Huoltovarmuus

magitsu kirjoitti:
yle.fi

Sähkökatko pysäyttäisi lähes kaikki bensapumput Suomessa â huoltoasemia on yritetty suojata katkoilta kohta kymmenen vuotta laihoin tuloksin

Polttoainekauppiaat ovat investoineet varavoimaan toivottua hitaammin. Huoltovarmuuskeskus uskoo, että polttoainejakelun toimintavarmuus paranee samalla, kun maahan rakennetaan sähkökatkoilta suojattuja ruokakauppoja.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Tulemme luultavasti hämmästymään katastrofin suuruudesta jos sähköt joskus katkeavat isommin Suomessa..
Edit Ai niin muistan kun taannoin jollain palstalla Sähköautomies kehui ajokkiaan mm huoltovarmuuden kannalta erityisen hyväksi valinnaksi.
 
magitsu kirjoitti:
yle.fi

Sähkökatko pysäyttäisi lähes kaikki bensapumput Suomessa â huoltoasemia on yritetty suojata katkoilta kohta kymmenen vuotta laihoin tuloksin

Polttoainekauppiaat ovat investoineet varavoimaan toivottua hitaammin. Huoltovarmuuskeskus uskoo, että polttoainejakelun toimintavarmuus paranee samalla, kun maahan rakennetaan sähkökatkoilta suojattuja ruokakauppoja.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
www.vls.fi

Rakennevaihtoehdot - Voimalaite Service Oy

www.vls.fi

Varavoiman hankkiminen ei ole hankalaa, ei ruokakauppaa sen takia tarvitse ''rakentaa''. Vaihtokytkin pääkeskukseen, pistoke seinään varavoiman syöttöä varten ja varavoimakone.

Kyse on pelkästään rahasta. Pieni marketti tai huoltoasema, tehon tarve 50 kVA, ei ne omalla moottorillakaan varustetut nyt aivan maltaita maksa tuossa teholuokassa.
 
Viimeksi muokattu:
Ikarus kirjoitti:
www.vls.fi

Rakennevaihtoehdot - Voimalaite Service Oy

www.vls.fi

Varavoiman hankkiminen ei ole hankalaa, ei ruokakauppaa sen takia tarvitse ''rakentaa''. Vaihtokytkin pääkeskukseen, pistoke seinään varavoiman syöttöä varten ja varavoimakone.

Kyse on pelkästään rahasta. Pieni marketti tai huoltoasema, tehon tarve 50 kVA, ei ne omalla moottorillakaan varustetut nyt aivan maltaita maksa tuossa teholuokassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei maksa ei, mutta kun/jos katteet on muutenkin heikot, jokainen investointi on ponnistus.
Toisaalta varavoima vaatii säännöllistä ylläpitoa ja huoltoa. Se tarkoittaa lisää työtä ja kustannuksia.
 
Hieman jälkiviisaasti, mutta pääasia että on nyt esillä. Tulevaa on hyvä rakentaa tämä huomioiden.
Mieleeni jäi erityisesti: "ei ole erityistä etulinjaa jossain kauempana, ensi hetkestä alkaen me kaikki olemme etulinjassa"


www.is.fi

Kommentti: Neuvostoliiton oppien ymmärtäminen paljastaa syyt Venäjän raakaan sodankäyntitapaan – ja ovelat keinot saada vastustaja toimimaan juuri niin kuin Kreml haluaa

Venäjän taitavin vaikuttamisoperaatio kesti vuosia ja veti hyväuskoiset länsimaat syvään kuiluun, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.
www.is.fi www.is.fi
 
Rauhantekijä kirjoitti:
Hieman jälkiviisaasti, mutta pääasia että on nyt esillä. Tulevaa on hyvä rakentaa tämä huomioiden.
Mieleeni jäi erityisesti: "ei ole erityistä etulinjaa jossain kauempana, ensi hetkestä alkaen me kaikki olemme etulinjassa"


www.is.fi

Kommentti: Neuvostoliiton oppien ymmärtäminen paljastaa syyt Venäjän raakaan sodankäyntitapaan – ja ovelat keinot saada vastustaja toimimaan juuri niin kuin Kreml haluaa

Venäjän taitavin vaikuttamisoperaatio kesti vuosia ja veti hyväuskoiset länsimaat syvään kuiluun, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.
www.is.fi www.is.fi
Klikkaa laajentaaksesi...

Kysymys kuuluu, että miten tämä vaikuttaa IT-aselajin kehitykseen ja muutenkin doktriiniin, kun nyt näyttäisi että suurinta osaa ilmatorjunnasta ei voida enää keskittää etelään. Toki nähtävästi jää, että miten vihollinen kykenisi tekemään ilmahyökkäyksiä edes ohjuksin jos vastassa on F-35.
 
Vihtavuorella menee hyvin:

”VOIKO sanoa, että Vihtavuoren ruutitehtaalla menee paremmin kuin koskaan?

”Kyllä oikeastaan voi sanoa. Jos katsotaan yksi, kaksi tai kolme vuotta eteenpäin, niin olemme menossa niihin ruudin tuotantomääriin, mitä oli aikoinaan 1940-luvulla.” Vihtavuoren tuotannon ennätysvuodet osuivat jatkosodan aikaan.

”Tavara käy kaupaksi, ja investointeja tehdään paljon. Päätöksentekoprosessissa on seuraavia isoja investointeja, joilla kapasiteettia saataisiin kasvatettua tulevaisuudessa. Ne vaikuttavat vasta kahden, kolmen vuoden päästä.””

www.hs.fi

Puolustusteollisuus | Vihtavuoren ruutitehdas hipoo tuotantoennätyksiään, mutta syy ei löydy Ukrainasta vaan Yhdysvalloista

Laukaan Vihtavuoressa tehdään kohta ruutia kuin sotavuosina.
www.hs.fi www.hs.fi
 
Suomalaisella sotatarviketeollisuudella tilauskirjat täynnä
www.hs.fi

Puolustusteollisuus | ”Hurjaa” – Suomalaiset sotatarvikkeet viedään nyt käsistä maailmalla

Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti kysyntäpiikin Suomen puolustusteollisuudessa. Näyttää kuitenkin siltä, että useissa maissa osattiin varautua mahdolliseen sotaan jo ennalta.
www.hs.fi www.hs.fi

Lapua keskittyy ensi vuonna PV:n tilauksiin
Lapuan patruunatehtaan tuotteista menee noin 80 prosenttia vientiin. Kotimaan osuus on kuitenkin kasvamassa.

”Ensi vuonna tulee niin paljon tilauksia Puolustusvoimilta, että joudumme priorisoimaan. Puolustusvoimien tilaukset menevät tietenkin muiden ohi. Se kuuluu meidän tehtäväämme”, Helasmäki sanoo.

”Linjat ovat täynnä tuleviksi vuosiksi. Pitää löytää lisää vuoroja ja ihmisiä töihin. Tiettyjä linjoja pitää laajentaa.”
Klikkaa laajentaaksesi...
 
kimmo.j kirjoitti:
Ei maksa ei, mutta kun/jos katteet on muutenkin heikot, jokainen investointi on ponnistus.
Toisaalta varavoima vaatii säännöllistä ylläpitoa ja huoltoa. Se tarkoittaa lisää työtä ja kustannuksia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juuri näin. Yksityiselle toimijalle ei ole mitään väliä, vaikka kerran viidessä tai kymmenessä vuodessa päivän myynti jäisi toteutumatta. Polttoaine ei edes happane tankkiin samaan tapaan kuin marketin kylmäaltaat sulavat ja tuotteet pilaantuvat sähkökatkon tullessa.

Itse kysyisin huoltoasemayrittäjän roolissa, että jos tuollainen kriittinen puute on havaittu, niin miksi sitä ei ole korjattu verovaroilla? Myytävä tuote on jo nyt niin raskaasti verotettu, että ei luulisi olevan rahasta kiinni...
 
Yksi keino lisätä säätö voimaa olisi tarjota verohelpotuksia ja investointitukea lämpövoimaloiden muuttamiseksi CHP voimalaitoksiksi. Ilmojen kylmetessä sekä lämmityksen että sähkön tarve kasvaa eli mitä enemmän haketta/biokaasua palaa sitä enemmän myös sähköä syötetään valtakunnan verkkoon.
 
Creidiki kirjoitti:
Yksi keino lisätä säätö voimaa olisi tarjota verohelpotuksia ja investointitukea lämpövoimaloiden muuttamiseksi CHP voimalaitoksiksi. Ilmojen kylmetessä sekä lämmityksen että sähkön tarve kasvaa eli mitä enemmän haketta/biokaasua palaa sitä enemmän myös sähköä syötetään valtakunnan verkkoon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Minkä verran lienee Suomessa yksinomaan lämpövoimaa tuottavia voimalaitoksia nykyään? Olen ollut siinä käsityksessä, että lämpöä ja sähköä tuottavat CHP-laitokset olisivat meillä se tavanomaisin ratkaisu ainakin kaikilla haketta ja turvetta polttavilla voimaloilla.
 
Ikarus kirjoitti:
www.vls.fi

Rakennevaihtoehdot - Voimalaite Service Oy

www.vls.fi

Varavoiman hankkiminen ei ole hankalaa, ei ruokakauppaa sen takia tarvitse ''rakentaa''. Vaihtokytkin pääkeskukseen, pistoke seinään varavoiman syöttöä varten ja varavoimakone.

Kyse on pelkästään rahasta. Pieni marketti tai huoltoasema, tehon tarve 50 kVA, ei ne omalla moottorillakaan varustetut nyt aivan maltaita maksa tuossa teholuokassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mihin ainakaan polttoainetta jakeleva kylmäasema tarvitsisi tuon teholuokan varavoimaa?
Eikä olisi järkevämpää laittaa bensapumppuun litiumakkuvarmennus, ja mitoittaa se siten että akkusähköllä pumppaa tarvittaessa säiliön tyhjäksi asti. Normaalisti akku latautuu verkkosähköllä, poikkeustilanteessa säiliöt täyttävän säiliöauton kone tuottaa tarvittavan sähkön akun lataamiseen samassa ajassa kuin tankkien täyttäminen kestää. Teknisesti ylivoimaisesti järkevin ja kustannustehokkain toteutustapa, mikä vaatii vähiten sekä investointi- ettähuoltokustannuksia (säiliöautoja kun on paljon vähemmän kuin kylmäasemia, ja niissä on polttomoottori jo valmiiksi).
Kyse on vain ja ainoastaan siitä mikä taho tuon varmuuden vaatimat investoinnit maksaisi.

Ei kyllä pieni markettikaan noin suurta varavoimatehoa tarvitse kassajärjestelmään, kylmäkoneisiin sekä valaistukseen yhteensä. Myöskään lämmöntuotto vastuksilla aggregaatin tuottamalla sähköllä ei ole kovinkaan järkevä toimintamalli, ei välttämättä edes lämpöpumppua hyödyntäen talviolosuhteissa.
 
yle.fi

Nato-jäsenyys tarjoaa yllättävän avun Suomen huoltovarmuuteen tosipaikassa â tutustuimme satamaan, jonne pitkät tavarajunat saapuvat joka yö

Jos laivaliikenne Itämerellä jostain syystä estyisi, korvaava reitti löytyy Nato-Norjan suojaamasta satamasta Narvikista.
yle.fi yle.fi
Jos laivaliikenne Itämerellä jostain syystä estyisi, korvaava reitti löytyy Nato-Norjan suojaamasta satamasta Narvikista.

8:16•Päivitetty 9:00
Jari Tanskanen,
Markku Rantala

https://twitter.com/intent/tweet/?url=https://yle.fi/uutiset/3-12652821?text=Nato-j%25C3%25A4senyys%2520tarjoaa%2520yll%25C3%25A4tt%25C3%25A4v%25C3%25A4n%2520avun%2520Suomen%2520huoltovarmuuteen%2520tosipaikassa%2520%25E2%2580%2593%2520tutustuimme%2520satamaan%252C%2520jonne%2520pitk%25C3%25A4t%2520tavarajunat%2520saapuvat%2520joka%2520y%25C3%25B6&utm_medium=social&utm_source=twitter-share
https://twitter.com/intent/tweet/?url=https://yle.fi/uutiset/3-12652821?text=Nato-j%25C3%25A4senyys%2520tarjoaa%2520yll%25C3%25A4tt%25C3%25A4v%25C3%25A4n%2520avun%2520Suomen%2520huoltovarmuuteen%2520tosipaikassa%2520%25E2%2580%2593%2520tutustuimme%2520satamaan%252C%2520jonne%2520pitk%25C3%25A4t%2520tavarajunat%2520saapuvat%2520joka%2520y%25C3%25B6&utm_medium=social&utm_source=twitter-share

NARVIK, NORJA Matalalla roikkuvat pilvet estävät Narvikin satamasta näkemästä läheisten vuorten huippuja. Satamassa on käynnissä rahtialuksen lastaus. Noin 19 tuhannen asukkaan kaupunki ja sen satama sijaitsevat vuorten ympäröimänä, suojaisen Ofotvuonon itäisellä rannalla.
Satama on niin kiinteä osa kaupunkilaisten elämää, ettei kukaan kiinnitä huomiota, kun pitkät tavarajunat kulkevat joka yö kaupungin läpi.
Narvikista on tulossa Suomen huoltovarmuudelle tärkeä kauttakulkusatama. Jos konttialusten liikkuminen Itämerellä estyisi esimerkiksi hybridioperaation takia, vaihtoehdoksi jäisi merirautatieyhteys Pohjois-Norjan Narvikin tai Oslon satamien kautta.
Vilkkaimpina öinä jopa sata kontillista tavaraa viedään Narvikista Ruotsin Haaparantaan, sieltä edelleen Tukholmaan, Gävleen ja Osloon. Lastina on paljon kalaa, mutta myös teollisuuden ja kaupan tuotteita. Suomeen on toimitettu yksittäisiä kuljetuksia.
Esikatselukuva



Pohjois-Norjassa sijaitseva Narvikin satama pysyy sulana läpi vuoden Golfvirran ansiosta

Kansainvälisten rahtikuljetusten reitit muuttumassa​

Narvikin satamajohtaja Børge Kungan on juuri palannut Islannista, jossa on neuvoteltu säännöllisen liikenteen aloittamisesta Narvikin ja Islannin Reykjavikin välillä. Islannin kautta avautuisi uusia merirautatieyhteyksiä Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan.
– Säännöllinen liikenne on mahdollista aloittaa vielä tämän vuoden aikana, jos kaupallista kysyntää on riittävästi, sanoo Kungan.
Maantieteen vuoksi merikuljetukset ovat Suomelle elinehto, ja niiden turvaaminen lisää kiinnostusta etsiä Itämerelle korvaavia kuljetusreittejä.
– Poliittinen kiinnostus pohjoisen yhteyksiin on lisääntynyt. Samoin on lisääntynyt yritysten halua toimia siellä, sanoo varautumispäällikkö Jukka Etelävuori Huoltovarmuuskeskuksesta.
Geopoliittisen tilanteen muuttumisen ohella painetta pohjoisen reiteille lisää Euroopan suurten valtamerisatamien, kuten Hollannin Rotterdamin ruuhkautuminen. Pohjois-Norjan kautta tavarat liikkuvat nopeammin, ja kontit voidaan lastata suurista konttialuksista suoraan juniin.


Uusi kuljetusreitti Narvikista Suomeen. Grafiikka: Samuli Huttunen / Yle
Kungan mukaan keskustelu pohjoismaisten logistiikkayritysten kanssa yhteistyöstä on tiivistynyt Ruotsin ja Suomen Nato-hakemuksen jättämisen jälkeen.
– Nato siirtää toimintaansa kauemmas pohjoiseen. Narvikin satama logistisena solmukohtana on tärkeä sekä Ruotsille että Suomelle, jatkaa Børge Kungan.
Kriisitilanteessa Naton joukot rantautuisivat Narvikiin, ja turvaisivat meriyhteyden. Turvallisuuspoliittisesti satama on tärkeä, sillä sen kautta kulkee suuri osa Ruotsin puolella Kiirunasta louhittavasta rautamalmista. Pohjois-Atlantin puolustusliitto käyttää itsekin satamaa säännöllisesti omiin huoltokuljetuksiinsa.
Luonnonsatamana Narvik on ihanteellinen ympärivuotiseen liikenteeseen. Golfvirta pitää sataman sulana, vaikka talvi olisi ankara ja luminen.

Varautumispäällikkö Jukka Etelävuori Huoltovarmuuskeskuksesta sanoo, että Pohjois-Norjan satamat ovat huoltovarmuuden kannalta tärkeä vaihtoehto Itämeren merikuljetuksille häiriötilanteessa. Kuva: Markku Rantala / Yle

Voidaanko Itämeren laivaliikenne estää?​

Varautumispäällikkö Jukka Etelävuori pohtii voitaisiinko laivaliikennettä Itämerellä häiritä tai kokonaan estää.
Itämeren pohjassa kulkevien kaasuputkien räjäyttäminen antaisi mahdollisuuden aloittaa hybridioperaation, jossa Venäjä voisi lähettää omia sota-aluksia suojelemaan merenpinnan alaista omaisuutta. Samalla sota-alukset voisivat tehdä tarkastuksia lähellä liikkuviin aluksiin, ja häiritä liikennettä.
Tällöin rahtikuljetuksia voitaisiin siirtää Itämereltä Narvikiin tai muihin Pohjois-Norjan satamiin hyödyntäen Suomen ja Ruotsin välistä junarataa.
– Jos tulee meriliikenteen häirintää, ja halutaan estää joidenkin tuotteiden tulemista Suomeen, sitä (rataa) pystytään käyttämään osittain, sanoo varautumispäällikkö Jukka Etelävuori.
Pullonkaulana on Kiirunan ja Narvikin välisen rataosuuden ruuhkautuminen malmikuljetusten takia. Tällä hetkellä kontteja voidaan kuljettaa päivässä enintään sata molempiin suuntiin, mutta kuljetuksia voitaisiin priorisoida.
– Häiriötilanteessa on pohdittava, kuinka paljon kapasiteetista pystytään lohkaisemaan Suomelle, sanoo Etelävuori.
Etelävuoren mukaan olisi tärkeää, että reitti saataisiin kaupallisesti toimintaan nopeasti, jolloin sen käyttöä olisi helppo laajentaa mahdollisessa häiriötilanteessa.

Myyntijohtaja Marjut Linnajärvi Nurminen Logistics oyj:sta sanoo, että rautatierahdin määrä lisääntyy nopeasti Pohjoismaissa, kun kontteja siirtyy kumipyöriltä kiskoille. Syynä on rajusti kallistuva polttoaineen hinta. Kuva: Markku Rantala / Yle

Tavarakuljetukset siirtyvät rautateille​

Narvikin sataman konttikuljetusten laajentuminen Suomeen palauttaa käyttöön 1990-luvulla lähes tarpeettomaksi jääneen Ruotsin ja Suomen välisen radan.
Ensi vuonna on alkamassa 17 kilometriä pitkän Laurila-Tornio-Haaparanta-radan sähköistäminen. EU on myöntänyt 24 miljoonaa euroa maksavaan parannukseen 15 miljoonan euron tuen. Sähköistyksen valmistuttua suomalaisjunat voivat ajaa suoraan Ruotsin Haaparantaan, jossa kontit nostetaan norjalaisiin juniin.
– Tämä yhteys soveltuu kaikenlaiselle konttiliikenteelle mikä tulee Kauko-idästä, Euroopasta ja Amerikasta, sanoo myyntijohtaja Marjut Linnajärvi Nurminen Logistics oyj:stä.
Tällä hetkellä kontteja kulkee myös Vaasan ja Uumajan väliä liikennöivässä matkustaja-autolautassa.
Linnajärven mukaan uusi yhteys on toistaiseksi herättänyt enemmän kiinnostusta Keski-Euroopassa kuin Suomessa. Narvikista on yhteys Ruotsin ja Tanskan kautta Euroopan rataverkkoon.
– Keski-Euroopassa on toimijoita, jotka vievät Pohjoismaihin ja pohjoiseen tavaroita. Heitä kiinnostaa yhteys Islantiin paljon.
Voit keskustella aiheesta 13.10. kello 23:een saakka.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
ak.tied kirjoitti:
Neste aikoo lopettaa öljyn jalostamisen kokonaan. Siirtyy puhtaasti biopolttoaineisiin ja kiertotalouden ratkaisuihin (mitä ne ikinä ovatkaan).

www.hs.fi

Öljy | Neste selvittää raakaöljyn jalostuksen lopettamista reilun kymmenen vuoden päästä

Neste aloittaa strategisen selvityksen raakaöljyn jalostamisen lopettamisesta 2030-luvun puolivälissä. Yhtiön raakaöljyä jalostava Porvoon jalostamo keskittyisi uusiutuvien polttoaineiden valmistukseen.
www.hs.fi www.hs.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Suomi on siirtymässä aikaan jolloin ammoniakkia, vetyä, koksia, metaania ja polttoaineita tehdään synteettisesti ja bio/jätepohjaisista lähteistä. Ei se muutos tule yhdessä yössä, mutta se on meille äärimmäisen tärkeä muutos huoltovarmuuden kannalta ja irroittaa meidät tyystin tuosta naapurin terrorivaltiosta. Muutos vaatii valtavasti sähköä, sille tulee tarvetta eli uusia voimalaitoksia sekä paremmat siirtoyhteydet pitää rakentaa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top