Huolestuttavinta yllämainitussa uutisessa on taas tuo sana "salainen", miksei kansalaisille voida kertoa totuutta puolustuskyvystämme?
Suomessa tuntuu olevan pitkä perinne kansalaisten ja äänestäjien harhauttamisessa maanpuolustustamme koskevissa asioissa. Suomen puolustuskyky on päättäjiemme mukaan ollut "itsenäinen ja uskottava" koko sotien jälkeisen ajan, samoin kuin "koko maata on puolustettu" juhlapuheissa yhtä tehokkaasti aina 1950-luvun alusta 2010-luvulle.
Tämä kaikki siitä huolimatta, että niin puolustukseen käytettävissä olevissa taloudellisissa resursseissa kuin varsinaisissa joukkojen kokoonpanoissa ja varustuksessa on ollut huomattavia vaihteluita tällä aikavälillä. Esimerkiksi Lappia on puolustettu juhlapuheissa yhtä uskottavasti ja tehokkaasti riippumatta siitä, että onko alueella edes sijainnut yhtäkään varuskuntaa, samoin kuin tänä päivänä vaikka Pohjois-Karjalan kohdalla.
Kaikista huvittavin näistä puolustustamme koskevista yleisistä fraaseista taitaakin olla usein hoettu "maata ei puolusteta varuskunnista käsin".
Vähääkään asiaan perehtynyt tarkkailija voisi esittää vastakysymyksen, että no mistä käsin maata sitten puolustetaan, jos ei varuskunnista käsin? Tavallinen kaduntallaajakin nyt varmasti tajuaa, etteivät varuskunnat ole mitään linnoituksia, joihin sodanajanjoukot linnottautuvat vihollista vastaanottamaan. Silti niillä on kuitenkin monia muita puolustuksemme kannalta tuiki tärkeitä tehtäviä liittyen esimerkiksi joukkotuotantoon, koulutukseen, valmiuteen, sekä materiaalin varastointiin, ylläpitoon ja huoltoon.
Varsinkin jos sitten mennään Ilmavoimien ja Merivoimien puolelle, niin näillä parjatuilla varuskunnilla on jo kriittistä merkitystä ihan puolustushaarojen operatiivisen toiminnan kannalta. Myös Maavoimien puolella tilanne on kuitenkin se, että rannikkojääkäreitä on hiukan hankala kouluttaa Lapissa, eikä arktisen sodankäynnin joukkojen koulutus välttämättä suju parhaiten Hankoniemellä. Sitä paitsi nykysodankäynnissä kun sodan ja rauhan raja on koko ajan hämärtynyt, niin varuskunnilla alkaa olla entistä suurempaa merkitystä myös operatiivisen valmiuden kannalta. Ei välttämättä ole ihan paras ratkaisu jos muun muassa pääkaupunkiseudulla ei sijaitse vähintään yhtä varuskuntaa.
Varuskunnat ovat kuitenkin lähestulkoon ainoita laitoksia, joiden alueella Puolustusvoimilla on jatkuvaa läsnäoloa ja kykyä reagoida monipuolisesti nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Vielä jos mennään varsinaista sodankäyntiä alhaisemmille kriisin asteille, niin mistäköhän käsin Puolustusvoimat lähes 100%:issa tapauksista lähtee suorittamaan esimerkiksi virka-aputehtäviä? Lisäksi täytyyhän joukkotuotettavien ja kertautettavien joukkojen jossain harjoitellakin. Kyllähän se nyt niin vaan menee, että merkittävä osa PV:n harjoitusalueista sijaitsee, jos ei varsinaisen varuskunta-alueen sisäpuolella, niin ainakin sen välittömässä läheisyydessä.
Samoin on mielestäni aikamoista harhakuvitelmaa ajatella, että LKP:n oloissa sodanajanjoukot ilmestyvät jostakin kuin taikaiskusta vastuualueilleen täydessä vahvuudessa, täysin varusteltuna ja koulutettuina ilman, että pahamaineisilla varuskunnilla olisi siinä jotain osaa tai arpaa. Sen kaiken aktiviteetin ei tietenkään tarvitse tapahtua siellä varsinaisen varuskunnan fyysisellä alueella, mutta kyllä siinä alkaa jos jonkinlaisia hankaluuksia ilmaantumaan, jos joukko-osasto alkaa perustamaan joukkoja esim. yli 500 km päässä päätukikohdastaan. Ei tämmöinen toiminta ainakaan ole missään määrin logistisesti tehokasta, joskin joissakin tapauksissa voi olla ainoa mahdollinen vaihtoehto.
Tottakai siinä vaiheessa kun kenttäarmeija mahdollisesti on täydessä sodanajan vahvuudessaan ja ryhmitettynä vastuualueilleen varuskuntien merkitys puolustuksen kannalta alkaa useimmissa tapauksissa olemaan häviävän pieni, mutta jollain siihen vaiheeseenkin on ensin päästävä. Puhumattakaan, että PV:n jokapäiväisen toiminnan täytyy pyöriä ihan rauhanaikanakin niin joukkotuotannon, reserviläisten kertausharjoitusten kuin valmiuden ylläpitämisenkin osalta. Tätä koko palettia nyt ei vaan pyöritetä pelkällä Pyhällä Hengellä, tai edes juhlapuheiden jargonilla. Kyllä siinä tarvitaan ihan silkkaa rahaa, alueita ja toimitiloja joissa tätä toimintaa suoritetaan, sekä käsiä ja jalkoja, jotka tätä toimintaa suorittavat.
