Rättisulkeiset olivat hauskoja. Luodaan kiireen tuntu, jolloin häslääjät alkavat häsläämään. Ehkä kartoittivat ketkä pystyvät toimimaan kiireessä.
Hyödyttömimmät asiat mitä teille koulutettiin vm-palveluksessa?
- Viestiketjun aloittaja Teille olen herra Majuri
- Aloitus PVM
Vonka
Supreme Leader
Ei sillä ollut mitään funktiota. Meilläkin tätä hupia oli tyyliin välillä suntispuku ja seuraavana jumalauta shortsit ja nasse. Kaksi minuuttia aikaa. Tätä hierottiin tunti ja sitten päälle tietysti tarkastettiin pinkat.
Kyllä se oli ihan pelkkää kakaroiden mälväystä. Toki minäkin nauroin muiden kanssa silloin, eikä meistä kukaan valittanut. Sen sijaan meidän simppualikeisarimme olivat aikanaan alokkaina itse valittaneet! Tämän sain kuulla heidän ryhmänjohtajaltaan myöhemmin siviilissä. Olivat teettäneet samoja juttuja. Niin se menee.
Sarek1
Ylipäällikkö
RVL files, 80 -luvun puoliväli:
Sattuipa kerran Budejovicessä niin, että talvipakkasten tultua alokkaana (3. saapumiserä eli lokakuu) harjoiteltiin kolme tuntia tuota ”kiireen tuntua”. Sissykomppanialle annettiin aina pari minuuttia aikaa ahtautua päädyn portaikosta kolmeen kerrokseen tupiin ja takaisin muotoon uuden varustuksen kanssa. Omassa tuvassa autettiin porukalla niitä, jotka olivat hitaampia. Mitään tavaraa ei saanut puuttua. Ainakin pari kertaa tulin kimpsujen ja kampsujen kanssa vyöryvän ihmismassan seassa portaat alas vaparilla kun jalat eivät koskeneet puserruksen keskellä portaisiin. Kouluttajat pyörittelivät päätään kun meille siirretty komppanian päällikkö komensi jäniksille vasempaan jalkaan tahtia ja touhu jatkui tiiman toisensa jälkeen. Lopulta jokseenkin kaikki vaatteet olivat päällä ja kun varusteiden vaihdon aikaikkunaa venytettiin lopulta kipenen verran pidemmäksi, niin päästiin piinasta.
Tunnin rättärit eivät tuntuneet myöhemmässä vaiheessa palvelusta enää miltään. Koettelemuksista selviytyminen kasvattaa ainakin sitkoa, vaikka touhussa ei olisi kovin paljoa järkeä.
Solidsnake
Respected Leader
Mitenhän onnistuisi kertausharjoituksissa yllä mainittu muistojen verestäminen
Mitä Mitä ?Helppo kysymys!
Tämä...
Ja sitähän harjoiteltiin pitkään ja hartaasti kunnes pääsi kiusaamaan alokkaita samalla asialla ja maksamaan ruudut ruutuina
Jos Sota menee tasan niin pinkat ratkaisevat !
PEMM
Eversti
Mutta eikös tätä samaa sitkoa saisi aikaan järkevälläkin koulutuksella, kuten tetsaamalla,evakuointia harjoittelemalla tai vaikka poteroita kaivamalla?
Nämä rättisulkeiset, motivaatiomontut sun muut tuntuu olleen olemassa vain, koska ne on kouluttajille ja varusmiesjohtajille helppoja ja hauskoja.
Mikfin70
Ylipäällikkö
Kyllä näin entisenä kouluttajana ja muutaman kerran rättisulkeisia vetäneenä, kyllä ne oli kouluttajalle paskaa myös. Niiden jälkeen joukko taas muisti hetken, että kello on muutakin kuin rippikoululahja ja paikalle tullaan käsketyssä varustuksessa.
PEMM
Eversti
Ja kun joka kerta järjestäytyessä, järjestäydyttiin useamman kerran, niin sillä oli sama funktio?
Itse epäilin, että sillä vain tapettiin aikaa, ettei saavuttaisi paikalle liian aikaisin.
Mikfin70
Ylipäällikkö
Yleensä kouluttaja antaa yhden ajan, sen jälkeen alijohtajat säätävät sen mukaan asioita. Muistan myös juosseeni tuvan ja järjestymispaikan väliä melkoisen monta kertaa ja aina oli jotain korjattavaa..milloin ei menyt jonossa, milloin kuului pulinaa jne. ja ei kyllä jäänyt traumoja.
Itse en koskaan rokottanut siitä. että joukko oli ajoissa paikalla, mutta joskus piti herätellä..
PEMM
Eversti
No ei, se oli vaan pelin henki. Samoin kuin ne lakki päässä syömisestä johtuneet satunnaisen asian kiertämiset. Ja ne parit rättisulkeiset oli vaan huvittavia.
Mutta jos turhia pitää hakea, niin kyllä ne noissa on.
Mikfin70
Ylipäällikkö
Näihin vaikuttaa todella paljon joukko itse ja sen sisäinen kuri. Joidenkin kanssa homma toimii ilman ylimääräistä motivointia ja osan kanssa pitää väntää ihan tosissaan, ennen kuin asiat menevät perille.
Samovarius
Ylipäällikkö
Rättisulkeisia mahtoi olla vain kerran alokasaikana, mutta elävästi jäi mieleen kun juuri ennen iltavapaita koko joukkue lähti kasarmin takamaastoon kenttälapioiden kanssa, koska motivaatio oli hukassa ja se piti kaivaa lumesta esiin.
PEMM
Eversti
Mutta kyllä silti hauskimpien harjoitusten joukossa oli, kun harjoiteltiin pasien käyttöä ilman paseja.
Sarek1
Ylipäällikkö
Meillä rättäreitä eivät vetäneet varusveijarit. Ryhmyrit ja kokelaat juoksivat mukisematta mukana kun sellaisia pidettiin. Ja niitä sattui kohdalle vain muutama. Alkuvaiheessa palvelusta tuo kolmen tunnin porrasjuoksu on mainitsemisen arvoinen ja loppuaikana kesäisen saapumiserän aloitettua alokkaana meillä oli kohtuullinen tunnin rättäri, joka oli aika pehmo. Tosin, siihen vaikutettiin itse vahvasti ja huolehdittiin, että omilla lapsilla oli kaikki rensselit kondiksessa ennen pihalle lähtöä. Kun itse oli koettu mitä oli koettu, koulutimme alokkaat eli ”lapset” hiukkasen etukenossa, jotta homma luistaisi hyvin.
Ei rättäreistä kannata järkeään menettää.
Ei rättäreistä kannata järkeään menettää.
Lapsi -sana oli oman yksikön tuolloisessa slangissa lyhennys opetuslapsesta. Se ei ollut tarkoitukseltaan vähättelevä eikä loukkaava.
Slangitermin isä oli eläkepäiviä lähellä olleen persoonallinen mutta erittäin pidetty toimiupseeriluutnantti, Sissi-Eki. Opetuslapsi oli hänen alati käyttämänsä määrite, samoin koulutusmuotona käytetty opetuslapsimuoto eli puolikaari. Sissi-Eki komensi kuiskaamalla tai korkeintaan hiljaa puhumalla, mikä terästi lapsilauman tarkkaavaisuutta äärimmilleen. Tosin, ääni kyllä kuului ja kantoi tarvittaessa. Kun me puistosissyt olimme vaihtamassa Rajakoulusta lomalla käydessämme junaa Riihimäellä pohjoiseen ja menimme piipahtamaan täyteen miehitetyssä asemaravintolassa, kuului erään pöydän äärestä yhtäkkiä kovalla äänellä huuto: ”Ei mutta täällähän on minun lapsia!” Ja sitten lomalla ollut Eki hätisti ”pummit” pöydästä pois kutsuen ja viittoen meikäläiset istumaan ja suunnittelemaan ravintolavaunun valtaamista. Dienst ist Dienst und Schnapps ist Schnapps, sano sakemanni.
Slangitermin isä oli eläkepäiviä lähellä olleen persoonallinen mutta erittäin pidetty toimiupseeriluutnantti, Sissi-Eki. Opetuslapsi oli hänen alati käyttämänsä määrite, samoin koulutusmuotona käytetty opetuslapsimuoto eli puolikaari. Sissi-Eki komensi kuiskaamalla tai korkeintaan hiljaa puhumalla, mikä terästi lapsilauman tarkkaavaisuutta äärimmilleen. Tosin, ääni kyllä kuului ja kantoi tarvittaessa. Kun me puistosissyt olimme vaihtamassa Rajakoulusta lomalla käydessämme junaa Riihimäellä pohjoiseen ja menimme piipahtamaan täyteen miehitetyssä asemaravintolassa, kuului erään pöydän äärestä yhtäkkiä kovalla äänellä huuto: ”Ei mutta täällähän on minun lapsia!” Ja sitten lomalla ollut Eki hätisti ”pummit” pöydästä pois kutsuen ja viittoen meikäläiset istumaan ja suunnittelemaan ravintolavaunun valtaamista. Dienst ist Dienst und Schnapps ist Schnapps, sano sakemanni.
Vonka
Supreme Leader
Meillä oli porukka, jossa onneksi sai sotilaskoulutusta ja hyvää ja myös kovaa sellaista, kunhan alokasajan vauva-alikersanttien typeryyksistä pääsimme. Myöhemmin kokelaana olinkin loppuajan sotajoukkueessa harjoituksesta toiseen, ja sinne sijoitetut olimme silläkin tavalla eri puusta kuin kasarmille jääneet alokaskouluttajat.
Alokasajalta on toki hyviä muistoja. Pistimme alikersantit heidän tullessaan viimeiseltä lomaltaan suihkuun vaatteineen, ja minä johdin henkilökohtaisesti toimintaa. Se oli oikein hauskaa. Siinä heille rättisulkeisia.
Muuten mieluummin ainakin itse latasin ja ammuin kuin leikin kasarmilla jotain alokasleikkejä. Mutta meitä on toki moneen junaan ja jokunen jäi laiturille.
Luottopakki
Kersantti
Hyödyttömin hyödyllinen homma oli sarkaramiinan hautaaminen ja sitten sen etsiminen sillä piikillä. Oma varmaan edelleen haudattuna sulkeiskentässä, kun etsijä onnistui löytämään pelkät sakarat, mutta piikitti muistijäljet perunapelloksi.
Hyödyttömin hyödytön homma oli istuutumaan harjoittelu. Jossa siis harjoiteltiin "riittävän kauan" mm. erottamaan "istukaa"-käskyä saksalaisesta toisen maailmansodan aikaisesta syöksypommittajasta.
Hyödyttömin hyödytön homma oli istuutumaan harjoittelu. Jossa siis harjoiteltiin "riittävän kauan" mm. erottamaan "istukaa"-käskyä saksalaisesta toisen maailmansodan aikaisesta syöksypommittajasta.