Anne Kuorsalo
11.7.2016 07:50
Venäjän uusi, nopeasti säädetty
terrorisminvastainen lakipaketti symbolisoi poliisivaltion mielivaltaa, sanoo
Aleksandr Osovtsov.
Entinen duuman jäsen katsoo, ettei pykälissä ole oikeastaan mitään uutta suhteessa kansalaisiin, mutta nyt halutaan sallia mielivalta myös tele- ja internetoperaattoreita vastaan.
”Jos niiltä vaaditaan kaikki se, mitä lakiin on kirjoitettu, yritykset kaatuvat”, tiivistää Osovtsov. Vaatimuksena on kaikkien viestien säilyttäminen puolen vuoden ajan ja välitystietojen kolmen vuotta. Kustannuksista on esitetty hurjia laskelmia.
Operaattorien on tarvittaessa luovutettava tiedot turvallisuuspalvelu FSB:lle ja autettava tiedostojen avaamisessa. Jos jää kiinni internetissä terrorismin tukemisesta tai muusta ääriajattelusta,
voi saada jopa kahdeksan vuotta vankeutta.
Osovtsov työskenteli vuoteen 2006 asti ohjelmajohtajana Avoin Venäjä -järjestössä, jonka toimintaa rahoittaa suoranainen Kremlin päävihollinen, öljy-yhtiö Jukosin entinen omistaja
Mihail Hodorkovski. Järjestön tavoitteena on demokraattinen Venäjä.
Nyt hän esittäytyy professoriksi mutta ei halua kertoa, missä päin Venäjää työskentelee.
Osovtsovin mukaan jo nykyisen lainsäädännön turvin voidaan kuka tahansa ja milloin tahansa pistää tarvittaessa istumaan.
”Ääritoimintaa tällä hetkellä koskevat 282 pykälää ja laittomia mielenosoituksia koskevat 212 pykälää ovat tahallisen epäselviä.”
Uudet
Jarovajan lakeina tunnetut pykälät Osovtsov perustelee maan johdon, erityisesti presidentti
Vladimir Putinin tarpeella sotkea ja sitouttaa mahdollisimman suuri määrä henkilöitä osallisiksi hallinnon rikoksia.
”Vastuullisiksi halutaan ei vain poliiseja tai turvallisuuspalvelun työntekijöitä vaan myös niin sanotut kansanedustajat. Heistä halutaan tehdä hallinnon liittolaisia ja katkaista heiltä tie, jolla siirtyä opposition riveihin.”
Muotoiluilla Osovtsov viittaa siihen, miten joukko kansanedustajia ilmoitti julkisesti olleensa uutta terrorisminvastaista lakipakettia vastaan. Kuitenkin ryhmäjohdon päätöksen takia koko ryhmä äänesti lakien puolesta.
Lait on ristitty niitä ehdottaneen
Irina Jarovajan mukaan.
Teleoperaattoreiden protesteista ei liioin ole piitattu.
Putin
allekirjoitti lakipaketin 7. heinäkuuta. Osa pykälistä tulee voimaan 22. heinäkuuta, osa vasta kahden vuoden päästä kesällä 2018 eli seuraavien presidentinvaalien jälkeen.
Myös protestanttiset kirkot ja islamin edustajat vaativat muutoksia pykäliin, koska ne rajoittavat myös uskonnollista toimintaa. Muotoilut eivät koske ortodoksikirkon asemaa.
Osovtsovin mukaan uusia pykäliä ei voi verrata Neuvostoliiton rikoslain kohtiin neuvostovastaisesta toiminnasta vaan kyse on nimenomaan mielivallasta.
”Vallanpitäjät katsovat olevansa siihen oikeutettuja ja pitävät sitä mahdollisena kaikkia kohtaan eikä vain vastustajiaan kohtaan.”
Entinen poliittinen vaikuttaja perustelee tiukan arvionsa toteamalla, että mielivallan kohteeksi voi joutua nykyisin – toisin kuin aikaisemmin – myös sellaisia henkilöitä, joilla ei ole ollut mitään suhdetta politiikkaan.
Esimerkiksi Osovtsov ottaa
Sergei Mohnatkinin, joka oli uudenvuodenpäivän iltana menossa kylään Moskovan keskustassa.
Mohnatkin näki, miten miliisit kiskoivat jäisellä aukiolla kasvot jäätä vasten makaavaa ikääntynyttä naista kohti mustamaijaa.
”Mies puolusti vanhaa naista, mutta hänetkin hakattiin ja pistettiin mustamaijaan. Sen jälkeen hän on istunut jo toistamiseen, koska järjestelmän turvallisuudesta huolehtivat pitivät häntä vihollisena.”
Vain 78 päivässä duumassa läpi runnottua lakipakettia on perusteltu terrorismin vastaisella taistelulla.
Osovtsovin mielestä Venäjän nykyinen hallinto ei pysty taistelemaan terrorismia vastaan, koska turvakoneiston riveissä on terrorismiin sotkeentuneita.
Tämän näkemyksen tueksi hän viittaa useampaan epäselvään tapahtumasarjaan.
Ensimmäinen liittyy Putinin nousuun presidentiksi. Silloin Moskovassa tehtiin paljon uhreja vaatineet asuinkerrostalojen räjähdykset, joista syytettiin tšetšeenejä.
Moskovan ulkopuolella Rjazanissa räjähdys estettiin. Kun jäljet iskun valmistelusta viittasivat maan turvallisuuspalveluun, tilanne kuitattiin harjoitukseksi ilman luotettavaa tutkimusta.
Vastaavan valtioterrorismin ilmentymänä Osovtsov näkee helmikuussa 2015 tapahtuneen oppositiopoliitikko
Boris Nemtsovin murhan ja toimet Ukrainassa.
Osovtsov muistuttaa, miten Tšetšenian nykyinen johtaja
Ramzan Kadyrov samoin kuin hänen lähipiiriinsä kuuluneita on palvellut ennen Venäjän puolelle siirtymistä järjestöissä, joita Venäjällä pidettiin ennen tšetšeenitaistelijoiden armahdusta terroristiryhminä.
Osovtsovin mielestä on varsin vahvaa näyttöä siitä, että Kadyrovin alaiset jatkavat edelleen osallistumista terrorismiin. Tässä tullaan Nemtsoviin, jonka murhasta syytetään juuri Kadyrovin alaisina Tšetšenian voimarakenteiden palveluksessa olleita.
”Kertomus siitä, miten jotkut upseerit ja sotilaat ovat eronneet palveluksesta ja sitten muutama viikko eroamisen jälkeen murhaavat Nemtsovin, muistuttaa tarinoita Ukrainasta. Siellä vangiksi jääneet muka vapaaehtoisina taistelemaan lähteneet ovat eronneet armeijasta muutamaa kuukautta aikaisemmin.”
”Terroritekojen toteuttajina on sellaisia, joiden lakien ja ohjesääntöjen mukaan pitäisi taistella niitä vastaan”, Osovtsov päättelee.
Maan johdon ainoa tavoite on Osovtsovin mielestä säilyttää valta omissa käsissään ja vielä niin, etteivät kansalaiset edes kiinnittäisi tilanteeseen mitään huomioita.
”Vuosien 2011–2012 protestien jälkeen kaikki voimat on käytetty vastaavien mielenilmausten estämiseen.”
Osovtsov toteaa, miten valta on nyt valmis pistämään vankilaan jopa tavallisia mielenosoituksiin osallistuneita, jotka eivät ole millään tavalla tunnettuja tai erityisiä aktivisteja.
”Valta on valmis tappamaan johtajia. Se on valmis kaikkiin toimiin tunnettuja oppositiojohtajia vastaan. Joko heidän toimintamahdollisuuksiaan rajoitetaan tai pakotetaan lähtemään maasta. Heidän läheisiään otetaan panttivangeiksi. Sanalla sanottuna käytetään koko valtiollisen terrorin arsenaalia.”
Panttivankien ottamisesta on esimerkki oppositiojohtaja
Aleksei Navalnyin veljen vankeustuomio. Samanlaista taktiikkaa Putinin hallinto on käyttänyt alusta lähtien, mutta toimintatapa on paljon vanhempi.
”Toiminnalle ei ole moraalisia tai eettisiä rajoja. Myös yhteiskunnalta on viety etiikka ja moraali. Yhteiskunta ei voi eikä edes ymmärrä, miten muuttaa tilannetta. Ongelma on juuri siinä, ettei yhteiskunnassa aseteta tehtävää rajoittaa jotenkin kaiken sallimista.”
Kritiikin esittämisen kieltäminen ei ole Osovtsovin mielestä pelkästään Putinin henkilökohtainen ominaisuus vaan myös osa järjestelmää. Se taas on vallinnut Venäjällä vuosisatoja.
”Myös
Leonid Brežnevin kaudella pistettiin vankilaan maan johdon arvostelusta.
Stalininkaudesta on turha edes puhua. Kun vitsaili Stalinista, sai rangaistuksen vastavallankumouksellisesta toiminnasta.”
Samat säännöt pätivät, kun Venäjää hallitsivat keisarit.
”Putin ei ole luonut mitään uutta. Näin toimittiin jo ennen kuin valtio otti Venäjän nimen ehkä jo
Aleksanteri Nevskin ajoista lähtien. Vuonna 1991 tapahtui heikko yritys irtautua tästä järjestelmästä. Nyt Putinin hallinto palauttaa kaikin voimin tätä totaalisen alistamisen ja alistumisen vuosisataista mallia.”
Osovtsov epäilee, että Suomessa Venäjän todellisuutta ymmärretään huonosti, koska silloinkin kun Suomi kuului Venäjään suuriruhtinaskuntana, Suomessa olivat voimassa omat lait.
”Muistikuvat imperiumin todellisuudesta ovat todellisuutta parempia, vaikka Venäjällä sallittiin esimerkiksi tuomitun fyysinen rankaisemin 1860-luvulle asti.”
Osana historiallista jatkumoa Osovtsov viittaa siihen, miten Putinin lehdistösihteeri
Dmitri Peskov on sanonut, miten Putinin ihanteena on
Romanovien hallituskauden imperiumi.
”Hän ei ole täsmentänyt ennen
Aleksanteri II:n (hallitsi 1855–1881) uudistuksia vai vasta niiden jälkeen. Voi olla, että ennen eli yhdessä maaorjuuden kanssa”, sanoo Osovtsov ja lisää, ettei kyse ole vitsailusta eikä ironiasta. Aleksanteri II poisti maaorjuuden 1861.
Toisaalta Putinin ihanne voi Osovtsovin mukaan olla myös
Nikolai I (hallitsi 1825–1855), jota kutsuttiin Palkiniksi, Kepittäjäksi, juuri fyysisten rangaistusten takia.
”Nikolai I oli maineikas myös siitä, että lähetti venäläisiä joukkoja tukahduttamaan Euroopan vallankumouksia. Putin ei ole vielä Euroopassa asti, mutta Georgian ja Ukrainan uudistusten tukahduttamisen olemme jo nähneet.”
Demokratian puolesta toimivan Osovtsovin tulevaisuudenkuva on synkkä.
”Tapahtuu, mitä valta haluaa. Vastarintaa tai valvontaa sortotoimia vastaan ei ole, joten voidaan tehdä mitä halutaan.”
”Jos opposition vastarintaa ilmenee Venäjällä, käy todennäköisesti samoin kuin Itä-Ukrainassa, jossa sitä ei ennakoitu. Siellä jarrutettiin ja nyt yritetään kaupankäyntiä ja ollaan olevinaan niin, että näytetään hyvää naamaa huonossa pelissä.”
Hän muistuttaa vielä siitä, miten nykytilanteessa kaikkea ei tarvitse liioin kirjoittaa lakeihin.
”Vaikka muodollisesti joitakin asioita ei olisi kielletty, käytännössä kaikki on mahdollista. Monilta on nyt kielletty matkustaminen ulkomaille, vaikkei ole muutettu yhtään lakia. Matkustaminen voidaan kieltää muiltakin, se ei ole ongelma.”
Tällä hetkellä matkustuskielto koskee niin sanottujen voimaministeriöiden työntekijöitä ja on osin suosituksen luontoinen.
Osovtsov toimi Venäjän alkuvuosina kansanedustajana ja oli Moskovan kaupunkineuvoston jäsen. Jos tilanne Venäjällä olisi kehittynyt toisin, hän voisi olla edelleen päättäjien joukossa.
Nyt häneltä on pakko kysyä, miten hän
uskalsi toimia Avoin Venäjä -järjestössä ja uskaltaa edelleen sanoa suorat sanat ulkomaisen verkkojulkaisun haastattelussa.
”En pelkää tai paremminkin pelko ei ole niin suurta, että se estäisi tekemästä sitä, mitä pidän oikeana.”
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulk...sisataista-mallia/?shared=928580-37606f7e-500
