Huoltovarmuus

[Jopuni]

Ei merkitystä oikeaan louhintaan ja itse tunneliin. Betoni segmentit muodostavat tiiviin tunnelin, bentoniitti ruiskutetaan kallion ja segmentti en väliin ..kallion pitäisi liikkua kunnolla, että se haittaisi liikennettä tunnelissa.

Lähinä mietin, syntyykö halkeamia joista vois alkaa vettä päästä tunneliin, sanotaanko vaikka 10 vuoden ajanjaksossa.

 

[Jabberwocky]

Lähinä mietin, syntyykö halkeamia joista vois alkaa vettä päästä tunneliin, sanotaanko vaikka 10 vuoden ajanjaksossa.

On kyllä ensimmäinen kerta, kun kuulen pohdittavan maannousun tekevän halkeamia betonirakenteeseen.

Jos nostat koko tunnelia tasaisesti joka kohdasta saman 9 mm vuodessa, niin mikäpä niitä halkeamia tekisi? Ota betonipalkki, tue se alta tasaisesti, ja nosta joka kohdasta saman verran, siten että tuki nousee 9 mm joka kohdassa. Halkeileeko?

Okei, nousuvauhdissa voisi ehkä olla päiden välillä jopa millin ero vuodessa. Jos itäpää nousee vuodessa 9 mm ja länsipää 10 mm, ja matkaa päiden välillä on 80 km, niin sadan vuoden aikana saadaan 10 cm korkeusero 80 km matkalle, eli tommonen 1,2 millimetriä kilometrillä. Sekin lähinnä tasaista kallistamista.

Ota kilometrin mittainen betonipalkki, nosta sitä tasaisesti joka paikasta metrin verran, ja kallista vielä tasaisesti niin että toinen pää nousee 1,2 milliä enemmän. Halkeileeko?

Eiköhän betonirakenteissa jouduta miettimään huomattavasti isompien liikkeiden sietämistä, alkaen vaikka ihan lämpölaajenemisesta ja -kutistumisesta. Yhden celsiusasteen lämpeneminen laajentaa betonia 12 milliä kilometrillä.

 

[ak.tied]

Trump uhkaa 500% tulleilla maita jotka Tuovat mm. uraania venäjältä. Jokos meillä pystytään käyttämään muutakin kuin z-uraania voimaloissa?

Tästä oli vuosia sitten puhetta.

 

[StepanRudanskij]

On kyllä ensimmäinen kerta, kun kuulen pohdittavan maannousun tekevän halkeamia betonirakenteeseen.

Jos nostat koko tunnelia tasaisesti joka kohdasta saman 9 mm vuodessa, niin mikäpä niitä halkeamia tekisi? Ota betonipalkki, tue se alta tasaisesti, ja nosta joka kohdasta saman verran, siten että tuki nousee 9 mm joka kohdassa. Halkeileeko?

Okei, nousuvauhdissa voisi ehkä olla päiden välillä jopa millin ero vuodessa. Jos itäpää nousee vuodessa 9 mm ja länsipää 10 mm, ja matkaa päiden välillä on 80 km, niin sadan vuoden aikana saadaan 10 cm korkeusero 80 km matkalle, eli tommonen 1,2 millimetriä kilometrillä. Sekin lähinnä tasaista kallistamista.

Ota kilometrin mittainen betonipalkki, nosta sitä tasaisesti joka paikasta metrin verran, ja kallista vielä tasaisesti niin että toinen pää nousee 1,2 milliä enemmän. Halkeileeko?

Eiköhän betonirakenteissa jouduta miettimään huomattavasti isompien liikkeiden sietämistä, alkaen vaikka ihan lämpölaajenemisesta ja -kutistumisesta. Yhden celsiusasteen lämpeneminen laajentaa betonia 12 milliä kilometrillä.

Nousu ei ole tasaista vaan tapahtuu lohkoina. Ne nousevat eri tahtiin keskenään ja yksi lohko voi myös kallistua toiseen nähden.

 

[Jabberwocky]

Nousu ei ole tasaista vaan tapahtuu lohkoina. Ne nousevat eri tahtiin keskenään ja yksi lohko voi myös kallistua toiseen nähden.

Oho. Nyt tuli sen verran kovaa settiä että laitakko vähän pointteria tuommoiseen lohkoina nousemiseen.

Normaalisti kaikki kartat maannoususta (esim. maanmittauslaitos) kertovat hyvinkin tasaisesta noususta, nousuvauhdin ero 1 mm/vuosi tulee vasta luokkaa 50 km matkalla. Jos tiedät merkittävästi isommista eroista, kerro tarkemmin. Menee toki aika offtopiciksi tässä huoltovarmuusketjussa.

 

[StepanRudanskij]

Oho. Nyt tuli sen verran kovaa settiä että laitakko vähän pointteria tuommoiseen lohkoina nousemiseen.

Normaalisti kaikki kartat maannoususta (esim. maanmittauslaitos) kertovat hyvinkin tasaisesta noususta, nousuvauhdin ero 1 mm/vuosi tulee vasta luokkaa 50 km matkalla. Jos tiedät merkittävästi isommista eroista, kerro tarkemmin. Menee toki aika offtopiciksi tässä huoltovarmuusketjussa.

Tuollaisissa yleisesityskartoissa on aina interpoloitu, se on helpoin tapa esittää asia. Olen nähnyt kartat mittauspisteistä/lohkoista ja niiden eroista ja keskustellut asiaa tutkineiden kanssa. Tavalliseen elämään ja rakentamiseen tuolla ei ole suurta merkitystä koska muutokset ovat hitaita. Joissakin paikoissa kalliorakentamisessa sillä voi olla merkitystä. Tällainen on mm. Olkiluodon ydinjätteenjemmausluola. Sen paikka on jouduttu valitsemaan niin, että se on yhtenäisen ison peruskallioblokin alueella eikä murroslinjan kohdalla.

 

[kolomaittis]

Tuollaisissa yleisesityskartoissa on aina interpoloitu, se on helpoin tapa esittää asia. Olen nähnyt kartat mittauspisteistä/lohkoista ja niiden eroista ja keskustellut asiaa tutkineiden kanssa. Tavalliseen elämään ja rakentamiseen tuolla ei ole suurta merkitystä koska muutokset ovat hitaita. Joissakin paikoissa kalliorakentamisessa sillä voi olla merkitystä. Tällainen on mm. Olkiluodon ydinjätteenjemmausluola. Sen paikka on jouduttu valitsemaan niin, että se on yhtenäisen ison peruskallioblokin alueella eikä murroslinjan kohdalla.

Ei sittenkään mitään.

 

[-TripleX-]

Lienee oikea aika ostaa raakaöljyä & polttoaineita huoltovarmuusvarastot täyteen.

Sekä Brent että WTI ovat alittaneet 60 taalan rajapyykin.