Sanavalmis Muurinen
Kenraali
Ymmärtääkseni noissa sinänsä suhteellisen uusissa höyryvetureissa olivat alkaneet myös höyrykattilat olla melko loppunajettuja jo ennen varastoon siirtoa. En tiedä, mikä höyrykattilan ns. kattila-aika keskimäärin oli, mutta jostain muistelen, että yleisesti ottaen höyryveturin käyttöikänä pidettiin yleensä max. n. 50 vuotta.Itse asiassa monet höyryvetureista olivat 1984 vetureiksi vielä "uudehkoja", n. 30-vuotta vanhoja, jopa alle. Nyt ajetaan vielä päivittäisessä liikenteessä lähes 60-vuotiailla Dv12 - dieselvetureilla ja lähes 50-vuotiailla neuvostovalmisteisilla Sr1- sähkövetureilla. Uskoisin syyn varmuusvarastoinnista luopuseen olleen vetureiden huono kunto, ylläpidon kalleus sekä ehkä tärkeimpänä, koulutetun miehistön puute. Höyryveturin käyttö on monimutkaisempaa verrattuna diesel- tai sähköveturiin.
Kaikki nuo mainitsemasi syyt varmasti ovat vaikuttaneet kriisivarastoinnista luopumiseen. Sekä se, että pääesikunta katsoi kriisivarastoinnin olevan tarpeetonta - ehkä osin noista käytännön syistä, ehkä osin myös sotilaallisen käyttötarpeen muutosten takia.
Sota-aikanahan voidaan myös ajaa sähkölläkin, jos sähkönjakelu toimii. Jos rautatieliikennettä pidetään elintärkeänä, sinne jaetaan sähköä. Sähköisen rataverkon lamauttaminen ei ihan yksinkertaista ole sekään.