täsmällisiä vastauksia ja yritti kiertää ne, onnistuenkin osin. Samoin hän toi esiin että kun voimala on toiminnassa, ei Putin ole edes vallassa, eikö? Vasta viimeviikolla Putin ilmoitti että olisi valmis ajattelemaan jatkoa 2018(lue:Minä asettaudun ehdolle). Tällöin Vapaavuoren ennustus näyttää vähintään pieleenmenevältä.

Kuten putous-ohjelman(en katsonut, vaimo katsoi) Svetlana Rönkkö toi ilmi, on varmasti loistava ajatus tilata ydinvoimala venäjältä, Tsernobyl ei räjähtänyt kuin yhden kerran :)

Lopuksi lukemisen arvoinen kirje joka on toimitettu KAIKILLE kansanedustajille Intiaan rakennetusta rosatomin ydinvoimalasta.

"Arvoisa kansanedustaja,

Olen pahoillani, että lähetän tämän viestin vasta nyt. Ymmärsin kuitenkin vasta eilen, että eduskunta ei ilmeisesti ole tietoinen siitä mihin tilanteeseen Rosatomin edellinen suuri vientiprojekti on päätynyt. Tai ainakin minulle kerrottiin, että aiheesta ei ole käyty keskustelua eduskunnassa.

Tämä oli minulle jonkinasteinen yllätys, sillä näin suurien projektien arvioinnissa lähdetään lähes aina liikkeelle valmistajan "track recordin" tutkimisesta.

Voi olla että tässä on ajateltu että Intia ei ole Suomen kannalta oleellinen vertauskohta. Mutta kyse on saman yhtiön eli Rosatomin "avaimet käteen"-periaatteella toimittamasta teknologiasta. Ennen kaikkea Intia on demokraattinen maa jossa on mahdollista käydä avointa ja suorapuheista keskustelua. Myös Kiinassa ja Venäjällä on käytössä venäläisiä VVER-1000-reaktoreja, mutta näissä maissa ei käytännössä ole mahdollista keskustella ongelmista avoimesti.

Joka tapauksessa Rosatom on rakentanut Intian Kudankulamiin kahta VVER-1000 reaktoria laskutavasta riippuen joko vuodesta 1998 tai vuodesta 2003 lähtien (ensimmäiset betonivalut tehtiin maaliskuussa 2003).

Fennovoima on omissa materiaaleissaan käyttänyt Kudankulamia lähinnä positiivisena esimerkkinä Rosatomin osaamisesta. Se on materiaaleissaan myös ilmoittanut, että Kudankulamin ykkösreaktori "kytkettiin valtakunnanverkkoon 22.10.2013".

Tämä on tarkkaan ottaen totta, mutta asian esittäminen tällä tavalla - kertomatta mitä seuraavaksi tapahtui - antaa tilanteesta harhaanjohtavan kuvan.

Kudankulamin VVER-1000-reaktori on nimittäin sittemmin pysähtynyt 19 kertaa. Se on pysähtynyt itsellään 14 kertaa ja pysäytetty tarkoituksella 5 kertaa korjaus- ja huoltotöitä varten. Näiden pysähdyksien takia reaktori on seissyt 170 päivää verkkokytkennän jälkeen.

Loppukeväällä ja kesällä 2014 Kudankulamin VVER-1000 yritti läpäistä lopullisen käyttöönottotestin kaikkiaan seitsemän (!) eri kertaa. Kaikki yritykset epäonnistuivat.

Seitsemännen epäonnistuneen lopputestiyrityksen jälkeen reaktori oli suljettuna heinäkuun 16. päivästä syyskuun 13. päivään, minkä jälkeen sitä käytettiin vajaalla teholla 12 päivää ennen kuin se jälleen pysäytettiin. Reaktori on tästä lähtien ollut koko ajan suljettuna eikä kukaan tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi, vaikka Intian presidentti on kai antanut lupauksia siitä että reaktori käynnistetään jälleen vielä joulukuun aikana. Kukaan ei tiedä, onko myös Kudankulamin kakkosreaktori samanlainen susi kuin ykkönen, koska se ei ole vielä edennyt käynnistysvaiheeseen saakka.

Tähän mennessä reaktori on tuottanut yhteensä 2825 gigawattituntia sähköä, mistä voimalan oma kulutus (ennen kaikkea jäähdytys) on vienyt 538 gigawattituntia. Kun voimala seisoo käynnistyksen jälkeen, sen oman kulutuksen osuus tuotannosta kasvaa paljon normaalia suuremmaksi, koska jäähdytystä ei voi pysäyttää vaikka voimala ei tuottaisi sähköä verkkoon.

Kudankulamin VVER-1000 on pysähtynyt tahattomasti 14 kertaa 4701 käyttötunnin aikana, mikä on pöyristyttävän korkea luku. Tahattomat pysähdykset (englanniksi "scrams" tai "trips") tilastoidaan yleensä 7 000 käyttötuntia kohti. Ydinvoimaloiden globaali keskiarvo on 0,37 mutta tällä tavalla laskettuna Kudankulamin ykkösreaktori saa arvon 20,8. Yhdysvalloissa reaktori joka pysähtyy 25 kertaa 7 000 käyttötunnin aikana saa automaattisesti punaisen luokituksen ja suljetaan. Tahattomat sammumiset eivät ole vain turvallisuusriski, ne myös kuluttavat reaktoria ja lyhentävät sen käyttöikää.

Intiassa on juuri ilmestymässä Kudankulamiin ja venäläisiin VVER-reaktoreihin liittyvä kirja, joka tuo esiin vakavia epäilyjä siitä että venäläisen reaktoritekniikan tyyppiviat saattavat olla luultua vaikeammin korjattavissa.

Minulla ei vielä ole kirjan käsikirjoitusta hallussani (olen kyllä pyytänyt sitä luettavaksi koska haluaisin että se julkaistaisiin myös suomeksi) mutta kirjan tekijöiden (VT Padmanabhan et al) aiemmin julkaisemien artikkelien mukaan venäläisillä on ollut erityisen suuria vaikeuksia reaktorien paineastioiden tekemisessä. Kyse voi olla osaksi siitä, että venäläiset ovat tehneet paineastiat liian nopeasti. Intialaisten lähteiden mukaan ainakin joidenkin VVER-reaktorien paineastiat on valmistettu alle 25 kuukaudessa. Japanilaisilta meni Olkiluoto 3:n paineastian valmistamiseen 60 kuukautta.

Toinen ongelma näyttäisi liittyvän paineastioiden metalliseoksissa esiintyviin epäpuhtauksiin. Jos paineastian metallissa on pieniäkin määriä alkuaineita jotka eivät kestä kovaa neutronipommitusta (esim. vanadiini, kupari, nikkeli, pii, fosfori) paineastia haurastuu ennenaikaisesti. Kyseessä on vakava ongelma, sillä maailmanlaajuisesti kaikkiaan 25 ydinreaktoria on jouduttu sulkemaan ennenaikaisesti, keskimäärin 19 käyttövuoden jälkeen, paineastioiden metalliseoksissa esiintyneiden epäpuhtauksien ja niiden aiheuttaman haurastumisen takia. Tähän asiaan kannattaisi kiinnittää erityistä huomiota myös Suomessa.

Intialaisten lähteiden mukaan myös Kudankulamin 600 tonnin painoinen, ydinpolttoainetta käsittelevä nostokurki (englanniksi "polar crane") jouduttiin uusimaan jo rakennustöiden aikana.

Fennovoima ja Rosatom ovat omissa esityksissään puhuneet 92 prosentin käyttöasteesta ja yli 60 vuoden käyttöiästä. Kudankulamin kokemusten perusteella näyttäisi siltä, että 92 prosentin käyttöasteen saavuttaminen venäläisellä nykyteknologialla voi olla vaikeaa eikä ydinvoimala voi kestää 60 vuotta jos sen paineastiaa ei ole valmistettu riittävän huolellisesti.

Fennovoima on tietysti tilaamassa Rosatomilta VVER-1200-reaktoria eikä VVER-1000-reaktoria. VVER-1200 on uusi reaktorityyppi ja siinä on monia uusia elementtejä. Mutta onko todennäköistä tai edes mahdollista, että kaikki venäläistä reaktoritekniikkaa tähän asti vaivanneet ongelmat ja tyyppiviat olisivat nyt yht äkkiä vain haihtuneet ilmaan? Entä jos VVER-1200:ssa on ihan uusia suunnitteluvirheitä ja tyyppivikoja?

Suosittelisin siis lämpimästi Intian venäläisiin VVER-reaktoreihin liittyviin kokemuksiin tutustumista ja Fennovoiman ydinvoimaluvan epäämistä ainakin siihen asti kunnes edellisten tilaajien kokemukset on analysoitu ja kunnes on selvitetty (kunnolla!) ovatko venäläiset todella onnistuneet VVER-1200:ssa korjaamaan kaikki VVER-1000:ssa esiintyneet ongelmat ja tyyppiviat.

Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan Fennovoiman hanke olisi kirkkaasti miinuksella vielä 40 vuotta voimalan käynnistämisen jälkeen, vaikka rakennusvaiheen budjetti ei ylittyisi, vaikka voimala saataisiin valmiiksi suunnitellussa ajassa eli neljässä vuodessa, vaikka käyttöaste olisi toivottu 92 prosenttia ja vaikka ydinvoiman suhteellinen hinta verrattuna muihin energiamuotoihin ei muuttuisi ydinvoiman tappioksi.

Kaikki nämä oletukset ovat yltiöpäisen optimistisia. Kaikissa neljässä asiassa tulee todennäköisesti ikäviä yllätyksiä. Esimerkiksi Kudankulamia on rakennettu yli neljä vuotta (heh) ja ydinvoimaloiden budjeteilla on viime aikoina ollut systemaattinen tapa ylittyä. 92 prosentin käyttöasteen saavuttaminen venäläisellä VVER-reaktorilla voi olla utopistinen tavoite ja monet energiamuodot tulevat epäilemättä jatkossakin halpenemaan, suhteessa ydinvoimaan.

Entä jos myös voimalan käyttöikä jää paljon laskettua lyhyemmäksi?

Tässä hankkeessa on jo muutenkin olemassa hyvin iso riski siitä, että Fennovoima putoaa jossakin vaiheessa rahattomana veronmaksajien syliin, samalla tavalla kuin Talvivaara.

Jos eduskunnalle aiemmin tehdyt selvitykset eivät ole tuoneet esille muun muassa yllä luettelemiani, Kudankulamin kokemuksiin liittyviä seikkoja, kyseisiä selvityksiä ei ole tehty kovin huolellisesti. Rosatomin edellisten hankkeiden löytäminen ei nimittäin vie kuin hetken hakuaikaa ja Kudankulam on ollut näkyvästi esillä Intian tiedotusvälineissä."


Ydinvoimalle kyllä, venäläiselle ei.
 
Saksassakin on kritioisoitu sitä, että uusiutuviin panostetaan, jolloinka sähkön hinta on noussut verrattuna ydinvoimaan. Työllisyyskään ei suoranaisesti aina ole positiivinen juttu: palkattakoon suomalaisia työttömiä polkemaan dynamoa, varmasti työllistää, eri asia kannattaako se.

Voi olla, että uusiutuvassa energian haaveilussa on paljon sitä perivihreää haihattelua mukana. Ydinvoimaa vastustetaan periaatteesta. Enkä minä sinua persoonana haukkunut, kunhan epäilen uusiutuvien mahdollisuuksia. Jos ne on taloudellisesti mahtava ratkaisu, niin varmasti ilman veronmaksajien tukiakin ilmaantuu nitä tänne.

Edelleen etsisin tietoa ja tutkisin asiaa. Ei saksalainen toivo, vaan laskee. Saksalainen teollisuus ei piittaa hittojakaan mielikuvista. Aika näyttää, kumpi oli oikeassa. Tuskin vain olen näkemässä, sen verran siihen menee.

Jotta energiapolitiikka olisi uskottavaa, on sen oltava objektiivista, avointa ja johdonmukaista. Yksittäisten päätösten on oltava keskenään vertailukelpoisia. On siis pystyttävä laskelmin perustelemaan esimerkiksi eri energiamuotojen verojen ja tukien keskinäiset suhteet, olemassa olevan sääntelyn järkevyys, eri vaihtoehtojen hyödyt, haitat ja kustannukset sekä vaihtoehtoisin skenaariolaskelmin osoittamaan, että harjoitettava politiikka
on kansakunnalle eduksi. Uuden energiapolitiikan kriteerit on tarkoitettu hyödynnettäväksi viitekehyksenä energiaan liittyvässä poliittisessa päätöksenteossa. Kriteerit on tarkoitettu sovellettavaksi energian tuotantoon, käyttöön, energiaja resurssitehokkuuteen, energiaveroihin, tukiin, velvoitteisiin ja säädöksiin liittyvien ratkaisujen valmistelussa. Uutta kriteeristöä sovellettaessa on kaikissa tapauksissa huomioitava järjestelmien koko elinkaari käytettävästä teknologiasta aina käytön aikaisiin ja jälkeisiin vaikutuksiin.

Suomalaista energiapoliittista päätöksentekoa ovat 1970-luvun öljykriisistä lähtien ohjanneet kaksi kriteeriä: energian hinta ja sen saatavuus. Sittemmin ilmastonmuutoksen kautta tärkeäksi kriteeriksi ovat nousseet myös hiilidioksidipäästöt. Tosiasiallisesti julki lausutun kriteeristön lisäksi päätöksiin ovat vaikuttaneet muutkin yhteiskunnalliset tavoitteet. Ongelmallista on, että niitä ei ole johdonmukaisesti kerrottu.

Nyt tämä soppa näyttää näitä tavoitteita.
 
Kansainväliset esimerkit osoittavat, että Suomeen olisi oikealla energiapolitiikalla luotavissa vuoteen 2020 mennessä 30000 uutta työpaikkaa. Työpaikat syntyisivät alkuvaiheessa ennen kaikkea energiatehokkuushankkeisiin. Niitä syntyisi myös uusiutuvaan energiantuotantoon. Vuoteen 2030 mennessä Suomeen olisi mahdollista luoda yhteensä 50000 uutta työpaikkaa. Energiatehokkuushankkeiden lisäksi työpaikkojen määrä kasvaisi vuosien 2020 ja 2030 välillä ennen kaikkea uusien energiamuotojen ympärille. Vuoteen 2050 mennessä työpaikkoja olisi mahdollista luoda yhteensä
90000. Suurin osa työpaikoista olisi tässä vaiheessa syntynyt yrityksiin, joiden päämarkkina-alue on Suomen ulkopuolella.

Vuonna 2007 on osoitettu26, että vuoteen 2020 mennessä sähkön käytön tehokkuutta olisi mahdollista parantaa 15 TWh/a (18% vuoden 2012 kulutuksesta) ja primäärienergian käyttöä 52 TWh/a (14% vuoden 2012 kulutuksesta). Kustannukset olisivat 18 €/MWh sähkö ja 23 €/MWh lämpö. Säästö olisi saavutettavissa remonteilla ja uuden teknologian käyttöönotolla kiinteistöissä ja teollisuudessa. Uusiutuvilla energialähteillä voitaisiin nykyisen uusiutuvan tuotannon lisäksi tuottaa vuonna 2020 sähköä 18 TWh (21% vuoden 2012 kulutuksesta) ja primäärienergiaa 40 TWh (11% vuoden 2012 kulutuksesta) kustannuksella 35€/MWh sähkö ja 27€/MWh lämpö. Nopeasti käyttöön otettavat resurssit koostuvat pääasiassa puu- ja maatalouspohjaisesta bioenergiasta, tuulienergiasta ja lämpöpumpuista, pidemmällä aikavälillä myös aurinkoenergiasta. Suomessa on 570000 sähkölämmitteistä rakennusta 27 , jotka voidaan saada yksinkertaisten älykkäiden järjestelmien avulla tasaamaan sähkönkulutusta reaaliaikaisesti. Kysyntäjouston lisääntyminen vähentää huippu-, säätö-, ja reservivoiman tarvetta ja alentaa näin energiakustannuksia.

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0360544207001041

Kannattaa huomioida myös se, että ydinvoimaa hallinnoivat yleensä suuret toimijat, joilla ei ole mitään kannustinta todelliseen hintakilpailuun energian hinnan suhteen.

Sen sijaan uusiutuvan energian tuotanto on usein pienempien toimijoiden käsissä energiantuotannon luonteesta johtuen, mikä lisää eri energiantuottajien välistä hintakilpailua, ja alentaa näin pitkällä aikavälillä energiakustannuksia.

Energian tuotantotehokkuuden vähittäinen parantaminen on myös helpompaa pienempien tuotantoteknillisten edistysaskelten avulla uusiutuvan energian kohdalla, kuin superkalliiden uusien reaktorityyppien käyttöönottaminen.

Sähkön kysyntäjoustosta jo mainitsitkin, tulee huomioida myöskin uusiutuvan energiateknologian kehittämisestä avautuvat vientimahdollisuudet, joiden kautta mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja ja tuoda vaurautta kansakunnalle ovat oikeastaan rajattomat...
 
Kokooomus on saanut ministerinsä ihmeelliseen joukkoitsepsykoosiin. Uskotellaan että juuri nyt on ainoa oikea hetki ja välttämättömyys tilata ydinvoimala, ja vieläpä Venäjältä.
Vapaavuori vältteli a-studiossa aivan tietoisesti täsmällisiä vastauksia ja yritti kiertää ne, onnistuenkin osin. Samoin hän toi esiin että kun voimala on toiminnassa, ei Putin ole edes vallassa, eikö? Vasta viimeviikolla Putin ilmoitti että olisi valmis ajattelemaan jatkoa 2018(lue:Minä asettaudun ehdolle). Tällöin Vapaavuoren ennustus näyttää vähintään pieleenmenevältä.

Kuten putous-ohjelman(en katsonut, vaimo katsoi) Svetlana Rönkkö toi ilmi, on varmasti loistava ajatus tilata ydinvoimala venäjältä, Tsernobyl ei räjähtänyt kuin yhden kerran :)

Lopuksi lukemisen arvoinen kirje joka on toimitettu KAIKILLE kansanedustajille Intiaan rakennetusta rosatomin ydinvoimalasta.

"Arvoisa kansanedustaja,

Olen pahoillani, että lähetän tämän viestin vasta nyt. Ymmärsin kuitenkin vasta eilen, että eduskunta ei ilmeisesti ole tietoinen siitä mihin tilanteeseen Rosatomin edellinen suuri vientiprojekti on päätynyt. Tai ainakin minulle kerrottiin, että aiheesta ei ole käyty keskustelua eduskunnassa.

Tämä oli minulle jonkinasteinen yllätys, sillä näin suurien projektien arvioinnissa lähdetään lähes aina liikkeelle valmistajan "track recordin" tutkimisesta.

Voi olla että tässä on ajateltu että Intia ei ole Suomen kannalta oleellinen vertauskohta. Mutta kyse on saman yhtiön eli Rosatomin "avaimet käteen"-periaatteella toimittamasta teknologiasta. Ennen kaikkea Intia on demokraattinen maa jossa on mahdollista käydä avointa ja suorapuheista keskustelua. Myös Kiinassa ja Venäjällä on käytössä venäläisiä VVER-1000-reaktoreja, mutta näissä maissa ei käytännössä ole mahdollista keskustella ongelmista avoimesti.

Joka tapauksessa Rosatom on rakentanut Intian Kudankulamiin kahta VVER-1000 reaktoria laskutavasta riippuen joko vuodesta 1998 tai vuodesta 2003 lähtien (ensimmäiset betonivalut tehtiin maaliskuussa 2003).

Fennovoima on omissa materiaaleissaan käyttänyt Kudankulamia lähinnä positiivisena esimerkkinä Rosatomin osaamisesta. Se on materiaaleissaan myös ilmoittanut, että Kudankulamin ykkösreaktori "kytkettiin valtakunnanverkkoon 22.10.2013".

Tämä on tarkkaan ottaen totta, mutta asian esittäminen tällä tavalla - kertomatta mitä seuraavaksi tapahtui - antaa tilanteesta harhaanjohtavan kuvan.

Kudankulamin VVER-1000-reaktori on nimittäin sittemmin pysähtynyt 19 kertaa. Se on pysähtynyt itsellään 14 kertaa ja pysäytetty tarkoituksella 5 kertaa korjaus- ja huoltotöitä varten. Näiden pysähdyksien takia reaktori on seissyt 170 päivää verkkokytkennän jälkeen.

Loppukeväällä ja kesällä 2014 Kudankulamin VVER-1000 yritti läpäistä lopullisen käyttöönottotestin kaikkiaan seitsemän (!) eri kertaa. Kaikki yritykset epäonnistuivat.

Seitsemännen epäonnistuneen lopputestiyrityksen jälkeen reaktori oli suljettuna heinäkuun 16. päivästä syyskuun 13. päivään, minkä jälkeen sitä käytettiin vajaalla teholla 12 päivää ennen kuin se jälleen pysäytettiin. Reaktori on tästä lähtien ollut koko ajan suljettuna eikä kukaan tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi, vaikka Intian presidentti on kai antanut lupauksia siitä että reaktori käynnistetään jälleen vielä joulukuun aikana. Kukaan ei tiedä, onko myös Kudankulamin kakkosreaktori samanlainen susi kuin ykkönen, koska se ei ole vielä edennyt käynnistysvaiheeseen saakka.

Tähän mennessä reaktori on tuottanut yhteensä 2825 gigawattituntia sähköä, mistä voimalan oma kulutus (ennen kaikkea jäähdytys) on vienyt 538 gigawattituntia. Kun voimala seisoo käynnistyksen jälkeen, sen oman kulutuksen osuus tuotannosta kasvaa paljon normaalia suuremmaksi, koska jäähdytystä ei voi pysäyttää vaikka voimala ei tuottaisi sähköä verkkoon.

Kudankulamin VVER-1000 on pysähtynyt tahattomasti 14 kertaa 4701 käyttötunnin aikana, mikä on pöyristyttävän korkea luku. Tahattomat pysähdykset (englanniksi "scrams" tai "trips") tilastoidaan yleensä 7 000 käyttötuntia kohti. Ydinvoimaloiden globaali keskiarvo on 0,37 mutta tällä tavalla laskettuna Kudankulamin ykkösreaktori saa arvon 20,8. Yhdysvalloissa reaktori joka pysähtyy 25 kertaa 7 000 käyttötunnin aikana saa automaattisesti punaisen luokituksen ja suljetaan. Tahattomat sammumiset eivät ole vain turvallisuusriski, ne myös kuluttavat reaktoria ja lyhentävät sen käyttöikää.

Intiassa on juuri ilmestymässä Kudankulamiin ja venäläisiin VVER-reaktoreihin liittyvä kirja, joka tuo esiin vakavia epäilyjä siitä että venäläisen reaktoritekniikan tyyppiviat saattavat olla luultua vaikeammin korjattavissa.

Minulla ei vielä ole kirjan käsikirjoitusta hallussani (olen kyllä pyytänyt sitä luettavaksi koska haluaisin että se julkaistaisiin myös suomeksi) mutta kirjan tekijöiden (VT Padmanabhan et al) aiemmin julkaisemien artikkelien mukaan venäläisillä on ollut erityisen suuria vaikeuksia reaktorien paineastioiden tekemisessä. Kyse voi olla osaksi siitä, että venäläiset ovat tehneet paineastiat liian nopeasti. Intialaisten lähteiden mukaan ainakin joidenkin VVER-reaktorien paineastiat on valmistettu alle 25 kuukaudessa. Japanilaisilta meni Olkiluoto 3:n paineastian valmistamiseen 60 kuukautta.

Toinen ongelma näyttäisi liittyvän paineastioiden metalliseoksissa esiintyviin epäpuhtauksiin. Jos paineastian metallissa on pieniäkin määriä alkuaineita jotka eivät kestä kovaa neutronipommitusta (esim. vanadiini, kupari, nikkeli, pii, fosfori) paineastia haurastuu ennenaikaisesti. Kyseessä on vakava ongelma, sillä maailmanlaajuisesti kaikkiaan 25 ydinreaktoria on jouduttu sulkemaan ennenaikaisesti, keskimäärin 19 käyttövuoden jälkeen, paineastioiden metalliseoksissa esiintyneiden epäpuhtauksien ja niiden aiheuttaman haurastumisen takia. Tähän asiaan kannattaisi kiinnittää erityistä huomiota myös Suomessa.

Intialaisten lähteiden mukaan myös Kudankulamin 600 tonnin painoinen, ydinpolttoainetta käsittelevä nostokurki (englanniksi "polar crane") jouduttiin uusimaan jo rakennustöiden aikana.

Fennovoima ja Rosatom ovat omissa esityksissään puhuneet 92 prosentin käyttöasteesta ja yli 60 vuoden käyttöiästä. Kudankulamin kokemusten perusteella näyttäisi siltä, että 92 prosentin käyttöasteen saavuttaminen venäläisellä nykyteknologialla voi olla vaikeaa eikä ydinvoimala voi kestää 60 vuotta jos sen paineastiaa ei ole valmistettu riittävän huolellisesti.

Fennovoima on tietysti tilaamassa Rosatomilta VVER-1200-reaktoria eikä VVER-1000-reaktoria. VVER-1200 on uusi reaktorityyppi ja siinä on monia uusia elementtejä. Mutta onko todennäköistä tai edes mahdollista, että kaikki venäläistä reaktoritekniikkaa tähän asti vaivanneet ongelmat ja tyyppiviat olisivat nyt yht äkkiä vain haihtuneet ilmaan? Entä jos VVER-1200:ssa on ihan uusia suunnitteluvirheitä ja tyyppivikoja?

Suosittelisin siis lämpimästi Intian venäläisiin VVER-reaktoreihin liittyviin kokemuksiin tutustumista ja Fennovoiman ydinvoimaluvan epäämistä ainakin siihen asti kunnes edellisten tilaajien kokemukset on analysoitu ja kunnes on selvitetty (kunnolla!) ovatko venäläiset todella onnistuneet VVER-1200:ssa korjaamaan kaikki VVER-1000:ssa esiintyneet ongelmat ja tyyppiviat.

Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan Fennovoiman hanke olisi kirkkaasti miinuksella vielä 40 vuotta voimalan käynnistämisen jälkeen, vaikka rakennusvaiheen budjetti ei ylittyisi, vaikka voimala saataisiin valmiiksi suunnitellussa ajassa eli neljässä vuodessa, vaikka käyttöaste olisi toivottu 92 prosenttia ja vaikka ydinvoiman suhteellinen hinta verrattuna muihin energiamuotoihin ei muuttuisi ydinvoiman tappioksi.

Kaikki nämä oletukset ovat yltiöpäisen optimistisia. Kaikissa neljässä asiassa tulee todennäköisesti ikäviä yllätyksiä. Esimerkiksi Kudankulamia on rakennettu yli neljä vuotta (heh) ja ydinvoimaloiden budjeteilla on viime aikoina ollut systemaattinen tapa ylittyä. 92 prosentin käyttöasteen saavuttaminen venäläisellä VVER-reaktorilla voi olla utopistinen tavoite ja monet energiamuodot tulevat epäilemättä jatkossakin halpenemaan, suhteessa ydinvoimaan.

Entä jos myös voimalan käyttöikä jää paljon laskettua lyhyemmäksi?

Tässä hankkeessa on jo muutenkin olemassa hyvin iso riski siitä, että Fennovoima putoaa jossakin vaiheessa rahattomana veronmaksajien syliin, samalla tavalla kuin Talvivaara.

Jos eduskunnalle aiemmin tehdyt selvitykset eivät ole tuoneet esille muun muassa yllä luettelemiani, Kudankulamin kokemuksiin liittyviä seikkoja, kyseisiä selvityksiä ei ole tehty kovin huolellisesti. Rosatomin edellisten hankkeiden löytäminen ei nimittäin vie kuin hetken hakuaikaa ja Kudankulam on ollut näkyvästi esillä Intian tiedotusvälineissä."


Ydinvoimalle kyllä, venäläiselle ei.

Aivan, juuri tätä koitin osaltani tuoda edellä julki...
 
Oho. Vanha Jörkka täräyttää täyslaidallisen:

Jörn Donner: "Tämä on typerä ja lyhytnäköinen Stubbin hallituksen hautamonumentti"

Hänen mukaan hallituksen energiapolitiikka, "jos sellaisesta voidaan puhua", on "onneton sekasotku".

Donnerin mielestä oli myös typerää, että "tämä pian kaatuva pätkähallitus keksi äänestyttää Fennovoima-hankkeesta".

Donner vertasi Olkiluoto 3:n rakennusprojektin viivästystä Iisakin kirkon rakentamiseen ja näki sen ainoana hyvänä puolena sen, että se toimii ulkomailla toivottavasti varoittavana esimerkkinä.

Valtionenemmistöisen Fortum-pörssiyhtiön mukaantulo omistajaksi ei Donnerin mukaan paranna Fennovoima-hankkeen uskottavuutta "ollenkaan".

Donner kertoi, että olisi voinut äänestää ydinvoiman puolesta, jos se olisi toteutettu niin, että Olkiluodon tai Loviisan ydinvoimaloille olisi annettu lupa rakentaa lisäkapasiteettia.

"Tämä on typerä ja lyhytnäköinen Stubbin hallituksen hautamonumentti. Tämä on puhdasta suomettumista", Donner suomi hallituksen esitystä.

http://www.hs.fi/politiikka/a1417582718404
 
Edelleen etsisin tietoa ja tutkisin asiaa. Ei saksalainen toivo, vaan laskee. Saksalainen teollisuus ei piittaa hittojakaan mielikuvista. Aika näyttää, kumpi oli oikeassa. Tuskin vain olen näkemässä, sen verran siihen menee.

Jotta energiapolitiikka olisi uskottavaa, on sen oltava objektiivista, avointa ja johdonmukaista. Yksittäisten päätösten on oltava keskenään vertailukelpoisia. On siis pystyttävä laskelmin perustelemaan esimerkiksi eri energiamuotojen verojen ja tukien keskinäiset suhteet, olemassa olevan sääntelyn järkevyys, eri vaihtoehtojen hyödyt, haitat ja kustannukset sekä vaihtoehtoisin skenaariolaskelmin osoittamaan, että harjoitettava politiikka
on kansakunnalle eduksi. Uuden energiapolitiikan kriteerit on tarkoitettu hyödynnettäväksi viitekehyksenä energiaan liittyvässä poliittisessa päätöksenteossa. Kriteerit on tarkoitettu sovellettavaksi energian tuotantoon, käyttöön, energiaja resurssitehokkuuteen, energiaveroihin, tukiin, velvoitteisiin ja säädöksiin liittyvien ratkaisujen valmistelussa. Uutta kriteeristöä sovellettaessa on kaikissa tapauksissa huomioitava järjestelmien koko elinkaari käytettävästä teknologiasta aina käytön aikaisiin ja jälkeisiin vaikutuksiin.

Suomalaista energiapoliittista päätöksentekoa ovat 1970-luvun öljykriisistä lähtien ohjanneet kaksi kriteeriä: energian hinta ja sen saatavuus. Sittemmin ilmastonmuutoksen kautta tärkeäksi kriteeriksi ovat nousseet myös hiilidioksidipäästöt. Tosiasiallisesti julki lausutun kriteeristön lisäksi päätöksiin ovat vaikuttaneet muutkin yhteiskunnalliset tavoitteet. Ongelmallista on, että niitä ei ole johdonmukaisesti kerrottu.

Nyt tämä soppa näyttää näitä tavoitteita.
Niin, Saksassakaan kaikki eivät pidä heidän energiapolitiikkaa minään valtavana menestyksenä: http://www.economist.com/news/europ...onomy-has-his-work-cut-out-sunny-windy-costly

Mielestäni energian hinnasta välittäminen ei todellaaan ole mitenkään negatiivinen asia, varsinkin kun otetaan huomioon että ydinvoima ei tuota CO2-päästöjä. Uusiutuvat voi joskus olla ihan kiva juttu, mutta tällä hetkellä ne vaikuttaa kalliilta ja jopa vaaralliselta ydinvoimaan nähden. Onko suomalaisten veronmaksajien maksettava niiden puolesta? Entä jos käykin niin, että niistä ei ikinä olekaan koko maapallon energiantuotantoon (kuten vihreät haaveilevat)?

En näe mitään syytä vastustaa ydinvoimaa. Ydinvoima on turvallista ja kustannustehokasta. Lisäksi ydinvoiman polttoainetta voidaan varastoida hyvin. Tosin minä en sitä työllisyyttä pidä itseisarvona: jos sama energia voidaan tuottaa vähemmillä työtunneilla, niin kaipa se on vain hyvä juttu?
 
Ydinvoima nyt vain on ehkä järkevin tapa tuottaa energiaa, varsinkin kun hiilidioksidipäästöjä on rajoitettava. Tsernobylillä on ihan turha pelotella. Se onnettomuus tapahtui täysin erityyppiselle reaktorille ja johtui pääasiassa voimalaa pyörittävien ihmisten tietoisista riskinotoista ja varoituksista piittaamattomuudesta. Vastaavaa skenaariota ei voi tapahtua nyky-Suomessa.

Risto Isomäen kirjoitus Ville Niinistölle leviää tosiaan Facebookissakin kulovalkean tavoin. Isomäki viittaa siinä Kudankulamin voimalan viivästymiseen. Hän ei kuitenkaan mainitse sitä, että venäläinen osapuoli ei ole ollut syyllinen niihin. Työt olivat seisahduksissa muun muassa yli 500 päivää kestäneiden ydinvoimaa vastustavien mielenilmausten takia. Osansa ongelmissa on ollut myös rakennustöistä vastuussa olevalla Intian valtionyhtiöllä. On myös älyllisesti hyvin epärehellistä sanoa, että paineastian kansi on todennäköisesti susi, koska venäläiset lupaavat rakentaa sen paljon lyhyemmässä ajassa kuin japanilaiset tekivät väkersivät sitä aikanaan Olkiluotoa varten.

Minua ällöttää Vihreiden ja heidän hengenheimolaistensa ideologinen suhtautuminen ydinvoimaan ja siitä kumpuava asioiden suoranainen vääristely. Nyt maanpuolustuksen alasajoa ajavien ihmisten näkee siteeraavan näkyvästi jopa Maanpuolustuskorkeakoulun Torsti Siréniä, kun hänen mielipiteensä sattuu nyt sopimaan heidän ajatusmaailmaansa.

Ydinvoima ja venäläinen tekniikka ei minua sinänsä arveluta. Minua arveluttaa ainoastaan se, mihin me sitoudumme tässä poliittisesti. Myönnän, etten tiedä asiasta läheskään tarpeeksi, mutta jonkin verran epäilyttää tiettyjen kokoomuspoliitikkojen kiihkeä Rosatomin asian ajaminen. Vieläpä kun etujoukoissa on sellainen ketku kuin Jan Vapaavuori.
 
Periaatteessa Suomi on edelläkävijä: meillähän n. 30% on uuusiutuvasta. Monella on aika pitkä matka samaan.

Ydinvoima on yksi juttu ja Rosatom-leikki on toinen juttu, eli Fennovoimasta kiinni pitäminen, meni syteen tai saveen.

Tässä on aika monta eri kategoriaa taas. Ja poliitikot tosiaan osaavat sotkea ne. Ville Niinistö ainakin.

Fennovoiman "pekkaroitu" aluehomma tässä on koko kusen alkujuuri.
 
Ydinvoima ja venäläinen tekniikka ei minua sinänsä arveluta. Minua arveluttaa ainoastaan se, mihin me sitoudumme tässä poliittisesti.

Ydinvoimala on hankkeena sen verran herkkä, että minä en näe tässä paljoa mahdollisuuksia mihinkään poliittisiin peleihin, joita nyt joka toinen keskustelija yrittää väenväkisin etsiä.

Mihin me olemme sitoutuneita poliittisesti Loviisa-1/2 kanssa?

Rosatomilla, eikä Venäjän valtiolla ole varaa perseilyyn tämän projektin kanssa jos länsimarkkinat kiinnostavat.

Myönnän, etten tiedä asiasta läheskään tarpeeksi, mutta jonkin verran epäilyttää tiettyjen kokoomuspoliitikkojen kiihkeä Rosatomin asian ajaminen. Vieläpä kun etujoukoissa on sellainen ketku kuin Jan Vapaavuori.

Mitä ihmeen epäilyttävää tässä nyt on? Aluksi hakusessa oli läntinen toimittaja, kunnes E.on päätti ottaa hatkat projektin rahoittajista. Tämän jälkeen ainoaksi vaihtoehdoksi jäi Rosatom.

En nyt ymmärrä millä logiikalla tuot yksittäisiä poliitikoita tai puolueen tähän soppaan mukaan. Jos tämä projekti aiotaan valtakunnan politiikan osalta ajaa maaliin, eli saada rakennusprojekti käyntiin, silloin täytyy yksikantaan pelata Fennovoima/Rosatom - kombolle. Tämä lienee selvä.
 
Ydinvoimala on hankkeena sen verran herkkä, että minä en näe tässä paljoa mahdollisuuksia mihinkään poliittisiin peleihin, joita nyt joka toinen keskustelija yrittää väenväkisin etsiä.

Mihin me olemme sitoutuneita poliittisesti Loviisa-1/2 kanssa?
Loviisat olivat ja ovat täysin suomalaisomisteisia ja suomalaisten rakentamia. NL:n energiaministeriö oli ainoastaan laitetoimittaja. Joku eduskunnassa sanoikin vastatessaan Pekkarisen 70-luvun energiayhteistyötä kehuvaan kommenttiin, ettei Kekkonen olisi missään nimessä hyväksynyt Neuvostoliittoa Loviisan-voimaloiden omistajaksi.

Rosatomilla, eikä Venäjän valtiolla ole varaa perseilyyn tämän projektin kanssa jos länsimarkkinat kiinnostavat.
Varaa ja varaa. Kyllä Venäjän kasvavana strategiana on ollut energia-aseen käyttö etupiiriensä luomiseen. Venäjä kyllä perseilee niillä jos se katsoo etunsa niin vaativan, onhan se jo nähty Ukrainassakin ennen Maidaniakin.

Mitä ihmeen epäilyttävää tässä nyt on? Aluksi hakusessa oli läntinen toimittaja, kunnes E.on päätti ottaa hatkat projektin rahoittajista. Tämän jälkeen ainoaksi vaihtoehdoksi jäi Rosatom.
Ei minusta ole olankohautuksella ohitettavissa se fakta, että energiapolitiikkamme suuntaa luodaan nyt kymmeniksi vuosiksi eteen päin niin, että Putinin lähipiirin tiukassa ohjauksessa oleva yhtiö omistaa n. 40 prosenttia tämän strategian yhdestä kulmakivestä ottaen huomioon senkin seikan, että EU-parlamentti on suosittanut tällaisten energiayhteistyöhankkeidenkin jäädyttämistä Venäjän kanssa.

En nyt ymmärrä millä logiikalla tuot yksittäisiä poliitikoita tai puolueen tähän soppaan mukaan. Jos tämä projekti aiotaan valtakunnan politiikan osalta ajaa maaliin, eli saada rakennusprojekti käyntiin, silloin täytyy yksikantaan pelata Fennovoima/Rosatom - kombolle. Tämä lienee selvä.
Jotenkin vain haiskahtaa putki-Lipposelta. Voin olla toki väärässäkin.
 
(melko tuore uutinen)

Energiajätti E.ON jakautuu kahtia

Saksan suurin energiayhtiö E.ON jakautuu kahtia ja yhtiöittää fossiilisten polttoaineiden tuotannon ja sähkökaupan liiketoimintansa.

E.ONin tavoitteena on keskittyä uusiutuvaan energiaan.

E.ONin pilkkominen kahtia on toistaiseksi radikaalein vastaus Saksassa toteutettuun muutokseen, jossa suuntauduttiin uusiutuvaan energiaan, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaan.

E.ON haluaa tulevaisuudessa keskittyä uusiutuvaan energiaan, jakeluun ja räätälöityihin energian tehostuspalveluihin. Yhtiö viittaa jakautumisessaan dramaattisesti muuttuneisiin energiamarkkinoihin, teknologisiin innovaatioihin ja kuluttajien odotusten eriytymiseen. Yhtiö sanoi haluavansa vastata haasteisiin rohkealla uudella alulla.

Maanantaina pidetyssä tilaisuudessa E.ONin toimitusjohtaja Johannes Teyssen sanoi, että yhtiössä on havaittu uudenlaisen energiamaailman nouseminen. Muutoksen ajureita ovat uusiutuvien nousu ja toisaalta hiilen ja kaasun tuotantolaitosten poismeno.

”E.ONin laaja liiketoiminta ei enää pysty vastaamaan uusiin haasteisiin”, Teyssen sanoi Reutersin mukaan.

E.ON suunnittelee uuden yhtiönsä listaamista pörssiin. Spinoff toteutettaisiin vuoden 2016 yhtiökokouksessa. E.ON lisäsi, ettei spinoffin seurauksena ole tulossa ohjelmaa väen vähentämiseksi. Uuteen yhtiöön siirtyy 20 000 työntekijää, ja emoyhtiöön jää 40 000 työntekijää.

E.ONin osake on maanantaina noussut kovimmillaan 6,3 prosenttia sunnuntaina kerrotun jakautumisen jälkeen.

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/energiajatti+e.on+jakautuu+kahtia/201412710422
 
Mutta tässä tilanteessa Fortumin win-win-paketin kannalla olen 100%. Gazpromille vesivoima ei ole ydinliiketoimintaa. Tässä on mahdollisuus. Sitä sanotaan liiketoiminnaksi.

Jos ja kun Rosatom-systeemi menee läpi, tämä on oikeasti valopilkku.

Loviisa myös kuntoon. Ja kannattaa jo alkaa myös miettiä maailmaa vähän myöhemminkin. Ettei tule vielä kalliiksi. Saksalaiset investoivat - eivätkä koskaan ilman perusteita.
 
Juuri nyt en menisi marjaan. Sen sijaan tietoa tarvitsen lisää. Mitä hevosta veikata?

Kyse Länsi-Euroopassa voi olla isommasta murroksesta, joka tarkoittaa siirtymistä keskitetyistä energiaratkaisuista kohti hajautettua sähköntuotantoa . Nyt meillä linjan sanelee energiateollisuus ja raskas teollisuus, jotka on perinteisesti vetävät yhtä köyttä. Energiateollisuus suojelee omia etujaan, koska uudet energiaratkaisut on suoraan sen pussista pois, mutta raskas teollisuus sopeutuu siihen energiaratkaisuun, mikä kussakin maassa poliittisesti valitaan. Kun valitaan ydinvoima x:ksi kymmeneksi vuodeksi, murrosta viivytetään ja pudotaan kv. kehityksen kelkasta.

Karkeasti kyse voi ollakin siitä, valitaanko Ruotsin ja Saksan kaltainen linja, jossa nyt pitää kestää fossiilien käytön lisäämispuheita ja kaasunlutkutuspuheita, mutta realistisena tavoitteena on täydellinen energiaomavaraisuus 100% uusiutuvilla vuoteen 2050 mennessä, vai sitten tämä itäeurooppalaisempia perinteitä noudattava Venäjä-riippuvuus-linja.

Uusiutuvien määrä lisääntyy varmasti, siitä ei ole epäselvyyttä. Mutta melkein varmasti tarvitsemme siltikin myös ydinvoimaa; näin on kaikissa muissa paitsi ydinvoiman kiihkeimpien vastustajien energiaskenaarioissa. Puheet ydinvoiman alasajosta ovatkin lähinnä ydinvoiman vastustajien toiveajattelua, joka voi toteutua vain jos ilmastosopimuksilla pyyhitään persettä. Ikävä kyllä, media on kallellaan Vihreiden suuntaan eikä halua ja/tai osaa raportoida esimerkiksi Saksan hankkeen ongelmista. Ei ikäänkuin nähdä metsää tuulimyllyiltä.

Uusiutuvissa on vielä pitkään sellainen ongelma, että ne eivät tuota samanarvoista energiaa kuin ydinvoimala. Jos tämä, lähinnä satunnaisen tuotannon aiheuttama ero hinnassa huomioidaan, uusiutuvia ei tulla vielä pitkään aikaan (jos koskaan) rakentamaan ilman merkittävää yhteiskunnan tukea, tai vaihtoehtojen rankaisuveroja. Jos niitä ei huomioida, joku muu joutuu ne maksamaan - eli valtio ja veronmaksajat. Esimerkiksi useimmissa ei ydinvoimaa-skenaarioissa tätä ongelmaa lähdetään ratkaisemaan ylirakentamalla vaikkapa tuulivoimaa noin kaksinkertaisesti. Hetken miettimällä selvinnee, mitä tämä tekee kannattavuudelle. Tai sitten oletetaan, että energian varastoinnin ongelma ratkeaa helposti, halvalla, ja nopeasti, mikä on aika rohkeahko oletus, kun ei ole ihan varmaa, onko tähän tarvittavia kemiallisia reaktioita edes ylipäätään olemassa.

Täysin varmaa on, että nykyisillä ja sähköfutuurien ennustamilla sähkön hinnoilla (alle 50 €/MWh) ainoa rakennettava kapasiteetti on hiili- ja kaasuvoimaa, jos sitäkään.

Suomessa, kuten todettua, ollaan jo melko pitkällä uusiutuvien käytössä, lähinnä puun polttamisen johdosta. Tämän merkittävä lisääminen voi olla varsin haastavaa, ja ainakin lyö korville esim. metsänsuojelullisia tavoitteita. Isompana ongelmana on, että biomassahan ei ole kokonaisuutena päästöneutraalia, kuten kovasti haluttaisiin kuvitella. IPCC:n arvioissa biomassan päästötase on kasvanut 18-kertaiseksi vuodesta 2011 vuoteen 2014, ja se voi hyvin kasvaa vielä edelleen. Suomessa tästä ei haluta puhua, ja Hesarin vieraskynäkirjoituksen mukaan VTT:ltä potkaistiin juuri pihalle biomassan päästötasetta tutkinut (ja viralliseen totuuteen kriittisesti suhtautunut) ryhmä. Jos (mielestäni ja aika monen muun asiaa seuranneen mielestä "kun") biomassan päästötase ryhdytään laskemaan totuudenmukaisemmin, biovoimaa paljon käyttäville maille tulee päästöoikeuksien muodossa aika perkeleen kallis lasku.

Tai sitten voidaan todeta, että eipä tälle ilmastonmuutokselle nyt kannatakaan tehdä mitään, paitsi mitä nyt vähän viherpesua. Sekin on tietty vaihtoehto, mutta jos pitää valita Venäjän vaikutusvallan kasvun ja sen välillä, niin enpä kauaa mieti.

Isomäestä eräs STUKin kaveri totesi joskus hyvin, että onhan näitä asioita yritetty hänelle selittää, mutta jos ei halua ymmärtää niin ei sitten halua. Hänen kirjansa lukeneena täytyy sanoa, että aika monta facepalm-hetkeä niiden kanssa syntyi.
 
Mielenkiintoinen on myös kymmenhenkisen professorityöryhmän raportti. Kun sitä lukee, näyttää siltä, että vanha energiapolitiikka on länsimaissa tulossa tiensä päähän ja Suomi veikkaa väärää hevosta raskaan teollisuuden lyhytnäköisten etujen vuoksi. Tämä raportti ei vastusta kasvua, vaan tutkii globaalia kehitystä, ei vain Venäjän ja Suomen lähikehityksen energiapolitiikkaa.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/43024/Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla.pdf?sequence=1

Kannattaa myös lukea raportin kritiikki. Tuon taloudellinen analyysi ei, kuten Kauppalehdessä todettiin, menisi läpi edes maisterityössä. Eikä ole taidettu mainita sitäkään, että puolet Ruotsin sähköstä tulee ... ydinvoimasta! (Ja loput vesivoimasta, Ruotsilla kun on noita tunturijokia vähän enemmän.) Ja jos lukee lähteetkin, niin selviää, että väitteet Suomen uusiutuvien varannosta perustuvat aurinkoprofessori, ydinvoimakriitikko Lundin yhteen ainoaan paperiin vuodelta 2007. Siinä on kolmella ja puolella sivulla esitetty, miten mahtavia teoreettiset resurssit olisivat - jos käytännön ongelmista tai vaikkapa hiilitaseesta ei tarvitsisi huolehtia.

Sattuneesta syystä paprua ei ihan hirveän laajalle arvosteta. Paitsi tietysti niissä piireissä, joiden ennakkoluuloihin sen viesti sopii.
 
Jep. Vesivoima ei anakaan ole lohien mielestä kovin vihreää.

Kaksi uutta kannua tarvitaan, mutta on jatkettava tutkimista.
 
Edelleen etsisin tietoa ja tutkisin asiaa. Ei saksalainen toivo, vaan laskee. Saksalainen teollisuus ei piittaa hittojakaan mielikuvista.

Itseäni, ja aika suurta osaa tuntemistani asiantuntijoista, huvittaa suuresti juurikin tämä. Meillähän on kokemusta siitä aikaisemmasta kerrasta, kun saksalainen ei toivonut, vaan laski. Ja siitä, kun edistyneistö on pää märkänä seuraamassa Saksan viitoittamalla tiellä.

Saksan teollisuus muuten piittaa aika paljonkin tästä asiasta, ja esimerkiksi alumiiniteollisuus ja osa kemianteollisuudesta on ilmoittanut nostavansa kytkintä jos politiikka jatkuu. Tähän mennessä teollisuushan on ollut vapautettu uusiutuvien lisämaksuista, joten kaiken kustannuksen on kantanut tavallinen kansa. Tämä on kestämätön tilanne jos uusiutuvia halutaan todella rakentaa suunnitellusti. (Erään Suomessa alan seminaarissa puhuneen saksalaisproffan mukaan esimerkiksi uusiutuvien ylirakentamista tarvitaan noin kolminkertaisesti huippukulutukseen nähden.)

Nyt asia on ratkaistu niin, että ydinvoima ajetaan alas ja poltetaan hiiltä. Uusimmat uutiset Saksasta kertovat, että hiilenpolttoa tulisi hallituksen mielestä vähentää, ja korvata - maakaasulla. Arvannette, mistä tulevalla.

Joka ikinen tällä alalla toimiva kannattaa avointa keskustelua energiapolitiikasta ja sen vaihtoehdoista. Sitä on vaan hintsun vaikea käydä, kun meillä on hyvin äänekkäitä keskustelijoita jotka eivät jätä käyttämättä mitään tilaisuutta mollata ydinvoimaa, ja kieltäytyvät näkemästä ydinvoimaa yhtenä, epätäydellisenä mutta tiettyjä hyviä puolia omaavana vaihtoehtona. Ja näitä pidetään jotensakin riippumattomina asiantuntijoina. Ja suuri yleisö uskoo.
 
Back
Top