Huoltovarmuus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Samses
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
StepanRudanskij kirjoitti:
Noidenkin metallien tuottamiseen meillä onneksi on jonkinlaisia kaivoksia vaikka kuparia ei niin isosti enää tulekaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Onkos Pori Copper tai mikä se nyt taas olikaan (Luvata?)... vielä Venäläis-omistuksessa? Jos näin on, niin eipä asiasta ole paljon huudeltu!
 
AKE-ukki kirjoitti:
Onkos Pori Copper tai mikä se nyt taas olikaan (Luvata?)... vielä Venäläis-omistuksessa? Jos näin on, niin eipä asiasta ole paljon huudeltu!
Klikkaa laajentaaksesi...
Luvata on Mitsubishin konglomeraatissa. Harjavallassa on Bolidenin nikkeli/monimetallisulatto ja Norilskin nikkelipulju. Kapasiteettia ja nykyaikaista osaamista on.
 
Kai tämä periaatteessa tänne kuuluu. Antoivat tänään neuvolasta joditabletit mukaan muksuille. Liekkö tullut sitten joku ohjeistus yleisesti?
 
Muutaman päivän takaa tiedote:

​

Euroopan suurin CBRN-varasto Suomeen​

sisäministeriö
Julkaisuajankohta16.8.2023 9.41
KOLUMNI

Suomi sai vuoden alussa CBRN-valmiusvarastojen perustamiseen mittavan 242 miljoonan euron suuruisen rahoituksen EU:n komissiolta. Varastoitavilla materiaaleilla varaudutaan kemiallisten (C), biologisten (B), säteilyn (R) ja ydinaineiden (N) aiheuttamiin uhkiin, onnettomuuksiin ja tilanteisiin ennen muuta Pohjois- ja Itä-Euroopassa, kirjoittaa projektipäällikkö Tarja Rantala.
Hankittavat suojavälineet, mittalaitteet, ilmaisimet, pikatestit ja mm. lääkkeet ja rokotteet on tarkoitettu ensitoimijoiden ja siviiliväestön käyttöön. Hankintasuunnitelmissa on varauduttu myös pandemioihin.


https://intermin.fi/-/euroopan-suurin-cbrn-varasto-suomeen
 
Särmääjä kirjoitti:
Mitsubishi Materials omistaa nykyään kyseisen tehtaan.

Muoks: käyttäjä StepanRudanskij oli nopeampi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Suomen metallitehtaista on merkittävä osuus japanilaisilla, kun Ovako (mm. Imatran terästehdas) on Sumitomon tytäryritysten omistuksessa/ osana konsernia 2019 lähtien.
Imatralta tulee esim tykistöammuksien ammuskuorien tankomateriaali, tai on ainakin aiemmin tullut, sekä tietysti tankotavaraa kotimaiseen puolustusalan tuotantoon.
On syytä pitää hyvät välit Japaniaan huoltovarmuuden ylläpitämiseksi ja alan tuotteiden materiaalien kehittämiseksi.
 
@S.a.v.u
S.a.v.u kirjoitti:
Ja se valmius on tod.näk...Samaa luokka, kuin koronan alussa:" pian alkaa kuorma-autot ajamaan suojaimia kansalle." ei alkanu, ei ollu... Soon hyvä että on noita varmuusvarastoja, vai onko? Kattonu vanhoja videoita sotien ajalta, siellä Lyyli sorvas kranua ihan normi sorvilla.... Sillon puhuttiin että sytytin maksaa Sveitsiläisen taskukellon verran....Nykyjään kaikki pitäis olla paljon helpompaa, ei tartte Lyyliä, ku automaatio sorvaa sen nopeemmin ja tarkemmin... Sytytin ei maksa enää Patekin kellon hintaa, ku se on tusinatuote.... Mut puhutaan vaan, kuin vaikeeta ja kallista ja kaikkee... vitut sanon minä.... Vähän yritystä ja tahtoa, ni hyvä tästä tulee... Tälläsellä toiminnalla ei tuu....
Klikkaa laajentaaksesi...

Hengityssuojaimethan eivät edes olleet HVK:n vakituisessa varastointiohjelmassa. Suojaimia piti löytyä riittävästi käyttäjien varmuusvarastoista. Nyt niitä oli HVK:lla sattumalta jemmassa possuflunssan jäljiltä. Siksi varastoa ei oltu edes kierrätetty vaan tavara oli päässyt hapertumaan hyllyssä. Koronan myötä varmaan opittiin että ohjelmassa oli turhan vähän nimikkeitä eikä pelkkä varastointikaan riitä vaan pitää olla kykyä valmistaa suojaimia kotimaassa. Mieluiten myös suojainmateriaaleja. Ukrainassa taas on havaittu että siviili-infran korjaamiseen pitää löytyä kykyä.

Valmistellut toimenpiteet ovat varmasti paremmalla tolalla kuin valmistelemattomat. Ei tämä mikään taikatemppu silti ole eikä kaikkea taatusti ole osattu huomioida. Sen verran tiedän varmaksi että aika moneen skenaarioon on Suomessa varauduttu. Tarve voi lopulta osua siihen skenaarioon tai sitten ei.
 
Huoltovarmuuteen kuuluu myös toimivat liikenneyhteydet, joiden parantamiseksi haetaan rahaa EU:lta.


https://autotoday.fi/suomesta-haeta...-euroa-sotilaallisen-liikkuvuuden-hankkeille/

Seuraavat valtion hankkeet hakevat EU:n CEF-rahoitusta

1. Tornionjoen sillan peruskorjaus
Väylävirasto hakee rahoitusta 3,20 miljoonaa euroa. Tukihakemus on ehdollinen eduskunnan lisätalousarviopäätökselle.

2. Oulu-Laurila-radan peruskorjaus
Väylävirasto hakee rahoitusta 16,78 miljoonaa euroa. Tukihakemus on ehdollinen eduskunnan lisätalousarviopäätökselle.

3. Valtatie 6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa eli Korian kohta, Kouvola
Väylävirasto hakee rahoitusta 7,75 miljoonaa euroa. Tukihakemus on ehdollinen eduskunnan lisätalousarviopäätökselle.

4. Valtatie 4 parantaminen Hirvas-Rovaniemi-Vikajärvi-välillä
Väylävirasto hakee rahoitusta 2,30 miljoonaa euroa. Tukihakemus on ehdollinen eduskunnan lisätalousarviopäätökselle.

5. Kantatie 82 parantaminen Kalliosalmen sillan kohdalla, Kemijärvi
Väylävirasto hakee rahoitusta 1,15 miljoonaa euroa. Tukihakemus on ehdollinen eduskunnan lisätalousarviopäätökselle.

6. Koverharin meriväylän syventäminen, Hanko
Väylävirasto hakee rahoitusta 1,25 miljoonaa euroa. Tukihakemus on ehdollinen eduskunnan lisätalousarviopäätökselle.

7. Kappelinsalmen ratasillan uusiminen Mäntyluoto-Tahkoluoto-rataosalla, Pori
Väylävirasto hakee rahoitusta 2,15 miljoonaa euroa. Tukihakemus on ehdollinen eduskunnan lisätalousarviopäätökselle.

Lisäksi Suomessa toimivat yhtiöt hakevat CEF-tukea yhteensä 8,59 miljoonaa euroa kahdelle hankkeelle. Rauman sataman lastausrampin rakennushankkeelle haetaan 4,72 miljoonaa euroa ja Porin sataman lastausrampin rakentamiselle ja satamakentän uudistamiselle 3,87 miljoonaa euroa.
 
Kelpo ketju
https://twitter.com/x/status/1716086909963759715
Varautumisen suurvallassa tarvitaan nyt nöyryyttä ja toimeentarttumista. Kun turvallisuustilanne ympärillämme on heikentynyt ja varautumistoimia aletaan tarvitsemaan käytännössäkin, on tarpeen nostaa esille muutama kriittinen huomio.

On vaarallista tuudittautua ajatukseen, että olisimme Suomessa ylivertaisia varautumisessa. Puheet varautumisen suurvallasta saattavat rauhoittaa kansaa, mutta ne myös laiskistavat ihmisiä ja organisaatioita. Ei ole varaa ylimielisyyteen. (2/9)

Organisaatioiden ylin johto on käynyt maanpuolustuskurssinsa ja hyvä niin. Kurssit eivät kuitenkaan tee kenestäkään täysinoppinutta. Yrityksissä, julkisella sektorilla, järjestöissä ja kodeissa on paljon varautumiseen liittyvää työtä tehtävänä. (3/9)

Suomessa tuppaa olemaan perinteenä uskoa, että se mitä muualla tapahtuu, ei voi tapahtua täällä. Lähdemme aika hitaasti liikkeelle, vaikka ympärillämme toiminnan tempo onkin jo kiivas. Enää ei tarvitse hyssytellä ettei kansa peljästy tai varoa Neuvostoliittoa. (4/9)

Uskomme mielellämme, että kaikki valtiot ja toimijat ovat sitoutuneet sääntömääräiseen toimintaan ja pidämme itse niistä kiinni, vaikka muut jo vetäisivät mutkia suoriksi tai ainakin tulkitsisivat sääntöjä joustavasti. Kriisitilanteesta ei tulla ulos tyylipisteillä. (5/9)

Varaudumme helposti edelliseen kriisiin. Siihen, josta nyt puhutaan. Vastustaja toimii todennäköisesti seuraavan kerran pelilaudan eri kulmalla. Kaasuputki jo meni, onko seuraavana vuorossa sähkökaapeli vai joku muu? Näyttäviä mahdollisuuksia on melkein rajattomasti. (6/9)

Pelkkä kriisisuunnitelma ei pelasta organisaatiota. On harjoiteltava. On harjoiteltava enemmän kuin yhden kerran. Eteen tuleva tosi tilanne tuskin on juuri se, mitä on harjoiteltu. Mutta harjoittelu antaa valmiudet toimia ja soveltaa, eli parantaa selviytymiskykyä. (7/9)

Kriisitilanteiden harjoittelussa helmasynti on löysät puheet. Luotetaan ja uskotellaan olevaksi resursseja ja suorituskykyjä, joita ei oikeasti ole. Näin pääsee helpolla, mutta organisaation ja toiminnan kehittämiskohteet jäävät pimentoon ja harjoittelun hyötyä menetetään. (8/9)

Varautuminen on tehtävä ennakolta, jälkiviisaus ei pelasta! Varautuminen on myös valintoja. Yleensä se maksaa ja saattaa jopa hieman haitata arjen rutiineja.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top