STT:n tiedot: Korkeaa ex-tiedustelupomoa epäillään tietovuototutkinnassa
HS tavoitti tapauksen toisen tutkinnanjohtajan Markku Ranta-ahon keskusrikospoliisista. Hän kertoi, ettei poliisi kommentoi STT:n julkaisemaa tietoa mitenkään.
Kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff(KUVA: JUHA ROININEN)
Olli-Pekka Paajanen STT, Sanna Nikula STT, Lasse Kerkelä HS
Julkaistu: 12.7. 16:28
STT:N tietojen mukaan kontra-amiraali evp.
Georgij Alafuzoff on epäiltynä tietovuototutkinnassa. Tiedossa ei ole, epäilläänkö tietovuodon olleen tahaton vai onko kyse tahallisen teon tutkinnasta, sillä poliisi vaikenee asiasta täysin.
Epäily liittyy esitutkintaan, jossa on selvitetty sotilastiedustelun aineistojen päätymistä Helsingin Sanomille.
STT on yrittänyt tavoittaa Alafuzoffia monen päivän ajan, mutta hän ei ole toistaiseksi vastannut STT:n soittopyyntöihin.
STT kertoo epäillyn nimen jo esitutkinnan ollessa kesken, koska kyse on erityisen vastuunalaisessa asemassa työskennelleestä henkilöstä ja poikkeuksellisen paljon huomiota ja keskustelua herättäneestä tapauksesta.
PUOLUSTUSVOIMAT reagoi jyrkästi Helsingin Sanomien joulukuussa 2017 julkaisemaan juttuun Viestikoekeskuksesta ja teki samana päivänä tutkintapyynnön uutisoinnista. Viranomaiset ovat tutkineet mahdollisen vuodon lähdettä täydessä hiljaisuudessa, eikä siitä ole annettu tietoa julkisuuteen.
Poliisi ei vieläkään vahvista STT:n tietoja. STT pyysi kommenttia epäilyyn myös puolustusministeri
Antti Kaikkoselta (kesk). Hän vastasi, että kyse on vakavasta asiasta, mutta ei kommentoinut asiaa enempää.
Puolustusvoimien ylipäällikkö, presidentti
Sauli Niinistö ei halunnut kommentoida asiaa.
ALAFUZOFF on toiminut Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä vuosina 2007–2013, jonka jälkeen hän johti EU:n sotilastiedustelua vuosina 2013–2016. Nyt eläkkeellä oleva Alafuzoff yleni urallaan reservin kontra-amiraaliksi asti.
STT:n tiedossa ei ole, koskeeko rikosepäily virassaoloaikaa vai sen jälkeistä aikaa.
Pitkän linjan ammattisotilas on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnot sekä Sotakorkeakoulusta että Venäjän Federaation yleisesikunta-akatemiasta. Vuodenvaihteessa hän haki puolustusministeriön uutta neuvottelevan virkamiehen virkaa, johon valittiin Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä hänen seuraajanaan toiminut
Harri Ohra-aho.
Tutkinnan aloittamisesta kerrottiin julkisuuteen sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat julkaisi joulukuussa 2017 sotilastiedustelua koskevan artikkelin.
Tiedustelupäällikkönä tuolloin toiminut Ohra-aho kommentoi asiaa STT:lle samana päivänä, kun artikkeli julkaistiin. Hän kertoi tuolloin, että julkistetut tiedot ovat pääsääntöisesti jo kymmenen vuoden takaa.
Poliisin aiemman kertoman mukaan mahdollista tietovuotoa on ainakin aluksi tutkittu nimikkeellä virkasalaisuuden rikkominen. Rikosnimike on voinut muuttua tutkinnan aikana. Helsingin Sanomien jutussa käytettiin tietoja, jotka perustuivat salaiseksi leimattuihin asiakirjoihin.
KESKUSRIKOSPOLIISIN tutkinnanjohtaja
Janne Järvinen perustelee poliisin pitkää hiljaisuutta sillä, ettei keskeneräistä tutkintaa kommentoida. Esitutkintalaissa kuitenkin sanotaan, että tutkinnasta voi olla tarpeen tiedottaa muun muassa asian yhteiskunnallisen merkityksen tai sen herättämän yleisen mielenkiinnon takia.
”Tämä on nyt näin tiukkaa, niin kuin sen pitääkin olla. Poliisihan lähtee kommentoinnissa rikoksen selvittämisen intressin kautta. Tässä ei ole ollut tutkinnallista syytä tiedottaa”, Järvinen sanoo.
HS tavoitti tapauksen toisen tutkinnanjohtajan
Markku Ranta-ahon keskusrikospoliisista. Hän kertoi, ettei poliisi kommentoi STT:n julkaisemaa tietoa mitenkään.
Myöskään jutun syyttäjänä toimiva apulaisvaltakunnansyyttäjä
Jukka Rappe ei kommentoi asiaa STT:lle. Mahdollista syyteharkintaa tulevat tekemään ja mahdollisia syytteitä ajamaan hänen puolestaan syyttäjät
Anja-Riitta Rinkinen ja
Krista Mannerhovi.
NYKYINEN tiedustelupäällikkö
Pekka Toveri Puolustusvoimista kertoo, että julkistettu tieto on ollut hyvin pienen piirin tiedossa.
”Edes Puolustusvoimissa hyvin pieni osa meidän omasta väestä tietää näistä asioista. Sitä hommaa on hoidettu tarvitsevat tietää -periaatteella.”
Hänkään ei ota kantaa epäillyn asemaan tai henkilöllisyyteen, koska asia on krp:n tutkittavana.
Hän pitää sotilastiedustelun tietojen julkituloa vakavana asiana kansalliselle turvallisuudelle, mutta myös nolona Puolustusvoimille organisaationa.
”Jos sotilastiedustelun salaisia asiakirjoja julkistetaan, se vie organisaatiolta uskottavuutta meidän yhteistyökumppaniemme silmissä”, Toveri sanoo.
Toverin mukaan mahdollisesta tietovuodosta johtuvaa mainehaittaa voidaan arvioida vasta tutkinnan valmistuttua.
”Emme tiedä vielä miten vuoto tapahtui. Näissä asioissa käy välillä ihan vahinkojakin. Siksi pitää katsoa se tapahtumaketju. Vahinkoja on tapahtunut ulkomaiden organisaatioissa kautta aikojen niin, että tietoja on joutunut vahingossa vääriin käsiin erinäisistä syistä. Kyllä maailmalla ymmärretään se. Se on ihan eri asia kuin jos on tahallisesti luovutettu tietoa.”
Toverin mielestä kaikki tietovuodot ovat kuitenkin hyvin haitallisia, tapahtuivatpa ne miten tahansa.
”Mutta emme vielä tosiaan tiedä, oliko kyseessä vahinko vai tahallinen vuoto.”
HS:N artikkelin tarkoitus oli lehden päätoimittajan
Kaius Niemen mukaan kertoa sotilastiedustelusta ja sen suhteesta tuolloin valmisteilla olleeseen tiedustelulainsäädäntöön. Viranomaisille lisää valtuuksia antavat sotilas- ja siviilitiedustelulait tulivat voimaan kesäkuun alussa tänä vuonna.
Niemi on kertonut julkisuudessa, että tietojen julkaisu harkittiin tarkkaan, ja paljon jätettiin myös julkaisematta.
Niemi ei kommentoinut asiaa STT:lle torstaina.
www.hs.fi
