HULLUIMMAT aseet

Tähän kohtaan on nyt pakko mainita, että 2007 keväällä kaavailin retkeä Kubinkan panssarimuseoon Moskovan reissuni yhteydessä. Ja päämotiivina olisi juuri ollut siellä näytillä olevan Mausin bongaaminen. No, homma kusi kintuille noin pari viikkoa ennen matkaa, kun museosta ilmoittivat sähköpostitse, että juuri tuolla matkaviikollani sinne olisi pääsy kielletty kaikilta ulkomaalaisilta ! Arvaa vaan vituttiko.
Auts, tuosta ei voi tykätä!!!
 
upload_2015-9-16_14-20-49.jpeg Tämä voisi olla tuolla ww2- hävittäjät-ketjussakin, mutta hävittäjä, jonka kaikki aseet ampuvat vain taaksepäin on ollut suunnittelijoiltaan aika vekkuli ajatus. Tämä Boulton Paul Defiant kuului sodan alussa Britannian ilmavoimien pääkalustoon siinä missä Hurricanet ja Spitfiretkin. Pian se kuitenkin vedettiin pois päiväkäytöstä mm. epäonnistuneen aseistusratkaisunsa vuoksi, mutta yöhävittäjänä se menestyi hieman paremmin.
 
"
Defiantin puutteet havaittiin lokakuussa 1939 Hurricaneja vastaan tehdyissä harjoituksissa, mutta Hurricanen ja Spitfiren tuotannon ollessa vielä rajallista sen toivottiin tukevan ja täydentävän niitä.[3]

Defiant-koneella varustettiin laivueet No 141 ja ensimmäisenä koneita saanut No 264,[4] joka osallistui toukokuussa 1940 Dunkerquen taisteluun.[2] Taktisen yllätyksen ansiosta Defiantilla saatiin hyviä tuloksia. On mahdollista, että koneen ulkonäkö sekoitettiin Hawker Hurricaneen, jolloin tavanomainen hyökkäys takaa ylhäältä oli hyökkääjälle tuhoisa.[5]. Defiantilla saavutettiin 12. toukokuuta 35 pudotusta ja kaikkiaan 65 kuukauden loppuun mennessä. Keskitetty aseistus oli tehokas pommittajia vastaan.[2]

Saksalaiset totesivat pian Defiantin heikkoudet. Se oli kömpelö ja aseistusta ei voinut suunnata suoraan eteenpäin. Kääntyvä takatorni alustoineen lisäsi painoa huomattavasti eteenpäin ampuviin kiinteisiin tykkeihin tai konekivääriin verraten. Defianteilla varustettu 264. hävittäjälaivue tuhottiin lähes täysin taistelussa Britanniasta. Tyypin miehistötappiot kohosivat suureksi, sillä ampumosta oli vaikea pelastautua.[6]. Koneet vedettiin pois päivähävittäjätehtävistä elokuussa 1940.

Yöhävittäjänä koneella ammuttiin alas 1940-41 enemmän saksalaisia pommittajia kuin muilla yökäytössä olleilla tyypeillä. Ampumo mahdollisti hyökkäyksen kohteena olleen pommikoneen tulittamisen alapuolelta tai viistosti alhaalta edestä, josta konekiväärien tulitus ohjaamoon oli tuhoisa. Koneen kehittämisen mahdollisuuksia ei ehkä ymmärretty,[7]kun taas Saksassa kehitettiin tehokas "Schräge Musik"-aseistus, jossa tykit asennettiin kiinteästi 60 asteen kulmaan ylöspäin.[8]

1941 Mk I:een asennettiin A.I Mk 4 tutka ja tyyppinimeksi tuli N.F. Mk IA. V. 1941 koneen suorituskyky alkoi jäädä jälkeen Saksan uusimpiin pommittajiin verrattuna erityisesti niiden tehdessä yksittäisiä pistomaisia hyökkäyksiä. Alkuvuonna 1942 koneella saavutettiin vielä menestystä kahden hävittäjän pudottaessa kolme Birminghamiin hyökänneistä pommittajista yöllä 15. tammikuuta. Aluetta puolustaneet Defiantit saavuttivat lisäksi 9 pudotusta myöhemmistä hyökkäyksistä.[9] Defiant korvattiin Bristol Beaufighter- tyypillä.[10]

1940 hävittäjästä kehitettiin vielä versio II, joka ei osallistunut mainittavissa määrin sotatoimiin. Sen sijaan siitä tehtiin maalinhinausversio. Mk II:ta käytettiin Saksan tutkavalvonnan häirintään pommitushyökkäysten aikana, jolloin ne partioivat miehitettyjen rannikoiden läheisyydessä. 515. laivueen koneisiin asennettiin "Mandrel"- tai "Moonshine"-häirintälaite. Tässä tehtävässä koneita käytettiin 1943 saakka, kunnes ne korvattiin suuremmilla tyypeillä.[11]

Boulton Paul suunnitteli ja valmisti Defiantista yksipaikkaisen version prototyypin nimellä P 94. Sen aseistuksena oli kaksitoista 7,7 mm:n Browning-konekivääriä siivissä kuten Supermarine Spitfire tai Hurricane-hävittäjissä. Vaihtoehtona olisi ollut neljä 20 mm:n tykkiä. P 94:n yleinen suorituskyky oli lähes Spitfiren luokkaa ja se oli vain vähän heikompi kaarrossa. Muiden tyyppien tuotanto oli kuitenkin jo riittävä eikä P 94:ää otettu tuotantoon.[12]

Boulton Paul konekivääritornia käytettiin myös Handley Page Halifax -pommikoneissa sekä samaan konseptiin perustuneessa laivaston Blackburn Roc -hävittäjässä, joka muunnettiin Skua-syöksypommittajasta"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Boulton_Paul_Defiant

https://en.wikipedia.org/wiki/Boulton_Paul_Defiant



Fitters_working_on_the_Rolls-Royce_Merlin_engine_of_a_Boulton_Paul_Defiant_of_No._125_Squadron_RAF_at_Fairwood_Common%2C_Wales%2C_January_1942._CH4607.jpg
defiant.jpg
IWM_CH2526.jpg
Boulton_Paul_Defiant_crown-copyright.jpg


Boulton Paul Defiant N3378 on Bleaklow
4710197308_58f0c44c9d_o.jpg

http://aircrashsites.co.uk/air-crash-sites-5/boulton-paul-defiant-n3378-on-bleaklow-2/
 
Luin jutun neukkujen ensimmäisistä aktiivipuolustusjärjestelmistä pst-ohjuksia vastaan ja erikoisia virityksiä alkuun kokeiltiin. 60-luvun alussa kehitettiin T-10 vaunuun kuusipiippuinen gatling -tyyppinen konekivääri jonka kaliiperi oli 14,5mm ja tulinopeus 10000 l/s. Kk oli kiinnitettynä lataajan luukkuun, maalien haku ja tähtäys suoritettiin tutkalla. Painoa systeemi lisäsi n. 400kg. Järjestelmä kykeni parhaiten tuhoamaan kaukaa ammuttuja ohjuksia sillä ase kääntyi 120°/s tulen avaus tapahtui 200m etäisyydellä ja loppui 20m päässä. Järjestelmä kuopattiin koska ohjusten löytämiseen käytettiin tehokasta tutkaa joka oli helppo havaita, myös järjestelmän suojaaminen ja manuaalikäytön kehittely epäilyttivät. Venäläiset lähtivät kuitenkin vielä kehittämään samaan tarkoitukseen kuusipiippuista 23mm konetykkiä ja testipenkissä kokeilivatkin asetta.

T-10.jpg
 
Sakemanneilla ollut monta villiä ideaa,mutta piirrustukset+ muut hävinnyt ihmeellisesti, niinkuin moni tietää.
Ajan saatossa selvinnyt mihin sekin tietotaito ikäänkuin lipsahti

Japseilla kanssa oli hieno viritys kun keksivät laittaa sukellusveneen sisään pari mitsua.
Hieno dokkari,jos ei muuta tekemistä ;)


Lehdestä bongailtu Suomen raskaan keksintöjä.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1420252414879?jako=448d28e946a20997d65768a2e37bd599&ref=fb-share
 
Jäälaiva, jota ei kyllä ehditty tehdä kun muu tekniikka ajoi ohi:
 
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Homopommi
Homopommi

Homopommi (engl. Gay bomb) on nimitys kemialliselle aseelle, jollaisen tuottamista Yhdysvaltain ilmavoimat on pohtinut.

Ilmavoimien tukikohdan laboratorio Ohion Daytonissa tuotti vuonna 1994 kolmisivuisen ehdotelman uusista kemiallisista aseista, jotka eivät olisi kuolettavan vaarallisia. Eräs näistä oli aine, joka aiheuttaisi vihollissotilaissahomoseksuaalista käytöstä, heikentäen siten vihollisen taistelutahtoa. Ehdotuksessa tunnustettiin, ettei tällaista ainetta vielä tunneta. Ohjelmalle anottua 7,5 miljoonan dollarin määrärahaa ei myönnetty, ja Yhdysvallatallekirjoitti vuonna 1997 kemialliset aseet kieltävän Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, joten aseen kehitystyön aktiivinen jatkaminen on epätodennäköistä.

Asetta ehdottaneelle laboratoriolle myönnettiin vuonna 2007 rauhan Ig Nobel -palkinto.
 
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Homopommi
Homopommi

Homopommi (engl. Gay bomb) on nimitys kemialliselle aseelle, jollaisen tuottamista Yhdysvaltain ilmavoimat on pohtinut.

Ilmavoimien tukikohdan laboratorio Ohion Daytonissa tuotti vuonna 1994 kolmisivuisen ehdotelman uusista kemiallisista aseista, jotka eivät olisi kuolettavan vaarallisia. Eräs näistä oli aine, joka aiheuttaisi vihollissotilaissahomoseksuaalista käytöstä, heikentäen siten vihollisen taistelutahtoa. Ehdotuksessa tunnustettiin, ettei tällaista ainetta vielä tunneta. Ohjelmalle anottua 7,5 miljoonan dollarin määrärahaa ei myönnetty, ja Yhdysvallatallekirjoitti vuonna 1997 kemialliset aseet kieltävän Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, joten aseen kehitystyön aktiivinen jatkaminen on epätodennäköistä.

Asetta ehdottaneelle laboratoriolle myönnettiin vuonna 2007 rauhan Ig Nobel -palkinto.

Tämä on tainnut vahingossa jo räjähtää, ainetta levisi ympäristöön ja iloisuus/ hilpeys levisi ympär' maan... :D
 
HMS Furious: yhdessä kehitysvaiheessaan oli taisteluristeilijän ja lentotukialuksen risteytys kunnes Amiraliteetti tuli tolkkuihinsa. Takana tyrnävä 18" tykki , edessä lentokansi. (Alusluokan sisarukset Furious, Glorious ja Courageous saivat tällaisten kokeilujen johdosta lempinimensä "Curious", "Spurious" ja "Outrageous". Vaan päätyivät ihan käyttökelpoisiksi lentotukialuksiksi.) https://fi.wikipedia.org/wiki/HMS_Furious_(47)

r6xuIGu.jpg



FS Surcouf: Sukellusveneeseen raskaan risteilijän 8" tykit. https://fi.wikipedia.org/wiki/FS_Surcouf_(1929)

5aa4982a34b5.jpg



IJN I-400: Tässä suklarissa vain 5.5" tykki... mutta sitten kolme vesitasoa jotka ammutaan katapultilta. Pinnalta sentään kuitenkin. https://en.wikipedia.org/wiki/I-400-class_submarine

52IJNACC1a.jpg



Meidän panssarilaivat alkaa näyttämään melkein järkeviltä. :D
 
Viimeksi muokattu:
NB-36H oli USA:n ilmavoimien modifioima B-36 pommittaja jonka avulla tutkittiin ydinreaktorin sopivuutta lentokoneen voimanlähteeksi. Kyseessä ol ANP -ohjelma (Aircraft nuclear propulsion) joka käynnistyi vuonna 1951. Ydinkäyttöisen lentokoneen oli tarkoitus käyttää modifioituja suihkumoottoreita jotka kykenivät käyttäämään myös kerosiinia. Moottorin imemä ilma ohjattiin koneen rungossa olevaan ydinreaktoriin jonka kuumentama ilma ohjattiin takaisin moottorin turbiiniin. Ilma toimi samalla reaktorin jäähdytysaineena, jäähdytysilmaa otettiin myös rungon sivuilta. Ydinreaktorin käyttämiä moottoreita valmistettiin vain yksi muunneltu GE J47 jota käytettiin maassa testireaktorin voimin.

NB-36H -koneeseen asennettiin testireaktori joka ei tuottanut energiaa koneen järjestelmiin, kaikki energia ohjattiin taivaan tuuliin. Koneen tarkoituksena oli tutkia miehistön suojaamista säteilyltä ja reaktorin toimintaa ilmassa. Testikone rakennettiin pahoin tornadon vaurioittamaan B-36 pomittaajaan. (Tornado teki lentokyvyttömäksi 2/3 USA:n ilmavoimien raskaista pommittajista Carswellin lentotukikohdassa syyskuussa 1952). Reaktori sijoitettiin takimmaiseen neljästä pommikuilusta ja koneen nokka vaihdettiin. Ohjaamo rakennettiin lyijyvuorattuun moduuliin jonka tuulilasi oli lyijyseostettu ja paksuudeltaan 20 cm. Testikoneella lennettiin 47 lentoa, yhteensä 216 tuntia joista 89 tuntia reaktori käynnissä aikavälillä 20.7.1955- 28.3.1957. Testilennoilla konetta seurasi C-97 kuljetuskone jonka lastina oli joukkueellinen aseistettua merijalkaväkeä valmiina hyppäämään laskuvarjolla mahdolliselle onnettomuuspaikalle. Lopulta ohjukset tekivät tarpeettomaksi ydinkäyttöisen lentokoneen jolla olisi voinut roikkua kuukausikaupalla Neuvostoliiton rajalla. JFK lopetti ohjelman vuonna 1961 jolloin rahaa oli kulunut miljardi dollaria.

NB-36H_producing_contrails_in_flight.jpg

NB-36H lennossa kansallisuutunnuksen etupuolella on ydinreaktorin jäähdytysilman ottoaukko.

nb36h-cockpita.jpg

Koneen lyijyvuorattu miehistötila.
 

Kyllä näitä suunniteltiin aivan tosissaan.
Myös venäläisillä oli Tu-95 Bearista muokattu koekone Tu-119, jonka kaksi moottoria toimi ydinvoimalla.
Muutenhan vehje oli mainio, mutta vapaaehtoista lentomiehistöä oli jostakin syystä vaikea löytää.

1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajottua ilmestyi erään neuvostolentäjän haastattelu, jossa tämä kertoi tästä kehitystyöstä Neuvostoliitossa. Heillä oli ollut sama projekti Tu-95 pommikoneen pohjalle ja samat vaikeudet seurasivat myös neuvostoprojektia. Neuvostoliitossa käytettiin suorasuihkumoottoria ja samaa suojaustekniikkaa, mutta neuvostoliittolainen projekti toteutui koelentoasteelle. Miehistö oli kuusihenkinen ja koneella lennettiin koelentoja. Projekti kuitenkin lopetettiin liian kalliina ja teknisesti epävarmana. Lentäjän kertoman mukaan miehistö sai aivan liian suuria säteilyannoksia koelentojen aikana. 1990-luvun alussa elossa oli enää kolme henkilöä näistä koelentäjistä, muut olivat menehtyneet säteilyn aiheuttamiin sairauksiin.
 
Varmaankin kaikki joiden lapsuus tapahtui 60-luvun puolivälin jälkeen ovat leikkineet superpallolla, noilla erittäin pomppivilla palloilla josta jopa amerikkalaisen jalkapallon Super Bowl on saanut nimensä. Superpallojen käyttäminen aseessa tuli mieleen Rhodesian ilmavoimien lentäjälle Peter Petter-Bowyerille vuonna 1976. Rhodesian armeija taisteli Robert Mugaben johtamia maolaississejä vastaan jotka pitivät tukikohtia Mosambikin puolella. Rhodesia oli rotusortopolitiikkansa ansiosta kauppasaarrossa jolloin aseistuksen, varsinkin lentokoneiden ja pommien osto oli vaikeaa. Brittien peruina ilmavoimilla oli Canberra pommittajia jotka sopivat huonosti sissejä vastaan sotimiseen. Yhtenä ratkaisuna kokeiltiin 96 kpl 10 kg:n pommeja, tuloksena yhden Canberran tuhoutuminen pommien törmäiltyä toisiinsa turbulensissa.

Superpallot tulivat kuvaan kun Petter-Bowyer keksi valmistaa halkaisijaltaan 155mm teräspallon jonka sisällä oli toinen teräspallo ja näiden välisessä tilassa 250 superpalloa. Sisemmässä pallossa oli iskusytytin ja RDX/TNT räjähde. Näitä pommeja laitettiin Canberraan 300 kpl ja ne pudotettiin 100 metrin korkeudesta 350 solmun vauhdilla lennettäessä. Pallo räjähti 0,7 sekunnin kuluttua maahan osumisestaan jolloin se oli pompannut 2-3 metrin korkeuteen, näin saatiin 100 m leveä ja 700 m pitkä vaikutusalue. Sytytin vaati niin kovan iskun että pommit eivät räjähtäneet vahingossa osuessaan toisiinsa tai lastausvaiheessa tippuessaan.

Pommeja käytettiin mm. Operaatio Dingossa joka oli ehkäpä rohkein sotilasoperaatio kylmän sodan aikana, 200 miestä vastaan ~10000 miestä 100km vihollisalueen sisällä. Tulos oli toki melkoinen 2 kuollutta rhodesialaista ja n. 3000 kuollutta sissiä + n. 5000 haavoittunutta.

Alpha bomb.jpg
Alpha-pommi.
 
Omiin suosikkeihin kuuluu ehdottomasti lievää säteilyä ampujalle aiheuttava M-388 Davy Crockett

DavyCrockettBomb.jpg





M-388 Davy Crockett oli yhdysvaltalainen taktinen ydinase. Ase perustui uraanin fissioon. Nimensä ase sai villin lännen sankarin Davy Crockettin mukaan. Ase suunniteltiinkylmän sodan aikaan.

Davy Crockettissa käytettiin pienintä koskaan valmistettua ydinasetta, räjähdysvoimaltaan 0,02–0,5 kilotonnin W54-ydinkärkeä, mikä vastaa räjähdysvoimaltaan 20–500 tonniaTNT:tä. Kärkeä käytettiin myös hävittäjien ydinkärkisten ohjusten kärkenä. M-388-ammus laukaistiin rekyylittömällä tykillä. Neljän tuuman (102 mm) laukaisimen kantomatka oli noin 2 km ja kuusituumaisen (155 mm) 4 km.

Ydinräjähdettä kokeiltiin 7. heinäkuuta 1962 Little Feller II -kokeessa Nevadan koealueella ja koko asetta 17. heinäkuuta Little Feller I -kokeessa, jossa se laukaistiin 2,7 km päähän.

Ase suunniteltiin käytettäväksi mahdollisessa konfliktissa Neuvostoliittoa vastaan kuten muukin Yhdysvaltojen kylmän sodan aikainen ydinasetuotanto. Toisin kuin ydinaseet yleensä, Davy Crockettia ei laukaistu ohjuksella tai pudotettu pommikoneesta, vaan ammuttiin kranaatinheittimellä. Asetta oli tarkoitus käyttää Saksojen rajalla, ja se suunniteltiin erikoisjoukkojen, maahanlaskujoukkojen, nopean toiminnan joukkojen ja muiden usein yksin toimivien erikoisjoukkojen käyttöön. Keksintö oli sinänsä huono, sillä pommi olisi altistanut lyhyen kantamansa vuoksi vaaraan myös sen laukaisijan.


https://fi.wikipedia.org/wiki/Davy_Crockett_(pommi)

 
Toinen rhodesialaisten kehittämä "tee-se-itse" pommi oli Golf. Pommissa oli kaksi sisäkkäistä terässylinteriä joiden välisessä tilassa oli 71000 terästangon pätkää. Sisempi sylinteri oli täytetty ammoniumniitraattipellettien ja dieselin seoksella (ANFO). Pommin kärjessä oli 984mm pitkä putki joka jatkui pommin läpi perään saakka, putkessa oli räjähtävä sytytyslanka jonka palonopeus oli 2000 m/s (cordtex). Sytyttimenä toimi putken kärjessä oli 50/50 seoksen TNT ja PENT, palonopeus 7400 m/s. Pommin pudotti tavallisesti Hawker Hunter 1500 metrin korkeudesta 60 asteen syöksyssä ja 400 solmun vauhdista. Pudotuksen jälkeen kone teki 6 G:n ylösvedon sirpaleiden välttämiseksi. Varoetäisyys omille joukoille oli 1000 m jos olivat kaivautuneita muuten varoetäisyys oli 2000 m, ylöspäin varoetäisyys oli 700 m. Golfia voitiin käyttää myös helikopterin laskeutumispaikan tekemiseksi, pommi teki n. 100 m halkaisijaltaan olevan laskeutumisalueen. Painoa komeudella oli 450 kg.

golfbomb480x595.jpg
 
erittäin pomppivilla palloilla josta jopa amerikkalaisen jalkapallon Super Bowl on saanut nimensä.

???? o_O

A bowl game is a post-season college football game. The original "bowl game" was the Rose Bowl Game in Pasadena, California, which was first played in 1902 as the "Tournament East-West football game" as part of the Pasadena Tournament of Roses and moved to the new Rose Bowl Stadium in 1923. The stadium got its name from the fact that the game played there was part of the Tournament of Roses and that it was shaped like a bowl,
 

After watching his children play with a Super Ball, Lamar Hunt, founder of the American Football League, coined the term Super Bowl. In a July 25, 1966, letter to NFL commissioner Pete Rozelle, Hunt wrote, "I have kiddingly called it the 'Super Bowl,' which obviously can be improved upon." Although the leagues' owners decided on the name "AFL-NFL Championship Game," the media immediately picked up on Hunt's "Super Bowl" name, which would become official beginning with the third annual game.

https://en.wikipedia.org/wiki/Super_Ball
 
After watching his children play with a Super Ball, Lamar Hunt, founder of the American Football League, coined the term Super Bowl. In a July 25, 1966, letter to NFL commissioner Pete Rozelle, Hunt wrote, "I have kiddingly called it the 'Super Bowl,' which obviously can be improved upon." Although the leagues' owners decided on the name "AFL-NFL Championship Game," the media immediately picked up on Hunt's "Super Bowl" name, which would become official beginning with the third annual game.

https://en.wikipedia.org/wiki/Super_Ball

Tuossa on otettu hiukan vapauksia. Sama tarina Super Bowl -sivulta:
"Lamar Hunt, owner of the AFL's Kansas City Chiefs, first used the term "Super Bowl" to refer to the NFL-AFL championship game in the merger meetings. Hunt later said the name was likely in his head because his children had been playing with a Super Ball toy; a vintage example of the ball is on display at the Pro Football Hall of Fame in Canton, Ohio. In a July 25, 1966, letter to NFL commissioner Pete Rozelle, Hunt wrote, "I have kiddingly called it the 'Super Bowl,' which obviously can be improved upon.""
https://en.wikipedia.org/wiki/Super_Bowl#Origin

Voi siis olla, että Super Ball ja Super Bowl -nimien samankaltaisuus on ollut vaikuttajana, mutta varmuutta tästä ei ole ja lisäksi on tärkeää ymmärtää, että kyseessä ei ole väännös Super Ballista vaan "bowl" on ollut käytössä jenkkifutiksessa jo aiemmin. On tietenkin puhtaasti makuasia miksi tuota kutsuu, mutta itse sanoisin superpallon enintään vaikuttaneen Super Bowlin nimeen, ei antaneen sitä.
 
Räjähtävä rotta.

18powz9lw058rjpg.jpg


After the fall of France, Winston Churchill vowed to “set Europe ablaze.” To that end, British secret agents were equipped with an assortment of disguised explosive devices that would have made even James Bond jealous — bombs that were made to look like soap, shoes, bottles of chianti, bicycle pumps, suitcases — and even rats.

The Guardian explains how the exploding rats were used — both intentionally and unintentionally:

But the most exotic device was the "explosive rat". A hundred of the rodents were procured by an SOE officer posing as a student needing them for laboratory experiments. The rats were skinned, filled with plastic explosive, and sewn up. The idea was to place a rat among coal beside a boiler. When they were spotted, they would immediately be thrown on to the fire, causing a huge explosion.

That was the theory. As one of the SOE files records: "This device caused considerable trouble to the enemy, but not quite in the way that was intended." The Germans intercepted the container of dead rats before they could be used for "operational purposes". But all was not lost. According to an SOE report, their discovery had an "extraordinary moral effect": the rodents were exhibited at all German military schools, prompting a hunt for "hundreds of rats the enemy believed were distributed on the continent".

SOE concluded: "The trouble caused to them was a much greater success to us than if the rats had actually been used."
 
Back
Top