Huollon haasteet uudessa taistelutavassa

Tetra

Respected Leader
BAN
Minä en tunne kovinkaan hyvin uutta taistelutapaa, mutta olen käsittänyt että siinä joukot voivat toimia pienimmissä yksiköissä ja etäisyydet huoltoon saattavat kasvaa. Täytyy toki muistaa, että kaikki eivät tule toimimaan uuden taistelutavan mukaan, mutta käsitellään vain uutta taistelutapaa tässä. Millaisia haasteita uusi taistelutapa tuottaa huollollemme ja miten niitä ratkotaan?

Käsittelen tässä aloitusviestissä lääkintää koska se on minulle tutuin puoli, mutta aiheen olisi tarkoitus käsitellä kaikkia huollon muotoja.

Lääkinnässä tulee tietenkin heti mieleen hankalampi evakuointi. Jos on pienempi määrä väkeä tietyssä paikassa ja ne on kauempana muusta porukasta, niin hankaloittaahan se evakuointia. Mönkijät varmaan auttaa, mutta miten paljon niitä on ja milloin ne on lähellä. Evakuointi on raskasta hommaa.

Ymmärtääkseni on korostettu sitä että ensiapu on jokaisen taistelijan hommaa, tämä siis ihan yleisesti eikä niinkään vain uuteen taistelutapaan liittyen. Näinhän se on, sillä taistelukentällä kuolemat tapahtuu usein ennen hoitopaikkaan pääsyä. Tämä näkyy siinä että nykyään ilmeisesti jaetaan kattava EA-kitti jokaiselle taistelijalle. Lisäksi on uusi lääkintähuoltojärjestelmä, jossa lääkäritasoinen ensihoito viedään komppaniatasolle pataljoonan sijasta, joka tietenkin auttaa, kuten myös taistelupelastajien esiinmarssi. Eihän taisteluensiapu ole rakettitiedettä, mutta stressaavassa tilanteessa yksinkertaisetkin jutut voi olla vaikeita. Kun jokaisella taistelijalla ja ryhmällä on parempi kyky ensiapuun, ei vaikeampi evakuointi ole niin suuri ongelma.

Ottakaa rohkeasti kantaa ja tosiaan kyse on kaikista huollon muodoista, vaikka kirjoitin vain lääkinnästä. Otsikoiden perusteella ainakaan täällä huoltoalueella ei vastaavaa aihetta ollut.
 
Viimeksi muokattu:
 
@Ingsoc hyvä video. PV on tehnyt hyviä videoita ja siellä on selvästi panostettu videoiden tekoon. Tosin videolla näkynyt ITKK:n ammuslaatikossa oleva tähti ei ole ajan henkeen sopivaa ja selvästi uncool. :rolleyes:

Videolla mainittiin että jokainen huoltokomppanian taistelija on myös eturivin taistelija. Tulee mieleen Yhdysvaltain merijalkaväen "every marine is a rifleman". Korostuuko tämä myös uudessa taistelutavassa?
 
Hyvä avaus, vaikka tosin varmaan aihe, josta tietävät eivät siitä julkisesti paljon huutele. Vähän kuin LKP-ketjussa ;).

Kuten videossakin todettiin, evakuointietäisyydet kasvavat, ja huollon pitää pystyä tunkemaan tarviketta jo ennakoivasti. Ja epäilemättä, jos esim. tuliyksikkö taisteli ennen kootusti, ja nyt hajallaan, niin huollon pitänee hanskata sama ajatus. Toisin sanoen, onhan se yksinkertaisempaa rysäyttää tarvikkeet yhteen paikkaan kuin useampaan.
Tämä on johdantoa siihen ajatukseen, että selustan ja taistelualueen tieverkostossa käy aika vilske. Näin oli varmaan jo massa-armeijan aikaan, mutta onko nyt tarpeeksi joukkoja pitämään selusta hallinnassa? Tieverkoston pusikot tarjoavat herkullisia väijtyspaikkoja vihollisen spetnatseille, tämähän on loogista.
Ennen vaan, kun oli yli puoli miljoonaa miestä rivissä, niin jahtiporukkaakin oli tarjolla ihan eri malliin kuin nykyisin. Esimerkiksi se prikaati, jonka keski-ikä oli 45 vuotta ja jolla oli puutteita kaikesta muusta paitsi rynkyistä. Voisinpa kuvitella, että nykyvahvuuksilla kaikki kynnelle kykenevät ovat sidoksissa etulinjassa. Reserviä toki on, mutta näilläkin olisi käyttöä muuallakin kuin sissipartioiden kanssa otattelussa. Jossainhan on mainittu uudistuksen yhteydessä, että nyt missä ennen oli pataljoona, on nyt komppania, noin karrikoiden.

Katsoin nopeasti esimerkin: tie nro 62, Mikkeli-Puumala-Ruokolahti. Ja vaikka alempaakin tieverkkoa olisi, niin ukko ja kylkimiina on ongelma. Eihän sitä porukkaa sinne voi jättää pyörimään ja seuraavaa iskua hankkimaan.

Varareserviä pitäisi hyödyntää näissä tehtävissä. Armeijan alasajo ei minusta kaikilta osin ollut järkevää. Selustan suojausjoukot varmistaisivat juuri huoltokuljetusten sujumisen ja olisivat samalla lähellä olevaa reserviä. Selustan suojaukseen riittää puutteellisempikin varustus. Sieltä sitten mies nostettaisiin tarvittaessa linjajoukkoihin, jo hieman kokemusta saaneena, ja M62 vaihtuisi M-hathat-varustukseen.
 
Minä en tunne kovinkaan hyvin uutta taistelutapaa, mutta olen käsittänyt että siinä joukot voivat toimia pienimmissä yksiköissä ja etäisyydet huoltoon saattavat kasvaa. Täytyy toki muistaa, että kaikki eivät tule toimimaan uuden taistelutavan mukaan, mutta käsitellään vain uutta taistelu tapaa tässä. Millaisia haasteita uusi taistelutapa tuottaa huollollemme ja miten niitä ratkotaan?

Käsittelen tässä aloitusviestissä lääkintää koska se on minulle tutuin puoli, mutta aiheen olisi tarkoitus käsitellä kaikkia huollon muotoja.

Lääkinnässä tulee tietenkin heti mieleen hankalampi evakuointi. Jos on pienempi määrä väkeä tietyssä paikassa ja ne on kauempana muusta porukasta, niin hankaloittaahan se evakuointia. Mönkijät varmaan auttaa, mutta miten paljon niitä on ja milloin ne on lähellä. Evakuointi on raskasta hommaa.

Ymmärtääkseni on korostettu sitä että ensiapu on jokaisen taistelijan hommaa, tämä siis ihan yleisesti eikä niinkään vain uuteen taistelutapaan liittyen. Näinhän se on, sillä taistelukentällä kuolemat tapahtuu usein ennen hoitopaikkaan pääsyä. Tämä näkyy siinä että nykyään ilmeisesti jaetaan kattava EA-kitti jokaiselle taistelijalle. Lisäksi on uusi lääkintähuoltojärjestelmä, jossa lääkäritasoinen ensihoito viedään komppaniatasolle pataljoonan sijasta, joka tietenkin auttaa, kuten myös taistelupelastajien esiinmarssi. Eihän taisteluensiapu ole rakettitiedettä, mutta stressaavassa tilanteessa yksinkertaisetkin jutut voi olla vaikeita. Kun jokaisella taistelijalla ja ryhmällä on parempi kyky ensiapuun, ei vaikeampi evakuointi ole niin suuri ongelma.

Ottakaa rohkeasti kantaa ja tosiaan kyse on kaikista huollon muodoista, vaikka kirjoitin vain lääkinnästä. Otsikoiden perusteella ainakaan täällä huoltoalueella ei vastaavaa aihetta ollut.

Kiitos hyvästä avauksesta.

Tilanne on varmasti hämmentänyt monia ja vaatii uutta ajattelutapaa monelta.
Pohdit hajautuksen vaikutuksesta on hyvä huomio, evakointimatka hoitoon siis kasvaa.
Lauseesi taisteluensiavun yksinkertaisuudesta ja stressin vaikutuksessa on täysin oikea.

Muutama kommentti:
Parantunut ensihoito kentällä, kenen hyvänsä antamana ei kuitenkaan helpota evakoinin aikapainetta. Vasta jos kykenemme aloittamaan verensiirron ja korjaamaan kirurgisesti verenvuodot, voimme sanoa evakoinin helpottuvan.
Itse asiassa parantunut ensihoito lisää hengissä olevien haavoittuneiden määrää, jolloin evakointikapasiteetin tarve kasvaa. Jos evakointiin ei kiinnitetä huomiota, saattavat ensihoido hyödyt valua hukkaan. Koska taistelukentän syvyys on kasvanut menneistä ajoista on evakointi poraastettava, mutta ihan linja-autoilla ei hommaa hoideta. Mönkiät ovat loistava resurssi komppania tasolle. Mutta siitä eteenpäin en tiedä millä on tarkoitus mennä.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvin arvattu. Ne joita asia koskee, tietävät ja toivottavasti osaavat asian, muille siitä ei tarvitse huudella.
Vaan sanoppas ammattimiehenä mielipiteesi siitä, olisiko kenttäarmeijalle käyttöä miesvahvuuden kasvattamisesta? Kun ei yksityiskohtiin mennä, niin itse voisin kuvitella, että löytyisi sellaisia tehtäviä, joista huonommin varusteltu kiväärijalkaväki voisi vapauttaa nuorempia etulinjan töihin.
100.000 miestä lisää vahvuuksiin selustansuojaukseen kinkkirynkyt tanassa. Turhaako vain on kuvitelma?
 
Vaan sanoppas ammattimiehenä mielipiteesi siitä, olisiko kenttäarmeijalle käyttöä miesvahvuuden kasvattamisesta? Kun ei yksityiskohtiin mennä, niin itse voisin kuvitella, että löytyisi sellaisia tehtäviä, joista huonommin varusteltu kiväärijalkaväki voisi vapauttaa nuorempia etulinjan töihin.
100.000 miestä lisää vahvuuksiin selustansuojaukseen kinkkirynkyt tanassa. Turhaako vain on kuvitelma?
Eipä tuohon asiaan ole minun mielipiteellä vaikutusta.
 
Pitääkö kontti huollon toiminnan joukkoja lähempänä uudessa taistelutavassa?


Puolustusvoimat hankkii johtamiskontteja

Puolustusministeriö 7.3.2016 13.55
Tiedote
Puolustusministeri Jussi Niinistö on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan hankkimaan M15-johtamiskontteja Nokian Metallirakenne Oy:ltä. Hankittavat kontit valmistetaan Suomessa.

Johtamiskonttiin asennetaan itsenäisen toiminnan mahdollistavia johtamisjärjestelmien laitteita sekä muita toiminnassa tarvittavia varusteita. Johtamiskontti M15 mahdollistaa hajaryhmitetyn tuliyksikön sekä huoltokomppanian johtamistoiminnan.

Johtamiskonttien toimitukset ajoittuvat vuosille 2016-2017. Hankinnan arvo on noin 2,88 miljoonaa euroa. Työllistävä vaikutus on noin 8 henkilötyövuotta. Hankintasopimukseen sisältyvän option arvo on lisäksi noin 11 miljoonaa euroa.

Lisätietoja hankinnasta antavat puolustusministeriössä hallitusneuvos Jouko Tuloisela puh. 0295 140 412 ja Maavoimien esikunnassa tykistön tarkastaja, eversti Pasi Pasivirta, puh. 0299 800 (vaihde).
 
Lääkinnässä tulee tietenkin heti mieleen hankalampi evakuointi. Jos on pienempi määrä väkeä tietyssä paikassa ja ne on kauempana muusta porukasta, niin hankaloittaahan se evakuointia. Mönkijät varmaan auttaa, mutta miten paljon niitä on ja milloin ne on lähellä. Evakuointi on raskasta hommaa.

Onneksi tuota on jonkin verran treenattu jo pohjoisessa, teka-prikaatit ovat tottuneet tuohon korvessa mönkimiseen ja suunnilleen tietävät millaista kuljetuskapasiteettia huolto vaatii. Teka on tietenkin mönkijää hieman parempi kuljetus- ja möyrintäkapasiteetiltaan, mutta kuitenkin.

Mönkijöitä on kuitenkin varmaan aika hyvin tarjolla, niitä on Suomessa kuitenkin joku 50.000 kpl+. Useampi per komppania, siis, kun laskee että kenttäarmeijan osalta motorisoidut ja teka-yksiköt tarvivat hieman vähemmän. Olettaisin myös että jonkin verran lisääntyy neliveto-ottokaluston määrä yksiköillä, eli malli suunnilleen että nykäistään lähimmälle uralle mönkkärillä ja siitä eteenpäin joko maastokuorma-autolla tai pickupilla. Ajoneuvojen määrää on kyllä oikeastaan pakkokin lisätä, koska jo pelkkien ylimääräisten mönkkärien kuskaus syö kalustoa aika paljon.

En tiedä mikä olisi sopiva mönkijöiden määrä komppanialle, mutta näppituntumalta heittäisin että kenties pari mönkkäriä kärryineen saisi olla per joukkue.
 
Viimeksi muokattu:
Talvella?

Tuossa edellä jo heräsi asiasta monta kysymystä.

Mitä tekisin toisin ja miksi.


Vaikka mönkiä ei ole ilman teloja mikään umpilumen meniä, voittaa se ahkioin. Auratulla uralla mönkijä taas on täysin toimiva laitos. Heikkous on potilaan jäähtyminen.
Moottorikelkka on tietysti umpihangessa paras, mutta siinäkin potilas altistuu jäähtymiselle ja se on sulanmaan aikaan hyödytön.
Molempi parempi kuitenkin.

Paras olisi tietysti joukon kalustoon perustuva lääkintäajoneuvo.
 
Muistelen, että hajautetut joukot ovat ainakin kokeilleet sissimuonitusta. En tiedä onko käytössä. Tietääkö joku? Se varmasti helpottaa ruokahuoltoa.

Moottorikelkka ahkion kanssa toimii ainakin oman erittäin rajallisen kokemuksen mukaan ihan hyvin evakuoinnissa. Sitten taas tulee mieleen että meneekö tälläinen kombinaatio sellaisen erikoiskalusto määreen alle, että niiden määrät on erittäin pieniä ja kyse on lähinnä kivasta kuriositeetista.

Itse asiassa parantunut ensihoito lisää hengissä olevien haavoittuneiden määrää, jolloin evakointikapasiteetin tarve kasvaa. Jos evakointiin ei kiinnitetä huomiota, saattavat ensihoido hyödyt valua hukkaan.
Hyvä huomio, että kokonaisuuden kannalta näin on! Evakuoinnin tarpeella tarkoitin välitöntä hengenpelastavaa ensiapua, ja mitä paremmin se osataan jokaisessa portaassa, sitä vähemmän sen osalta on kiirettä evakuoida.

Kun esimerkiksi uudessa järjestelmässä saadaan lääkäritasoinen ensihoito jo komppaniatasalle, niin se on parempi kuin että lääkäritasoinen ensihoito löytyisi vasta pataljoonasta.

Toisaalta toki yksi kysymys on se, että mikä on taistelukentällä se selviytymiseen eniten vaikuttava elementti. Muistelisin että se on se välitön ensiapu.
 
Eihän kanssasi voi hirveästi olla erimieltä. parantunut ensiapu on merkittävä asia, sitä paitsi se muodostaa perustan kaikelle hoidolle.

Mitä tulee tärkeimpään elementtiin on sen absoluuttinen määrittäminen ehkä vaikeaa. Pointtini on, että ensiavun ja ensihoidon parantuessa, sellaisia potilaita jotka aikaisemmin menehtyivät, jää nyt eloon. Ihmisen parantaminen on kuitenkin ketju, jossa pysähdyksiä ei saisi tulla. Esimerkkinä, päähän haavoittunut potilas, aikaisemmin tajuton potila menehtyi riittämättömään ilmatiehen 5-10 min haavoittumisestaan. Nyt ilmatie osataan hoitaa, joten potilas pääsee komppanian lääkärin luokse. Lääkäri sedatoi potilaan oikein ja potilas intuboidaan ilmatien varmistamiseksi, hienoa. Entä sitten? Potilas vaatisi kuljetuksen neurokirurgista hoitoa antavaan yksikköön, tai vähintään pään CT tutkimukseen tarkemman arvion saamiseksi. Kaikki tämä hengityskoneessa, onnistuuko? Pointtini on, että sen taistelupelastajan ja lääkintämiehen ponnistelu ja hyvä suoritus valuu hukkaan sielä kylmällä k-auton lavalla kun potilas menehtyy riittämättömään hoitoon/valvontaan. Siksi puhun koko ketjun merkityksestä.

Mitä tulee ahkioon, on siinä haasteena lämpö, vammapotilaan kylmettyminen mm. lisää vuotoa, joten lämpimänä pitäminen on ensiarvoisen tärkeää.
Olen kuitenkin käsittänyt PV:n hankkineen lämpöpusseja joihin potilas voidaan laittaa. Lisäksi taitaa olla kemiallisia lämpöpusseja.
 
@kimmo.j Juu, totta kai olet oikeassa siinä, että hoitoketjun tulisi toimia mahdollisimman sujuvasti, ja varmasti on tapauksia joissa myöhemmät viiveet hoitoketjussa siirtymisessä aiheuttaa haittaa.

Muistelen, että ensihoitoahkiossa olisi panostettu siihen että potilas pysyy lämpinämä. Sen lisäksi että minulla on hatara muistikuva siitä että näin on se myös kuulostaa järkevältä. Mutta en voi sanoa tätä varmaksi.
 
Onneksi tuota on jonkin verran treenattu jo pohjoisessa

Väittäisin, ettei huoltoa kovin paljon ole treenattu oikeilla materiaalimäärillä.
Pohjoisessa taisteluja tuki vielä ainakin viimevuoden kokoonpanoissa 130 K pstot, joiden yksi tuliannos painaa jotain 40 tn. Kaikki kunnia tärkeää tehtävää suorittavalle lääkintähuollolle, mutta
materiaalimäärissä epäsuoran tulen atarvikkeet vievät suurimman osan suoritteista.

Logistiikkaopas on hiljattain uusittu. Kannen olen nähnyt mutta eipä tehtävä ole huollossa eikä siten ollut oikeutta kirjan avaamiseen. Valitettavasti asia on kuten edellä jo todettiin; keskustelu on vaikeaa,
koska ne jotka tietävät erottaa siitä, etteivät sanaakaan puhu!
 
Tällasia potilaiden evakuointiin talvella
http://personal.inet.fi/yritys/monimetalli/eurokam.htm
Näitä on ainaski meilläpäin pelastuslaitoksilla käytössä.
safaripulk.jpg
 
Kaikki kunnia tärkeää tehtävää suorittavalle lääkintähuollolle, mutta materiaalimäärissä epäsuoran tulen atarvikkeet vievät suurimman osan suoritteista.
Ainakaan minulle materiaalimäärät ei ole mikään kunniakysymys o_O

Mutta toivottavasti edes jotenkin voidaan tutkia oikeiden materiaalimäärien käsittelyä poikkeusoloissa. Toki näissä asioissa nojataan paljon siviilissä näiden asioiden kanssa työskenteleviin asiantuntijoihin, mutta varmaan sota tuo oman mausteensa logistiikkaan...

@crane tuohon menee neljä henkilöä kaiketi istuen ja lämmitys varmaan hyvällä tasolla. Ei sinänsä varmaan huono idea.

@kimmo.j En jaksa laittaa kuvaa ensihoitoahkiosta (nopealla googletuksella sellaista ei edes löydy netistä, mutta ei siinä mitään ihmeellistä nähtävää ole), mutta tässä kuvateksti kirjasta Ensihoitajan Kenttälääkintä: "Kuva 1.2-1. Ensihoitoahkio (malli: O. Friberg), joka on erityisesti suunniteltu vaikeasti haavoittuneen potilaan talvioloissa tapahtuvaa ensi vaiheen kuljetusta ja hoitoa varten. Se mahdollistaa verenvuotosokin nestehoidon kenttäoloissa, myös pakkasella. Tuote on suomalainen."

Huoltokompanaijan täytyy olla ensiluokkaisia taistelijoita.
Luulisi että uusi taistelutapa korostaa tätä. Toivottavasti ovatkin ensiluokkaisia sotureita.

Kylmäketju korvattava
Kai ne taistelumuonat auttaa tähän?

"Hieman toisenlaista muonitusratkaisua edustaa Maavoimien vaikuttamisharjoituksen jälkeen alkava Trombi-harjoitus. Se toteutetaan ilman kylmäketjun vaativia elintarvikkeita, esim. kuivamuonalla. Taistelija saa silti riittävän energia-annoksen, mutta eri muodossa – energiapatukoina, erilaisina juomina, kuivaelintarvikkeina ja yhtenä lämpimänä ateriana. Toisaalta taistelijalla itsellään on suurempi vastuu huolehtia ruokailustaan. "

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/erikoissivustot/mvh2013/suomeksi/uutiset/muke-case

Maallikkona voisi luulla että kun ammukset on viety voi sama auto hakea haavoittuneita.
Ajamalla toiseen paikkaan → paluu kuorma.
Niin, miksi ei jos tilanne sen sallii. Tuohan on vain järkevää.

Ottoville, "me" huollossa mussutamme suklaata ja makkaraa, joten kyllä sinunkin "mussuttelu" sopii tänne. Ei tarvitse laittaa iltavapaiden sekalaista mussuttelua -aiheeseen.
 
Viimeksi muokattu:
Jatketaanpa sitten logistiikasta...
Kaikella sillä asiantuntemuksella, jonka muutaman kymmenen vuoden vierestä seuraaminen, ei siis ite tekeminen, on antanut! Olen tällä saralla siten tyypillinen nettiasiantuntija, warning only!!

Aloitetaan siitä että huoltoa kutsutaan nykyisin logistiikaksi. Aselaijia ei ilmeisesti pidetä enää niin tärkeänä, kun sitä kouluttava joukko lakkautettiin vuosi sitten. Tiedän toki syyt siihen mutta oma
veikkaukseni valitettavasti on, että tapahtuu sama mitä kävi pst:lle. Kun PsPr:n pstpatl lopetettiin, ei enää missään ollut nykykielellä osaamiskeskittymää joka olisi huolehtinut tutkimuksesta ja
kehitystoiminnasta. Toivottavasti logistiikan käy paremmin. Virallinen vastaus on tutusti vähemmän yllättävä: kaikki kunnossa.

Haavoittuneet evakuoidaan sairasautoilla vaikka tarkoitukseen muunnetulla linja-autolla Tuntemattoman tyyliin. Ei siis kuorma-auton pomppivalla lavalla. Edellä esitetty paluukuljetusidea on kylläkin
käytössä. Jv:n atarvikkeiden paluukuormina kuljetetaan takalinjoille kaatuneita, jotka eivät vaadi erityisiä olosuhteita eikä huolenpitoa kuljetuksen aikana. Ymmärrettävästi tät ei ehkä ole paljon
korostettu rauhanajan koulutuksessa.

Huollon rivijepet eivät ole tavallista taistelijaa kummempia pikemminkin päinvastoin. Upseeritehtäviin kyllä sijoitettiin alan ammattilaisia ja silloin kun ressuja oli enemmän johtajatehtävissä patl ja
pston huoltopäälliköt olivat tarkkaan valittuja. Nythän kantahenkilökuntaa löytyy enemmän kaikilta tärkeiltä posteilta. Eräs tärkeä logistiikkasuoritus on sen sijaan miehitetty siviiliammattilaisilla
nimittäin materiaalin hajauttaminen, joka tehdään asevarikoilta johonkin.. jos pilliin vihelletään. Tätä en avaa enempää siksikin kun en nykytilaa edes tunne. Nämä jepet kävivät kertaamassa lähes
vuosittain Hornet -maksujenkin ollessa korkeimmillaan.

Epäsuoran tulen atarvikkeet ovat tosiaan suurin materiaalierä. Onko 40-50 tn paljon vai vähän. Siitä antaa kuvan esim joskun näkemäni suoritusvaatimus jonka mukaan patl Ajp kykenee käsittelemään
20 tn materiaalia vrk:ssa. Nämä on nyt muuttuneet kun koneita on tullut lisää eikä nykyluvut ole julkisia kuten on jo todettu.
 
Se mikä itseäni mietityttää on se tasa jonne linja-auto uskalletaan ajaa, niin, että se pääsee poiskin.
Eli miten potilaat saadaan sellaiselle turvalliselle tasalle josta potilaat voidaan lastata ja miten heidät saadaan sinne.
 
Se mikä itseäni mietityttää on se tasa jonne linja-auto uskalletaan ajaa, niin, että se pääsee poiskin.

Etelä-Suomessa tukeudutaan hyvin paljon rakennuksiin. Niihin johtaa aina tie, teollisuushalleihin sekä liikekiinteistöihin ylensä oikein hyväkin. Huoltolaitokset tarvitsevat kaksi ajokuntoista tietä, joten ei niitä
mihinkään korpeen viedä.
 
Back
Top