Hawkien korvaajat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja VLF
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Jukkis kirjoitti:
Muutamankin vuoden lykkäys hankinnalle voi olla kiinnostava budjetinhallinnallisesti. Kolmenkymmenen käytetyn ykkössukupolven Hawkin erää ei vaan ole markkinoille tulossa, joten pienemmät erät on poimittava talteen jos tuota halutaan. Redundanssia tosiaan pitää olla, montakos vanhempaa Hawkia pitikään modernisoida että sen yhden pudonneen Mk66:n lentotunnit saatiin korvattua? Kymmenen vuotta sitten maailma oli sen verran erilainen, että noiden erilaisuus olemassaolevaan kalustoon olisi voinut painaa enemmän kuin diilin itseisarvo. Tässä maailmantilanteessa tekisi mieli haalia nuo haltuun ihan vain koska ne ovat kaupan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin, käytettyjä Hawkeja on sangen rajallisesti tarjolla eikä vuosikymmenen takaisia alennusmyyntejä ole luvassa, kun kriisinhallintajulhien krapulasta heräillään. Kymmenkunta tutkalla, kypärätähtäimellä ja asejärjestelmillä varustettua Hawkia eivät oikein vielä oikeuta aiheuttamiaan kustannuksia ja tällaisen strategian nojaan rakentaminen vaatisi tarkkaa suunnitelmaa, mistä saadaan täydennyskoneita. Jos ne joudutaan tilaamaan BAe:lta uutena, ollaan ota tai jätä- tilanteessa ja diili on varmasti huonompi, kuin jos kokonaan uutta konetyyppia haettaisiin tarjouskilpailuna.

Kymmenkunta vuotta sitten Hornetien MLU1 oli jo tehty ja 2 jo aivan höplällä, joten esmes se Hornetissakin käytetty kypärätähtäin olisi silloinkin sopinut Ilmavoimille kuin nenärähmä ovankahvaan. Niiden olemassaolo olisi varmasti myös vaikuttanut vanhojen Hawkien ohjaamopäivitykseen. Kuten sanoin, silloin diili olisi ollut loistava (vaikkakin epäilen, että koneet olisivat silloin olleet tässä varustelutasossa), nyt alkaa tämä juna olla jo mennyt, ellei markkinoilla ole potentiaalia useammalle käytetyn koneen erälle tai BAe:n kanssa saada neuvoteltua hyvää diiliä (mitä epäilen, tuotannossa oleva Hawk on 100-sarjaa jossa on mm. uusi siipi ja HOTAS. Taaksepäin yhteensopivuus on siis jo aika rajallista, toisaalta 50/60-sarjan koneista viimeinen on rullattu ulos 1993...)

Jordanialla muuten olisi tiettävästi myynnissä 12 Hawk 63:sta. :unsure:
 
Pilkun kaiveluna todettakoon, että nyt on tuotannossa 120-sarja eli NG. 100-sarja on sieltä 80-luvun lopusta.

(1. Sukupolvi: T1/mk.50-sarja, 2. sukupolvi mk.60-sarja, 3. sukupolvi mk.100/200-sarja ja 4. sukupolvi T2/mk.120-sarja.)

Sitten moni tilaaja on (jatko)tilannut koneita, jotka eivät mene tuon mukaan, esim. Suomen mk.51A, joka siis on mk.60-runko ja siipi, mutta mk.50 moottori ja avioniikka.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: PSS
mechanicus kirjoitti:
Pilkun kaiveluna todettakoon, että nyt on tuotannossa 120-sarja eli NG. 100-sarja on sieltä 80-luvun lopusta.

(1. Sukupolvi: T1/mk.50-sarja, 2. sukupolvi mk.60-sarja, 3. sukupolvi mk.100/200-sarja ja 4. sukupolvi T2/mk.120-sarja.)

Sitten moni tilaaja on (jatko)tilannut koneita, jotka eivät mene tuon mukaan, esim. Suomen mk.51A, joka siis on mk.60-runko ja siipi, mutta mk.50 moottori ja avioniikka.
Klikkaa laajentaaksesi...
Wikipedia niputtaa Mk50/60/100/200 kaikki 1. sukupolveen, ja vasta Mk120 eteenpäin (poislukien Bahrainin Mk129 jottei olisi liian selkeää) 2. sukupolveen. Tuo Mk120-sarja olisi se jolla on vain 10% yhteistä vanhempien kanssa. Hyvänä puolena tässä olisi nähtävä se, että meidän fliittiin jotenkin sopivia koneita olisi maailmalla paljon enemmän kuin ensin luulin. Vaan mitenkähän paljon sitten Intian kanssa kehitetty Advanced Hawk eroaa Mk120:sta, onko se jo luettava omaksi sukupolvekseen vai osaksi edellistä?
 
Dragonslayer kirjoitti:
Suomea koskevassa sotatilanteessa koulutus hoituisi varmaan esim. Epsanjassa, USA:ssa, Australiassa tms. takalinjoilla eikä omia Hawkeja hyväksikäyttäen...
Klikkaa laajentaaksesi...

Ruokit trollia. Lentäjän kouluttaminen kestää vuosia, kun taas nykyaikainen ilmasota on nopea, päivien-viikkojen mittainen rykäisy.
 
Huhta kirjoitti:
Ruokit trollia. Lentäjän kouluttaminen kestää vuosia, kun taas nykyaikainen ilmasota on nopea, päivien-viikkojen mittainen rykäisy.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ehkä - tai sitten ei. Operaatiot itsessään saattaisivat kestää päiviä - tuskin kuukausia sillä Venäjällä ei taida olla siihen resursseja - mutta välissä saattaisi olla pitkiä "asemasodan" pätkiä.
 
Dragonslayer kirjoitti:
Ehkä - tai sitten ei. Operaatiot itsessään saattaisivat kestää päiviä - tuskin kuukausia sillä Venäjällä ei taida olla siihen resursseja - mutta välissä saattaisi olla pitkiä "asemasodan" pätkiä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Asemasodan (tai nykytermein ehkäpä "jäätyneen konfliktin") aikana ei varmaan tarvitse miettiä, lähetetäänkö Hawk torjuntatehtävään (kun mitään torjuttavaa ilmavihollista ei ole) vai suoritetaanko harjoituslentoja. Kuumassa tilanteessa Suomen taas täytyy heittää peliin kaikki mitä pussista löytyy - ihan jo siitä syystä, että Suomi on lähtökohtaisesti vahvasti alivoimainen osapuoli. Ei ole varaa säästellä Hawkeja ajatuksella "mutta kun näillä on paljon enemmän arvoa harjoitusvälineenä kuin taisteluvälineenä".
 
Huhta kirjoitti:
Asemasodan (tai nykytermein ehkäpä "jäätyneen konfliktin") aikana ei varmaan tarvitse miettiä, lähetetäänkö Hawk torjuntatehtävään (kun mitään torjuttavaa ilmavihollista ei ole) vai suoritetaanko harjoituslentoja. Kuumassa tilanteessa Suomen taas täytyy heittää peliin kaikki mitä pussista löytyy - ihan jo siitä syystä, että Suomi on lähtökohtaisesti vahvasti alivoimainen osapuoli. Ei ole varaa säästellä Hawkeja ajatuksella "mutta kun näillä on paljon enemmän arvoa harjoitusvälineenä kuin taisteluvälineenä".
Klikkaa laajentaaksesi...

Nimenomaan, vaihto-opiskelijoiksi ystävällismieliseen maahan vaan...
 
Riittäisikö muuten kriisitilanteessa Hawkeille edes kunnolla koulutettuja lentäjiä vai olisiko kaikki jyvitetty Horneteille/HX:lle?
 
Eiköhän noita riitä.
 
Harjoitushävittäjien ohjaajiksi kriisiaikana riittänee lentokadetteja. Kysymyksestä voisi esittää jatkoajatuksen, että mikähän on ollut lento-RUKin käyneiden ohjaajien sijoitus? Eritoten aikana, jolloin Fougia oli ainakin teoriassa rivissä yli 80 konetta ja hävittäjiä noin 30 lienee tehtävänkuvaus ollut erilainen. Vuoden koulutettu varusmies ei kuitenkaan valmiusasteeltaan voi mitenkään vastata lentokadettia eikä muutamaa Ilmavoimien yhteyskonetta lentämään montaa kuskia tarvita. Ehkä etsintätehtäviä ottokalustolla? Evakuointeja? Kriittisen materiaalin kuriirilentoja?
 
Samovarius kirjoitti:
Harjoitushävittäjien ohjaajiksi kriisiaikana riittänee lentokadetteja. Kysymyksestä voisi esittää jatkoajatuksen, että mikähän on ollut lento-RUKin käyneiden ohjaajien sijoitus? Eritoten aikana, jolloin Fougia oli ainakin teoriassa rivissä yli 80 konetta ja hävittäjiä noin 30 lienee tehtävänkuvaus ollut erilainen. Vuoden koulutettu varusmies ei kuitenkaan valmiusasteeltaan voi mitenkään vastata lentokadettia eikä muutamaa Ilmavoimien yhteyskonetta lentämään montaa kuskia tarvita. Ehkä etsintätehtäviä ottokalustolla? Evakuointeja? Kriittisen materiaalin kuriirilentoja?
Klikkaa laajentaaksesi...

Muistelen lukeneeni netistä, että lentorukkilaisen ei-kadettikouluun edenneen SA-sijoitus olisi suojausjoukkueen johtaja. Ainakin koulutus suuntaa siihen suuntaan.

Taistelukoulutuson yhdistettävä johtamistaidon jatkokurssin kanssa toteutettavaksi reserviupseerikurssikauden johtamistaidon maastoharjoitukseksi. Taistelukoulutuksen taktinen ympäristö on oltava ilmavoimien tukikohta ja vartiojoukkueen toiminta. Vartiojoukkueen tai sotilaspoliisijoukkueen toimintaympäristö on myös kadettikurssilla käytettäväjohtamistaidon taktinen harjoitteluympäristö.
Klikkaa laajentaaksesi...

Reserviupseerikurssikauden päätavoite on, että sen jälkeen lentoreserviupseerihallitseejoukkueen kokoiseen osaston johtamisen ja kouluttamisen perusteet kasarmiympäristössä rauhan aikanasekä tietää sodan ajan joukkueen kokoisen osaston johtamisen ja kouluttamisen perusteet ilmavoimien tukikohtaympäristössä.
Klikkaa laajentaaksesi...

 
Kauan sitten osa niistä lento-RUK:n käyneistä, jotka vm-palveluksen jälkeen jatkoivat siviilissä lentämistä, sijoitettiin yhteyslentueisiin ja kävivät kertaamassa VN-, PA- tai RG-kalustolla. Poikkeusoloissa yhteyslentueiden kalustoa olisi täydennetty ottoilma-aluksilla eli valtakunnan Cessoilla ja Pipereillä.

Sitten oli väli, jolloin lentäjien VM-palvelus ei ollut RUK, saivat aisti-ilmavalvontamiehistön koulutuksen lentämisen lisäksi. Nykyään on taas RUK, mutta kyllä siellä hankittu osaaminen keskittyy hyvin vahvasti lentämiseen, mikä heijastunee SA-sijoitukseen.
 
Mitenkäs tämä nyt eroaa siitä edellisestä? En keksinyt sopivia hakusanoja Googleen. Ettei olisi edelleen sama konsepti pohjalla?
 
Torstoi kirjoitti:
Riittäisikö muuten kriisitilanteessa Hawkeille edes kunnolla koulutettuja lentäjiä vai olisiko kaikki jyvitetty Horneteille/HX:lle?
Klikkaa laajentaaksesi...
Pv toimesta kerrottiin joitamia vuosia sitten että vaikka neljäs hävittäjälaivue virallisesti lakkautettiinkin niin Hawkeilla on edelleen sa-tehtävä. Lentäjinä toimisivat samoja koneita rauhan aikana pyörittävät lennonopettajat.
 
Rannari kirjoitti:
Pv toimesta kerrottiin joitamia vuosia sitten että vaikka neljäs hävittäjälaivue virallisesti lakkautettiinkin niin Hawkeilla on edelleen sa-tehtävä. Lentäjinä toimisivat samoja koneita rauhan aikana pyörittävät lennonopettajat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olisikohan jo aika luopua, aika ajanut ohi.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top