Hitler Mannerheimin vieraana 1942

Mikoyan kirjoitti:
Tuolta löytyi tämmöinen. Hitler puhua pälpättää Mannerheimin kanssa. Mukana on tekstitykset;

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on se legendaarinen salaa äänitetty pätkä. Tiettävästi ainutlaatuinen tallenne siinä mielessä, että siinä kuullaan Aatun normaali puhetapa, ei sitä suurelle yleisölle suunnattua suu vaahdossa meuhkaamista. Kuuleman mukaan näyttelijä Bruno Ganz treenasi tämän äänitteen avulla Hitlerin puhetapaa Perikato-elokuvaa varten.
 
Eikös tuo Aatua kuljettava lentokone meinannut törmätä tehtaan piippuun lähellä Immolaa?.
 
Viimeksi muokattu:
Tuli vain mieleen että mitenkähän ne 39 vuoden neuvottelut Stalinin kanssa olisivat sujuneet jos ne olisikin hoitanut Mannerheim. Näytti ainakin korpraalille miten maa makaa.
 
Well, pari Joppe Karhusen kirjaa näkyy rantautuneen omiin kokoelmiini, pitää tutustua onko niissä tuosta.
 
jak kirjoitti:
Tuli vain mieleen että mitenkähän ne 39 vuoden neuvottelut Stalinin kanssa olisivat sujuneet jos ne olisikin hoitanut Mannerheim. Näytti ainakin korpraalille miten maa makaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mannerheim olisi suostunut alueluovutuksiin.
 
EK kirjoitti:
Mannerheim olisi suostunut alueluovutuksiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joihinkin, ei kaikkiin. Mannerheim oli valmis luovuttamaan saaret, joita tosiasiassa ei olisi pystytty puolustamaan, ja oli valmis myös pieniin rajantarkistuksiin Kannaksella. Hänen mielestään Suomi ei ollut valmis sotaan. Tosin sotaa ei olisi niillä vältetty. Petroskoin valtiollisen yliopiston professori Juri Kilin sanoi Haminassa vuoden 2009 Talvisota-seminaarissa, että Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen oli yksiselitteisesti valmistautumista sotaan Saksaa vastaan.

Suomen valtaaminen ja muuttaminen neuvostotasavallaksi olisi Kilinin mukaan lyhentänyt Neuvostoliiton tulevaa Saksan rintamaa 3700 kilometristä 2200 kilometriin. Se olisi ratkaisevasti tiivistänyt puna-armeijan iskuvoimaa Saksan suuntaan, kun Suomen sivustauhka olisi eliminoitu.

Stalinin ja Molotovin aluevaatimukset Leningradin turvallisuuden varjolla olivat näin silkkaa teatteria Mainilan laukauksineen. Tätä tukee myös se, että NL hyökkäsi koko Suomen vastaisen rajan pituudella. Valtaussuunnitelmat olivat siis valmiina. Venäläistutkijan näkemys tuntuu uskottavalta.
 
Vonka kirjoitti:
Joihinkin, ei kaikkiin. Mannerheim oli valmis luovuttamaan saaret, joita tosiasiassa ei olisi pystytty puolustamaan, ja oli valmis myös pieniin rajantarkistuksiin Kannaksella. Hänen mielestään Suomi ei ollut valmis sotaan. Tosin sotaa ei olisi niillä vältetty. Petroskoin valtiollisen yliopiston professori Juri Kilin sanoi Haminassa vuoden 2009 Talvisota-seminaarissa, että Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen oli yksiselitteisesti valmistautumista sotaan Saksaa vastaan.

Suomen valtaaminen ja muuttaminen neuvostotasavallaksi olisi Kilinin mukaan lyhentänyt Neuvostoliiton tulevaa Saksan rintamaa 3700 kilometristä 2200 kilometriin. Se olisi ratkaisevasti tiivistänyt puna-armeijan iskuvoimaa Saksan suuntaan, kun Suomen sivustauhka olisi eliminoitu.

Stalinin ja Molotovin aluevaatimukset Leningradin turvallisuuden varjolla olivat näin silkkaa teatteria Mainilan laukauksineen. Tätä tukee myös se, että NL hyökkäsi koko Suomen vastaisen rajan pituudella. Valtaussuunnitelmat olivat siis valmiina. Venäläistutkijan näkemys tuntuu uskottavalta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo.

En tarkoittanutkaan, että Mannerheim olisi sokeasti suostunut kaikkiin vaatimuksiin, mutta kuitenkin koko YH:n ajan viesti poliittiselle johdolle oli, että Neuvostoliitto on pidettävä tyytyväisenä ja joitakin alueita on luovutettava (just nuo saaret ja pieni osa Kannaksesta). Syynä tähän oli, että Mannerheimin mielestä Suomi ei kykenisi puolustautumaan Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan. Kaksi viikkoakos se antoi hyvällä tuurilla Suomelle aikaa.

Kilinin teeseistä kiinnostavampi on mielestäni se, että Neuvostoliiton motiivit talvisodalle olivat taloudellista laatua. Karjalan tehtaat houkuttivat. Yhtenä ongelmana Neuvostoliitolla oli alkeellinen metsäteollisuus, jolla oli vaikeuksia tuottaa sopivaa selluloosaa räjähteiden tuotantoon (nitroselluloosa).

Kilin on mukava tyyppi, jota kymmenen vuotta sitten pidettiin Venäjällä suomalaisten "puudelina", samoin joidenkin suomalaisten tutkijoiden keskuudessa. Joissakin artikkeleissaan olin haistavinani pyrkimystä suomalaisten miellyttämiseen (=rahoitus), eli Neuvostoliiton toiminta esitettiin mahdollisimman suomalaisvihamielisenä ja automaattisen aggressiivisena, vailla mitään vaihtoehtoa. Tällä en tarkoita sitä, ettenkö näkisi Neuvostoliittoa aggressiivisena diktatuurina, vaan sitä, että IHAN kaikki Neuvostoliiton toimet 1917-1939 eivät olleet pohjustusta talvisodan aggressiolle. Tietenkin pääpiirteissään olen Kilinin kanssa samoilla linjoilla ja tiedän, että hän on tehnyt VALTAVASTI arkistotyötä sekä Neuvostoliiton että Suomen puolella.

Tuota proffantitteliä olen joskus ihmetellyt, mutta jospa silläkin puolen rajaa pärjää joskus pätevyydellä. Olin kerran tilaisuudessa päästä näkemään Kilinin ja Baryshnikovit samassa tilassa. Eivät vaikuttaneet komppiksilta. :) Ei kyllä meikäläisenkään kontaktit tunteneet Juria, vaikka samassa yliopistossa työskentelivätkin. :p Tosin siinä taisi eniten olla kyse rahasta, eli eivät halunneet muita jakamaan pottia.
 
Tuplavahinko
 
Nämä legendat elävät Mannerheimin ja Hitlerin kohtaamisesta
19.02.201408:15
3
Elina Raittila
Uutiset
Lähellä
Mikkeli
  • marskin_salonkivaunu_20100524_salonki.jpg

    Tarinan mukaan Mannerheimin ja Hitlerin keskustelu nauhoitettiin salaa hattuhyllyllä olleella mikrofonilla. Keskustelu käytiin salonkivaunussa, jossa ei ole koskaan ollut hattuhyllyjä.
Adolf Hitlerin ja C.G. Mannerheimin tapaamiseen kesällä 1942 liittyy monta tarinaa, joista moni ei pidä paikkaansa. Hitler matkusti 4. kesäkuuta Mannerheimin 75-vuotisjuhlille Suomeen. Länsi-Savo kertoi lauantaina, että Lauri Törhönen ja Jörn Donner suunnittelevat elokuvaa, jonka työnimenä on Hitlerin vierailu.

Yksi legendoista on, että Yleisradion ääniteknikko nauhoitti Hitlerin ja Mannerheimin keskustelun salaa salonkivaunun hattuhyllyltä.
Mannerheimin salonkivaunussa ei kuitenkaan ole hattuhyllyjä.
– Tässä on sotkeutunut kaksi asiaa. Ravintolavaunuissa on hattuhyllyt ja siellä tapahtui juhlallisuuksien ruokailut. Keskustelut käytiin Mikkelissä olevassa salonkivaunussa. Vanhoissa valokuvissa näkyy, kuinka salongissa on jalallinen mikrofoni. Olen nähnyt myös kuvan, jossa ravintolavaunun hattuhyllyllä on mikrofoni koristeina olleiden koivunoksien seassa, Mikkelin taidemuseon amanuenssi Pentti Nousiainen kertoo.
Juhlallisuuksien äänittämiseen oli valmistauduttu jo ennalta. Koska etukäteen ei ollut tiedossa, missä tiloissa eri seremonioita tapahtuisi, mikrofoneja asennettiin runsaasti.
Sen puolesta nauhoitus on salaa äänitetty, että Mannerheimilta ja Hitleriltä ei kysytty siihen lupaa. Päämajan tiedotusosaston päällikkö keskeytti nauhoituksen juuri siksi, että siitä ei ollut sovittu. Hän kuitenkin käski alaisiaan säilyttämään ja tallettamaan äänitteen.

Myös Hitlerin saapumiseen liittyy tarina, että kone olisi meinannut törmätä Kaukopään tehtaan savupiippuun. Näin ei käynyt. Laskeutumisessa oli kuitenkin dramatiikkaa, koska koneen toisen laskutelineen pyörien jarruhihnat syttyivät palamaan.
Hitler ei edes huomannut liekkejä, kun suomalaiset olivat ne jo sammuttaneet.

Mikkelin taidemuseon museotoimenjohtaja Matti Karttunen myös muistuttaa, että Mannerheimin salonkivaunuja on vain yksi. Mannerheimin ravintolavaunu on yksityisellä omistajalla huoltoasemalla Sastamalassa.

Mikkelin salonkivaunuun voi tutustua virtuaalisella kiertokäynnillä täällä. Sivustolla on myös tietoa Hitlerin vierailusta.
 
Netistä en löydä sitä harvinaista kuvaa, jossa Hitler kompastelee metsässä ja taustalla Mannerheim hymyilee leveästi. On äärimmäisen harvinaista nähdä Marskin hymyilevän. Hän oli hyvin tarkka siitä, ettei sellaisia kuvia julkaistu. Se on ollut jossain painoteoksessa ja harmittelen, etten ole skannannut sitä.
 
Erkki kirjoitti:
Myös Hitlerin saapumiseen liittyy tarina, että kone olisi meinannut törmätä Kaukopään tehtaan savupiippuun. Näin ei käynyt.
.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on mielenkiintoinen juttu, koska saattajat kertoivat siitä, että Condor meni ehkä vain kolmenkymmenen metrin päästä piipusta, mutta vuosikymmeniä myöhemmin tämä on erilaisissa nettikeskusteluissa ja niiden myötä mediassa kyseenalaistettu oikeastaan ilman mitään perusteita.

Hans Baurin muistelmat "Mit Mächtigen zwischen Himmel und Erde, Luftfart international Nr.8/1975" antavat osviittaa. Hannu Valtonen kertoo; "Baur siis edellä kumoaa suomalaisessa ilmailukirjallisuudessa esiintyneen käsityksen, että pyörä olisi syttynyt tuleen siitä syystä, että hän oli lähellä ajaa Kaukopään tehtaan savupiippuun ja siitä syystä kiihdyksissään laski Immolaan sellaisella ylinopeudella, että poltti sen takia jarrun. Baur ei mainitse koko piipusta mitään, joten ilmeisesti se ei ollut tällä kertaa mikään turvallisuuskysymys".

Tämä on siis ensisijainen lähde, koneen oma lentäjä, mutta saattajien mukaanhan hän ei huomannut lainkaan koko piippua, joten ei kai hän osaa siitä kertoakaan.

Ravintolavaunussa on muuten mikki ylhäällä. Salonkivaunussakaan se tuskin pöydällä oli.

index.php
 
Viimeksi muokattu:
Etteivät ne keskustelut ole sitten tästä ravintolavaunusta? Ja missäs nämä äänitteet ovat? :rolleyes:


20886995-1-1024x717.jpg
 
Eikös tuolla ukko virnua taustalla, kun Aatu ottaa eräaskelia? Tästä tilanteesta on vielä hullumpi kuva muutamaa sekuntia myöhemmin.

Mannerheim_Hitler_meeting_worldwartwo.filminspector_10.jpg
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Top