Räikkö Räähkä
Korpraali
Tässä aika pitkä lainaus tämän päivän Hesarista. Sitä ei valitettavasti voinut linkittää.
Arvoisien palstalaisten vaivoja helpottamaan olen koonnut tähän muutaman arvatavissa olevan argumentin. Ne on siitä sitten helppo kopioida suoraan omaan vastaukseensa:
"Kenraalit on perseennuolijoita, odottakaas kun pääsee eläkkeelle"
"Kuulin yhdeltä kapteenilta, ettei pidä paikkaansa"
"Miksei meille aktiiviressuille kerrota kaikkea, salailu on vain oman selustan turvaamista"
"Kreikkalla ja suomenruotsalaisilla on sormensa pelissä"
"Ei kenraalien saa antaa mitään päättää"
"Miksi vanhaa kalustoa stenattiin?"
"Voikko sinä Adami käännättää tämmän ruotsiksi?"
HS Mielipide 6.4.2012
Sodan ajan tarpeet ovat jääneet taka-alalle keskustelussa Puolustusvoimien uudistuksesta
"Kaikissa puolustushaaroissa kevennetään hallintoa ja tukipalveluita, joihin suurimmat leikkaukset kohdistuvat, eivät niinkään joukko-osastorakenteeseen."
Mika Peltonen
kenraaliluutnantti
Puolustusvoimien operaatiopäällikkö
Viime viikkojen aikana keskustelu puolustusvoimauudistuksesta on ajautunut sivuun tärkeimmästä lähtökohdasta, nimittäin siitä, miten ja millaisilla joukoilla Suomea aiotaan tulevaisuudessa puolustaa. Vellova varuskuntakeskustelu ja säästöjen kyseenalaistaminen eivät tätä asiaa avaa. Päinvastoin.
Se, miten puolustus toteutetaan, on kirjattu puolustussuunnitelmaan. Puolustussuunnittelua tekeviä ammattilaisia on aina ollut vähän. Heidän työnsä tulos on ymmärrettävästi salaista.
Keskustelun kannalta on valitettavaa, että todelliset asiantuntijat eivät voi julkisesti kommentoida "väärin sammutettu" -väitteitä. Siksi onkin hämmentävää, että julkisuudessa asiaa kommentoivat asiantuntijoina monet sellaiset henkilöt, joiden kokemus puolustussuunnittelusta on joko vanhentunutta, ylipäätään vähäistä tai olematonta tai heillä ei ole edes koulutusta siihen.
Kyseenalaistaa toki saa, mutta pitää muistaa, että säästöissä on kyse nollasummapelistä: hallituksen määrittämät leikkaukset on uudistuksen yhteydessä tehtävä tavalla tai toisella. Uudistuksen tärkein lähtökohta on, että puolustuskykyä menetetään mahdollisimman vähän, ja tulevaisuudessakin kyetään täyttämään annetut tehtävät.
Jotain puolustussuunnittelusta voidaan todeta julkisuuteen. Puolustussuunnitelma on yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen perustuva suunnitelma, jossa on perusteellisesti arvioitu niin uhkatekijät kuin omat kyvyt ja toimintaedellytyksetkin. Suunnitelma rakentuu realismille – myös alenevan rahoitustason suhteen. Se on valtiojohdon hyväksymä ja luo pitävän perustan puolustusvoimauudistukselle. Puolustussuunnitelma siis määrittää, millaiset sodan ajan Puolustusvoimat tarvitaan. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, millainen rauhan ajan organisaation tulee olla.
Puolustussuunnitelmassa on otettu huomioon sodankäynnin jatkuva kehitys. Liikkuvan sodankäynnin, kauaskantoisten asejärjestelmien ja ajantasaisen tilannetietoisuuden merkitys korostuu. Puolustusvoimat kehittää suorituskykyjään siten, että alueellisessa puolustuksessa käytetään torjuntaan kykenevien joukkojen lisäksi hajautettuja, liikkuvaan sodankäyntiin kykeneviä joukkoja. Tiedustelu- ja johtamisjärjestelmän tukemana ne kykenevät käyttämään tulta keskitetysti. Kauaskantoinen tulenkäyttö on hyvä esimerkki uudesta suorituskyvystä, jolla kyetään aktiiviseen, omien joukkojen paikasta riippumattomaan vaikutukseen.
Kylmän sodan aikana ylläpidetyt joukkojen vahvuudet ovat turvallisuusympäristössämme mennyttä aikaa. Yleinen vahvuuksien lasku ja omien joukkojen liikkuvuuden, ulottuvuuden ja tulivoiman kasvaminen mahdollistavat sodan ajan joukkojen vahvuuksien laskun 230 000:een. Se on edelleen varsin paljon ja kertoo, että kyseessä ei ole vain kapealta kärjeltään huippuunsa varusteltu teknoarmeija.
Uudistus kohdistuu erityisesti rauhan ajan rakenteisiin. Ne vievät tätä nykyä liian suuren osan sodan ajan suorituskykyjen rakentamisen resursseista. Kaikissa puolustushaaroissa uudistetaan ja kevennetään hallintoa ja tukipalveluita, joihin suurimmat leikkaukset kohdistuvat, eivät niinkään joukko-osastorakenteeseen. Vähemmän tärkeistä kiinteistöistä ja alueista on luovuttava.
Rauhan ajan rakenteita virtaviivaistamalla turvataan varusmiesten ja reserviläisten koululutusedellytykset sekä Puolustusvoimien materiaalin suunnitelmallinen, pitkän aikavälin kehittäminen. Toimintatapojen ja prosessien uudistuksella saadaan henkilöstön työ kohdistumaan entistä paremmin ydintehtäviin ja vähennetään tukitoimintoihin käytettävää aikaa ja resursseja.
Puolustusvoimauudistus on kokonaisuus. Sen arviointi ilman operatiivisia perusteita tai paloittain ei ole mahdollista eikä mielekästä. Julkinen keskustelu on kohdistunut varsin kapea-alaisesti rauhan ajan organisaatiomuutoksiin sekä uudistuksen lyhytkestoisiin, rauhan aikaisiin vaikutuksiin. Keskustelun perusteella näyttää siltä, että sotaan halutaan varautua rauhan ajan perustein. Sodan ajan tarpeet ovat jääneet täysin taka-alalle.
Kansalaisen ja veronmaksajan tulisi luottaa siihen, että kenraalit ehkäisevät ennalta mahdollista sotaa poliittisessa kontrollissa. Uudistuksen valmistelua jatketaan utvan linjausten mukaisesti.
Puolustus pitää, mikäli rahoitus pitkällä aikavälillä riittää joukkojen tarkoituksenmukaiseen varustamiseen.
Arvoisien palstalaisten vaivoja helpottamaan olen koonnut tähän muutaman arvatavissa olevan argumentin. Ne on siitä sitten helppo kopioida suoraan omaan vastaukseensa:
"Kenraalit on perseennuolijoita, odottakaas kun pääsee eläkkeelle"
"Kuulin yhdeltä kapteenilta, ettei pidä paikkaansa"
"Miksei meille aktiiviressuille kerrota kaikkea, salailu on vain oman selustan turvaamista"
"Kreikkalla ja suomenruotsalaisilla on sormensa pelissä"
"Ei kenraalien saa antaa mitään päättää"
"Miksi vanhaa kalustoa stenattiin?"
"Voikko sinä Adami käännättää tämmän ruotsiksi?"
HS Mielipide 6.4.2012
Sodan ajan tarpeet ovat jääneet taka-alalle keskustelussa Puolustusvoimien uudistuksesta
"Kaikissa puolustushaaroissa kevennetään hallintoa ja tukipalveluita, joihin suurimmat leikkaukset kohdistuvat, eivät niinkään joukko-osastorakenteeseen."
Mika Peltonen
kenraaliluutnantti
Puolustusvoimien operaatiopäällikkö
Viime viikkojen aikana keskustelu puolustusvoimauudistuksesta on ajautunut sivuun tärkeimmästä lähtökohdasta, nimittäin siitä, miten ja millaisilla joukoilla Suomea aiotaan tulevaisuudessa puolustaa. Vellova varuskuntakeskustelu ja säästöjen kyseenalaistaminen eivät tätä asiaa avaa. Päinvastoin.
Se, miten puolustus toteutetaan, on kirjattu puolustussuunnitelmaan. Puolustussuunnittelua tekeviä ammattilaisia on aina ollut vähän. Heidän työnsä tulos on ymmärrettävästi salaista.
Keskustelun kannalta on valitettavaa, että todelliset asiantuntijat eivät voi julkisesti kommentoida "väärin sammutettu" -väitteitä. Siksi onkin hämmentävää, että julkisuudessa asiaa kommentoivat asiantuntijoina monet sellaiset henkilöt, joiden kokemus puolustussuunnittelusta on joko vanhentunutta, ylipäätään vähäistä tai olematonta tai heillä ei ole edes koulutusta siihen.
Kyseenalaistaa toki saa, mutta pitää muistaa, että säästöissä on kyse nollasummapelistä: hallituksen määrittämät leikkaukset on uudistuksen yhteydessä tehtävä tavalla tai toisella. Uudistuksen tärkein lähtökohta on, että puolustuskykyä menetetään mahdollisimman vähän, ja tulevaisuudessakin kyetään täyttämään annetut tehtävät.
Jotain puolustussuunnittelusta voidaan todeta julkisuuteen. Puolustussuunnitelma on yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen perustuva suunnitelma, jossa on perusteellisesti arvioitu niin uhkatekijät kuin omat kyvyt ja toimintaedellytyksetkin. Suunnitelma rakentuu realismille – myös alenevan rahoitustason suhteen. Se on valtiojohdon hyväksymä ja luo pitävän perustan puolustusvoimauudistukselle. Puolustussuunnitelma siis määrittää, millaiset sodan ajan Puolustusvoimat tarvitaan. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, millainen rauhan ajan organisaation tulee olla.
Puolustussuunnitelmassa on otettu huomioon sodankäynnin jatkuva kehitys. Liikkuvan sodankäynnin, kauaskantoisten asejärjestelmien ja ajantasaisen tilannetietoisuuden merkitys korostuu. Puolustusvoimat kehittää suorituskykyjään siten, että alueellisessa puolustuksessa käytetään torjuntaan kykenevien joukkojen lisäksi hajautettuja, liikkuvaan sodankäyntiin kykeneviä joukkoja. Tiedustelu- ja johtamisjärjestelmän tukemana ne kykenevät käyttämään tulta keskitetysti. Kauaskantoinen tulenkäyttö on hyvä esimerkki uudesta suorituskyvystä, jolla kyetään aktiiviseen, omien joukkojen paikasta riippumattomaan vaikutukseen.
Kylmän sodan aikana ylläpidetyt joukkojen vahvuudet ovat turvallisuusympäristössämme mennyttä aikaa. Yleinen vahvuuksien lasku ja omien joukkojen liikkuvuuden, ulottuvuuden ja tulivoiman kasvaminen mahdollistavat sodan ajan joukkojen vahvuuksien laskun 230 000:een. Se on edelleen varsin paljon ja kertoo, että kyseessä ei ole vain kapealta kärjeltään huippuunsa varusteltu teknoarmeija.
Uudistus kohdistuu erityisesti rauhan ajan rakenteisiin. Ne vievät tätä nykyä liian suuren osan sodan ajan suorituskykyjen rakentamisen resursseista. Kaikissa puolustushaaroissa uudistetaan ja kevennetään hallintoa ja tukipalveluita, joihin suurimmat leikkaukset kohdistuvat, eivät niinkään joukko-osastorakenteeseen. Vähemmän tärkeistä kiinteistöistä ja alueista on luovuttava.
Rauhan ajan rakenteita virtaviivaistamalla turvataan varusmiesten ja reserviläisten koululutusedellytykset sekä Puolustusvoimien materiaalin suunnitelmallinen, pitkän aikavälin kehittäminen. Toimintatapojen ja prosessien uudistuksella saadaan henkilöstön työ kohdistumaan entistä paremmin ydintehtäviin ja vähennetään tukitoimintoihin käytettävää aikaa ja resursseja.
Puolustusvoimauudistus on kokonaisuus. Sen arviointi ilman operatiivisia perusteita tai paloittain ei ole mahdollista eikä mielekästä. Julkinen keskustelu on kohdistunut varsin kapea-alaisesti rauhan ajan organisaatiomuutoksiin sekä uudistuksen lyhytkestoisiin, rauhan aikaisiin vaikutuksiin. Keskustelun perusteella näyttää siltä, että sotaan halutaan varautua rauhan ajan perustein. Sodan ajan tarpeet ovat jääneet täysin taka-alalle.
Kansalaisen ja veronmaksajan tulisi luottaa siihen, että kenraalit ehkäisevät ennalta mahdollista sotaa poliittisessa kontrollissa. Uudistuksen valmistelua jatketaan utvan linjausten mukaisesti.
Puolustus pitää, mikäli rahoitus pitkällä aikavälillä riittää joukkojen tarkoituksenmukaiseen varustamiseen.