Gripen E/F

Itsellä ei tosiaan kantaa sen puolesta mikä Suomen tulisi valita seuraavaksi koneeksi. Ei tieto ja taito riitä tekemään tuollaista analyysia. Se on tätä kun joutuu olemaan julkisten tietojen armoilla. Gripen on pieni ja pahimmassa tapauksessa Suomi voisi olla suurin käyttäjämaa. Gripenin hankinnassa on omat riskinsä ja jokaisessa muussa konemallissa taas omansa. Pääasia mielestäni on, että meille tulee riittävä määrä, riittävän hyvää konetta jolla pärjätään tuonne 2050-2055 saakka. Sitten voidaan ruveta valitsemaan uutta korvaajaa.

Meille ei ole iloa 1. luokan lentokalustosta jos samalla joudutaan ajamaan alas maavoimat. Vihollinenhan nauraisi tuollaisen toiminnan suohon ja valloittaisi tämän pläntin silkkaa ilkeyttään. Jokaisesta puolustushaarasta pitää kyetä huolehtimaan ja tuohon vaikuttaa käyttökustannukset sekä elinkaarikustannukset paljon. Kuten yllä alustin niin tietoa ei ole tästäkään paljon eikä voi edes olla. Gripen on uusi kone ja sen mahdollisista mlu paketeista tai tekniikan kehityksestä ja hinnasta ei ole mitään tietoa. Ei toki ole muidenkaan koneiden kohdalla.
 
Onhan sillä väliä. Onko sillä sitten merkitystä meneekö gripenin kyytiin 6 amraamia kun F-35:n kyytiin menee neljä? Toki ulkoisesti menee enemmän mutta sisäisesti niitä on ajateltu kannettavan. Toisin sanoen jos vaikka F-35 ottaa enemmän kyytiin mitä Gripen onko siitä paperilla mitään iloa kun sisäiseen kuiluun menee kuintekin vain se x määrä.

Juu.. Vaikka F-35 kantaisi niitä AMRAAM:eja ulkoisesti niin tutkaheijaste on varmaan pienempi kuin Gripenillä. Mutta jos nyt on ihan PAKKO niitä vain sinne sisäisesti pistää niin... :D
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Juu.. Vaikka F-35 kantaisi niitä AMRAAM:eja ulkoisesti niin tutkaheijaste on varmaan pienempi kuin Gripenillä. Mutta jos nyt on ihan PAKKO niitä vain sinne sisäisesti pistää niin... :D
Pointti oli että f-35 kohdalla ajatellaan pärjättävän neljällä amraamilla niin miksei myös muiden koneiden kohdalla olisi samoin. Toki F-35llä on etu siinä että sitä ei välttämättä nähdä mutta amraamin ominaisuudet eivät muutu riippuen miltä alustalta se laukaistaan. Gripenillä on myös meteor ohjus jota pidetään suhteellisen hyvänä.
 
Montako kertaa meidän Hornetit on nousseet taivaalle täydessä 6 tn asekuormassa? Ei ole ainakaan kuvia näkynyt joissa olisi kovin mittavaa arsenaalia kyydissä. IT-aseistus ei paljoa paina 6 AMRAAM ja 2 Sidewinder yhdistelmä painaa n. 1100 kg. JASSM vähän yli tonnin/kpl. Uskoisin että kaikkien HX-kandidaattien asekuorma on riittävä meille. Paljon merkittävämpää on se kuinka pitkälle kone voi kuljettaa reilun 2,5-3 tn asekuorman ja sitä tietoa ei helposti ole julkisesti saatavilla kaikkien koneiden kohdalla (mm. Gripen E)

Asekuorma on muutakin kuin painoa, ts. myös kappalemäärällä on merkitystä. Toisaalta pidän tuollaisia 10-12 ohjuksen kuormia melko teoreettisina, että sen puoleen en antaisi asialle kamalasti painoa.
 
Gripen ja F-35 ovat ainakin voimakkaimmin tunteita herättävät kandidaatit. Gripenissä on kuitenkin AESA, IRST ja laadukas tutka- ja ip-ohjus. ELSO-kyvyistä kenellekään ei ole kompetenssia sanoa mitään.

Gripenin IRST on kyllä aika kyseenalainen. PIRATE on ollut käytössä iät ja ajat, ja sen sijaan, että Gripeniin olisi tilattu paranneltu versio, tilattiinkin apina-versio. :oops: Kun Gripenin verkottumisesta ja passiivisten sensorien eduista on kohistu iät ja ajat, niin tuo on aivan käsittämätön päätös Saabilta.

Mielenkiintoista on myös, että Gripeniin laitettiin alitehoinen mylly. F110 olisi tuonut lisää potkua koneeseen, nyt mennään alitehoisella F414:llä.
 
Mielenkiintoista on myös, että Gripeniin laitettiin alitehoinen mylly. F110 olisi tuonut lisää potkua koneeseen, nyt mennään alitehoisella F414:llä.

Tosielämässä myllyjä ei vaan voi valita Wikipediasta. F110 on fyysisesti huomattavasti suurempi kuin F414. Sen sovittaminen Gripeniin olisi ollut sekä hitaampaa että kalliimpaa, jos olisi ylipäänsä ollut mahdollista ilman mittavampia muutoksia.
 
Tosielämässä myllyjä ei vaan voi valita Wikipediasta. F110 on fyysisesti huomattavasti suurempi kuin F414. Sen sovittaminen Gripeniin olisi ollut sekä hitaampaa että kalliimpaa, jos olisi ylipäänsä ollut mahdollista ilman mittavampia muutoksia.

Olen antanut itseni ymmärtää, että Gripen E on rungoltaan hyvin erilainen kuin Gripen C. Siis ero on samaa luokkaa kuin Hornetin ja Super Hornetin välillä. Suuressa uudelleensuunnittelussa ei luulisi enää painaneen paljoa.
 
Olen antanut itseni ymmärtää, että Gripen E on rungoltaan hyvin erilainen kuin Gripen C. Siis ero on samaa luokkaa kuin Hornetin ja Super Hornetin välillä. Suuressa uudelleensuunnittelussa ei luulisi enää painaneen paljoa.

Ottaen huomioon, että alkujaan suunniteltiin legacy-Gripeneiden konvertointia Gripen E:ksi, niin pidän tuota vähän epätodennäköisenä. Mitä pikaisesti googlasin, niin sain sen käsityksen, että takarunkoon tehtiin muutoksia lähinnä sen verran mitä F414 vaati.
Lisäksi kun konetta suurennettiin mm. polttoainekuorman kasvattamiseksi, niin selvästi isompi moottori olisi syönyt koneen mittojen kasvattamisen etua ja samaan lopputulokseen pääsemiseksi sitä olisi pitänyt vielä enemmän. Esimerkiksi F110:n läpimitta on peräti 30 senttiä suurempi, mikä on yksimoottorisessa koneessa ihan helvetin paljon ja pituuttakin oli yli puoli metriä enemmän.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Ottaen huomioon, että alkujaan suunniteltiin legacy-Gripeneiden konvertointia Gripen E:ksi, niin pidän tuota vähän epätodennäköisenä. Mitä pikaisesti googlasin, niin sain sen käsityksen, että takarunkoon tehtiin muutoksia lähinnä sen verran mitä F414 vaati.
Lisäksi kun konetta suurennettiin mm. polttoainekuorman kasvattamiseksi, niin selvästi isompi moottori olisi syönyt koneen mittojen kasvattamisen etua ja samaan lopputulokseen pääsemiseksi sitä olisi pitänyt vielä enemmän. Esimerkiksi F110:n läpimitta on peräti 30 senttiä suurempi, mikä on yksimoottorisessa koneessa ihan helvetin paljon ja pituuttakin oli yli puoli metriä enemmän.

Käytettyjen komponenttien käytöllä suunniteltiin runsaan kymppimiljoonan säästöä per kone. Isompi moottori olisi ehkä tehnyt tuohon jonkinlaisen loven, mutta nykyisessä valossa F414 näyttäytyy entistä huonompana ratkaisuna, kun legacy-Gripeneiden konvertoinnista on luovuttu.

http://www.defense-aerospace.com/ar...crap-current-gripen-or-pay-billions-more.html

A fixed number of key components can still be re-used, and their estimated value is equal to about one-fifth of the cost of the new Gripen. This means that the cost will increase by 7 billion kronor ($820 million) if all existing Gripens are retained while building Gripen-E using all-new parts.
 
Käytettyjen komponenttien käytöllä suunniteltiin runsaan kymppimiljoonan säästöä per kone. Isompi moottori olisi ehkä tehnyt tuohon jonkinlaisen loven, mutta nykyisessä valossa F414 näyttäytyy entistä huonompana ratkaisuna, kun legacy-Gripeneiden konvertoinnista on luovuttu.

Jos siis oletetaan, että konvertointisuunnitelmalla oli jotain tekemistä moottorivalinnan kanssa.
 
Kannattaa kuunnella Radio Kipinän ilmavoimien jakso, niin kirkastuu kuinka suuri merkitys ohjusten määrällä on nykyaikaisessa ilmataistelussa ja kuinka monta ohjusta meillä valmistaudutaan kantamaan mukana.
 
Kannattaa kuunnella Radio Kipinän ilmavoimien jakso, niin kirkastuu kuinka suuri merkitys ohjusten määrällä on nykyaikaisessa ilmataistelussa ja kuinka monta ohjusta meillä valmistaudutaan kantamaan mukana.

Ei kai siitä epäselvyyttä olekaan, että jos kantaa vaikka pari puikkoa enemmän kuin vastustaja, niin voi avata tulen kauempaa ja pakottaa vihollisen väistöihin. Epäilen silti, että legacy-Hornetinkaan maksimikuormaa ei tositilanteessa juuri käytettäisi.
 
Ei kai siitä epäselvyyttä olekaan, että jos kantaa vaikka pari puikkoa enemmän kuin vastustaja, niin voi avata tulen kauempaa ja pakottaa vihollisen väistöihin. Epäilen silti, että legacy-Hornetinkaan maksimikuormaa ei tositilanteessa juuri käytettäisi.

Eipä siinä 10:stä AMRAAMista puhutakaan, mutta isommasta määrästä kun mitä täällä. Vaikka kyllä neljällä tuplaripustimellakin on ajoittain lennätty, itsekin olen tätä todistanut.
 
Finmeccanica - Selex ES will provide new equipment to SAAB, which will equip the new Gripen E for the Swedish Air Force with 60 Skyward G-IRST (infra-red search and track), infrared search and track systems made in the Selex ES plant of Nerviano (Milan).
https://www.leonardocompany.com/en/-/skyward-g-irst
 
No jos F35 pilotti saa valita, että onko siiloissa 4 ilmasta-ilmaan ohjusta (esim integroitavia Meteoreja) jotka se voi lähettää liikkeelle asemassa jossa viholliskohde ei ole sitä vielä havainnut ja kone voi lentää korkeammalla VAI onko se matkassa 6-8 ohjuksen kanssa mutta tulee havaituksi aiemmin ja lentää myös matalammalla niin veikkaanpa, että lähtee 4 ohjuksella. (Korkealta ammuttu ohjus luonnollisesti kantaa pidemmälle, voidaan ampua kauempaa).

Ensinmainitussa vaihtoehdossa F35 myös irtaantuu yhteenotosta aiemmin ja lähestyviä ohjuksia väistävän vihollisen tavoittamattomissa. Samalla vihollisen kannalta taivaalla on edelleen ohjukset lähettäneen F35:n siipipari tai parit taivaalla sen niitä havaitsematta.

Jos ulkoisella kuormalla F35 ampuu ulkoiset ohjuksensa on se sen jälkeen stealth ja edelleen vaikeampi kohde niin vihollisen tutkalle kuin ohjuksillekin.

F35 siis muuttaa kokonaan tulenjohdon strategiat vaikkapa verrattuna Gripeniin. Tähän edellä mainittuun tulee vielä se tekijä, että F35 jakaa informaatiota toisille koneille, tulenjohtoon ja maalinkkeihin mahdollisesti asemasta jossa sitä ei ole vielä havaittu.
 
Viimeksi muokattu:
Jos ulkoisella kuormalla F35 ampuu ulkoiset ohjuksensa on se sen jälkeen stealth ja edelleen vaikeampi kohde niin vihollisen tutkalle kuin ohjuksillekin.

.

Tätä on vähän vaikea niellä ellei F-35 pudota myös ripustimiaan. Muutoin ero ulkoisten ohjusten kantamisessa olisi vain ohjus itsessään ja tää erotus on yhtä vaikea havaita kuin lähestyvän ohjuksen havaitseminen tutkassa.
 
Back
Top