Haavoittuneen taistelija kulku hoitoon - Keskustelua evakuointiketjusta.

aj77

Respected Leader
Töissä tapauksesta keskusteltiin ja yleinen mielipide piti palomestarin päätöstä vääränä, kopterin käyttö olisi ollut perusteltua. No palomiehille hyvää treeniä, mutta on voinut poikia harmittaa puolimatkassa.:oops:
Päätös olikin siltä kantilta väärä. Toisaalta kun meillä on tämä "ei viitti häiritä" mentaliteetti,niin kannetaan vaan. Saman mentaliteetin vuoksi on monta mummoa yritetty puhua terveeksi pikkuhissisessä 9-kerroksisessa talossa. Ettei tarvi kantajia pyytää.
 

RDF

Kapteeni
BAN
Kyllä, tasajako kun on Suomessa taktiikkaa.

Suomessa on vahva usko siihen, että kun ihminen on käynyt lääkiksen hän on kykenevä hoitamaan vakavasti sairastunuttta ja loukkaantunutta potilasta. No ei ole, eivätkä ole hoitajatkaan.
Tämä kuten kaikki lääketieteelliset erikoisalat vaatii perehtymistä ja harjoittelua. Lisäksi uudet hoidot vaativat välineitä ja niiden käyttö tulee hallita. Lisäksi tarvitaan muuta henkilöstöä (hoitajat, yms.) joka on koulutettu ja kokenut asian tiimoilta.
Rauhanaikana meillä ei ole kymmeniä ampumavammoja vuodessa, joten kotimaasta komesta ei kerry kenellekkään paljoa. Ulkomailla sitä voi saada, mutta siellä ei ehkä ole käytössä sopivia resursseja.
Tästä syystä olisi hyödyllistä tarjota kenttäsairaalaa johonkin kovaan ulkomaan operaatioon.

No tämähän oli kyllä taas aivan höpön löpöä

Kyllä vaativa traumatologinen, palovamma ja neurokirurginen hoito on tässä maassa keskitetty tasan yhteen paikkaa ja se on HYKS Töölön sairaala. Kyseinen pulju vastaa myös paljolti erkoistuvien lääkärien koulutuksesta koko maassa. Samoin osa lääkintä-rukin oppilaista käy kyseisessä puljussa oppimimassa kirurgiaa. Töölössä tehdään usein sellaisia toimenpiteitä, joihin ei muissa neljässä yliopistosairaalassa edes pystytä, joten käsitys "tasajaosta" ei pidä paikkaansa.

Sairaalahoitoa vaativia ampumavammoja on tässä maassa väliltä 100-200 tapausta vuodessa. En usko että liika keskittäminen sairaalahoidon suhteen koituu pidemmän päälle potilaan parhaaksi kun etäisyydet kasvaaa ja mahdollisuudet hoitaa ambulanssissa kuljetuksen ajan ovat rajatut.
 

kimmo.j

Respected Leader
Kuinka moni noista 100-200 ampumavammapotilaasta hoidetaankaan Tölikässä?
Ei mulla ole tilastoa asiasta, mutta aika pieni osa.

Koska näin on, ei sielläkään ole valtavaa joukkoa lääkäreitä ja hoitajia jolla voisi sanoa olevan laaja kokemus asiasta. Kaksi potilasta ei ole laaja kokemus.
Toki Tölikässä on laajaa ja hyvää osaamista vammoista yleensä.
Siksi se kenttäsairaala toisi hyötyä koko maan terveydenhuollon osaamiselle.
 

RDF

Kapteeni
BAN
Koska amupumavammoja on noin vähän (onneksi) niin niiden keskitetty hoito lienee mahdotonta. Ei lapista ketään tuoda väkisin helsinkiin hoitoon ellei ole aivan pakko. Aika moni jäisi matkalle.

Kirurginen osaaminen on kuitenkin aika korkealla tässä maassa. Vaikeaa uskoa että osaamista vammojen hoitamiseksi ei tosipaikassa löytyisi. Sen poliisiharjoittelijan pitäminen hengissä lienee hyväosoitus tästä.
 

kimmo.j

Respected Leader
Eihän siitä ole kysymys, vaan siitä kun niitä haavoittuneita alkaa tuleemaan sen verran, ettei nykyinen järjestelmä riitä heidän hoitamiseensa, vaan tarvitaan lisää lääkäreitä ja hoitajia.
Mistä silloin otat niitä? Ei se vanhainkodista haettava lääkäri/sairaanhoitaja osaa vammapotilaan hoitoa. Miten voisikaan osata.
 

RDF

Kapteeni
BAN
Vaikeaa nähdä että osaajat loppuisivat, varsinkin kun kirurgian erikoislääkäreiden määrän uskotaan jatkossa kasvavan ja työikäisiä lääkäreitä on tässä maassa enemmän kuin koskaan. Ammattikorkeakoulutkin puskevat hoitohenkilökuntaa ulos lähes kiihtyvällä tahdilla. Kaikki eivät tietenkään ole akuuttihoidon osaajia, mutta eipä tarvitsekaan olla. Akuuttipotilas tarvitsee suurella todennäköisyydellä hoitoa ja kuntoutusta myös tilan jo vakiinnuttua ja sotatilanteissa tarvitaan myös sisätautilääkäreita tms. Kaikki vammat ja sairaudet eivät tarvitse veistä parantuakseen. Luotien osuus haavoittumisista taitaa olla siitä pienemmästä päästä, epäsuora niitä tappioita aiheuttaa.

Suurin ongelma jatkossakin on varmasti haavoittuneiden saaminen ajoissa hoitoon, ei se että osaaminen tai hoitohenkilökunta loppuisi tästä maasta kesken. Oma haasteensa on myös se, että poikkeustilanteissa pystytään tarjoamaan sellaiset olosuhteet, että nykinen lääketieteellinen osaaminen on hyödynnettävissä.
 

kimmo.j

Respected Leader
Sirpale- ja painevammat ovat kirurgin hoitoa vaativia vammoja.
Toki olosuhteet luovat sisänsä normaaleja sissareiden työkenttään kuuluvia sairauksia, joten heillekin riittää tekemistä.

No aika näyttää miten sen osaamisen kanssa käy. Toivottavasti eem joidu mittamaan asiaa.
Sama koskee noita olosuhteita.
 

Tetra

Respected Leader
BAN
Myös Kuopiossa on myös palovammakeskus. Uusi, kattavampi sellainen tulee Jorviin.
 

aj77

Respected Leader
No tämähän oli kyllä taas aivan höpön löpöä

Kyllä vaativa traumatologinen, palovamma ja neurokirurginen hoito on tässä maassa keskitetty tasan yhteen paikkaa ja se on HYKS Töölön sairaala. Kyseinen pulju vastaa myös paljolti erkoistuvien lääkärien koulutuksesta koko maassa. Samoin osa lääkintä-rukin oppilaista käy kyseisessä puljussa oppimimassa kirurgiaa. Töölössä tehdään usein sellaisia toimenpiteitä, joihin ei muissa neljässä yliopistosairaalassa edes pystytä, joten käsitys "tasajaosta" ei pidä paikkaansa.

Sairaalahoitoa vaativia ampumavammoja on tässä maassa väliltä 100-200 tapausta vuodessa. En usko että liika keskittäminen sairaalahoidon suhteen koituu pidemmän päälle potilaan parhaaksi kun etäisyydet kasvaaa ja mahdollisuudet hoitaa ambulanssissa kuljetuksen ajan ovat rajatut.
Eipä ole kyllä keskitetty yhteen paikkaan,vai onko muuttunut lähivuosina. Kuopiossa oli aika kova palovammayksikkö vielä muutama vuosi sitten.Ainakin itse olen ollut lähettämässä Tampereen yliopistollisesta karrelle palaneet aina kuopioon.
Mutta muuten kyllä meillä leikkaavat kirurgit ovat suoriutuneet erittäin mallikkaasti ampuma ja räjähdys/sirpalevammojen korjaamisessa. Esim myyrmannin pommi-isku missä uhrit olivat täynnä kuulia ja ties mitä. Leikkaavat hälyytettiin kotoa ja oli kunnon hätätilaleikkauksia jossa pelastettiin henkiä. Sama näissä viimevuosien joukkoampumisissa.

Edelleenkin olen sitämieltä että hoitajan ei tarvitse osata kuin laittaa kanyyli ja tarvittava nesteytys ja hapetus.Pääpainon ollessa Hoidon tarpeen arvioinnissa Noiden niksien ja temppujen lisäksi. Kanyyli,intubointi, sitominen eri tilanteissa riittää tempuiksi.
 

niäämi

Kersantti
Koska amupumavammoja on noin vähän (onneksi) niin niiden keskitetty hoito lienee mahdotonta. Ei lapista ketään tuoda väkisin helsinkiin hoitoon ellei ole aivan pakko. Aika moni jäisi matkalle.
Jos tuollainen keskitetty piste olisi niin miksi se pitäisi sijoittaa johonkin syrjäseudulle kuten Helsinkiin? Vai onko oletuksena että suurin osa potilaista tulee Helsingistä? Ja olisiko aivan mahdotonta luoda kaksi toimipistettä?
 

kimmo.j

Respected Leader
Västön jakauma. Pääkaupunkiseudulle on keskittynyt maamme suurin väestöäkeskittymä. Yli miljoona ihmistä.
Joskus oli pähkäilty, että optimaalinen sijainti traumakeskukselle olisi Vantaakoskella, Kehä III ja Hämeenlinnan moottoritien risteyksessä.

Kaksi keskusta olisi toki hyvä, löytyykö siihen rahaa, on toinen juttu. Traumakeskus kun ei ole pelkkä päivystävä leikkuri.
Nämä ovat arvovalintoja, ihan niin kuin maanpuolustuksen rahoituskin. Päätettiinpä mitä tahansa, eriäviä mielipiteitä löytyy.
 

ctg

Greatest Leader
Ei suoranaisesti, mutta hyvin epäsuorasti liittyy asiaan. Kysymys onkin, kuinka moni nykyisistä sotilaista osaa lukea eri käyriä jos ne saadaan mitattua kentällä?

A robust portable device for monitoring vital signs and providing communications for medics developed with the support of ESA offers a lifeline even in the remotest areas on Earth via satcoms.

The Tempus Pro combines the diagnostic facilities found in standard hospital vital signs monitors with extensive two-way communications, packaged in a compact, robust, highly portable unit that can be tailored to user needs.

The unit has been developed by Remote Diagnostic Technologies (RDT) in the UK, with funding from ESA's Advanced Research in Telecommunications Systems programme.

It has GSM (3G), GPS, wi-fi, bluetooth and ethernet connectivity, and can use available VSAT facilities to exchange voice, video, medical data and GPS positioning.

Various external devices can be connected such as a digital stethoscope, video laryngoscope, contact temperature sensors and electrocardiogram leads and USB ultrasound probe.
http://www.spacedaily.com/reports/Portable_telemedicine_device_for_medics_999.html
 

kimmo.j

Respected Leader
Jo koulutettujen hoitajien joukossa on suuresti vaihtelua asian hallinnassa. En tunne nykyistä lääkintämieskoulutusta jotta osaisin ottaa kantaa heidän kykyynsä tulkita laiteen antamaa tietoa.
Sinänsä kyse ei ole mistään ydinfysiikasta. Käytännössä matkassa on toki muutamia kompastuskiviä.
Tällaisilla laitteilla voidaan kuitenkin saada tehoa ison massan hoitamisessa, jos yksi asiasta paremmin perillä oleva neuvoo ja ohjaa muutamaa pikakoulutettua asiassa.
 

ctg

Greatest Leader
Totta, ei ne käppyrät ja lukemat ole mitään rakettitiedettä, vaan helposti otaksuttavaa ja tässä tapauksessa kaiffa voi pahimassa tapauksessa lyödä potilaan koneeseen kiinni ja antaa jonkun muun etänä lukea tilanteen.
 

SJ

Supreme Leader
Käppyröistä puheenollen, niin siitä sydän käyrästä en osaisi sanoa ulkomuistista, mutta taitaa sotilaslääketieteessä vähemmän tarvetta sille ollakaan ja ainakin aikoinaan oli ne automaattiset deffat, jotka osasivat ainakin jossakin määrin neuvoa käyttäjää, joskin joku tilanne oli sellainen, että se olisi voinut tehdä vahinkoakin, mutta olisiko ne kehittyneet siitä.

Mitä muita käppyröitä tuossa voisi sitten olla, niin hengitystä luulisi olevan helpohko tulkita, lämpö samaten tai ainakin koneen pitäisi osata valittaa jos lämpö ei ole kohdllaan. Jne.
 

pstsika

Haukka
Käppyröistä puheenollen, niin siitä sydän käyrästä en osaisi sanoa ulkomuistista, mutta taitaa sotilaslääketieteessä vähemmän tarvetta sille ollakaan ja ainakin aikoinaan oli ne automaattiset deffat, jotka osasivat ainakin jossakin määrin neuvoa käyttäjää, joskin joku tilanne oli sellainen, että se olisi voinut tehdä vahinkoakin, mutta olisiko ne kehittyneet siitä.

Mitä muita käppyröitä tuossa voisi sitten olla, niin hengitystä luulisi olevan helpohko tulkita, lämpö samaten tai ainakin koneen pitäisi osata valittaa jos lämpö ei ole kohdllaan. Jne.
Ainakin tuo deffa, jota on kauppakeskuksissa, juna-asemilla, lentokentillä yms. on todella yksinkertainen käyttää. Se voidaan opettaa muutamassa tunnissa. Lätkät oikeille paikoille, kone haistelee ja kertoo mitä pitää tehdä. Todella yksinkertainen laite ja oikeastaan riittää jos osaa lukea käyttöohjeet!

Kuitenkaan taistelukentällä ei varsinkaan monipotilastilanteissa elvytetä. Jos siis ollenkaan. Tajuton + ei sykettä tai ei hengitä omatoimisesti = musta.
 

koponen

Kenraali
Taitaapa olla vielä syy sydänpysähdykseen olla taistelukentällä sen sorttinen yleisimmin, ettei paljon sytkimällä korjata.

Wanhassa ea-varusteketjussa on itse asiassa paljonkin hyvää pohdintaa siitä mitä kentällä voi tehdä, ja mitä rompetta siihen tarvitaan. Eli siinä itse-taistelijapari-taistelupelastaja -tasalla.
 

pstsika

Haukka
Amatööri-deffahan vaatii kammiovärinän eli sillä ei voi myöskään kiduttaa. Kammiovärinä taas ei tule jos pumpussa ei ole vikaa vaan sydämen toiminta lakkaa esim. verenpuutteen takia.
 

kimmo.j

Respected Leader
Pstsika on oikeassa puhuessaan vammapotilaan elvyttämisestä, melko turhaa touhua kenttäolosuhteissa. Joku hapenpuutteen takia elottomaksi mennyt lienee poikkeus jota kannattaisi elvyttää.
Deffaa en raahaisi komppania tasolla mukana, ellei se sitten ole monitoimilaite jossa on läjä potilaan tutkimiseen ja valvontaa tarvittavia lisälaitteita. Näitä ovat mielestäni automaattinen verenpainemittari ja saturaatiomittari (se joka tunnistaa hiiilimonoksiidin). Sitten niitä ei niin tärkeitä ominaisuuksia, 12kan EKG on aina kiva jos löytyy ihmisiä jotka osaavat tulkita filmejä ja kapnometri taas helpottaa intuboitujen hengityksen valvontaa (jos nukutellaan).
Ns. public access, tai automaatti defibrilaatorin käyttö PV,ssä on täysin rauhanajan terveydenhuollon juttuja.

Mitä tulee käyriin noin yleisesti. Käyristä osa on lähinnä sellaisia joista voi arvioida tiedon luetetavuutta, esim happisaturaatio, hyvä käyrä hienosta pulssiaallosta antaa kuvan että lukema voisi pitää paikkaansa.
EKG taas vaatii sitten enempi tulkintaa ja vaatii paitsi opiskelua, myös jatkuvaa harjaannusta. Jos ajatellaan taistelijoiden olevan pääosin nuoria, ei rytmihäiriöitä, tai iskeemisiä ongelmia juuri ole. Poikkeuksia toki on, esim altistuminen jollekkin kemilkaalille voi aiheuttaa rytmihäiriöitä.
 

ctg

Greatest Leader
Tämä on mielenkiintoinen, jos se todellakin toimii ja vaikka toimiikin niin kaveri käy sairaalan kautta kuitenkin ennen mitään muita operaatioita.


When a soldier is shot on the battlefield, the emergency treatment can seem as brutal as the injury itself. A medic must pack gauze directly into the wound cavity, sometimes as deep as 5 inches into the body, to stop bleeding from an artery. It’s an agonizing process that doesn't always work--if bleeding hasn't stopped after three minutes of applying direct pressure, the medic must pull out all the gauze and start over again. It’s so painful, “you take the guy’s gun away first,” says former U.S. Army Special Operations medic John Steinbaugh.

Even with this emergency treatment, many soldiers still bleed to death; hemorrhage is a leading cause of death on the battlefield. "Gauze bandages just don't work for anything serious," says Steinbaugh, who tended to injured soldiers during more than a dozen deployments to Iraq and Afghanistan. When Steinbaugh retired in April 2012 after a head injury, he joined an Oregon-based startup called RevMedx, a small group of veterans, scientists, and engineers who were working on a better way to stop bleeding.


RevMedx recently asked the FDA to approve a pocket-size invention: a modified syringe that injects specially coated sponges into wounds. Called XStat, the device could boost survival and spare injured soldiers from additional pain by plugging wounds faster and more efficiently than gauze.

The team’s early efforts were inspired by Fix-a-Flat foam for repairing tires. “That’s what we pictured as the perfect solution: something you could spray in, it would expand, and bleeding stops,” says Steinbaugh. “But we found that blood pressure is so high, blood would wash the foam right out.”

So the team tried a new idea: sponges. They bought some ordinary sponges from a hardware store and cut them into 1-centimeter circles, a size and shape they chose on a whim but later would discover were ideal for filling wounds. Then, they injected the bits of sponge into an animal injury. “The bleeding stopped,” says Steinbaugh. “Our eyes lit up. We knew we were onto something.” After seeing early prototypes, the U.S. Army gave the team $5 million to develop a finished product.

But kitchen sponges aren’t exactly safe to inject into the body. The final material would need to be sterile, biocompatible, and fast-expanding. The team settled on a sponge made from wood pulp and coated with chitosan, a blood-clotting, antimicrobial substance that comes from shrimp shells. To ensure that no sponges would be left inside the body accidentally, they added X-shaped markers that make each sponge visible on an x-ray image.

“By the time you put a bandage over the wound, the bleeding has already stopped.”

The sponges work fast: In just 15 seconds, they expand to fill the entire wound cavity, creating enough pressure to stop heavy bleeding. And because the sponges cling to moist surfaces, they aren’t pushed back out of the body by gushing blood. “By the time you even put a bandage over the wound, the bleeding has already stopped,” Steinbaugh says.

Getting the sponges into a wound, however, proved to be tricky. On the battlefield, medics must carry all their gear with them, along with heavy body armor. RevMedx needed a lightweight, compact way to get the sponges deep into an injury. The team designed a 30 millimeter-diameter, polycarbonate syringe that stores with the handle inside to save space. To use the applicator, a medic pulls out the handle, inserts the cylinder into the wound, and then pushes the plunger back down to inject the sponges as close to the artery as possible.


Three single-use XStat applicators would replace five bulky rolls of gauze in a medic’s kit. RevMedx also designed a smaller version of the applicator, with a diameter of 12 millimeters, for narrower injuries. Each XStat will likely cost about $100, Steinbaugh says, but the price may go down as RevMedx boosts manufacturing.

If the FDA approves XStat, it will be the first battlefield dressing created specifically for deep, narrow wounds. Gauze, the standard treatment for gunshot and shrapnel injuries, is only approved by the FDA for external use, but “everyone knows that if you get shot, you have to pack gauze into the wound,” says Steinbaugh. When RevMedx submitted its application to the FDA, the U.S. Army attached a cover letter requesting expedited approval. According to Steinbaugh, RevMedx and the military are now in final discussions with the FDA.

Last summer, RevMedx and Oregon Health and Science University won a seed grant, sponsored by The Bill & Melinda Gates Foundation, to develop a version of XStat to stop postpartum bleeding. In the future, RevMedx hopes to create biodegradable sponges that don’t have to be removed from the body. To cover large injuries, like those caused by land mines, the team is working on an expanding gauze made of the same material as XStat sponges.

“I spent the whole war on terror in the Middle East, so I know what a medic needs when someone has been shot, ” Steinbaugh says. “I’ve treated lots of guys who would have benefitted from this product. That’s what drives me.”
http://www.popsci.com/article/technology/how-simple-new-invention-seals-gunshot-wound-15-seconds
 
Top