Huoltovarmuus

[KIM]

Nato-jäsenyys tarjoaa yllättävän avun Suomen huoltovarmuuteen tosipaikassa – tutustuimme satamaan, jonne pitkät tavarajunat saapuvat joka yö

Jos laivaliikenne Itämerellä jostain syystä estyisi, korvaava reitti löytyy Nato-Norjan suojaamasta satamasta Narvikista.

yle.fi

Aika yksinkertaista tai vähintään yksipuolista pohdintaa tuossa ylen jutussa. Tässä toiseen laitaan meneviä pohdintoja vastapainoksi.

Jos ryssät alkaa tarkistelemaan ja estämään jonkun merenalaisen letkun varjolla suomalaisaluksia, niin ryssien paatit voidaan upottaa.

Narvikin satama saattaa käydä ahtaaksi jos sen kautta kuljetetaan suomen tavaraliikenne.

Narvikista ruotsiin ja suomeen on vain yksi rata, jonka suojaaminen kunnolla vie valtavasti resursseja.

Ruotsista ei tule suomeen kovin montaa rataa ja niistä n. 100% on leveän joen yli siltaa pitkin. Helpohko tuhota.

Suomi ei enää ole yksin.

 

[Nargö]

Narvikista ruotsiin ja suomeen on vain yksi rata, jonka suojaaminen kunnolla vie valtavasti resursseja.

Ruotsista ei tule suomeen kovin montaa rataa ja niistä n. 100% on leveän joen yli siltaa pitkin. Helpohko tuhota.

Ei Ruotsin ja Suomen välillä kulje muuta kuin yksi rata. Tällä radalla ei nykyisin juuri ole liikennettä, mutta toisaalta kovin valtavasti liikennettä se ei edes pysty välittämään, koska tarvitaan tavaran uudelleenkuormaus Haaparannassa tai Torniossa.

Narvikiin johtavalla Malmiradalla liikennettä on todella paljon, eikä sinne mahdu kovin paljoa uutta liikennettä, edes siinä tapauksessa jos esimerkiksi matkustajaliikenne siellä lopetettaisiin. Pelkästään rautamalmijunia kulkee niin paljon.

Suomen ulkomaankaupasta tuolle reitille ei pysty ohjaamaan kuin aivan pienen pienen osan.

 

[Lapinukko]

Sähköpula | Näin Suomi pimenisi jopa vuorokausiksi keskellä hyytävintä talvea: ”Iso sokki”

Fingridin kantaverkon romahtamiseen voi riittää yhden ison voimalaitoksen ja suuren voimalinjan vikaantuminen samaan aikaan.

www.hs.fi

Tasan vuosi siitä kun lehdet kirjoittivat että sähköä riittää vaikka 500000 sähköautolle

 

[Herman30]

Narvikin satama saattaa käydä ahtaaksi jos sen kautta kuljetetaan suomen tavaraliikenne.

Tuskinpa kuljetettaisiin mitään luksustavara vaan ainoastaan elintärkeät tarvikkeet kuten lääkkeet ja elintarvikkeita. Teinit saa tyytyä siihen että mitään Zalandon vaatteita ei tule.

 

[KIM]

Ei Ruotsin ja Suomen välillä kulje muuta kuin yksi rata. Tällä radalla ei nykyisin juuri ole liikennettä, mutta toisaalta kovin valtavasti liikennettä se ei edes pysty välittämään, koska tarvitaan tavaran uudelleenkuormaus Haaparannassa tai Torniossa.

Narvikiin johtavalla Malmiradalla liikennettä on todella paljon, eikä sinne mahdu kovin paljoa uutta liikennettä, edes siinä tapauksessa jos esimerkiksi matkustajaliikenne siellä lopetettaisiin. Pelkästään rautamalmijunia kulkee niin paljon.

Suomen ulkomaankaupasta tuolle reitille ei pysty ohjaamaan kuin aivan pienen pienen osan.

Niinpä.

 

[PSB 5500]

Tasan vuosi siitä kun lehdet kirjoittivat että sähköä riittää vaikka 500000 sähköautolle

Tässä on viimeisen vuoden aikana avautunut silmä jos toinenkin.. Ja osa jutuista on paljastunut ihan höpöhöpö-jutuiksi.

 

[Jopuni]

Tuskinpa kuljetettaisiin mitään luksustavara vaan ainoastaan elintärkeät tarvikkeet kuten lääkkeet ja elintarvikkeita. Teinit saa tyytyä siihen että mitään Zalandon vaatteita ei tule.

Tämähän on itsestään selvää, että vain tärkeää tavaraa silloin kuljetetaan, vähenisikö rahtitavaran määrä puoleen, tosin sotamateriaalin määrä voi sen korvata.

 

[Vihreä mies]

Ei Ruotsin ja Suomen välillä kulje muuta kuin yksi rata. Tällä radalla ei nykyisin juuri ole liikennettä, mutta toisaalta kovin valtavasti liikennettä se ei edes pysty välittämään, koska tarvitaan tavaran uudelleenkuormaus Haaparannassa tai Torniossa.

Tornion ja Haaparannan välillä kulkee junarahtia nykyisellään varsin vähän, noin 30 000 tonnia vuodessa. Tämä on suunnilleen kymmenesosa siitä rahdin määrästä, mitä kulkee Kemi-Tornio ja Tornio-Kolari -väleillä. Suomen ja Ruotsin välisen junarahtiliikenteen siirtokuormaustoiminta on nykyään keskittynyt Haaparannalle, mutta Torniostakin löytyy siirtokuormauslaituri nostureineen. Tornion ratapihalla on sekä 1 524 mm että 1 435 mm raideleveyden raiteita. Limittäisraideosuus yltää Tornionjoen ylittävän sillan kautta Haaparannan ratapihalle asti.

Väylävirastolla on parhaillaan käynnissä 22,5 km pituisen Laurila-Tornio-Haaparanta -rataosuuden sähköistämisen suunnittelutyö. Hankkeen tavoitteet on tiivistetysti määritelty näin:

Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja teollisuuden kilpailukykyä sekä mahdollistaa henkilöjunaliikenteen tarjonnan jatkaminen Suomen ja Ruotsin välille (Haaparantaan/Tornioon).

Tornio-itäinen - valtakunnan raja, ratasuunnitelma - Väylävirasto

vayla.fi

Hankkeessa tehdään tälle rataosuudelle siltoineen ja tasoristeyksineen sekä erityisesti Tornion aseman ja ratapihan alueelle monenlaisia parannus- ja muutostöitä sekä henkilöliikenteen että lisääntyvän rahtiliikenteen tarpeisiin. Olemassa oleva siirtokuormauslaituri uusitaan ja myös uusi siirtokuormauslaituri on suunnitteilla. Raideleydenvaihtolaite tarvittavine sivuraiteineen ovat myös mukana suunnitelmissa.

Ratasuunnitelmassa esitetyt työt on tarkoitus näillä näkymin aloittaa ensi vuoden aikana. Kyse on lähtökohtaisesti parin vuoden projektista, mutta töiden vaiheistaminen on ilmeisesti vielä harkinnassa.

 

[YliKoo]

Hyvä että varaudutaan, mutta merisaarto on sotatoimi ja Itämeri kohtuuhyvin Natomaiden ympäröimä.

Kuinka kauan ryssän Itämerenlaivasto operoisi, jos julistaisi sodan Natomaalle? Tuskin viikkoja?

 

[Vihreä mies]

Hyvä että varaudutaan, mutta merisaarto on sotatoimi ja Itämeri kohtuuhyvin Natomaiden ympäröimä.

Kuinka kauan ryssän Itämerenlaivasto operoisi, jos julistaisi sodan Natomaalle? Tuskin viikkoja?

Se osa ryssän Itämeren laivaston kalustosta, joka menee pinnan alle omasta aloitteestaan ja ainakin jotenkin pärjäilee siellä, operoisi tuossa tilanteessa varmaankin jopa kuukausitolkulla - riippuen toki siitä, miten uskaliaita peliliikkeitä tekisivät. Ilmaan omaa aikomusta sukelluksiin menevistä pinta-aluksista ei varmaankaan olisi pitkäaikaista riesaa.

 

[Tilley]

Se osa ryssän Itämeren laivaston kalustosta, joka menee pinnan alle omasta aloitteestaan ja ainakin jotenkin pärjäilee siellä, operoisi tuossa tilanteessa varmaankin jopa kuukausitolkulla - riippuen toki siitä, miten uskaliaita peliliikkeitä tekisivät. Ilmaan omaa aikomusta sukelluksiin menevistä pinta-aluksista ei varmaankaan olisi pitkäaikaista riesaa.

Jos Tom Clancyn romaaneissa on totuuspohjaa, ei pysty Itämerellä kauaa piiloutumaan sukellusveneet jos niitä tosissaan etsitään esim. sukellusveneentorjuntalentokoneilla, jotka pudottavat kuuntelupoijuja, ja helikoptereilla, jotka käyttävät "dipattavaa" sonaria vaijerin päässä.

 

[StepanRudanskij]

Jos Tom Clancyn romaaneissa on totuuspohjaa, ei pysty Itämerellä kauaa piiloutumaan sukellusveneet jos niitä tosissaan etsitään esim. sukellusveneentorjuntalentokoneilla, jotka pudottavat kuuntelupoijuja, ja helikoptereilla, jotka käyttävät "dipattavaa" sonaria vaijerin päässä.

Joo, Itämeri melkein kokonaan alle 100 metriä syvyyttä. Ei sinne pysty isommin piiloutumaan. Viistokaikuluotain viimeistään paljastaa pohjassa lekottelevat silakat.

 

[Nargö]

Tornion ja Haaparannan välillä kulkee junarahtia nykyisellään varsin vähän, noin 30 000 tonnia vuodessa. Tämä on suunnilleen kymmenesosa siitä rahdin määrästä, mitä kulkee Kemi-Tornio ja Tornio-Kolari -väleillä. Suomen ja Ruotsin välisen junarahtiliikenteen siirtokuormaustoiminta on nykyään keskittynyt Haaparannalle, mutta Torniostakin löytyy siirtokuormauslaituri nostureineen. Tornion ratapihalla on sekä 1 524 mm että 1 435 mm raideleveyden raiteita. Limittäisraideosuus yltää Tornionjoen ylittävän sillan kautta Haaparannan ratapihalle asti.

Väylävirastolla on parhaillaan käynnissä 22,5 km pituisen Laurila-Tornio-Haaparanta -rataosuuden sähköistämisen suunnittelutyö. Hankkeen tavoitteet on tiivistetysti määritelty näin:

Tornio-itäinen - valtakunnan raja, ratasuunnitelma - Väylävirasto

vayla.fi

Hankkeessa tehdään tälle rataosuudelle siltoineen ja tasoristeyksineen sekä erityisesti Tornion aseman ja ratapihan alueelle monenlaisia parannus- ja muutostöitä sekä henkilöliikenteen että lisääntyvän rahtiliikenteen tarpeisiin. Olemassa oleva siirtokuormauslaituri uusitaan ja myös uusi siirtokuormauslaituri on suunnitteilla. Raideleydenvaihtolaite tarvittavine sivuraiteineen ovat myös mukana suunnitelmissa.

Ratasuunnitelmassa esitetyt työt on tarkoitus näillä näkymin aloittaa ensi vuoden aikana. Kyse on lähtökohtaisesti parin vuoden projektista, mutta töiden vaiheistaminen on ilmeisesti vielä harkinnassa.

Rajan ylittävä tavaraliikenne Tornion ja Haaparannan välillä on lähes olemattoman vähäistä nykyisin. Tilaston mukaan sitä oli vuonna 2021 152 vaunun verran, 2020 97 vaunua, 2019 37 vaunua ja 2018 72 vaunua. Vertailun vuoksi voi mainita, että samana ajanjaksona Suomen ja Venäjän välistä tavaraliikennettä on ollut noin 300.000 vaunun verran joka vuosi.

Raideleveyden vaihtolaite Torniossa on, mutta se poistui käytöstä jo yli 10 vuotta sitten ja lisäksi sen ohjausyksikkö on tuhoutunut tulipalossa. Laitteen käyttö ei kannattanut, koska sitä varten varustellut erikoisrakenteiset vaunut olivat liian kalliita.

Suunnitteilla olevassa uudistushankkeessa Tornion ratapihaa toisaalta modernisoidaan ja toisaalta sieltä puretaan noin puolet sivuraiteista pois, koska raiteiden käyttöaste on nykyisin olemattoman pieni. Väyläviraston teettämässä selvityksessä ei pidetä todennäköisenä, että tavaraliikenne ainakaan normaaliolojen vallitessa juuri kasvaisi nykyisestä määrästä, siitä huolimatta vaikka asemaa modernisoidaan ja rata sähköistetään. Tavanomaisen hyöty-kustannuslaskelman mukaan hankkeen hyöty-kustannussuhde onkin 0,0 eli sen ei lasketa tuottavan mitään hyötyä.

Poikkeusoloissa Tornio–Haaparanta-ratayhteydestä toki saattaisi todennäköisesti olla hyvinkin iso hyöty, ja näin on myös ollut aiempien kriisien aikana.

 

[hansai]

Vähän historiaa..

HS Helsinki | 14 astetta sisällä: Helsingin historiasta paljastuu vilunväreitä aiheuttava energiakriisi

Jatkosodan jälkeinen energiakriisi sai helsinkiläisperheet lähtemään metsiin halkotalkoisiin.

www.hs.fi

 

[Kustaanmiekka]

Huoltovarmuuskeskus halusi jättää hiilivoimaa pahan päivän varalle, mutta piiput kaadettiin – tänä talvena niitä voi tulla ikävä

Energia-asiantuntija Mikko Karan mukaan Suomessa on turhaan tuhottu hyväkuntoisia hiilivoimaloita. Toisenkinlainen suunnitelma oli olemassa.

yle.fi

Energia-asiantuntija Mikko Karan mukaan Suomessa on turhaan tuhottu hyväkuntoisia hiilivoimaloita. Toisenkinlainen suunnitelma oli olemassa.

Marraskuussa 2015 Kara kirjoitti yhdessä Aalto yliopiston Iivo Vehviläisen kanssa raportin (siirryt toiseen palveluun), jossa esitettiin niin kutsutun huoltovarmuusreservin perustamista Suomeen.

Raportin mukaan Suomi tarvitsi lisäturvaa sähköjärjestelmän vakavissa tai pitkäkestoisissa poikkeusoloissa.
Kantaverkkoa hoitavalla Fingridillä oli oma lyhyen aikavälin tehoreservinsä, mutta nyt puhuttiin reservistä, joka pysyisi täysin sähkömarkkinoiden ulkopuolella.

Se käynnistettäisiin vasta kun Suomessa olisi vakava kriisi.

Kara ja Vehviläinen laskivat raportissa, että 30 miljoonan euron vuosihinnalla voitaisiin pitkäaikaissäilöön laittaa 1 400 megawattia hiilivoimaa.
Hinta olisi mitätön nykyisiin ongelmiin verrattuna – ja tehoa olisi lähes pienen ydinvoimalan verran.

Yksityisteiden kunnostamiseen voi saada valtiolta pian huomattavasti enemmän rahaa

Suomi maksaa tulevina vuosina jopa 70 prosenttia yksityisteiden korjauskustannuksista. Nyt korkein mahdollinen tukimäärä on ollut 50 prosenttia.

yle.fi

Yksityisteiden kunnostamiseen tarkoitettuja valtionavustuksia korotetaan reippaasti.
Vuosien 2023–2025 aikana valtio voi maksaa jopa 70 prosenttia korjauskustannuksista. Samalla nostetaan myös muita osuuksia.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) sanoo, että yksityisteistä ja yksityisessä omistuksessa olevista silloista olisi pidettävä huolta arkisen liikenteen sujuvuuden lisäksi maan huoltovarmuuden vuoksi.

Toimiva tiestö on tärkeä esimerkiksi ruuan- ja energiantuotannolle. Yksityisteitä tarvitsevat myös pelastuslaitokset, poliisi ja puolustusvoimat.

– Jos esimerkiksi silta pitää korjata, se voi olla kallis paukku yksityisille tiekunnan jäsenille ja siksi haluamme näitä korjauksia edistää ja tukea, Harakka sanoo.

Suomi kasvattaa merkittävästi viljan varmuusvarastojaan – Syynä turvallisuustilanteen muutos

EU:n viljavarastot voivat kutistua lähes 20 prosenttia vuosien 2022−2023 aikana. Jos viljaa ei olisi vapailta markkinoilta riittävästi saatavissa, voitaisiin kysyntää kotimaassa täydentää varmuusvarastoja purkamalla, Huoltovarmuuskeskus kertoo.

www.kauppalehti.fi

EU:n viljavarastot voivat kutistua lähes 20 prosenttia vuosien 2022−2023 aikana.​

Jos viljaa ei olisi vapailta markkinoilta riittävästi saatavissa, voitaisiin kysyntää kotimaassa täydentää varmuusvarastoja purkamalla, Huoltovarmuuskeskus kertoo.​

Tavoitteena on hankkia varastoihin Suomessa tuotettua ja elintarvikekäyttöön soveltuvaa kauraa, vehnää ja ohraa. Hankinnan kokonaismäärä vastaa noin 2,5 kuukauden keskimääräistä elintarvikekäyttöä.

Nykyiset varmuusvarastot vastaavat 6 kuukauden tarpeisiin. Hankinnan jälkeen varastot riittävät 8,5 kuukauden normaalikulutukseen.

Toimenpiteellä vahvistetaan yhteiskunnan varautumista häiriötilanteisiin muuttuneessa turvallisuustilanteessa, jonka voidaan arvioida jatkuvan haastavana useita vuosia.
Kyse ei ole akuutista viljapulasta, HVK kertoo.

 

[fyysikko]

Suomi kasvattaa merkittävästi viljan varmuusvarastojaan – Syynä turvallisuustilanteen muutos

EU:n viljavarastot voivat kutistua lähes 20 prosenttia vuosien 2022−2023 aikana. Jos viljaa ei olisi vapailta markkinoilta riittävästi saatavissa, voitaisiin kysyntää kotimaassa täydentää varmuusvarastoja purkamalla, Huoltovarmuuskeskus kertoo.

www.kauppalehti.fi

Jos viljaa ei olisi vapailta markkinoilta riittävästi saatavissa, voitaisiin kysyntää kotimaassa täydentää varmuusvarastoja purkamalla, Huoltovarmuuskeskus kertoo.​

Ja taas joku toimittelija ei yhtään ajattele mitä kirjoittaa.
Kysyntää voi täydentää varmuusvarastoja täyttämällä, eikä purkamalla.
Tarjontaa taas voi täydentää varmuusvarastoja purkamalla, muttei täyttämällä.
Miten voi olla mahdollista ettei toimittelija kykene edes tällaisia itsestäänselvyyksiä ymmärtämään ihan omilla aivoillaan?

 

[Hemmo Paskiainen]

Eihä noi toimittelijat ymmärrä mistään vähänkään erikoisemmasta asiasta. Esimerkiksi toimittelijoille normihenkilöautoa isommat vehkeet on kaikki rekkoja. Tai että meillä puhuttiin viidennestä ydinvoimalasta, vaikka meillä on todellisuudessa ydinvoimaloita vaan kaksi Loviisa ja Olkiluoto.

 

[Kalvosinappi]

Odotan kyllä mielenkiinnolla sitä päivää kun Kiinalla ja lännellä alkaa mennä sukset enemmälti ristiin. Meidän riippuvuutemme Kiinasta on nimittäin aivan täydellisen eri tasolla kuin Venäjä-riippuvuus. Kiina tekee lähes kaiken elektroniikan, valtavan osan esimerkiksi muoviosien valmistuksessa käytettävistä muoteista, on monen raaka-aineen tuottamisessa monopoliasemassa... Rehellisesti sanottuna pelkään että me olemme jo nyt riippuvaisempia Kiinasta kuin Kiina lännestä.

 

[SJ]

Odotan kyllä mielenkiinnolla sitä päivää kun Kiinalla ja lännellä alkaa mennä sukset enemmälti ristiin. Meidän riippuvuutemme Kiinasta on nimittäin aivan täydellisen eri tasolla kuin Venäjä-riippuvuus. Kiina tekee lähes kaiken elektroniikan, valtavan osan esimerkiksi muoviosien valmistuksessa käytettävistä muoteista, on monen raaka-aineen tuottamisessa monopoliasemassa... Rehellisesti sanottuna pelkään että me olemme jo nyt riippuvaisempia Kiinasta kuin Kiina lännestä.

No siksihän kiinan annetaan lisätä saastepäästöjään 2035 asti, jotta vihervasemmisto saa savustaa teollisuutta kiinaan, jotta kiinan asema on mahdollisimman vahva kun tulee aika kiinan leikata päästöjään. Sitten on parempi mennä sanomaan "Jaa jotta leikata talouskasvua? Millä meinasitte pakottaa?"

 

[Sjööpe]

Valtavan kokoinen kaasuterminaali on matkalla Suomeen

Suomeen vuokrattu FSRU Exemplar on matkalla Suomen Inkooseen.

www.iltalehti.fi

Kaasulaiva jo itämerellä.

MarineTraffic: Global Ship Tracking Intelligence | AIS Marine Traffic

MarineTraffic Live Ships Map. Discover information and vessel positions for vessels around the world. Search the MarineTraffic ships database of more than 550000 active and decommissioned vessels. Search for popular ships globally. Find locations of ports and ships using the near Real Time ships...

www.marinetraffic.com