Oluesta nauttinut Putin odotutti muita valtiojohtajia – Angela Merkeliltä hyytäviä havaintoja Venäjän johtajan ajatusmaailmasta
Saksan entisen liittokanslerin Angela Merkelin muistelmissa käydään läpi myös Vladimir Putinin tietä sotajohtajaksi.
Angela Merkel ja Vladimir Putin Berliinissä tammikuussa 2020. Saksan entinen liittokansleri käy kirjassaan läpi lukuisia tapaamisiaan Putinin kanssa. Kuva: MICHELE TANTUSSI
Jari Alenius
11:00
Lue tiivistelmä
Angela Merkelin muistelmakirja Vapaus tarjoaa kattavan katsauksen hänen keskusteluistaan Vladimir Putinin kanssa.
Merkel kuvaa Putinia vainoharhaiseksi ja Naton laajentumista pelkääväksi johtajaksi.
Saksan entinen liittokansleri
Angela Merkel tarjoaa tiistaina ilmestyneessä muistelmakirjassaan Vapaus (Tammi) kattavan katsauksen Venäjän johtajan
Vladimir Putinin kanssa käymiinsä lukuisiin keskusteluihin sekä parivaljakon tapaamisiin liki kahden vuosikymmenen aikana.
Merkelin huomiot Putinista ovat jälkikäteen hyytäviä ja myös Venäjän hyökkäyssodan syitä pohtivia.
Omasta roolistaan Merkel kertoo lähinnä toteavasti, mutta Putinista hän kuvaa lukuisin esimerkein, kuinka vainoharhaisesti tämä suhtautui Naton laajentumiseen ja muun muassa Ukrainan ja Georgian mahdolliseen jäsenyyteen sotilasliitossa.
Kirjassa on anekdootteja myös Putinin tökeröstä käytöksestä muita valtiojohtajia, kuten Merkeliä itseään kohtaan.
Putin muun muassa pelotteli koirapelkoista Merkeliä tuomalla tapaamiseen mustan labradorinnoutajansa Konin, joka pyöri kuvaajien edessä Merkelin jaloissa.
– Putinin ilmeistä saattoi lukea, että hän nautti tilanteesta. Halusiko hän testata, miten ahdinkoon joutunut ihminen reagoi? Oliko kyse pienimuotoisesta valtanäytöksestä, Merkel kysyy kirjassaan.
Merkel, Putin ja Koni-koira Sotshissa vuonna 2007. Kuva: Fabrizio Bensch
– Kun se lopulta oli ohi, en maininnut asiasta sanallakaan Putinille, vaan pitäydyin, kuten monesti muulloinkin elämäni aikana, englantilaisessa aatelissäännössä never explain, never complain, ”ikinä ei pidä selitellä tai valittaa”.
Klassista Putinia oli myös muiden valtiojohtajien odotuttaminen.
Merkel muistelee erityisen happamana emännöimäänsä G8-maiden kokousta Saksan Heiligendammissa kesäkuussa 2007. Merkel kuvailee ”kiehuneensa” sisäisesti, kun Putinia ei kuulunut illallisen aperitiiveille.
– Olin jo aikeissa ilmoittaa, että siirtyisimme ilman häntä illalliselle ja etukäteen sovittuun valokuvaukseen laiturille, kun Putin ilmestyi kuin ilmestyikin paikalle, ainakin 45 minuuttia myöhässä.
Putin odotutti itseään G8-maiden kokouksessa Saksassa vuonna 2007. Merkelin vierellä jättikokoisessa rantatuolissa olivat myös Yhdysvaltain George W. Bush ja Britannian Tony Blair. Kuva: Michael Dalder
Merkel kertoo kysyneensä, mitä oikein tapahtui.
– Saat syyttää itseäsi – tai oikeastaan Radebergeriä, Putin oli vastannut.
Hän tarjosi siis selitykseksi sitä, että saksalaisisännät olivat toimittaneet Putinin pyynnöstä hänelle etukäteen dresdeniläistä Radeberger-olutta, josta kaupungissa 1980-luvulla agenttina toimineen Putinin tiedetään pitäneen.
– Eihän sitä voinut jättää juomattakaan, hän selitti virnuillen. Sen sain palkaksi ystävällisyydestäni. Hän näytti nauttivan päästyään tällä tavoin huomion keskipisteeksi. Yhdysvaltojen presidentin odotuttaminen oli luultavasti hänen suurin huvinsa, Merkel kirjoittaa kirjassaan, jonka hän on laatinut yhdessä entisen avustajansa
Beate Baumannin kanssa.
Tie sotaan
Vuosina 2005–2021 liittokanslerina toiminut Merkel oli aitiopaikalla seuraamassa Putinin muutosta nykyiseksi diktaattoriksi ja sotajohtajaksi.
Ensimmäisiä merkkejä tämän ajatusmaailmasta Merkel näyttää havainneen jo energiapolitiikkaa koskevissa neuvotteluissa siperialaisessa Tomskissa huhtikuussa 2006.
Putin oli tarjonnut Merkelille autokyydin ja osoittanut perinteisten venäläisten puutalojen täyttämiä köyhiä asuinalueita, joilla hänen mukaansa asui ihmisiä, jotka olivat helposti ohjailtavissa.
– Juuri senkaltaisia kansanryhmiä Yhdysvaltojen hallitus oli kuulemma yllyttänyt osallistumaan Ukrainan oranssiin vallankumoukseen lupaamalla ihmisille palkkioksi rahaa. ”Sellaista ei tule koskaan tapahtumaan Venäjällä”, Putin totesi Merkelin mukaan.
Merkel ja Putin yhdessä ensimmäisistä tapaamisistaan Tomskissa 2006. Kuva: Alexander Natruskin
Taustalla oli Venäjällä yleinen hokema, että Yhdysvallat olisi lietsonut itäeurooppalaisia Venäjää vastaan jo vuodesta 2003 lähtien.
Merkel kirjoittaa protestoineensa Putinille toteamalla että itäsaksalaisetkin olivat murtaneet muurin ja halunneet muuttaa elämäänsä paremmaksi ilman amerikkalaista rahaa. Putin ei ollut vastannut vaan vaihtanut puheenaihetta.
Putin kysyi Merkeliltä mitä eroa on Yhdysvaltain ja Venäjän perustuslakien välillä.
– Kummassakin perustuslaissa presidentin toimikausi on rajattu kahteen peräkkäiseen kauteen … mutta Yhdysvalloissa ei voi tauon jälkeen asettua uudelleen ehdolle. Venäjän presidentti sen sijaan voidaan valita uudelleen kahden kauden jälkeen, jos hän pitää välissä tauon, Merkel muistaa Putinin sanoneen enteellisesti.
Putin toimi vuosina 2008–2012 Venäjän pääministerinä ennen uusia presidenttikausiaan.
Putin nautti olutta Moskovassa vuonna 2012 sen jälkeen, kun hän oli voittanut vaalit ja oli nousemassa uudelleen presidentiksi. Kuva: RIA Novosti
Vuonna 2007 Merkel kertoo Putinin alkaneen Sotshin tapaamisessa ”paasata” Yhdysvaltojen Puolaan ja Tshekkiin suunnittelemasta ohjuspuolustusjärjestelmästä, joka oli Putinin mielestä yksinomaan tarkoitettu Venäjää vastaan, ei Lähi-idän maita.
– (Hän) teki suutuspäissään mallilaskelmia iranilaisten ohjusten kantamista todistaakseen senkaltaisen ohjuskilven järjettömyyden, Merkel muistelee.
Merkel omistaa kirjassaan paljon tilaa Ukrainan sotaan johtavalle kehitykselle. Johtava teema on, että Putin vei länsimaita ja häntä itseäänkin vääjäämättä kohti nykytilannetta.
Merkel on torjunut itseään kohtaan esitetyn arvostelun muun muassa Saksan energiapolitiikan sitomisesta Venäjän luonnonvaroihin sekä Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyyshaaveiden torppaamisesta vuonna 2008.
Jälkimmäisestä Merkel on todennut, että hänen mielestään sota olisi todennäköisesti vain syttynyt jo aiemmin, jos Georgia ja Ukraina olisivat päässeet niin sanottuun MAP-prosessiin, joka olisi valmistellut jäsenyyttä.
Merkel ja Putin tapasivat vielä Moskovassa elokuussa 2021. Merkel kertoo kirjassaan pohtineensa, olisiko Venäjän hyökkäys Ukrainaan ollut peruttavissa, jos koronapandemia ei olisi eristänyt Putinia ja tälle olisi päästy puhumaan kasvokkain enemmän. Kuva: POOL
Merkel perustelee näkemystään myös kirjassaan, kun hän kertoo keskustelustaan Putinin kanssa MAP-prosessin torjumisen jälkeen. Merkel oli tavallaan asettunut takuuhenkilöksi Naton laajentumisen tielle, mutta Putin ei ollut luottavainen, koska julkilausumassa oli jätetty periaatteessa yhä ovi auki myöhemmille jäsenyysneuvotteluille.
– Et sinä ikuisesti ole liittokansleri. Ja silloin niistä (Georgiasta ja Ukrainasta) tulee Naton jäseniä, Putin oli todennut Merkelille, ja jatkanut:
– Sen minä aion estää.
Lue lisää kirjoittajalta
Jari Alenius