Pääkirjoitus: Kun Putin puhui Krimistä, Trump vaikeni vierellä
(KUVA: Mladen Antonov / AFP / Lehtikuva)
Julkaistu: 17.7. 21:01
PÄÄKIRJOITUS:
Presidentit olivat julkisuudessa korostetun vähäsanaisia Krimistä, mutta historiaan jää ainakin Putinin lipsauttama kansanäänestystunnustus.
Edes Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole erehtymätön julkisessa tarinankerronnassaan.
Tämä paljastui Helsingin huippukokouksessa, kun Putin tuli mitä ilmeisimmin täysin vahingossa tunnustaneeksi Krimin niin sanotun kansanäänestyksen oikean järjestäjän.
Putin ilmoitti Donald Trumpin vierellä suorasanaisesti, että ”me järjestimme kansanäänestyksen tiukasti kansainvälisen oikeuden mukaan ja YK:n peruskirjan mukaan.”
Putinin sanoja uskollisesti toistavat venäläismediat eivät myöskään heti ymmärtäneet, että nyt taisi presidentti lausua jotain kiellettyä. Niinpä moni venäläinen tiedotusväline siteerasi Putinia tuoreeltaan sanatarkasti.
Kyseessä ei ollut harkittu ulostulo, vaan pikemminkin freudilainen lipsahdus. Putin tuli myöntäneeksi ensimmäistä kertaa omin sanoin koko maailman edessä, että Venäjän valtio järjesti Krimin niin sanotun kansanäänestyksen toisen itsenäisen valtion alueella oikeuttaakseen siten Krimin kaappauksen Ukrainalta itselleen keväällä 2014.
Tähän mennessähän Kreml on pitänyt tiukasti kiinni versiosta, jonka mukaan krimiläiset itse järjestivät kansanäänestyksen pelätessään ”Kiovan natsijunttaa” ja päättivät sitten murskaäänin liittyä osaksi Venäjää.
Tiistaiaamuna Kremlin nettisivuilta paljastui kuitenkin toinen totuus, jonka haluttiin jäävän historiaan viralliseksi dokumentaatioksi. Putinin sitaatista oli pudotettu pois ratkaiseva me-sana, jolloin lauseesta tuli monitulkintainen ja käytännössä passiivimuotoinen ilmaus ”järjestettiin kansanäänestys”. Ellei lukijalla olisi ollut käytössään alkuperäistä ääninauhaa, hän olisi ajatellut Putinin pysyneen tiukasti Venäjän virallisessa tarinassa ”krimiläisten kansanäänestyksestä”.
Episodi saattaa kertoa siitä, kuinka raskaaksi epätotuuksien toistaminen käy jopa koulutetulle KGB-vakoojalle. Putinin kohdalla herpaantuminen voi selittyä kuitenkin myös sillä, että jostain syystä hänellä oli juuri nyt suuria paineita asetella sanansa Krimistä oikein.
Etukäteen pelättiin, että Trump olisi saattanut jopa tunnustaa Krimin osaksi Venäjää Helsingissä. Näin ei onneksi käynyt, ei ainakaan julkisuudessa.
Kun Krim nousi esille lehdistötilaisuudessa, kysymykseen vastasi ainoastaan Putin. Myös Trumpilla olisi halutessaan ollut mahdollisuus kommentoida, mutta hän vaikeni ja antoi Putinin puhua omastakin puolestaan. Putinin mukaan Trump oli todennut pitävänsä Krimin Venäjään liittämistä laittomana.
Myös Fox News yritti saada Helsingin Krim-keskusteluihin tarkennusta Putinin haastattelussa. Mutta Putin pysyi edelleen korostetun vähäsanaisena ja toisti vain Trumpin pysyneen kannassaan, että Krim on osa Ukrainaa.
Krimin venäläisjohtajan Sergei Aksjonovin kommentit huippukokouksen annista kuulostavat kuitenkin pahaenteisiltä. Propagandauutistoimisto Fan oli jopa otsikoinut, että Helsingin kokous oli ”Ensimmäinen askel Krimin tunnustamiseksi”.
– Ensimmäinen askel on otettu, odotamme tuloksia, Aksjonov lausui.