Haulikko sotilaskäytössä

Nyt tulee runsasta yleistystä mutta noin yleisellä tasolla haulikko lyijyluodein on ballistisesti aika kehitysmaavehje. Hidas lähtönopeus, raskas projektiili = v*tullinen rekyyli = hidas tarkka toinen laukaus. Sama määrä energiaa karkeasti saadaan ampumalla pitkää kivääripatruunaa(esim .308) mutta niitä on keveämpi kantaa tarpeeksi matkassa ja niiden kantama on ihan toisella levelillä. Haulikko toki levittää tehokkaasti mutta lyhyiltäkin etäisyyksiltä valopistetähtäimellä saadaan aika tehokasta nopeaa ja tarkkaa vaikuttamista ihan tavallisella modernilla kiväärillä. Oma käsitykseni haulikon marginaalisesta käytettävyydestä vahvistuu sitä mukaa mitä enemmän näen luonnossa ressuja treenaamassa esim MPK:n taktisilla kiväärikursseilla tehokasta aseenkäyttöä osaavassa opetuksessa. Vaimennettu, moderni kivääri valopisteellä(tai laadukkaalla 1x->variaabelilla valaisulla) on aika perhanan nopea kombinaatio jos käyttäjä on kunnolla treenattu. Kokemattomalle aseenkäyttäjälle taas sama minkä seipään annat käteen jos perusteet oikeasta toiminnasta puuttuu. Haulikko on hyvä kun pitää saada tavaraa lentämään paljon mutta todella harvoin ero on niin suuri että sen kantaminen olisi perusteltua.
 
Kokemattomalle aseenkäyttäjälle taas sama minkä seipään annat käteen jos perusteet oikeasta toiminnasta puuttuu.

Kyllä punapiste helpottaa koematomakin ampujan toimintaa.

Myös kiikari on hyvä mutta vaatii jo enemmän ampujalta, jotta siitä saadaan kaikki hyöty irti.

( suurennus on pystyttävä/osattava vaihtamaan sopivaksi ja myös ampumaan heti suurennuksetta riippumatta)

Kannattaa muistaa että se mitä radalla näkee, on reserviarmeijan ”parhaimmistoa” ammunnassa/aseenkäsittelyssä.
Sodanajan joukot ovat sitten aivan toista maata.







JS51ZoYayCA.jpg

7,62х39 БЗ
Tällä saadaan

Läpäisy 7mm/200m ja on sytytävä.











Niin ja mihin haulikon pitäisi oikeastaan pystyä.
 
Nyt tulee runsasta yleistystä mutta noin yleisellä tasolla haulikko lyijyluodein on ballistisesti aika kehitysmaavehje.

Haulinheitin on taistelukentällä vielä marginaalisempi ase kun pistooli. Jostain syystä niitä molempia haikaillaan jatkuvasti käyttöön. Siinä vaiheessa kun kakka iskeytyy tuulettimeen niin kivääri on se mitä mies kaipaa, ei haulikkoa tai pistoolia. Jos jälkimmäinenkin on niin kotelossaan se pysyy, samalla kun molemmin käsin puristaa rystyset valkoisena kivääriä samalla toivoen että lippaissa on mahdollisimman paljon kuulaa.

Pistooli on taistelijan hätävara. Jos siihen joutuu tarttumaan niin pääsääntöisesti jotain on mennyt vituiksi. Tietysti erikoisasemaa osoittavana "valtikkana" ja sotalarppaamisessa himoittuja artefakteja.

Vaimennettu, moderni kivääri valopisteellä(tai laadukkaalla 1x->variaabelilla valaisulla) on aika perhanan nopea kombinaatio jos käyttäjä on kunnolla treenattu. Kokemattomalle aseenkäyttäjälle taas sama minkä seipään annat käteen jos perusteet oikeasta toiminnasta puuttuu. Haulikko on hyvä kun pitää saada tavaraa lentämään paljon mutta todella harvoin ero on niin suuri että sen kantaminen olisi perusteltua.

Aamen. Melkein ottaisin valo-/punapisteen mielummin kun pikkuvariaabelin. Yksinkertaisempi ja kestävämpi rakenne kohtuullisemmalla hinnalla.

Jos yleistäisi karkeasti niin jalkaväki taistelee ensiksi epäsuoralla tulella, sitten konekivääreillä ja viimeiseksi kivääreillä. Pistoolit ja haulikot ovat pelkkää suhinaa tuulessa.
 
Viimeksi muokattu:
Kannattaa muistaa että se mitä radalla näkee, on reserviarmeijan ”parhaimmistoa” ammunnassa/aseenkäsittelyssä.
Sodanajan joukot ovat sitten aivan toista maata.

Valitettavasti olet varmasti oikeassa. Suurimmalla osalla reservistä ampuminen RK tyyppisellä aseella jää siihen mitä varusmiespalveluksessa ja kh:issa on tullut ammuttua ja se ei välttämättä ole paljoa se.
 
Kannattaa muistaa että se mitä radalla näkee, on reserviarmeijan ”parhaimmistoa” ammunnassa/aseenkäsittelyssä.
Sodanajan joukot ovat sitten aivan toista maata.

Se on juurikin näin, samalla radalla käy mm metsästäjiä ja vedän mm turvallisen ampujan kursseja sekä ammutan ressuja niin todellinen osaamistaso sodanajanjoukoista on tiedossa. Se on kyllä sanottava että melko pienellä mutta osaavalla treenillä pystyy tekemään ihmeitä jengille taktisen aseenkäytön saralla jos sille vaan on varattuna aikaa ja patruunaa. Ehkä tässä on syy miksi meillä välttämättä ei perus inttipalveluksessa huikeasti ammuta niin sille voidaan sitten tehdä perustamisvaiheessa paljon jos vaan jää aikaa (ei välttämättä jää, tiedän...).
 
Haulinheitin on taistelukentällä vielä marginaalisempi ase kun pistooli. Jostain syystä niitä molempia haikaillaan jatkuvasti käyttöön. Siinä vaiheessa kun kakka iskeytyy tuulettimeen niin kivääri on se mitä mies kaipaa, ei haulikkoa tai pistoolia. Jos jälkimmäinenkin on niin kotelossaan se pysyy, samalla kun molemmin käsin puristaa rystyset valkoisena kivääriä samalla toivoen että lippaissa on mahdollisimman paljon kuulaa.
Niin ei mitään plate carrieriakaan kaivata vaan M/85 tetsari on se mitä ukko tosi tilanteessa haluaa... voisi aivan yhtä hyvin laukoa perustelematta.
Tietysti jos puhuttaisiin haulikoista ja pistooleista samassa tierissä eli kehitetty ennen 70 lukua, A-tarvikkeet perinteisiä, ei kiskoja, ei optiikkaa, ei valoja, ei VV:tä ei virityksiä, ei isompia lippaita/makasiineja, nahka remmit/kotelot, jne niin sitten rynkky olisi taas suhteessa enemmän houkuttelevampi vaihtoehto.
Mutta ei olla enää 60 luvulla vaan 20 luvulla ja vastustaja ei tule noudattamaan mitään perinneammunta sääntöjä.

Pistooli on taistelijan hätävara. Jos siihen joutuu tarttumaan niin pääsääntöisesti jotain on mennyt vituiksi. Tietysti erikoisasemaa osoittavana "valtikkana" ja sotalarppaamisessa himoittuja artefakteja.
On tuolla muutenkin paikkansa ahtaissa paikoissa, kilven kanssa tai tietyissä tilanteissa jos joutuu ajoneuvon kanssa väijytykseen.

Jos yleistäisi karkeasti niin jalkaväki taistelee ensiksi epäsuoralla tulella, sitten konekivääreillä ja viimeiseksi kivääreillä. Pistoolit ja haulikot ovat pelkkää suhinaa tuulessa.
Se mikä ei ole niin tärkeää kokonaisuuden kannalta voi olla merkittävää joukkueen kannalta, tärkeää ryhmän kannalta ja ehdottoman kriittistä yksilön kannalta.
 
No, jaa. En nyt mene sanomaan tätä minään jumalan totuutena, mutta jotenkin tulee välillä semmoinen maku näistä keskusteluista, että tiettyjen osaanottajien ajatusmaailmaa värittää vähän liikaa SRA/Practical-harrastuneisuus. Niiden ollessa toki erinomaisia ampumaurheilulajeja, ovat ne silti juuri sitä: urheilulajeja. Sillä, kuinka monella stagella käytetään pistoolia ei ole käsittääkseni mitään tekemistä sen kanssa, kuinka paljon oikeasti pistoolia käytetään taistelutilanteessa. Haulikkokin on käytännössä sotilastoiminnassa Murtoväline ja JouHa-työkalu.
Kaikella kunnioituksella Benelli, mutta esimerkiksi nuo sinun kolme luettelemaasi esimerkkiä siitä mihin pistooli soveltuu ovat kyllä oikeasti sen luokan lillukanvarsia, että pistää vähän ihmetyttämään. Ballistisia suojakilpiä on aniharvoilla joukoilla, maksimissaan prosentilla tai parilla SA-vahvuudesta Joukkokohtaisena materiaalina, ja sattumalta samoilta jampoilta löytyy myös niitä pistooleita ja haulikoita. RK on kyllä suhteellisen kompaktin kokoinen, jolloin sillä pärjää aika hyvin todella ahtaissakin paikoissa, puhumattakaan siitä että itse en ainakaan ilman tappouhkausta luovu 7.62x39:stä ja anna lähtökohtaisesti suojaliivillä varustetulle ryssälle tasoitusta sillä, että lähden heilumaan 9x19 pistoolilla.
 
Se on kyllä sanottava että melko pienellä mutta osaavalla treenillä pystyy tekemään ihmeitä jengille taktisen aseenkäytön saralla jos sille vaan on varattuna aikaa ja patruunaa. Ehkä tässä on syy miksi meillä välttämättä ei perus inttipalveluksessa huikeasti ammuta niin sille voidaan sitten tehdä perustamisvaiheessa paljon jos vaan jää aikaa (ei välttämättä jää, tiedän...).


.

Jossain itäsuomessa PV:n edustaja puhui samasta asiasta.
(En muista missä)
Että harrastajia(sra/ipsv) olisi mahdollisuus käyttää tähän ”treeniin” opettajina.
Joten siellä on ainakin jollain tasolla mietitty asiaa.
 
.

Jossain itäsuomessa PV:n edustaja puhui samasta asiasta.
(En muista missä)
Että harrastajia(sra/ipsv) olisi mahdollisuus käyttää tähän ”treeniin” opettajina.
Joten siellä on ainakin jollain tasolla mietitty asiaa.
Tarkoittanet tätä eversti Vallan kommentointia SRA-kisoista Reserviläisessä.

Lähde: http://reservilainen.fi/uutiset/eversti_valta_puolustusvoimat_voisi_ottaa_oppia_sra_sta

"Eversti Valta: "Puolustusvoimat voisi ottaa oppia SRA:sta"
Paavo Airo
IMG_1962
Porvoon Reserviupseerikerhon Toni Sarro esitteli eversti Asko Vallalle haulikkoaan, jolla osallistui TST-sarjaan SRA-kisoissa.
Paavo Airo Nurmes

Sovelletussa reserviläisammunnassa eli SRA:ssa tiivistyy reserviläistoiminnan ydin: ammunnan harjoittelu, liikunnallisuus sekä sosiaalisuus. Muun muassa näistä syistä reservin luutnantti Kim Leppänen, 27, harrastaa SRA:ta. Tämä viikonloppu Leppäsellä kuluu SRA:n SM-kisoissa Nurmeksen Sotinpurossa.

– Suhtaudun SRA:han reserviläistoimintana todella positiivisesti. Tätä harrastaessa pitää miettiä kalustoa, mitä hankkii. Liikuntanakin tämä on hyvää – joka rastin jälkeen on hiki pinnassa. Kukin pystyy kuitenkin tekemään tätä omalla tasollaan, mikä on hyvä asia, Leppänen sanoo.

IMG_1898
Reservin luutnantti ja haulikon maailmanmestari Kim Leppänen suoritti reippaassa vesisateessa kiväärirastia.

Pirkanmaan Reserviupseeripiiriä SRA-kisoissa edustava Leppänen kävi varusmiehenä erikoisrajajääkärien koulutuksen. Sen jälkeen Lahdesta Tampereelle opiskelemaan muuttanut reserviupseeri on kiertänyt maailmaa erilaisten ammuntakisojen merkeissä. Haulikon vuoden 2015 maailmanmestari lähteekin pian Yhdysvaltoihin 2,5 kuukaudeksi kiertämään erilaisia ammuntakisoja.

– Tämä on siinä rajamailla, onko kyse harrastuksesta vai puoliammattilaisuudesta.

Yksi isoista tulevista koitoksista ovat vuoden 2017 kiväärin MM-kisat, jotka ovat Leppäsen suunnitelmissa.


Alla video Reserviläisen Instagram-tililtä. Videolla näytetään esimerkki sovelletun reserviläisammunnan rastista. Jos video ei tule näkyviin, voit katsoa sen myös täältä.



SRA:sta voisi ottaa oppia varusmiesten koulutukseen


Sovelletun reserviläisammunnan ideana on rakentaa erilaisia rasteja, joilla ammutaan maalitauluja maastossa juosten ampumapaikalta toiselle. Syke nousee, mikä tuo mausteensa tähtäämiseen. Suoritukseen kuluva aika ja laukausten tarkkuus tuovat pisteitä. Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikön, eversti Asko Vallan mukaan SRA:sta voitaisiin ottaa mallia myös varusmiesten koulutukseen.

– Toki SRA:ta harrastavilla on etuna se, että he ovat ampuneet vuosia. Kaikki varusmiehet eivät kuitenkaan ole ampujia. Joku voi olla hyvä jossakin muussa, Valta pohtii.

– Mutta soisi kyllä, että SRA-kisoissa olisi aina Puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa seuraamassa. He voisivat raportoida tapahtumista ja voisimme ottaa näistä oppia, Valta jatkaa.

Valta myöntää, että varusmiespalveluksen aikana SRA:n kaltainen ammuntaharjoittelu voisi tulla monelle liian äkkiä, kun aseeseen on vasta tutustuttu. Ainakin niillä, jotka palvelevat lyhimmän mahdollisen ajan.

– Tällaisen toiminnan pitäisi olla lähempänä palveluksen loppua, ei alussa.

Reserviläisurheiluliiton vuoden päätapahtumiin kuuluvat SRA:n SM-kisat saavat Vallalta kiitosta. Valta kiersi lauantaina useilla eri rasteilla seuraamassa niin kivääri-, pistooli- kuin haulikkoammuntaa.

– Erinomaisesti järjestetty, monipuolisesti ampujien aseenkäsittely- ja liikkumistaitoa sekä taktista silmää mittaava tapahtuma, Valta kiteyttää.

– Erityisesti arvostan sitä, että tässä liikutaan. Jos on hyvässä kunnossa, pärjää lajissa paremmin.

SRA:ssakin on erilaisia luokkia. Pelkän aseen kanssa juokseminen on eri asia kuin esimerkiksi TST-sarjassa käytettävä varustus, joka voi olla toistakymmentä kiloa. Porvoon Reserviupseerikerhon Toni Sarro, 44, osallistui TST-sarjaan.

– Mielestäni SRA palvelee hyvin sotilaallista koulutusta, etenkin jos kilpailee TST-sarjassa, Sarro sanoo.

SRA:n SM-kisojen järjestäjiä ovat Suur-Savon Reserviupseeripiiri ja Suur-Savon Reserviläispiiri. Ammunta tapahtuu Kainuun prikaatin harjoitusalueella Nurmeksen Sotinpurossa. Kisat päättyvät sunnuntaina.

IMG_1927
Ratamestari valvoo suoritusta. Hän ottaa myös aikaa, joka suoritukseen kuluu."
 
No, jaa. En nyt mene sanomaan tätä minään jumalan totuutena, mutta jotenkin tulee välillä semmoinen maku näistä keskusteluista, että tiettyjen osaanottajien ajatusmaailmaa värittää vähän liikaa SRA/Practical-harrastuneisuus. Niiden ollessa toki erinomaisia ampumaurheilulajeja, ovat ne silti juuri sitä: urheilulajeja. Sillä, kuinka monella stagella käytetään pistoolia ei ole käsittääkseni mitään tekemistä sen kanssa, kuinka paljon oikeasti pistoolia käytetään taistelutilanteessa. Haulikkokin on käytännössä sotilastoiminnassa Murtoväline ja JouHa-työkalu.
Kaikella kunnioituksella Benelli, mutta esimerkiksi nuo sinun kolme luettelemaasi esimerkkiä siitä mihin pistooli soveltuu ovat kyllä oikeasti sen luokan lillukanvarsia, että pistää vähän ihmetyttämään. Ballistisia suojakilpiä on aniharvoilla joukoilla, maksimissaan prosentilla tai parilla SA-vahvuudesta Joukkokohtaisena materiaalina, ja sattumalta samoilta jampoilta löytyy myös niitä pistooleita ja haulikoita. RK on kyllä suhteellisen kompaktin kokoinen, jolloin sillä pärjää aika hyvin todella ahtaissakin paikoissa, puhumattakaan siitä että itse en ainakaan ilman tappouhkausta luovu 7.62x39:stä ja anna lähtökohtaisesti suojaliivillä varustetulle ryssälle tasoitusta sillä, että lähden heilumaan 9x19 pistoolilla.
SRA/IPSC/jne on ennemmin amputaidon harrastusta itsessään. Enemmän vaikuttaa tietoisuus siitä kuinka usein "kuolee" kaluston puutteiden vuoksi. Ja en nyt tarkoita sitä että räkäpäiden puutteen vuoksi pistooli tulisi käyttöön yleensä alle minuuti kontaktista.
Murtoväline ja hyvä pääase TRA:ssa ja pöheikössä.
Sinä osaat ehkä pitää Rk:lla rautatähtäimillä yhdellä kädellä helposti tärkeintä suuntaa piikillä kiivetessäsi tikkaita tai ryömiessäsi ahtaissa paikoissa mutta se ei tarkoita että muut ovat samalla tasolla.
Jos 7.62x39 vaihtuu 9x19:n niin se tarkoittaa että pääase on KP. Itseasiassa ottaisin omaan SA-tehtävään ennemmin Mp5:n kuin Rk62:n.
7.62x39 ja FMJ muuten ei pysty vihollisen kilpiin, kyprästä tietty voi ampua läpi.

Ja muuten jos tähdätään kiväärillä kilpeen alle 50 metrin etäisyydellä mutta osutaan muualle niin se on ollut surkea laukaus.
 
SRA/IPSC/jne on ennemmin amputaidon harrastusta itsessään. Enemmän vaikuttaa tietoisuus siitä kuinka usein "kuolee" kaluston puutteiden vuoksi. Ja en nyt tarkoita sitä että räkäpäiden puutteen vuoksi pistooli tulisi käyttöön yleensä alle minuuti kontaktista.
Murtoväline ja hyvä pääase TRA:ssa ja pöheikössä.
Sinä osaat ehkä pitää Rk:lla rautatähtäimillä yhdellä kädellä helposti tärkeintä suuntaa piikillä kiivetessäsi tikkaita tai ryömiessäsi ahtaissa paikoissa mutta se ei tarkoita että muut ovat samalla tasolla.
Jos 7.62x39 vaihtuu 9x19:n niin se tarkoittaa että pääase on KP. Itseasiassa ottaisin omaan SA-tehtävään ennemmin Mp5:n kuin Rk62:n.
7.62x39 ja FMJ muuten ei pysty vihollisen kilpiin, kyprästä tietty voi ampua läpi.

Ja muuten jos tähdätään kiväärillä kilpeen alle 50 metrin etäisyydellä mutta osutaan muualle niin se on ollut surkea laukaus.

[x] Asia kunnossa.
 
Niin ei mitään plate carrieriakaan kaivata vaan M/85 tetsari on se mitä ukko tosi tilanteessa haluaa... voisi aivan yhtä hyvin laukoa perustelematta.
Tietysti jos puhuttaisiin haulikoista ja pistooleista samassa tierissä eli kehitetty ennen 70 lukua, A-tarvikkeet perinteisiä, ei kiskoja, ei optiikkaa, ei valoja, ei VV:tä ei virityksiä, ei isompia lippaita/makasiineja, nahka remmit/kotelot, jne niin sitten rynkky olisi taas suhteessa enemmän houkuttelevampi vaihtoehto.
Mutta ei olla enää 60 luvulla vaan 20 luvulla ja vastustaja ei tule noudattamaan mitään perinneammunta sääntöjä.


On tuolla muutenkin paikkansa ahtaissa paikoissa, kilven kanssa tai tietyissä tilanteissa jos joutuu ajoneuvon kanssa väijytykseen.


Se mikä ei ole niin tärkeää kokonaisuuden kannalta voi olla merkittävää joukkueen kannalta, tärkeää ryhmän kannalta ja ehdottoman kriittistä yksilön kannalta.

Pistoolit ja haulikot ovat, sekä niiden käyttö on silkkaa marginaalia, ei siitä pääse mihinkään vaikka asiaa kuinka pyörittelisi. Ei ole mitään järkeä ja mieltä monimutkaistaa huoltologistiikkaa näillä.

Muutenkin sama raha kannattaa käyttää muuten. Miten olisi vaikka hankittaisiin samalla rahalla joukoille lisää (edullista) patruunaa ja käsikranaatteja jotka jo muutenkin kuuluvat joukon käyttämään jakovarustukseen? Kummallakohan ryhmän tulivoima ja taisteluteho nousee enemmän, ylimääräisillä rk:n patruunoilla ja käsikranaateilla ,vai pistooleilla ja haulikoilla? Säästyneestä rahasta jos hankitaan vielä punapisteitä RK kaluston päälle niin kaula kasvaa entisestään.

Kestävä PC on enemmän kun OK. Menevät myös liivinä niillä, joille ei ole kuitenkaan varaa hankkia ballistisia suojalevyjä niiden sisälle.

Kaikella kunnioituksella Benelli, mutta esimerkiksi nuo sinun kolme luettelemaasi esimerkkiä siitä mihin pistooli soveltuu ovat kyllä oikeasti sen luokan lillukanvarsia, että pistää vähän ihmetyttämään. Ballistisia suojakilpiä on aniharvoilla joukoilla, maksimissaan prosentilla tai parilla SA-vahvuudesta Joukkokohtaisena materiaalina, ja sattumalta samoilta jampoilta löytyy myös niitä pistooleita ja haulikoita. RK on kyllä suhteellisen kompaktin kokoinen, jolloin sillä pärjää aika hyvin todella ahtaissakin paikoissa, puhumattakaan siitä että itse en ainakaan ilman tappouhkausta luovu 7.62x39:stä ja anna lähtökohtaisesti suojaliivillä varustetulle ryssälle tasoitusta sillä, että lähden heilumaan 9x19 pistoolilla.

Täysin samaa mieltä. Haulikko ja pistooli ovat suomalaisessa kontekstissa sraan ja rättikaalin ulkopuolella suurimmalle osalle reserviläisiä pelkkiä sotalarppaamisen välineitä, joilla voi bostailla muille ja luoda mielikuvaa että olisi erikoinenkin kuperkeikkamies.

EDIT: Lisäksi AKE:ssa/TRA:ssa tulos tehdään rynnäköinneissä ihan muilla vermeillä kun pistooleilla, haulikoilla ja rynnäkkökilvillä vaikka paikkansa niillä tietysti onkin. Ryhmä-/joukkue-/komppaniatason aseista kova sana ovat etenkin sinkoaseet sirpaleella, fosforilla sekä termobaarisilla ampumatarvikkeilla, vähintään puolituumaiset konekiväärit, kaikenlaiset räjähteet (myös improvisoidut) sekä tietyissä määrin myös heittimet.
 
Viimeksi muokattu:
Harvinainen ja tarkka, mutta ei läpäise liiviä.

 
Mutta jos käyttää haulikkoa niin sehän tarkoittaa että voi samantien tähdätä naamaan. Sillä eihän haulikkoa kannata käyttää yli 20m etäisyydeltä?
 
Mutta jos käyttää haulikkoa niin sehän tarkoittaa että voi samantien tähdätä naamaan. Sillä eihän haulikkoa kannata käyttää yli 20m etäisyydeltä?
Kyllä haulikolla (minun mielestäni, mielipide neljännesvuosisadan pumppupyssykuskin sellainen) voi huoletta ampua ylätorsoon noin 50m matkalla varsinkin jos käytössä on sotilastyyppisessä toiminnassa järkevin latinki eli Buckshot (aka susihauli, aka karkeat ryynit). Tietty jos tulijalla on joku raskas EOD-puku tai kilven takana mutta silti remmisandaalit vilkkuu niin sitten ampuisin alemmas. Kannattaa muistaa että sellaiset suojat joissa voi liikkua näkyy suojaamatonta käyttäjää ja kyllä se 6mm hauli esim hauiksessa tarkoittaa käytännössä että käyttäjä on aika pian pelistä pois vastarinnan osalta vaikkei siihen menehdy. Sinnehän voi ensimmäisen kineettisen vaikuttamisen jälkeen vaikuttaa uudestaan jos lopputulema ei ole haluttu. Kuullostaa rehellisesti vähän videopelimiesten jutuilta että Ops Coren potta, ballistiset Oakleyt silmillä, plate carrier sekä joku amerikkalaishenkinen motivational badge sen etumuksessa koska tacticool tekee sinusta immuunin haulikolle taistelukentällä. Ei, se on silti ase jolla mm metsästetään Alaskassa asutukseen tunkeutuvia karhuja joten ei siitä parillakaan varusteella immuuniksi tule jos vastapuoli ampuu kohti.
 
Kyllä haulikolla (minun mielestäni, mielipide neljännesvuosisadan pumppupyssykuskin sellainen) voi huoletta ampua ylätorsoon noin 50m matkalla varsinkin jos käytössä on sotilastyyppisessä toiminnassa järkevin latinki eli Buckshot (aka susihauli, aka karkeat ryynit). Tietty jos tulijalla on joku raskas EOD-puku tai kilven takana mutta silti remmisandaalit vilkkuu niin sitten ampuisin alemmas.

Yhdysvaltalaiset joukot käyttivät tietyissä määrin Winsun M1897 hanallista pumppuhaulikkoa "Trench gunia" ensimmäisestä maailmansodasta Vietnamin sotaan saakka. Toisesta maailmansodasta kerättyjen käyttäjäkokemusten mukaan "tehokkaimmillaan" ase oli noin 75m/y:n matkalla buckshoteilla. Kohteena tietysti japsit ja sakut, joilla ei suojavarusteita ollut.

Ja kuten MeriTJ sanoi, tacticooleimmankin kuperkeikkamiehen päivä on pilalla kun alaraajaoihin läsähtää muutamia 8-9mm lyijyhauleja 50-75m matkalta. Siinä on muukin ryhmä melkoisen tenkkapoon edessä, kun pitää alkaa miettimään kaverin evakuointia. Jalkoihin haavoittuminen on aina paska homma, etenkin jos liikuntakyky menee kokonaan.
 
Haulikon tehokas ampumamatka on vähintään tuplaantumut toisen maailmansodan ajoista, 2,7mm haulit menee ketusta läpi 70:n metrin matkalta. Ainut ongelma on uusien haulimateriaalien hinta.

Juu lyijyhauleja olivat 00 ja 000 haulit tuohon aikaan. Tuossa amerikkalaisten sotilaiden viittauksessa tuo matka koettiin optimaaliseksi läpäisyn ja kuvion leviämisen kannalta kyseisellä haulinheittimellä.
 
@Betoni , tuo on ihan totta. En tunne tarkemmin Una:n kuulien materiaalia mutta hinta tosiaan sellainen että vähintäån puolet on kryptoniittiä. Mahtavaa läpäisyä niillä kyllä saadaan mitä testejä nähnyt.
 
Back
Top