Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Henkinen puoli

Viestiketju osiossa 'Liikunta ja sotilasurheilu' , aloittaja taktinen taistelumajava, 30.03.2015.

  1. pstsika

    pstsika Haukka Lahjoittaja

    Liittynyt:
    20.04.2011
    Viestejä:
    4,287
    Tykkäykset:
    3,060
    Pisteet:
    1,286
    Oletteko veljet koskaan miettineet suhdettanne väkivaltaan?
    Onko olemassa hyvää ja huonoa väkivaltaa?
    Onko väkivallan käyttö välineenä aina ja poikkeuksetta paha asia?
    Onko kyky väkivaltaan lahja vai kirous?
    Pidättekö perusluonnettanne edes kohtuullisen väkivaltaisena ja samanaikaisesti osin opittuna ja osin geeneissä olevana hyvänä ominaisuutena, joka kuitenkin kanavoituu oikein eikä aja teitä telkien taakse tai vaihtoehtoisesti vain on olemassa ilman, että sitä joutuu kohtaamaan?
     
    Pistemaali, JR49 ja Fremen tykkäsivät tästä.
  2. miheikki

    miheikki Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    20.04.2010
    Viestejä:
    5,043
    Tykkäykset:
    5,853
    Pisteet:
    1,286
  3. Mainos



  4. Beerfect

    Beerfect Eversti

    Liittynyt:
    06.02.2015
    Viestejä:
    1,534
    Tykkäykset:
    1,591
    Pisteet:
    316
    Joka viikko, jos en joka päivä. En välttämättä omaa suhdettani sillä sitä olen jo pohtinut mielestäni tarpeeksi mutta ihmisen suhdetta väkivaltaan ylipäätään.
    Toki, molempia. Hyvyyttä tai pahuutta ei määrää väkivallan luonne vaan miten sitä sovelletaan. Tosin joillain väkivallan muodoilla on vain yksi tai muutama käyttötarkoitus, ja jos ne ovat kaikki pahoja, niin... on hankalaa löytää edes neutraliteettia asiassa.
    Kaikki tappamista tai pysyvää vakavaa vauriota miedompi väkivalta on joissain tilanteissa sallittua tai jopa suotavaa. Riippuu väkivallan soveltajan tarkoitusperistä. Jaloimmillaan pientä väkivaltaa käytetään ehkäisemään suurempaa väkivaltaa, ihmisten suojelun yhteydessä. Kiinalaiset sanovat viisaasti että jos pelastat jonkun hengen, olet vastuussa hänen myöhemmistä tekemisistään. Hengen vieminen ja hengen pelastaminen ovat tekoina yhtä vakavia. On silti parempi pelastaa henki, sillä sen teon voi vielä kumota jälkikäteen. Tapettua ei voi tuoda henkiin, sikäli kun minä olen asian oikein ymmärtänyt.
    Riippuu siitä hallitseeko yksilö väkivaltaisen luonteensa, vai hallitseeko väkivaltainen luonne yksilöä.
    Minä luulen kykeneväni tiettyinä päivinä hyvinkin helposti vakavaan väkivaltaan, eli tilanteesta, päivästä ja sekunnista riippuen. Toisina päivinä melkein vapisen kauhusta kun ajattelen maailmaa. Pelkään itseänikin paljon. Pelkään em. hallinnan menetystä vaikka se on hyvin epämääräinen pelko. Hallinnan menetys olisi myös siunaus, sillä se poistaisi estot, ja vapauttaisi täyden taistelupotentiaalin. Pelkään että en osaisi lopettaa aloittamaani väkivaltaa ajoissa, ja siihen tarvittaisiin muiden väliintuloa, missä voisi minulle käydä huonosti. Väkivaltainen puoleni on opittu tai jalostettu. En voi mitenkään lähteä arvailemaan kuinka paljon geeneilläni on osaa asiassa. Yksilön elinympäristön, lapsuuden ja kasvuvuosien roolia tulee myös pohtia. Painajaisten merkitystä olen myös pohtinut hiljattain isolla tasolla, sekä henk.koht. tasollani painajaisissa tekemiäni ratkaisuja.
     
    Fremen tykkäsi tästä.
  5. Fremen

    Fremen Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    13.06.2014
    Viestejä:
    3,194
    Tykkäykset:
    6,137
    Pisteet:
    1,286
    Ottelutausta edelleen, sorry guys.... olen edelleen sita mielta etta TAMA ratkaisee henkisen puolen:

     
  6. Gyllis1

    Gyllis1 Majuri

    Liittynyt:
    12.03.2016
    Viestejä:
    1,320
    Tykkäykset:
    1,600
    Pisteet:
    156
    Mutta sitten kuitenkin helvetinmoinen treenimäärä, yhdistettynä järkyttyvään työmoraaliin ja aina kylmänä pysyvään analyyttiseen mieleen, voittaa tuon in your face katupoika meiningin. :D

     
  7. DM

    DM Kersantti

    Liittynyt:
    08.10.2015
    Viestejä:
    296
    Tykkäykset:
    458
    Pisteet:
    16
    Hyviä pointteja asiaa käsittelevästä kirjallisuudesta ja omaa pohdintaakin. Lindybeigen pätkiä on muutenkin hauska katsoa mielenkiintoisen esitystavan vuoksi.

    Shooting to kill - how many men can do this?


    Battle fatigue - did it affect soldiers in the ancient world?
     
    Beerfect ja Bushmaster tykkäsivät tästä.
  8. Beerfect

    Beerfect Eversti

    Liittynyt:
    06.02.2015
    Viestejä:
    1,534
    Tykkäykset:
    1,591
    Pisteet:
    316
    Tuo on hyvää settiä tuo ensimmäinen video. Myös hyvin järkyttävää, ainakin siinä kohtaa kun kerrottiin kuinka jenkit kouluttivat sotilaitaan ampumaan refleksinomaisesti sen kummemmin ajattelematta. Sillä tavalla saa aikaan paljon siviilitappioita, sekä PTSD-tapauksia, ja varmasti myös omiaankin erehtyy ampumaan, kun kulman takaa tai rakennuksesta tulee joku ilmoittamatta. Toisaalta on myös helvetin vaikeaa ja vaarallistakin analysoida jokaista kohdetta. Eli kun pitää sekunnin murto-osassa päätellä onko kohde taistelija vai siviili. Sen voi kokea jo kaupallisissa ampumasimulaattoreissa. (nimim. ampunut kymmenittäin omia vahingossa, vielä senkin jälkeen kun yritti iskostaa itseensä että tarkistaa kohteen ensin). Onhan niitä kameramiehiäkin ammuttu kentälle kun on luultu että hän parhaillaan sihtailee singolla (silloin kun videokamerat olivat niin suuria että niitä piti kannatella olallaan).
     
  9. Umkhonto

    Umkhonto Majuri

    Liittynyt:
    30.04.2010
    Viestejä:
    1,374
    Tykkäykset:
    1,866
    Pisteet:
    156
    Tämä oli jo toisessa ketjussa mutta liittyy silti oleellisesti aiheeseen.
    http://maanpuolustus.net/threads/tulikaste.1404/

    Edit: Ohessa toimiva linkki Pv:n Tulikaste-videoon. Ei ehkä kaikkein paras Pv:n tuottamista infopläjäyksistä mutta kannattaa tuokin katsoa jos ei ole aiemmin nähnyt.
     
    Beerfect tykkäsi tästä.
  10. Torrakko

    Torrakko Kapteeni

    Liittynyt:
    30.10.2013
    Viestejä:
    592
    Tykkäykset:
    627
    Pisteet:
    76
    Aika vähän omia osumia kokonaistappioista. Suurin osa näyttää tulleen ilma-iskuissa yms. raskaiden aseiden käytöstä väärin tunnistettuun kohteeseen. Ja Wikipedia osuvan esimerkin oikeesta elämästä:

    Siinä menee aikaa että oppii käyttämään "taistelumoodia." Putkinäköön on tiukassa paikassa niin helppo lipsahtaa ja sillon jää kaikki muu huomaamatta paitsi se pienen pieni ala jolle katse ja mieli keskittyy. Huomaa vain aseen ja vieraan ja päättää että se on vihollinen. Muutamassa sekunnin sadassa kädet jo suuntaa aseen vihollisen suuntaan ja rekyyli alkaa iskeä. Kun putkinäön oppii hallitsemaan voi harjoitella huomaamaan yksityiskohtia ja vieläpä sellaisia joilla on väliä omaan toimintaasi, aseen malli ja univormun erityispiirteet. Mieli ei enää vedä tuhatta ja sataa samalla uralla vain hyrrää taustalla valmiina kaikkeen. Sitten saa tuon olon myös aina nopeammin hallintaan ja kasattua itsensä toimintaa varten. Taitaa tuokin eräänlainen taito olla ja ihmisten taito pelata sillä vaihtelee.
     
    Beerfect tykkäsi tästä.
  11. Beerfect

    Beerfect Eversti

    Liittynyt:
    06.02.2015
    Viestejä:
    1,534
    Tykkäykset:
    1,591
    Pisteet:
    316
    ....
     
    Viimeksi muokattu: 17.10.2016
  12. proileri

    proileri Kapteeni

    Liittynyt:
    08.05.2015
    Viestejä:
    901
    Tykkäykset:
    1,211
    Pisteet:
    76
    Olen itse ihmetellyt sitä, miten hitaasti tulee reagoitua kun tilanne tulee ns. puskista. Olen reippaampia kamppailulajeja jonkin verran harrastanut ja niissä ottanut nyrkkeilyhanskaa ja potkua vastaan ihan säännöllisesti, mutta se sinänsä ei ole kauheana valmistanut yllättäviin itsepuolustustilanteisiin. Tämä varmaan sen takia kun on aina tiennyt että kohta alkaa kontakti, ja on ollut sitä ennen hetki aikaa tiedostaa tilanne. Sen sijaan kun kadulla on tullut joku tilanne vastaan, vaikka olisikin tiennyt että kaveri on siinä ja vähän epäilyttävä, niin aina kun on kyseinen epäilyttävä kaveri sitten yhtäkkiä tarttunut kiinni tai huitaissut naamaan, niin ensimmäiset pari sekuntia ollut aivot ihan jumissa ja mennyt peruutellessa että "hetkinen, mitäs tässä nyt oikein tapahtuu, pitäisikö puolustautua vai mitä... ?"

    Se on juuri se pari sekuntia milloin kerkeää ottaa pari ratkaisevaa koppia naamaan, tai puukosta, tai vastaavaa. Tämmöisten varalta pitäisi tehdä sellaisia treenejä, missä ihan satunnaisessa tilanteessa kaveri läpsäisee olkapäälle että "hep!" ja silloin pitäisi salamannopeasti ottaa puolustusasemat. Mieluiten siten, että sitä ei osaa odottaa, tai on juuri tekemässä muuta. Sama tietenkin sotilailla, harjoitusten pitäisi olla sellaisia että kun satunnaisessa tilanteessa annetaan yllättävä signaali eli esim. starttipistoolin paukahdus, niin reaktio on opeteltu "maahan - kivääri valmiiksi - parempaan suojaan" tai vastaavaa, mahdollisimman nopeasti.
     
  13. Rajajääkäri

    Rajajääkäri Kenraali Lahjoittaja

    Liittynyt:
    03.12.2014
    Viestejä:
    2,048
    Tykkäykset:
    3,222
    Pisteet:
    636
    Jos ihminen on normaalissa rauhallisessa ja tasapainoisessa henkisessä tilassa, taitaa sinnä mennä se pari sekuntia, ennenkuin on ns. taisteluvalmis. Jos taas harjoituttaa itsensä siihen, että pystyy välittömästi reagoimaan tilanteisiin, ollaan jonkinlaisessa stressitilassa koko ajan ja se ei taida olla terveydelle hyvä asia, noin pitkän päälle.
    Arvelen asiaa....
     
    Nojatuolistrategi tykkäsi tästä.
  14. Mainos



  15. Bodyguard

    Bodyguard Kenraali Lahjoittaja

    Liittynyt:
    04.08.2010
    Viestejä:
    2,161
    Tykkäykset:
    534
    Pisteet:
    636
    Noita reagointiharjoituksia pitäisi sitten tehdä aikamoinen määrä... Oppimistahan on paljon tutkittu ja jotta jonkun asian saa automaatioksi, on sitä harjoiteltava tuhansia kertoja. Tietty on yksilöllisiä eroja, mutta silloin tällöin treenattuna sitä automaatiota ei tule. Toki harjoittelu auttaa, mutta kyllä yleensä yllättävässä tilanteessa on aina sellainen pienen hetken viive ennen kuin siihen reagoidaan.
     
  16. Ingsoc

    Ingsoc Majuri

    Liittynyt:
    30.01.2016
    Viestejä:
    1,098
    Tykkäykset:
    2,095
    Pisteet:
    156
    Ja tämän alkutilanteen jälkeen on tapahtunut mitä?
     
  17. Rajajääkäri

    Rajajääkäri Kenraali Lahjoittaja

    Liittynyt:
    03.12.2014
    Viestejä:
    2,048
    Tykkäykset:
    3,222
    Pisteet:
    636
    Ambulanssi tullut sitten aikanaan.
     
  18. Ingsoc

    Ingsoc Majuri

    Liittynyt:
    30.01.2016
    Viestejä:
    1,098
    Tykkäykset:
    2,095
    Pisteet:
    156
    Lainaan tähän nimerkki Mjölnirin viestin potku.netistä. (Mjölnir taitaa olla ilmavoimien majuri, joka kouluttaa voimankäyttöä, lähitaistelua, force protection kuvioita yms.)


     
    kimmo.j tykkäsi tästä.
  19. Pistemaali

    Pistemaali Kersantti BAN ALTTERI

    Liittynyt:
    05.09.2016
    Viestejä:
    290
    Tykkäykset:
    261
    Pisteet:
    16
    Rauha on paras, mutta jos on pakko puolustautua, tarkoittaa se puolustautumista henkeen ja vereen.

    Hyvä video.
    1,500 People watching Roy Elghanayan's Krav Maga LIVE!



    Nämä vaativat myös astetta kovempaa asiantuntemusta, mutta tehokasta.

     
    Viimeksi muokattu: 24.11.2016
  20. proileri

    proileri Kapteeni

    Liittynyt:
    08.05.2015
    Viestejä:
    901
    Tykkäykset:
    1,211
    Pisteet:
    76
    Yleensä jonkinlainen kömpelö irroittautuminen tilanteesta, tai sitten muita on tullut väliin. Ei ole kuitenkaan semmoista aggressiovaihetta että "täysillä takaisin" itsellä tullut missään välissä, hyvä kun kerennyt vähän kohti huitaista. Mutta pienellä nenäverenvuodolla ja kolhitulla ylpeydellä noista vähäisistä kahnauksista on selvitty :) Joskin onpa joku vastapuoli joskus esitellyt että olisi ollut puukkokin taskussa, eli pahemminkin olisi voinut käydä.

    Ehkä tärkein opetus noissa on ollut, että jos joku tulee kadulla kohti vähänkään vihaisen oloisena, tönäisee tahallaan tai muuta, niin kyseinen henkilö on lähes aina valmistautunut kohta huitaisemaan. Jos henkilö ei halua tapella, niin yleensä asenne on selkeästi kontaktia välttelevä. Hyvin mustavalkoinen jako, joko/tai. Sama on pätenyt ulkomailla taskuvarkaisiin: jos henkilö vaikuttaa sille että uskaltaa tulla iholle, niin silloin on tulossa mahdollisesti reipaskin yritys lompakolle esim. tönimisen kautta.

    Noissa tilanteissa on pari kertaa tullut aliarvioitua myös henkilön ulkomuotoa - vaikka vastapuoli on ollut kuinka 60-kiloinen vinkuheinä ja itse selvästi pituus-painosuhteessa pari painoluokkaa ylempänä, niin kyllä uskallusta on ollut kun vähän on jotain itsetuntoa tukevaa nautittu, tai on ollut kavereita mukana tai vastaavaa. Yksi vinkuheinä sitä puukkoakin esitteli, eli jos on pienikokoinen ja aggressiivinen kaveri niin suurella todennäköisyydella on jotain 'tasoittavaa' taskussa.
     
  21. Ingsoc

    Ingsoc Majuri

    Liittynyt:
    30.01.2016
    Viestejä:
    1,098
    Tykkäykset:
    2,095
    Pisteet:
    156
    Vaikuttaa vähän siltä, että ongelma on valppaudessa ja tilannetietoisuudessa.

    Oletko tutustunut Cooperin väreihin?

    Noin lähtökohtaisesti kotioven ulkopuolella liikutaan aina keltaisella. Kaupunkielämää viettävä ihminen käy oranssilla kerran pari viikossa.

    Kannattaa tehdä myös erilaisia havainnointi harjoitteita. Aluksi ympäristön ja ihmisten tarkkailu tuntuu rasittavalta ja turhalta. Vähitellen ihmisten ja ympäristön tarkkailusta tulee melko pitkälti automaationa pyörivä toiminto, eikä sen eteen tarvitse ponnistella samalla tavalla kuin aluksi.

    Mielikuvaharjoittelu on myös hyvin tärkeää. Mieti etukäteen miten toimit jos kohtaat aggressiivisen ihmisen. Miten ilmaiset päättäväisesti, että et ole kiinnostunut mistään paskasta, mutta samalla osoitat päättäväisyyttä ja kerrot "haastattelijalle", että tarpeen tullessa käytät väkivaltaa itsesi puolustamiseen.

    Työkalupakkiin olisi myös hyvä saada sellaisia tekniikoita jolla iholle pyrkivä tai tönijä saadaan aisoihin ilman lyömistä tai potkimista.
     
  22. Nojatuolistrategi

    Nojatuolistrategi Kapteeni

    Liittynyt:
    27.12.2013
    Viestejä:
    799
    Tykkäykset:
    485
    Pisteet:
    76
    Niin, sekunnin tai pari tuo ”jähmettymisvaihe” kestää. Köökkipsykologi sanoisi, että aivoilta ottaa aikansa päättää – hyökkäys vai pako?

    Omista kokemuksista muistuu mieleen ensimmäinen laskuvarjohyppy. Vapaapudotuksen ensi sekunti halvaannutti järjenjuoksun (syöksy varmaan kuolemaan; ei voi paeta eikä oikein hyökätäkään). Sitten automaatio alkoi toimia, varjo aukesi ja oli hetki aikaa jopa nauttia maisemistakin.

    Toinen tapaus oli aseellinen ryöstöyritys. Yömyöhällä ravintolasta hotelliin palatessani pari pohjoisafrikkalaista arabia (?) lähti huomaamatta seuraamaan autiolla kadulla. Taakse ehdittyään toinen tiuskaisi: ”Money!” Kun käännyin katsomaan, kuka komentaa, ja näin miehet, ensimmäinen tunne oli pettymys: olinpa varomaton. Varkaita ennenkin nähneenä en kuitenkaan huolestunut, vaan yritin kääntää tilanteen huumoriksi. Kysyin, näytänkö pankilta. Arabi ei ymmärtänyt englantiani tai huumoriani, vaan veti esiin veitsen. Sitten olikin tosi kyseessä. Vaikka aivot olivat alkujärkytyksestä kauhun kangistamat, selkäytimestä lähtevä automaatio pelasti tilanteen (ainoa kerta, kun olen lievästi loukkaantunut).

    Vanhemmiten onneksi oppii välttämään vaaroja ja (fyysisistä) väkivaltaa, vaikka ei niistä eroon kokonaan pääse, kuten tuolla Turkin vallankaappaus -vitjassa kuvailin.
     
    Rajajääkäri tykkäsi tästä.

Jaa tämä sivu