Huoltovarmuus

Suomeen perustetaan lisää Euroopan unionin yhteisiä valmiusvarastoja, jotka sisältävät muun muassa lääkkeitä, hoitotarvikkeita ja -laitteita.

Uudet valmiusvarastot ovat osa Euroopan unionin rescEU-hanketta, jonka tarkoituksena on varautua kemiallisia, radiologisia, biologisia ja ydinuhkia varten. Suomeen perustettavista valmiusvarastoista kerrottiin ensimmäisen kerran viime tammikuussa.

 
Osa huoltovarmuutta retuperällä:

"Taloyhtiön väestönsuojan käyttöönottosuunnitelma kuuluu osaksi pelastussuunnitelmaa, mutta se jää monesti tekemättä."

Onpa erikoista, ettei pelastussuunnitelmaa vaadittaisi lopputarkastuksessa?
 
@S.a.v.u


Hengityssuojaimethan eivät edes olleet HVK:n vakituisessa varastointiohjelmassa. Suojaimia piti löytyä riittävästi käyttäjien varmuusvarastoista. Nyt niitä oli HVK:lla sattumalta jemmassa possuflunssan jäljiltä. Siksi varastoa ei oltu edes kierrätetty vaan tavara oli päässyt hapertumaan hyllyssä. Koronan myötä varmaan opittiin että ohjelmassa oli turhan vähän nimikkeitä eikä pelkkä varastointikaan riitä vaan pitää olla kykyä valmistaa suojaimia kotimaassa. Mieluiten myös suojainmateriaaleja. Ukrainassa taas on havaittu että siviili-infran korjaamiseen pitää löytyä kykyä.

Valmistellut toimenpiteet ovat varmasti paremmalla tolalla kuin valmistelemattomat. Ei tämä mikään taikatemppu silti ole eikä kaikkea taatusti ole osattu huomioida. Sen verran tiedän varmaksi että aika moneen skenaarioon on Suomessa varauduttu. Tarve voi lopulta osua siihen skenaarioon tai sitten ei.
Eikös näisssä hapertuneet vain kumilenkit? Itse maski oli hyvin toiminta kuntoinen. ja kauhee meteli vaikka olisi pitänyt olla kiitollinen. Voiko käyttäjä vaihtaa itse kumilenkit tai käyttää kirurgista suojaa pitämään maali paikoillaan. YLEn toimittajaksi ei ymmärtänyt pointtia.
 
Viimeksi muokattu:
Osa huoltovarmuutta retuperällä:
Kait meillä huoltovarmuus on retuperällä sähköntuotannon - keskittyminen ja vain yhdellä vara reitillä.
Pitäiskö olla Wärtsilän diesel voimalaitos kallioluolassa ympäri suomen.
Rauhan aikaan vielä saman dieselin generaattoria vois pyörittää sähköllä ja tuottaa sitä puutteellista inertiaa kantaverkolla.
 
Eikös näisssä hapertuneet vain kumilenkit? Itse maski oli hyvin toiminta kuntoinen. ja kauhee meteli vaikka olisi pitänyt olla kiitollinen. Voiko käyttäjä vaihtaa itse kumilenkit tai käyttää kirurgista suojaa pitämään maali paikoillaan. YLEn toimittajaksi ei ymmärtänyt pointtia.
Näin kai se oli että kumilenkit niissä katkeilivat.
 
Eikös näisssä hapertuneet vain kumilenkit? Itse maski oli hyvin toiminta kuntoinen. ja kauhee meteli vaikka olisi pitänyt olla kiitollinen. Voiko käyttäjä vaihtaa itse kumilenkit tai käyttää kirurgista suojaa pitämään maali paikoillaan. YLEn toimittajaksi ei ymmärtänyt pointtia.
Käyttäjä ei voi vaihtaa kumilenkkejä, ilman kumi lenkkejä maski ei pysy naamalla, joten siitä ei ole hyötyä ja jos maskia pidetään käsin naamalla, työ kutistuu katseluksi.
 
"Taloyhtiön väestönsuojan käyttöönottosuunnitelma kuuluu osaksi pelastussuunnitelmaa, mutta se jää monesti tekemättä."

Onpa erikoista, ettei pelastussuunnitelmaa vaadittaisi lopputarkastuksessa?
Ongelmahan on, että asukkaita ei juuri kiinnosta ja siitä ei haluta maksaa, joten asia unohtuu ja hautautuu.
 
Olisi, mutta ei ehkä realistinen, jos asiat ovat muuttuneet. Onko sillä sitten paljon arvoa on toinen juttu.
Asioilla on kuitenkin tapana muuttua ajan myötä.
Niin, lähinnä uusissa kohteissa tarkoitin. Alueellisia eroja.. vss-tarkastuksia tehdään tällä hetkellä hyvin paljon, sattuneesta syystä..on taloyhtiöt jotenkin heränneet
 
Käyttäjä ei voi vaihtaa kumilenkkejä, ilman kumi lenkkejä maski ei pysy naamalla, joten siitä ei ole hyötyä ja jos maskia pidetään käsin naamalla, työ kutistuu katseluksi.
kyllä voidaan ainakin osassa maskeja vaihtaa kuminauhat. Niissä itse maskissa on lenkki/ reikä tms näin kuminauha vaihtoon. Vain osalla on ns liimattu/laminoitu kiinnitys maskiin. Juuri kyseisistä en muista nähneeni.
 
kyllä voidaan ainakin osassa maskeja vaihtaa kuminauhat. Niissä itse maskissa on lenkki/ reikä tms näin kuminauha vaihtoon. Vain osalla on ns liimattu/laminoitu kiinnitys maskiin. Juuri kyseisistä en muista nähneeni.
Puhutko nyt FFP2 tai 3 maskeista?
Niissä on ollut niitattua nauhaa ja varmasti myös reikiä. Maskissa oleva reikä ei nyt lähtökohtaisesti paranna sen tiiveyttä, mutta mahdollista.

Huoltovarmuuskekskuksen maskit olivat kirurgisia maskeja, joissa kuminauha on liimattu/laminoitu paperiin.
Samalla on myös hyvä ymmärtää niiden kulutuksen volyymi. Terveydenhuollossa ei ole aikaa askarella maskeja, yksityisellä kansalaisella saattaa olla hyvinkin harrastusta ja aikaa siihen.

Edit: Vikahan ei ollut Huoltovarmuuskeskuksen, vaan SoTe organisaatioiden jotka eivät olleet varautuneet pandemiaan.
 
Puhutko nyt FFP2 tai 3 maskeista?
Niissä on ollut niitattua nauhaa ja varmasti myös reikiä. Maskissa oleva reikä ei nyt lähtökohtaisesti paranna sen tiiveyttä, mutta mahdollista.

Huoltovarmuuskekskuksen maskit olivat kirurgisia maskeja, joissa kuminauha on liimattu/laminoitu paperiin.
Samalla on myös hyvä ymmärtää niiden kulutuksen volyymi. Terveydenhuollossa ei ole aikaa askarella maskeja, yksityisellä kansalaisella saattaa olla hyvinkin harrastusta ja aikaa siihen.

Edit: Vikahan ei ollut Huoltovarmuuskeskuksen, vaan SoTe organisaatioiden jotka eivät olleet varautuneet pandemiaan.
Huoltvarmuuskeskuksen maskit olivat P2 tasoa, eivät kirurgisia maskeja. Sillon kun ei ole muita maskeja käytettäväksi voi kahvi tunnilla laittaa uudet kumit vs ei lainkaan kunnollista maskia. Eikös niitä mennyt 1 per työvuoro tai puoli työvuoroa.

 
Huoltvarmuuskeskuksen maskit olivat P2 tasoa, eivät kirurgisia maskeja. Sillon kun ei ole muita maskeja käytettäväksi voi kahvi tunnilla laittaa uudet kumit vs ei lainkaan kunnollista maskia. Eikös niitä mennyt 1 per työvuoro tai puoli työvuoroa.

Ainakin meille tuli pelkkiä kirurgisia maskeja, siis näitä missä oli tämä nauha ongelma.
Ja meni enemmän kuin pari per vuoro.
 
Siirretäänpä tämä tärkeä näkökulma tänne:

Oh boy here goes offtopik I'm sorry kaikki.

Olen vanha viljanostaja Hankkijalla ja kasvinviljelyyn erikoistunut agrologi koulutukseltani, nykyään keskittynyt maidontuotantoon ja myytävien erikoiskasvien viljelyyn sekä elintarvike että rehukäyttöön. Pidän nyt yksinkertaisena enkä mene lajikkeiden geneettisiin tekijöihin yms.

Pohjimmiltaan elintarvike vs rehulaatu vaikuttaa kuitenkin nuo sisäiset kasvutekijät eli käytännössä lajin lisäksi lajike. Nimenomaan lajike määrittelee onko helposti käytettävissä ihmisten elintarvikkeiden valmistamiseen vai ei, vaikka kasvuolot olisivat sattumalta hyvätkin. Kuitenkin suuressa osassa Suomea kasvutekijät (ulkoiset) ovat usein rajoittuneet, joka tekee sen että yhtenä esimerkkinä nuo (ja vain yhtenä monista) myrkylliset hometoksiinit lisääntyvät elintarvikekäyttöön parhaiten soveltuvilla lajikkeilla herkästi ennen kypsymistä. Suurin osa ei myöskään valmistuisi ajoissa kuin paremmilla alueilla. Ja monta muuta käytännön ongelmaa. Kohtuu hyvät kotimaisen kasviproteiinin (proteiinikin on erittäin laaja käsite) lähteet kuten herne ja härkäpapu ovat erittäin vaikeita korjata onnistuneesti ja hyvälaatuisina jos on vähänkään märkää ja kylmää. Eikä niiden koostumus muutenkaan riitä yksinään verrattuna maitoon ja lihaan osana tasapainoista ravintoa ihmisen elimistölle. Tietty voi syödä niitä jyviäkin sellaisenaan nälkäänsä, mutta heikkolaatuinen vilja aiheuttaa ihmisen elimistölle enemmän haittaa kuin hyötyä jos sillä elää yrittää. Mutta joka tapauksessa kriisin, konfliktin tai luonnonmullistuksen aikana vain siellä mörön perseessäkin kasvavan monivuotisen nurmen avulla elävät naudat pärjäävät varmasti. Ihmisen elimistölle kelpaavat kasvit vaativat käytännössä sähköä ja kemikaaleja runsaasti matkalla ravintokäyttöön, tarve vain kasvaisi näillä rehualueilla yrittäessä. Erittäin harvinaista että edes etelä rannikolla saadaan ilman kuivausta(sähkö+lämmönlähde) vilja siiloon niin että säilyy. Ne myös kuolevat herkästi olosuhteista (mullistus, ääriolosuhde tms), antaen uuden mahdollisuuden seuraavan vuonna vasta ja vaativat ylipäätään useita logistiikkakohteita ennen kylvöä ja korjuun jälkeen, ketjuja jotka on herkempiä vaikuttamiselle.

Eli kun kyse on paska tuulettimessa skenaariosta, vain nauta ja muut märehtijät pärjää varmasti. Se elää nurmella ja vedellä jos tarve on, ja ne ei kumpikaan tästä maasta lopu. Maidon ja lihantuotanto hidastuu muttei lopu ilman teollisia komponentteja ruokintaan. Lehmä on bioreaktori joka tuottaa lämmön pihattoon eli navettaan itsestään, navettaa ei talvella lämmitetä millään erikseen. Se myös nykyään yleistyvästi tuottaa omaa energiaa biokaasureaktoriin ja tietty lannoitteita kasveille. Myös niille elintarvikekasveille ilman teollisia lannoitteita hätätilassa.

Voisin tehdä tästä sata sivuisen opuksen miksi nauta on se eläin minkä kanssa muodostettu symbioosi pelastaa ihmisen oikean katastrofin iskiessä eikä mikään teknologia tai kasvi. Mutta annetaan olla, tiedän väitteen siitä että voisimme vain syödä sen rehuviljan ympäri Suomea olevan virheellinen monella eri tasolla. Siihen on monta kasvutekijällistä ja ravitsemuksellista syytä ja sen ideologian/ajattelun toteuttaminen johtaisi sinä päivänä katastrofiin kun helppo elämä loppuu. Mutta jokainen on oikeutettu omaan näkemyksensä.

Se ei ole mikään sattuma, että näiden jälkeen Suomen maataloutta alettiin päämäärätietoisesti monipuolistamaan ja vieläpä juuri karjatalouden suuntaan. Maatalous oli viljantuotannon varassa, karjaa pidettiin lähinnä lannoitteiden tuottajina.
 
Back
Top