2/17 Ahjo lehdessä oli juttua Puolustusvoimien erikoiskonteista 28 sivulta lähtien.
http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ahjo/_read/02-2017/137745.html
http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ahjo/_read/02-2017/137745.html
Huollon haasteet uudessa taistelutavassa
- Viestiketjun aloittaja Tetra
- Aloitus PVM
Kustaanmiekka
Kenraali
Hieman faktaa usein unohdetusta mutta erittäin tärkeästä huollosta.
puolustusvoimat.fi
Logistiikan ja huollon ammattilaisia työskentelee Puolustusvoimissa kaikissa joukoissa Maa-, Meri- ja Ilmavoimissa. Heitä kouluttaa Riihimäen varuskunnassa toimiva Logistiikkakoulu. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikuntaan kuuluvan koulun opiskelijoihin kuuluu henkilöstöä varusmiehistä kadetteihin, aliupseereihin ja uransa eri vaiheissa oleviin Puolustusvoimien logistiikan sotilas- ja siviiliosaajiin.
Logistiikkakoulu ei kuulu Puolustusvoimien tunnetuimpiin aselaji- ja toimialakouluihin, mutta sen juuret ulottuvat pitkälle.
- Nykymuodossaan Logistiikkakoulu sai alkunsa 2010-luvun puolivälissä puolustusvoimauudistuksessa Hämeen rykmentissä toimineen Huoltokoulun perinteiden jatkajaksi, kertoo koulun johtaja majuri Jere Perkiökangas.
- Huollon ja siihen liittyvien erikoisalojen koulutusta on Puolustusvoimissa annettu jo kauan ennen nykyaikaisen Puolustusvoimien logistiikan käsitteen syntymistä.
Logistiikka on Puolustusvoimien toiminnan mahdollistaja. Yksittäisen joukon tasalla huollon huollon ja logistiikan logistisen toiminnan ketju varmistaa että kenttähuoltoon tukeutuvilla taistelijoilla on riittävästi taistelukentän perustarpeita kuten ruokaa, vettä, lääkinnällistä huoltoa, ammuksia ja varusteita ja että joukko saa tarvitsemansa tuen ajoneuvojensa ja aseidensa huoltoon ja ylläpitoon.
Laajemmalla tasolla Puolustusvoimat kytkeytyy logistiikkajärjestelmänsä kautta ympäröivään yhteiskuntaan. Logistiikkajärjestelmä varmistaa osaltaan että Puolustusvoimien materiaali- ja muut hankinnat ja suorituskykyjen kehittäminen palvelevat parhaalla tavalla Puolustusvoimien toimintaa ja kehitystarpeita. Lisäksi logistiikkajärjestelmässä tehtävä yhteistyö siviilitoimijoiden kuten kotimaisten yritysten kanssa tuottaa Puolustusvoimille materiaalista ja muuta kykyä tehtävien toteuttamiseen.
Logistiikan toiminta onkin usein koordinaatiota ja yhteensovittamista. Toisaalta logistiikan alaan liittyy monenlaista teknistä erityisosaamista, joka näkyy myös Logistiikkakoulun opetustarjonnassa. Huollon ja logistiikan peruskoulutuksen ohella iso osa Logistiikkakoulun puolestatoistatuhannesta vuotuisesta opiskelijasta osallistuu vaikkapa jonkun koneen tai järjestelmän huolto- ja käyttökurssille jossain päin Suomea.
- Riihimäellä toteutetaan Logistiikkakoulussa muun muassa operaatiotaidon ja taktiikan opetus sekä varusmiesten Lääkintäreserviupseerikurssin koulutus. Useissa opetustapahtumissa menemme kentälle kouluttamaan järjestelmiä ja toimintaa siellä, missä sitä tehdään, Perkiökangas toteaa.
Logistiikkakoulu antaa sekä tutkintoon johtavaa opetusta, että täydennyskoulutusta, joilla mahdollistetaan aselajin henkilöstön osaaminen. Aliupseerien virkaurakursseilla huollon ja logistiikan opetus logistiikan erityiskoulutus toteutetaan yhteistyössä yhdessä joukko-osastojen kanssa. Lisäksi Logistiikkakoulussa opiskelee vuosittain kymmenkunta Maanpuolustuskorkeakoulussa sotatieteellistä perustutkintoa perustutkinta suorittavaa kadettia, joista kandidaatti- ja maisteriopintojen jälkeen koulutetaan henkilöstöä huollon perusyksiköihin sekä poikkeusolojen eri tehtäviin.
Huoltoupseerien Logistiikkaupseerien koulutuksessa korostuu majuri Perkiökankaan mukaan hyvä vuorovaikutuskyky.
- Hyvä logistiikkaupseeri osaa verkostoitua. Hänen tulee osata toimia tuettavien joukkojen kanssa niin, että syntyy hyvä vuorovaikutus, jossa logistiikan järjestelyt toimintatapa ja tuettavan toiminta sovitetaan yhteen. Toisaalta hän on oman alansa perehtynyt erikoisosaaja, mutta myös johtaja joka osaa sovittaa eri alojen asiantuntijoiden osaamisen toimivaksi kokonaisuudeksi.
Nykypäivän logistiikan osaaja on paitsi verkostoitunut, myös informaatiovirtojen hallitsija. Nykyisessä toimintaympäristössä sekä elinkeinoelämän että sotilaslogistiikan sotilaallisen logistiikan toiminnassa on keskeistä hallita ja ymmärtää tietovirtoja joilla materiaalin ja muiden resurssien toimittamista ohjataan. Tämä kehitys vaikuttaa majuri Perkiökankaan voimakkaasti myös tulevaisuuden sotilaallisen logistiikan osaajien työhön, joka on luonteeltaan myös aikaisempaa kansainvälisempää.
- Logistiikka alana teknistyy ja digitalisoituu. Lisäksi logistiikkaupseerin ammatissa kansainvälisen yhteistoiminnan valmiuksien merkitys kasvaa. Puolustusvoimat valmistautuu tehtävänsä mukaisesti ottamaan vastaan ulkomaisia joukkoja sotilaallisia harjoituksia ja myös poikkeusolojen varautumista ajatellen. Logistiikan osaajilla on tämän toiminnan käytännön toteuttamisessa huomattava rooli.
Logistiikkakoulu kurssittaa 1500 mahdollistajaa vuodessa
Logistiikkakoulu kurssittaa 1500 mahdollistajaa vuodessa -
Logistiikan ja huollon ammattilaisia työskentelee Puolustusvoimissa kaikissa joukoissa Maa-, Meri- ja Ilmavoimissa. Heitä kouluttaa Riihimäen varuskunnassa toimiva Logistiikkakoulu. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikuntaan kuuluvan koulun opiskelijoihin kuuluu henkilöstöä varusmiehistä kadetteihin, aliupseereihin ja uransa eri vaiheissa oleviin Puolustusvoimien logistiikan sotilas- ja siviiliosaajiin.
Logistiikkakoulu ei kuulu Puolustusvoimien tunnetuimpiin aselaji- ja toimialakouluihin, mutta sen juuret ulottuvat pitkälle.
- Nykymuodossaan Logistiikkakoulu sai alkunsa 2010-luvun puolivälissä puolustusvoimauudistuksessa Hämeen rykmentissä toimineen Huoltokoulun perinteiden jatkajaksi, kertoo koulun johtaja majuri Jere Perkiökangas.
- Huollon ja siihen liittyvien erikoisalojen koulutusta on Puolustusvoimissa annettu jo kauan ennen nykyaikaisen Puolustusvoimien logistiikan käsitteen syntymistä.
Logistiikka on Puolustusvoimien toiminnan mahdollistaja. Yksittäisen joukon tasalla huollon huollon ja logistiikan logistisen toiminnan ketju varmistaa että kenttähuoltoon tukeutuvilla taistelijoilla on riittävästi taistelukentän perustarpeita kuten ruokaa, vettä, lääkinnällistä huoltoa, ammuksia ja varusteita ja että joukko saa tarvitsemansa tuen ajoneuvojensa ja aseidensa huoltoon ja ylläpitoon.
Laajemmalla tasolla Puolustusvoimat kytkeytyy logistiikkajärjestelmänsä kautta ympäröivään yhteiskuntaan. Logistiikkajärjestelmä varmistaa osaltaan että Puolustusvoimien materiaali- ja muut hankinnat ja suorituskykyjen kehittäminen palvelevat parhaalla tavalla Puolustusvoimien toimintaa ja kehitystarpeita. Lisäksi logistiikkajärjestelmässä tehtävä yhteistyö siviilitoimijoiden kuten kotimaisten yritysten kanssa tuottaa Puolustusvoimille materiaalista ja muuta kykyä tehtävien toteuttamiseen.
Logistiikan toiminta onkin usein koordinaatiota ja yhteensovittamista. Toisaalta logistiikan alaan liittyy monenlaista teknistä erityisosaamista, joka näkyy myös Logistiikkakoulun opetustarjonnassa. Huollon ja logistiikan peruskoulutuksen ohella iso osa Logistiikkakoulun puolestatoistatuhannesta vuotuisesta opiskelijasta osallistuu vaikkapa jonkun koneen tai järjestelmän huolto- ja käyttökurssille jossain päin Suomea.
- Riihimäellä toteutetaan Logistiikkakoulussa muun muassa operaatiotaidon ja taktiikan opetus sekä varusmiesten Lääkintäreserviupseerikurssin koulutus. Useissa opetustapahtumissa menemme kentälle kouluttamaan järjestelmiä ja toimintaa siellä, missä sitä tehdään, Perkiökangas toteaa.
Logistiikkakoulu antaa sekä tutkintoon johtavaa opetusta, että täydennyskoulutusta, joilla mahdollistetaan aselajin henkilöstön osaaminen. Aliupseerien virkaurakursseilla huollon ja logistiikan opetus logistiikan erityiskoulutus toteutetaan yhteistyössä yhdessä joukko-osastojen kanssa. Lisäksi Logistiikkakoulussa opiskelee vuosittain kymmenkunta Maanpuolustuskorkeakoulussa sotatieteellistä perustutkintoa perustutkinta suorittavaa kadettia, joista kandidaatti- ja maisteriopintojen jälkeen koulutetaan henkilöstöä huollon perusyksiköihin sekä poikkeusolojen eri tehtäviin.
Huoltoupseerien Logistiikkaupseerien koulutuksessa korostuu majuri Perkiökankaan mukaan hyvä vuorovaikutuskyky.
- Hyvä logistiikkaupseeri osaa verkostoitua. Hänen tulee osata toimia tuettavien joukkojen kanssa niin, että syntyy hyvä vuorovaikutus, jossa logistiikan järjestelyt toimintatapa ja tuettavan toiminta sovitetaan yhteen. Toisaalta hän on oman alansa perehtynyt erikoisosaaja, mutta myös johtaja joka osaa sovittaa eri alojen asiantuntijoiden osaamisen toimivaksi kokonaisuudeksi.
Nykypäivän logistiikan osaaja on paitsi verkostoitunut, myös informaatiovirtojen hallitsija. Nykyisessä toimintaympäristössä sekä elinkeinoelämän että sotilaslogistiikan sotilaallisen logistiikan toiminnassa on keskeistä hallita ja ymmärtää tietovirtoja joilla materiaalin ja muiden resurssien toimittamista ohjataan. Tämä kehitys vaikuttaa majuri Perkiökankaan voimakkaasti myös tulevaisuuden sotilaallisen logistiikan osaajien työhön, joka on luonteeltaan myös aikaisempaa kansainvälisempää.
- Logistiikka alana teknistyy ja digitalisoituu. Lisäksi logistiikkaupseerin ammatissa kansainvälisen yhteistoiminnan valmiuksien merkitys kasvaa. Puolustusvoimat valmistautuu tehtävänsä mukaisesti ottamaan vastaan ulkomaisia joukkoja sotilaallisia harjoituksia ja myös poikkeusolojen varautumista ajatellen. Logistiikan osaajilla on tämän toiminnan käytännön toteuttamisessa huomattava rooli.
Kustaanmiekka
Kenraali
Ja vielä lisää huollosta.
puolustusvoimat.fi
Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen kuuluu kolme logistiikkarykmenttiä, joiden toiminta-alue kattaa koko valtakunnan.
Rykmenttien toimintaperiaatteena on tuottaa Puolustusvoimien joukoille monipuolista tukea kaikissa valmiustiloissa.
Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä uudistettiin puolustusvoimauudistuksessa. Nykyiseen muotoonsa se vakiintui vuoden 2015 alussa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamisen myötä. Vanhoja organisaatiorakenteita karsittiin, toimintoja selkeytettiin ja logistiikkajärjestelmä integroitiin kumppaneiden ja siviilitoimijoiden järjestelmiin kattavan yhteisen toiminta-alustan luomiseksi. Kumppaneiden rooleja laajennettiin ja tarkennettiin, ja toiminnassa korostettiin kustannustehokkuutta.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa on kolme logistiikkarykmenttiä, 1, 2. ja 3. Logistiikkarykmentti, joiden esikunnat sijaitsevat Kouvolassa, Turussa ja Tikkakoskella. Niiden perustehtävät ovat samat, mutta kaikilla on omat erityispiirteensä. Eroavaisuudet johtuvat tuettavien puolustushaarajoukkojen tarpeista ja vaatimuksista, rykmenttien valtakunnallisista erityisvastuista sekä maantieteellisestä sijainnista Puolustusvoimien operaatioiden näkökulmasta.
Logistiikkarykmenttien tehtävänä on logistiikan palveluiden tuottaminen kaikkien puolustushaarojen joukoille normaali- ja poikkeusoloissa. Valmiuden kohottamiseen ja materiaalin hajauttamiseen poikkeusoloja varten perustettaville joukoille sekä tukemisvalmiuden nopeaan kehittämiseen liittyvät toimenpiteet nousivat uudistuksen myötä aikaisempaa suurempaan rooliin. Rykmenteistä muodostui logistiikan valmiusjoukkoja.
Palveluiden tuottamisen rinnalla rykmentit varastoivat asianmukaisissa varastointiolosuhteissa puolustushaarojen joukkojen sotavarustuksen sekä ampumatarvikkeet ja räjähteet. Rykmentit vastaavat varastoinnin lisäksi materiaalin käyttökuntoisuudesta ja tähän liittyvästä tarkastus- ja katsastustoiminnasta.
Palvelutarvekartoitus
Normaalioloissa rykmentit tuottavat logistiikan palveluita tukemisvastuulleen määritetyille joukoille rinnan Sotilaslääketieteen keskuksen ja strategisten kumppanien kanssa sisältäen myös Rajavartiolaitoksen joukot. Palveluiden toteuttamisen suunnittelemiseksi normaaliolojen palvelutarvekartoitus toteutetaan vuosittain. Siinä kartoitetaan tuettavien tarpeet muun muassa ajoneuvojen ja kuljetuspalveluiden, huoltopalveluiden sekä materiaalitarpeiden osalta.
Palvelutarvekartoituksen käytettävyyttä rajoittaa Puolustusvoimien toiminnan ja resurssien suunnittelun ja seurannan suunnitteluaikataulu. Nopeasti muuttuvissa tilanteissa tuettavilla on vaikeuksia tehdä kattavia ajanmukaisia suunnitelmia ylivuotisesti. Tämän seurauksena ja tuettavien vuosisuunnittelun rajoitteiden vuoksi palvelutarvekartoitus on usein vajavainen, ja vaatii läpi vuoden jatkuvaa yhteydenpitoa tuettavien ja tukevan välillä. Tämä yhteydenpito onkin kiinteä osa nykymuotoista tukeutumisprosessia.
Poikkeusolojen suunnittelu
Logistiikkarykmentit osallistuvat tuettavien joukkojensa poikkeusolojen operatiiviseen suunnitteluun. Rykmenttien toiminta sovitetaan saumattomasti tuettavien operaatioihin rinnakkaisessa suunnitteluprosessissa. Logistiikan tukeutumisverkoston suunnitteluun osallistuvat myös Puolustusvoimien strategiset kumppanit ja kumppanit. Rykmenttien poikkeusolojen tehtävät onkin sovitettu laitoskokonaisuuden lisäksi tuettavien toimintaan ja siviililogistiikan voimavarojen käyttöön, ja poikkeusolojen suunnittelu synkronoidaan tuettavien kanssa kaikissa suunnitteluvaiheissa. Poikkeusoloja varten on laadittu poikkeusolojen palvelutarvekartoitus ja tukeutumisohje.
Valmiudelliset tehtävät
Logistiikkarykmenttien valmiuden kohottaminen toteutetaan etupainotteisesti, jotta tuettavien tarvitsema materiaali kyetään hajauttamaan ja mahdollistamaan tuettavien täysimittainen valmiuden kohottaminen. Tuettavat eivät kykene itse aloittamaan toimintaansa, ennen kuin rykmentit ovat toimittaneet niille varastoimansa materiaalin. Rykmentit ovatkin valmiudellisesti todellisia ensilähdön valmiusjoukkoja.
Tämän vuoksi rykmenteillä on omat valmiusjoukkonsa, joiden nopean käyttöönoton ansiosta sekä materiaalin hajauttaminen että oman toiminnan ja kuljetusten suojaaminen kyetään toteuttamaan. Valmiutta kohotettaessa rykmentit sovittavat oman toimintansa tason ja joukkojensa määrän vastaamaan valmiusvaatimuksia.
Poikkeusoloihin siirtyminen
Materiaalin hajauttamisen jälkeen logistiikkarykmentit tehostavat omaa toimintaansa perustamalla palvelukseen käsketystä henkilöstöstä omat poikkeusolojen joukkonsa. Logistiikkarykmenttien poikkeusolojen joukkojen rinnalla myös siviililogistiikan voimavarojen hyödyntämistä tehostetaan. Strategisten kumppaneiden toiminta nivotaan kiinteäksi osaksi logistiikkarykmenttien ylläpitämää logistiikan tukeutumisverkostoa. Joukkojen käyttöön saannin jälkeen rykmenttien toiminta skaalataan tehtävän, turvallisuustilanteen ja tuettavien suoritusvaiheen mukaisesti vastaamaan valmiudellisia vaatimuksia. Kumppaneiden, ulkopuolisten palveluntuottajien ja yhteistyökumppanien toiminta integroidaan rykmenttien toimintaan. Poikkeusoloihin siirtyminen, joukkojen perustaminen ja toimintojen käynnistäminen tapahtuu suunnitelmallisesti, joustavasti, porrastetusti ja tuettavien tarpeet huomioiden.
Tilaus-toimitusketju
Tilaus-toimitusketjulla tarkoitetaan verkostoa, jolla ohjataan ja kehitetään materiaali-, palvelu- ja tietovirtoja. Erityisesti normaalioloissa, mutta myös poikkeusoloissa, näihin virtoihin liittyy myös kustannusvirta.
Tilaus-toimitusketjussa jokaisella toimijalla on oma rooli. Tilaus-toimitusketjun rakenne ja siihen liittyvien toimijoiden roolit riippuvat aina käsiteltävästä ja toimitettavasta materiaalista, materiaalin toimittajasta ja sen loppukäyttäjän tarpeista.
Toimitusketju yhdistää tuettavan eli palveluntarvitsijan eli puolustushaarajoukon operatiivisen toimijan tilauskeskuksen kautta palvelun tai materiaalin tuottajaan eli logistiikkajoukkoon. Logistiikkajoukko järjestää tilatun materiaalin tai palvelun tilauksen mukaisesti tilaajalle.
Tilattu materiaali toimitetaan pääsääntöisesti kumppanilta, tukkuliikkeestä tai rykmentin omasta varastosta rykmentin logistiikkapataljoonaan, joka valmistelee tilauserät toimitusta varten oikeankokoisiin eriin ja toteuttaa jakelun. Ketjun ja sen järjestelmien toimivuus on testattu yhteistyössä toimittajien, kuljettajien ja tuettavien kanssa. Ketju on lyhyt ja nopea, eikä siinä ole ylimääräisiä toimintaportaita.
Rykmentit johtavat koko tilaus-toimitusketjua ja toimivat tarvittaessa tilauskeskuksena. Rykmentit priorisoivat ja suodattavat tilaukset operatiivisten käyttäjien tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti. Tilaus-toimitusketju on kokonaisuus, jossa korostuu kustannustehokkuus, tilaajalähtöisyys ja lisäarvon tuottaminen loppukäyttäjälle.
Logistiikkarykmentit kykenevät tukemaan tuettaviaan kaikissa valmiustiloissa.
Logistiikkarykmentit ovat monipuolisia tukiorganisaatioita
Logistiikkarykmentit ovat monipuolisia tukiorganisaatioita -
Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen kuuluu kolme logistiikkarykmenttiä, joiden toiminta-alue kattaa koko valtakunnan.
Rykmenttien toimintaperiaatteena on tuottaa Puolustusvoimien joukoille monipuolista tukea kaikissa valmiustiloissa.
Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä uudistettiin puolustusvoimauudistuksessa. Nykyiseen muotoonsa se vakiintui vuoden 2015 alussa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamisen myötä. Vanhoja organisaatiorakenteita karsittiin, toimintoja selkeytettiin ja logistiikkajärjestelmä integroitiin kumppaneiden ja siviilitoimijoiden järjestelmiin kattavan yhteisen toiminta-alustan luomiseksi. Kumppaneiden rooleja laajennettiin ja tarkennettiin, ja toiminnassa korostettiin kustannustehokkuutta.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa on kolme logistiikkarykmenttiä, 1, 2. ja 3. Logistiikkarykmentti, joiden esikunnat sijaitsevat Kouvolassa, Turussa ja Tikkakoskella. Niiden perustehtävät ovat samat, mutta kaikilla on omat erityispiirteensä. Eroavaisuudet johtuvat tuettavien puolustushaarajoukkojen tarpeista ja vaatimuksista, rykmenttien valtakunnallisista erityisvastuista sekä maantieteellisestä sijainnista Puolustusvoimien operaatioiden näkökulmasta.
Logistiikkarykmenttien tehtävänä on logistiikan palveluiden tuottaminen kaikkien puolustushaarojen joukoille normaali- ja poikkeusoloissa. Valmiuden kohottamiseen ja materiaalin hajauttamiseen poikkeusoloja varten perustettaville joukoille sekä tukemisvalmiuden nopeaan kehittämiseen liittyvät toimenpiteet nousivat uudistuksen myötä aikaisempaa suurempaan rooliin. Rykmenteistä muodostui logistiikan valmiusjoukkoja.
Palveluiden tuottamisen rinnalla rykmentit varastoivat asianmukaisissa varastointiolosuhteissa puolustushaarojen joukkojen sotavarustuksen sekä ampumatarvikkeet ja räjähteet. Rykmentit vastaavat varastoinnin lisäksi materiaalin käyttökuntoisuudesta ja tähän liittyvästä tarkastus- ja katsastustoiminnasta.
Palvelutarvekartoitus
Normaalioloissa rykmentit tuottavat logistiikan palveluita tukemisvastuulleen määritetyille joukoille rinnan Sotilaslääketieteen keskuksen ja strategisten kumppanien kanssa sisältäen myös Rajavartiolaitoksen joukot. Palveluiden toteuttamisen suunnittelemiseksi normaaliolojen palvelutarvekartoitus toteutetaan vuosittain. Siinä kartoitetaan tuettavien tarpeet muun muassa ajoneuvojen ja kuljetuspalveluiden, huoltopalveluiden sekä materiaalitarpeiden osalta.
Palvelutarvekartoituksen käytettävyyttä rajoittaa Puolustusvoimien toiminnan ja resurssien suunnittelun ja seurannan suunnitteluaikataulu. Nopeasti muuttuvissa tilanteissa tuettavilla on vaikeuksia tehdä kattavia ajanmukaisia suunnitelmia ylivuotisesti. Tämän seurauksena ja tuettavien vuosisuunnittelun rajoitteiden vuoksi palvelutarvekartoitus on usein vajavainen, ja vaatii läpi vuoden jatkuvaa yhteydenpitoa tuettavien ja tukevan välillä. Tämä yhteydenpito onkin kiinteä osa nykymuotoista tukeutumisprosessia.
Poikkeusolojen suunnittelu
Logistiikkarykmentit osallistuvat tuettavien joukkojensa poikkeusolojen operatiiviseen suunnitteluun. Rykmenttien toiminta sovitetaan saumattomasti tuettavien operaatioihin rinnakkaisessa suunnitteluprosessissa. Logistiikan tukeutumisverkoston suunnitteluun osallistuvat myös Puolustusvoimien strategiset kumppanit ja kumppanit. Rykmenttien poikkeusolojen tehtävät onkin sovitettu laitoskokonaisuuden lisäksi tuettavien toimintaan ja siviililogistiikan voimavarojen käyttöön, ja poikkeusolojen suunnittelu synkronoidaan tuettavien kanssa kaikissa suunnitteluvaiheissa. Poikkeusoloja varten on laadittu poikkeusolojen palvelutarvekartoitus ja tukeutumisohje.
Valmiudelliset tehtävät
Logistiikkarykmenttien valmiuden kohottaminen toteutetaan etupainotteisesti, jotta tuettavien tarvitsema materiaali kyetään hajauttamaan ja mahdollistamaan tuettavien täysimittainen valmiuden kohottaminen. Tuettavat eivät kykene itse aloittamaan toimintaansa, ennen kuin rykmentit ovat toimittaneet niille varastoimansa materiaalin. Rykmentit ovatkin valmiudellisesti todellisia ensilähdön valmiusjoukkoja.
Tämän vuoksi rykmenteillä on omat valmiusjoukkonsa, joiden nopean käyttöönoton ansiosta sekä materiaalin hajauttaminen että oman toiminnan ja kuljetusten suojaaminen kyetään toteuttamaan. Valmiutta kohotettaessa rykmentit sovittavat oman toimintansa tason ja joukkojensa määrän vastaamaan valmiusvaatimuksia.
Poikkeusoloihin siirtyminen
Materiaalin hajauttamisen jälkeen logistiikkarykmentit tehostavat omaa toimintaansa perustamalla palvelukseen käsketystä henkilöstöstä omat poikkeusolojen joukkonsa. Logistiikkarykmenttien poikkeusolojen joukkojen rinnalla myös siviililogistiikan voimavarojen hyödyntämistä tehostetaan. Strategisten kumppaneiden toiminta nivotaan kiinteäksi osaksi logistiikkarykmenttien ylläpitämää logistiikan tukeutumisverkostoa. Joukkojen käyttöön saannin jälkeen rykmenttien toiminta skaalataan tehtävän, turvallisuustilanteen ja tuettavien suoritusvaiheen mukaisesti vastaamaan valmiudellisia vaatimuksia. Kumppaneiden, ulkopuolisten palveluntuottajien ja yhteistyökumppanien toiminta integroidaan rykmenttien toimintaan. Poikkeusoloihin siirtyminen, joukkojen perustaminen ja toimintojen käynnistäminen tapahtuu suunnitelmallisesti, joustavasti, porrastetusti ja tuettavien tarpeet huomioiden.
Tilaus-toimitusketju
Tilaus-toimitusketjulla tarkoitetaan verkostoa, jolla ohjataan ja kehitetään materiaali-, palvelu- ja tietovirtoja. Erityisesti normaalioloissa, mutta myös poikkeusoloissa, näihin virtoihin liittyy myös kustannusvirta.
Tilaus-toimitusketjussa jokaisella toimijalla on oma rooli. Tilaus-toimitusketjun rakenne ja siihen liittyvien toimijoiden roolit riippuvat aina käsiteltävästä ja toimitettavasta materiaalista, materiaalin toimittajasta ja sen loppukäyttäjän tarpeista.
Toimitusketju yhdistää tuettavan eli palveluntarvitsijan eli puolustushaarajoukon operatiivisen toimijan tilauskeskuksen kautta palvelun tai materiaalin tuottajaan eli logistiikkajoukkoon. Logistiikkajoukko järjestää tilatun materiaalin tai palvelun tilauksen mukaisesti tilaajalle.
Tilattu materiaali toimitetaan pääsääntöisesti kumppanilta, tukkuliikkeestä tai rykmentin omasta varastosta rykmentin logistiikkapataljoonaan, joka valmistelee tilauserät toimitusta varten oikeankokoisiin eriin ja toteuttaa jakelun. Ketjun ja sen järjestelmien toimivuus on testattu yhteistyössä toimittajien, kuljettajien ja tuettavien kanssa. Ketju on lyhyt ja nopea, eikä siinä ole ylimääräisiä toimintaportaita.
Rykmentit johtavat koko tilaus-toimitusketjua ja toimivat tarvittaessa tilauskeskuksena. Rykmentit priorisoivat ja suodattavat tilaukset operatiivisten käyttäjien tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti. Tilaus-toimitusketju on kokonaisuus, jossa korostuu kustannustehokkuus, tilaajalähtöisyys ja lisäarvon tuottaminen loppukäyttäjälle.
Logistiikkarykmentit kykenevät tukemaan tuettaviaan kaikissa valmiustiloissa.
Jos puolet kenttäarmeijasta puhalletaan riviin, niin tarvitaan kyllä jonniin verran käsipareja noihin logistiikkapataljooniin? Tai sitten tilauserät ovat pääasiassa jo oikeankokoisia toimituseriä? Periaatteessa Keskolta tulevat rekkakontit ovat suoraan ajettavissa joukoille? Tuntuisi aika loogiselta? Tai Saarioinen ajaa Karjalan armeijakunnalle kertavedolla kolme kontillista pitsoja ja kaksi konttia leipää, kontillisen voita ja kaksi makkaraa. ????? Samaan AK:aan ajaa iltasella rekkafirmat Fazerin leipomon kontit, Olvin limonaatit, Marlin mehut, S-ryhmä tupakat ja vessapaperia ja banaania plus kahvit?
Vai onko tarkoitus perustaa Logistiikkapataljoona kokoamaan tilaukset ja paketoimaan jokainen tilaus oikeaan kokoon ja määrään? Ja taas mentiin eteenpäin=? Vai onko tämä jonkinlainen sekoitus molempia ja Logistiikkarykmentti pitää sitten homman käsissä?
Oli miten oli, kyllä noissakin laitoksissa pitää jo osata paljon ja olla myös käsipareja.
Kustaanmiekka
Kenraali
Se on juuri näin. Kyllä logistiikkaupseereilta vaaditaan paljon tietoa/osaamista ja porukkaa pitää olla paljon.
En tiedä, mutta veikkaan, että sodassa hyvin toimivalla armeijalla huollon ja logistiikan kakun pala on vähintääkin puolet koko paletista, ellei ylikin.
Ja ilman toimivaa huoltoa/logistiikkaa taisteleva yksikkö taitaapi hyytyä päivissä, viimeistään viikossa.
Kyrätulli
Eversti
Olen ollut sijoitettuna logistiikkaan jo pitkään ja sen kehitystä siviililogistiikan "ammattilaisena" on ollut ilo seurata. Alun haparoinnit SaPin kanssa, reipas amatöörimäisyys sekä kouluttajien juopottelu kertauksissa on vaihtunut SA logistiikan ammattilaisiin ja aitoon haluun oppia siviilipuolen kotkotuksista. Lisäksi logistiikassa kertaaminen antaa keskivertoa paremman kokonaiskuvan ja auttaa ymmärtämään sodankäynnin kompleksisuutta, ainakin paremmin kuin nimeltä mainitsemattoman prikaatin ensimmäisen pataljoonan ensimmäisen komppanian kärkijoukkueen johtajana. Ja juuri nuo logistiikan omat valmiusyksiköt, ne on jautaa...
Panssari Salama
Respected Leader
Laitetaan vaikka tänne, vaikka ei aivan tuorein vitja olekaan. Puolustusvoimien tuore video koskien logistiikkaa ja a-tarvikehuoltoa.
Näissä Combat camera videoissa on aina ollut huolella asetettuja vihjeitä, tässä muistutellaan itänaapuria NLAW-varastoistamme
Näissä Combat camera videoissa on aina ollut huolella asetettuja vihjeitä, tässä muistutellaan itänaapuria NLAW-varastoistamme
Uutisiinkin päässyt..mielenkiintoinen ulostulo..
www.mtvuutiset.fi
Näin Puolustusvoimien ilmatorjuntaohjus päätyy luolasta ammuntaan – katso video
Puolustusvoimat hajauttaa ampumatarvikkeita eri puolelle Suomea satoihin varastoihin.
www.mtvuutiset.fi
Panssari Salama
Respected Leader
Videossa myös Lohtajan hiekkarannat ja rantametsät. Ihan parhaat leirit mitä intin aikana oli 
rty19
Greatest Leader
Sähkökatko pysäyttäisi lähes kaikki bensapumput Suomessa – huoltoasemia on yritetty suojata katkoilta kohta kymmenen vuotta laihoin tuloksin
Polttoainekauppiaat ovat investoineet varavoimaan toivottua hitaammin. Huoltovarmuuskeskus uskoo, että polttoainejakelun toimintavarmuus paranee samalla, kun maahan rakennetaan sähkökatkoilta suojattuja ruokakauppoja.
yle.fi
Kustaanmiekka
Kenraali
Ukrainassakin on nähty, miten Venäjä iskee infrastruktuuriin kuten sähkö- ja vesilaitoksiin. Jos saa yhteiskunnan sähkön- ja vedentuotannon pysähtymään, voidaan heikentää merkittävästi vastapuolen sotilaallisia suorituskykyjä, kertoo Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tutkimusinsinööri, insinööriyliluutnantti Eemeli Kärkäs.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa on kolme logistiikkarykmenttiä, joilla jokaisella on kaistalle Suomea vastuullaan.
Kalliita vedenpuhdistuslaitteita kuljetetaan tarpeen mukaan joukoille mihin tahansa Suomessa ja kaikille puolustushaaroille.
Merivoimat tukeutuu toiseen logistiikkarykmenttiin.
Laitteisto perustuu käänteisosmoosiin. Koneistoon pumpataan merestä vettä, minkä jälkeen siitä suodatetaan esisuodatuksella pois kivet ja hiekka. Sitten korkeapainepumput pumppaavat veden käänteisosmoosikalvojen lävitse. Kalvon huokoset eli reiät ovat hieman pienempiä kuin vesimolekyylit. Tarpeeksi kovalla paineella pumpattu vesi kuitenkin pääsee läpi ja jättää taakseen kaiken muun.
Käänteisosmoosikalvojen jälkeen veden puhtaus varmistetaan vielä UV-valolla, jolla tehdään veteen mahdollisesti jääneet bakteerit toimintakyvyttömiksi.
Kun käänteisosmoosilaitteella vedestä poistetaan kaikki epäpuhtaudet, vedestä poistuvat myös ihmisen keholle hyödylliset ja tarpeelliset mineraalit. Se on huomioitava käyttöajassa. Joukot eivät jaksa taistella liian puhtaalla vedellä kauaa, joten veteen myös lisätään mineraaleja tarpeen mukaan.
– Sähkönjohtavuudella testataan vielä, onko mukaan päässyt likavettä. Merivedellä on oma sähkönjohtavuutensa, puhtaan veden sähkönjohtavuus on lähellä nollaa, Kärkäs sanoo.
Insinööriyliluutnantti Kärkäs kertoo, että kyseinen laite on Puolustusvoimien kaluston keskikokoa. Se on kuusi metriä pitkä, kaksi metriä leveä ja painaa 3500 kiloa. Kun tämä puhdistaa vettä 1600 litraa tunnissa, suurimmalla saa peräti 6000 litraa juomavettä tunnissa. Pienimmällä ylletään 750 litraan. Malli valitaan tuettavan joukon tarpeiden mukaan.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa on kolme logistiikkarykmenttiä, joilla jokaisella on kaistalle Suomea vastuullaan.
Kalliita vedenpuhdistuslaitteita kuljetetaan tarpeen mukaan joukoille mihin tahansa Suomessa ja kaikille puolustushaaroille.
Merivoimat tukeutuu toiseen logistiikkarykmenttiin.
Laitteisto perustuu käänteisosmoosiin. Koneistoon pumpataan merestä vettä, minkä jälkeen siitä suodatetaan esisuodatuksella pois kivet ja hiekka. Sitten korkeapainepumput pumppaavat veden käänteisosmoosikalvojen lävitse. Kalvon huokoset eli reiät ovat hieman pienempiä kuin vesimolekyylit. Tarpeeksi kovalla paineella pumpattu vesi kuitenkin pääsee läpi ja jättää taakseen kaiken muun.
Käänteisosmoosikalvojen jälkeen veden puhtaus varmistetaan vielä UV-valolla, jolla tehdään veteen mahdollisesti jääneet bakteerit toimintakyvyttömiksi.
Kun käänteisosmoosilaitteella vedestä poistetaan kaikki epäpuhtaudet, vedestä poistuvat myös ihmisen keholle hyödylliset ja tarpeelliset mineraalit. Se on huomioitava käyttöajassa. Joukot eivät jaksa taistella liian puhtaalla vedellä kauaa, joten veteen myös lisätään mineraaleja tarpeen mukaan.
– Sähkönjohtavuudella testataan vielä, onko mukaan päässyt likavettä. Merivedellä on oma sähkönjohtavuutensa, puhtaan veden sähkönjohtavuus on lähellä nollaa, Kärkäs sanoo.
Insinööriyliluutnantti Kärkäs kertoo, että kyseinen laite on Puolustusvoimien kaluston keskikokoa. Se on kuusi metriä pitkä, kaksi metriä leveä ja painaa 3500 kiloa. Kun tämä puhdistaa vettä 1600 litraa tunnissa, suurimmalla saa peräti 6000 litraa juomavettä tunnissa. Pienimmällä ylletään 750 litraan. Malli valitaan tuettavan joukon tarpeiden mukaan.