Juu ei siinä olisi kyseessä mitään hienoja moovseja ja askeleita. Se on raakaa peliä eloonjäämisestä, keskiaikaista hakkaamista ja se joka on vahvin voittaa.
Hyödyttömimmät asiat mitä teille koulutettiin vm-palveluksessa?
- Viestiketjun aloittaja Teille olen herra Majuri
- Aloitus PVM
Zero The Hero
Luutnantti
Papin oppitunnit, sosiaalikuraattorin oppitunnit yms ulkosotilaallnen humppa.
Ihmettelen kovasti että yleisiin hyviin käytöstapoihin liittyviä asioita kuten toimistokäyttäytymistä, lakin päästä ottamista, hautajaissaattueen kunnioittamista tai edes tahtimarssin harjoittelua pidetään jotenkin turhana. Tuntuu siltä, että typerää tai huonoa käytöstä suorastaan ihannoidaan.
Pinkan, punkan, yleissisteyden tai kaappijärjestyksen hierominen liittyy nimenomaan huolellisuuden ja tarkkuuden kasvattamiseen, jonka siviiliyhteiskunta on lyönyt laimin vuosikymmenien ajan. Samalla kasvatetaan asennetta siihen, että jokainen tupalainen vastaa omalla panoksellaan tuvan kokonaissuorituksesta. Valitettavasti tämäkin piilo-opetustarkoitus on joltakin päättävältä kaluunalta jäänyt valkenematta koska hyvistä käytännöistä on livetty.
Se, että kaikkia käytäntöjä ei perustella tai avata, johtuu siitä, että sotilaan on osattava toteuttaa saamiaan käskyjä vaikka ne eivät omalle herneelle avautuisikaan eikä kaikkea ehdi jokaiselle perustelemaan. Tätä kutsutaan kurinalaisuudeksi.
Onpa sodassa joskus niin ikävää, että joukot saattavat joutua tekemään omasta näkökulmastaan täysin päättömiä asioita joissa kuolee tai haavoittuu taistelijoita, mutta jotka kokonaisuuden kannalta johtavat toivottuun loppuasetelmaan. Myös operaatioturvallisuus usein estää perustelemasta kaikkia toimia tavan mosureille.
Hyvällä ampumataidolla, juoksukunnolla tai jonkin välineen käyttötaidoilla ei ole mitään merkitystä, jos taistelija kieltäytyy tai laistaa käsketyn tehtävän suorittamisesta kun vähän silmä välttää tai kun olosuhteiden takia ei vain huvita. Siksi näennäisesti turhat mutta henkisesti kasvattavat asiat ovatkin yhtäkkiä koulutusajan tärkeimpiä sisältöjä.
Toivottavasti tämä pikkuisen avaa siviilille, miksi PV:ssä tehdään niinkuin tehdään.
Ihmettelen kovasti että yleisiin hyviin käytöstapoihin liittyviä asioita kuten toimistokäyttäytymistä, lakin päästä ottamista, hautajaissaattueen kunnioittamista tai edes tahtimarssin harjoittelua pidetään jotenkin turhana. Tuntuu siltä, että typerää tai huonoa käytöstä suorastaan ihannoidaan.
Pinkan, punkan, yleissisteyden tai kaappijärjestyksen hierominen liittyy nimenomaan huolellisuuden ja tarkkuuden kasvattamiseen, jonka siviiliyhteiskunta on lyönyt laimin vuosikymmenien ajan. Samalla kasvatetaan asennetta siihen, että jokainen tupalainen vastaa omalla panoksellaan tuvan kokonaissuorituksesta. Valitettavasti tämäkin piilo-opetustarkoitus on joltakin päättävältä kaluunalta jäänyt valkenematta koska hyvistä käytännöistä on livetty.
Se, että kaikkia käytäntöjä ei perustella tai avata, johtuu siitä, että sotilaan on osattava toteuttaa saamiaan käskyjä vaikka ne eivät omalle herneelle avautuisikaan eikä kaikkea ehdi jokaiselle perustelemaan. Tätä kutsutaan kurinalaisuudeksi.
Onpa sodassa joskus niin ikävää, että joukot saattavat joutua tekemään omasta näkökulmastaan täysin päättömiä asioita joissa kuolee tai haavoittuu taistelijoita, mutta jotka kokonaisuuden kannalta johtavat toivottuun loppuasetelmaan. Myös operaatioturvallisuus usein estää perustelemasta kaikkia toimia tavan mosureille.
Hyvällä ampumataidolla, juoksukunnolla tai jonkin välineen käyttötaidoilla ei ole mitään merkitystä, jos taistelija kieltäytyy tai laistaa käsketyn tehtävän suorittamisesta kun vähän silmä välttää tai kun olosuhteiden takia ei vain huvita. Siksi näennäisesti turhat mutta henkisesti kasvattavat asiat ovatkin yhtäkkiä koulutusajan tärkeimpiä sisältöjä.
Toivottavasti tämä pikkuisen avaa siviilille, miksi PV:ssä tehdään niinkuin tehdään.
Viimeksi muokattu:
Odotinkin hieman jonkun perustelevan tätä aihetta. No mitäs. Jäsen @Zero The Hero tyhjensi pajatsoa valideilla perusteluilla. Eritoten tuosta ponnistaa silmään -yleinen tapakasvatus-....tuntuu surkealta ajatella, että vanhemmat ja yhteiskunta eivät enää inttiä lukuunottamatta VAADI HYVIÄ TAPOJA......niitä, jotka normisti hallittiin vielä muutama vuosikymmen sitten.
Sotilaan totteleminen on myös huomioon otettava pointti. Kyllähän totteleminen ja käskyjen noudattaminen on hierottava kirjaimellisesti sotilaan naamaan.
Sotilaan totteleminen on myös huomioon otettava pointti. Kyllähän totteleminen ja käskyjen noudattaminen on hierottava kirjaimellisesti sotilaan naamaan.
Umkhonto
Ylipäällikkö
@Zero The Hero listassa oli monta sellaista juttua, joita olen suuresti jäänyt intistä inhottavan siviilimaailmaan kaipaamaan. Tehdään kun annetaan tehtäväksi, ei selitellä vaan nostetaan käsi virheen merkiksi jos virhe tehdään, yhteisöllisyys ja kaveria ei jätetä- henki, yleinen reippaus ja suoraselkäisyys, hurtti huumori ja "välittävä vittuileminen",....
skärdis
Respected Leader
Kuitenkin samat sotilaat sitten hyppäävät aamulla vks:ään valittamaan ties mitä vaivaansa ja kaikki tietää mikä on pelin henki. Jos jokin homma ei huvita niin ei tarvitse tehdä mitään ja viikko-ohjelmasta voi valita itselleen sopivat palvelustehtävät.
Illalla sitten taas ollaan niin tosissaan ja tiukkana peiton saumojen kanssa - koska tarvitaan kuria ja tottelevaisuutta.
Kunnes taas seuraavana aamuna osa miehistä siirtyy naureskellen vemppaosastoon. Esimiehet vetävät liki kättä lippaan, että tottahan toki, meillä voi valita milloin koulutukseen osallistuu ja milloin ei..
skärdis
Respected Leader
On siinä pointtia, mutta kun niistä ei sittenkään pidetty kiinni.
Kyllä sen vähänkin nohevampi kaveri heti ensimmäisinä päivinä huomasi mikä on homman juju. Riittää, että on tekevinään. Toiminnan laadulla ei juurikaan väliä ja kun osa porukasta perseilee aivan omasta tahdostaan niin siinä sitä oltiin. Siinä joukossa keskitason suoritus ei mitään erityistä ponnistelua vaatinut.
Varmaankin tilanne on eri tehtävissä, joihin oli haettava vapaaehtoisesti. Niin fyysisen kuin muunkin toiminnan kannalta.
Jos itse olisi kutsuntaikäinen, niin lukisin Varusmieheksi-kirjasen hyvin tarkkaan tuollaisten tehtävien osalta.
Viimeksi muokattu:
Tai pysyttelee edes pois silmistä....näinhän se on. Wanha neuvo on ollut iät ajat: älä ole eka, mutta älä ole myöskään vika, pysy harmaassa massassa ja kaikki sujuu helposti.
Motivaation puuttuminen syystä tai toisesta tuottaa aina tuhtaa ja joka paikassa. Ihan sama se on opiskeluissa ja työelämässä, järjestötoiminnassa ym. Motivaatio on se Uno, ilman sitä homma kuin homma on eräänlaista piimävelliä.
Urpo
Alikersantti
Minusta nämä hautajaissaattueen tervehtiminen, suomen lipun tervehtiminen nostettaessa/laskettaessa kuuluvat sotilaan arkeen. Tietysti meilläkin oli niitä joilla oli omituisia tauteja ja vaivoja jos piti tehdä jotain epämielyttävää. Tosin, aikana jolloin itse harmaissa palvelin, oli myös yhteishenki ja ryhmäkuri erillainen mitä nykyään. Emme me katsoneet hyvällä jos joku aiheutti tahallaan toimillaan ongelmia, taikka vätysteli. Me oikeasti autoimme myös niitä, jotka joissain asioissa olivat toisia huonompia, jokaisella kuitenkin oli omat vahvuutensa.
Kuten sanottua, kuri on aivan varmasti ollut erillaista 60-70-luvun armeijassa mitä nyt, samoin tavat opettaa ja kouluttaa. Samoin oli varmasti kotikasvatuskin. Monet minun ikäpolven miehistä ja naisista kasvatti sodan kokeneet vanhemmat tai vanhempi. Omasta mielestäni jämerästi ja hyvin, siinä missä ylikersantti oli kurillaan jämähtämätön toi taas lotta äiti rauhaa ja rakkautta taloon. Tervehtimään opittiin pienenä, lippu tärkeäksi ja kunnioitus ennen kaikkea.
Vanhimman pojan kanssa kun juttelee, niin tulee välillä sellainen olo, että en ymmärrä enää mistään mitään kun puhutaan armeijasta. Toki emmehän me Herrat Korpraalit nyt muutenkaan upseerien hömpötyksiä ymmärrä. Mieleeni on jäänyt sellainen asia jonka kertoi. Hänen komppaniassaan oli 10 varusmiestä joilla oli sellaiset keliakia, laktoosi-intoleranssi allergiat. Kaikki oli huonosti, ruoka kurjaa ja pahaa, ei riittävästi ja siksi ei millään jaksa mitään. Ei kantaa, ei juosta eikä oikein marssiakaan. Samassa komppaniassa palveli poika jolla oli diapetes ja jonkin onnettomuuden jälkeen hieman ongelmia eripari jalkojen ja hitaan luonteenlaadun kanssa. Ensimmäinen porukka valitti aina jälkimmäinen ei koskaan. Jälkimmäinen auttoi toisia aina, yritti kaikkensa ja ei koskaan tuonut sairauttaan esille.
Jokainen voi arvata kumpaa osaa muut sen komppanian varusmiehistä ja esimiehistä arvosti ja kumpaa ei.
Myös voimme tavata heitä myöhemmin siviili elämässä ja osat ovat hyvin voineet vaihtua.
On tullut tavattua useampikin palvelustoveri vuosien varrella mitä erillaisimmissa paikoissa ja asemissa. Yleensä aina palaute on ollut positiivista.
Kuten sanottua, kuri on aivan varmasti ollut erillaista 60-70-luvun armeijassa mitä nyt, samoin tavat opettaa ja kouluttaa. Samoin oli varmasti kotikasvatuskin. Monet minun ikäpolven miehistä ja naisista kasvatti sodan kokeneet vanhemmat tai vanhempi. Omasta mielestäni jämerästi ja hyvin, siinä missä ylikersantti oli kurillaan jämähtämätön toi taas lotta äiti rauhaa ja rakkautta taloon. Tervehtimään opittiin pienenä, lippu tärkeäksi ja kunnioitus ennen kaikkea.
Vanhimman pojan kanssa kun juttelee, niin tulee välillä sellainen olo, että en ymmärrä enää mistään mitään kun puhutaan armeijasta. Toki emmehän me Herrat Korpraalit nyt muutenkaan upseerien hömpötyksiä ymmärrä. Mieleeni on jäänyt sellainen asia jonka kertoi. Hänen komppaniassaan oli 10 varusmiestä joilla oli sellaiset keliakia, laktoosi-intoleranssi allergiat. Kaikki oli huonosti, ruoka kurjaa ja pahaa, ei riittävästi ja siksi ei millään jaksa mitään. Ei kantaa, ei juosta eikä oikein marssiakaan. Samassa komppaniassa palveli poika jolla oli diapetes ja jonkin onnettomuuden jälkeen hieman ongelmia eripari jalkojen ja hitaan luonteenlaadun kanssa. Ensimmäinen porukka valitti aina jälkimmäinen ei koskaan. Jälkimmäinen auttoi toisia aina, yritti kaikkensa ja ei koskaan tuonut sairauttaan esille.
Jokainen voi arvata kumpaa osaa muut sen komppanian varusmiehistä ja esimiehistä arvosti ja kumpaa ei.
Myös voimme tavata heitä myöhemmin siviili elämässä ja osat ovat hyvin voineet vaihtua.
On tullut tavattua useampikin palvelustoveri vuosien varrella mitä erillaisimmissa paikoissa ja asemissa. Yleensä aina palaute on ollut positiivista.
Hilan lukko
Ylipäällikkö
Jos joku kokee kenttälapiolla tappamisen taidon puutteelliseksi, Pirkkalassa olisi kurssi, jossa käsitellään myös sitä.(MPK)
Lähitaistelu 2
koulutuskalenteri.mpk.fi
Umkhonto
Ylipäällikkö
Aika on varmaan minunkin kohdallani kullannut vm-palveluksen muistoja. Mutta ressuna käytyihin treeneihin listaamani asiat ovat kuitenkin valideja. Aika monta kaveria SA-organisaatiosta ottaisin koska tahansa meille hommiin ja laittaisin monta nykyistä työntekijää vastaavasti luiskaan...
Solidsnake
Respected Leader
Koska kurssin sanotaan olevan raskas, oletan lähitaistelun jossa lapio on osallisena tapahtuvan sillai, että lapiolla kaivetaan kuoppa johon lähituntumaan saapunut vastustaja tyrkätään, jonka jälkeen siistitään ympäristö, asetellaan sammalet takaisin. Vanhanmallisella putkivartisella ehkä huitoisin mieluummin, kun meitä ei koulutettu kaivamaan 40cm syvempiä monttujaJos joku kokee kenttälapiolla tappamisen taidon puutteelliseksi, Pirkkalassa olisi kurssi, jossa käsitellään myös sitä.(MPK)
Lähitaistelu 2
koulutuskalenteri.mpk.fi
Hilan lukko
Ylipäällikkö
Maisemointi on se haastavin osuus tässä savotassa.Koska kurssin sanotaan olevan raskas, oletan lähitaistelun jossa lapio on osallisena tapahtuvan sillai, että lapiolla kaivetaan kuoppa johon lähituntumaan saapunut vastustaja tyrkätään, jonka jälkeen siistitään ympäristö, asetellaan sammalet takaisin. Vanhanmallisella putkivartisella ehkä huitoisin mieluummin, kun meitä ei koulutettu kaivamaan 40cm syvempiä monttuja
Koko taistelukoulutus. Epäillä sopii, että nykyaikana(tai edes silloin kun varusmiehenä olin) porukka hyökkää käskystä syöksyen suoraan asemia päin kuin ww1 konsanaan,samalla kun takalinjan pojat antaa ilmatukea korkeassa poviasennossa. Vahva epäilys,että edes kapteenin esimerkki tuntemattoman tapaan ei pelastaisi.
skärdis
Respected Leader
Vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta ykkönenkin käymättä.Jos joku kokee kenttälapiolla tappamisen taidon puutteelliseksi, Pirkkalassa olisi kurssi, jossa käsitellään myös sitä.(MPK)
Lähitaistelu 2
koulutuskalenteri.mpk.fi
Ihanko oikeasti yhden päivän kurssista saa kaksi KH-vuorokautta?
Melkoista halpuuttamista kun tuo päivä pitänee sisällään varustamiset, varo-tunnit, ym. patsastelua. Tehokasta työaikaa niin vähän, että 0,5 KH-vrk olisi enemmän oikea.
Ehkä tuolla saadaan henk.koht ja MPK:n tilastot näyttämään hyviltä. Niin maan perusteellisen paljon KH-vuorokausia taas pidetty..
Oikeastihan sitä treenattiin aivan liian vähän, jos halutaan että se tulisi selkärangasta/ lihasmuistista silloin kun kova tilanne on päällä ..
Onhan täälläkin varmaan monesti ollut puhetta siitä kuinka montabprosenttia sotilaista toisessa maailmansodassa ampuivat tahallaan ohi.
Siinä vaiheessa kun oikeasri pitäisi tappaa toinen ihminen lapiolla, niin aika moni voi mennä lukkoon.
Viimeksi muokattu:
Tupajumi
Kersantti
Hyödyttömintä oli lähes koko erikoiskoulutuskausi. Miettikää nyt.. kävellä marssirumpu vyötäisillä ja naputella kyllästymiseen asti samoja väsyneitä biisejä: "Muistoja Pohjolasta", Ankkurit Ylös" ja "Vanhat Toverit".
Alunperin soittokunnat toimivat kai jonkinlaisina viestinviejinä muinaisilla taistelutantereilla, mutta tuskin ainkaan sataan vuoteen on enää näillä metodeilla sotatoimialueilla mitään hyötyjä saavutettu.
(Lievää sarkasmia. Olinhan ihan vapaaehtoisesti "pillipiipareihin" hakeutunut)
Alunperin soittokunnat toimivat kai jonkinlaisina viestinviejinä muinaisilla taistelutantereilla, mutta tuskin ainkaan sataan vuoteen on enää näillä metodeilla sotatoimialueilla mitään hyötyjä saavutettu.
(Lievää sarkasmia. Olinhan ihan vapaaehtoisesti "pillipiipareihin" hakeutunut)
Viimeksi muokattu:
skärdis
Respected Leader
Se varmaan helpottaa lyömistä, jos se toinen yrittää puolestaan riistää henkeäsi.
Olen joskus hyvin epäortodoksisesti päätellyt, että noin kolmasosa ikäluokasta on pystyvää ainesta sotilaaksi piste. Jos sotilaalle asetettavia vaatimuksia lisätään nykyisestä, niin kolmasosa ei enää toimi, puhutaan viidenneksestä.
Ja silti tuo kolmannes tarvitsee hyvän koulutuksen, kohtuullisen hyvät varusteet ja motivaation, hyvän ja taitavan johtamisen ja sen pitää tuntea tst-alue ja vihollisen temput. Ja jos ne ylemmät portaat onnistuvat luomaan taistelutilan, jossa ollaan ns. vahvoilla, sitten ollaan jo hyvällä mallilla.
Kiitos ja anteeksi.