Hyviä uutisia Suomesta - kansallista "hyvä me" -selkääntaputtelua

Totta hitossa pystyvät jos haluavat. Mutta kun eivät halua korottaa veroja meidän tasolle. Eihän palveluja saa ilman korkeita veroja.
Eikös tuo Sanderssi ollut näitä jutkuja mutu.Suomalaisten Ostovoimaa kun kehuisi Sanderssi niin alottasin twitteröinnin.
 
Ei tuota uutta pakolaisaaltoa tarvi masinoida suomeen Usasta käsin edes vappuna. Riittää kun yksi talipallo vuonna 2015 kehui Suomea älypuhelimella ja siitä on riittänyt iloa kansalaisilla. Syskowitzin pena Hoitamaan pakolaisten asioita.
 
Jahhah... tata taas. Noh, ketju selkeasti tarvitseekin vahan piristysta, joten laitan sen tassa - norjalaiset ovat tulossa! Tama osui ylimpana mainosbannerina aamun lehden netti-sivuilla, Suomeen kesalla, Naantaliin ja kylla, til Mummidalen!!

https://www.tallinksilja.no/mummipakke?gclid=EAIaIQobChMI6ueDwdTt2gIVwZEYCh1l5ACVEAEYASAAEgL3m_D_BwE

Tuskin turhaan huutelevat Norjan kruunujaan bitti-avaruuteen tæællækææn (hrmp!), tæmæ on aidosti iso juttu norskeille... ja Suomelle. Noi paketit on suomalaisen silmiin tollasseksi "tee iso osa siitæ itse -henkisiksi aika hintavia", mutta lopputulos kruunaa jne. Muistakaa jakaa turskahinnat noin kybællæ, ja sitten antaa noin 5 prossaa vielæ naapurille tasotusta niin avot, privyet! (sorry, vææræ naapuri pahus)
 
Noh tassapa hyvia uutisia Suomesta! Nuori heppu, tuleva Sarasvuo, en tieda, (toivottavasti ei)... mutta hienoa analyysia armeija-ajasta, ja muutenkin viimeinen pointti heimosta ja yhteisosta sai Fremeninkin kaltaisen sudeetti-suomalaisen nyøkkailemaan hyvaksyvasti.
Tohon viela 5-6 vuotta lisaa elamankokemusta ja hiukan vahemman saarnaava ote, niin aanestaisin (vaikka on rantahurri, niin kavi sentaan Haminan ja Kaartin, eika mitaan suffeli-Dragaa.. :))
Jos tammosia heppuja tulee jostain kielivahemmistosta, niin eikohan meilla enemmistolla ole jotain toivoa viela pystya selkeasti parempaan!
My spirits are lifted.

 
Somewhere between Finland and Sweden, a ship surges through the icy Baltic Sea with a strange white tower protruding, totem-like, from its deck. It may not look like it, but this tall spindle is a sail: the same winds buffeting people about on board channel through the 24-metre-high tower, providing clean, auxiliary power, just like the canvas sails of yesteryear.

Tuomas Riski, the man behind it all, stands at the base of the totem, introducing his invention to a group of note-scribbling journalists. He wears a light, navy suit, seemingly oblivious to the blasting Baltic winds. Above him the tower whirrs in the wind: at its peak it can reach 225 rotations per minute, pushing the ship past the tiny, pine-sprouting granite islands that pepper the Archipelago Sea. “You don’t think it’s making too much noise?” Riski asks, briefly furrowing his brow. In any case, the humming of this slender sail seems a small price to pay for the promise that it will cut fuel use by 300 tons a year, and significantly reduce the ship’s emissions in the process – helping to make this one of the cleanest passenger vessels in the world.
http://www.wired.co.uk/article/norsepower-flettner-rotor-sail-modern-ship-finland
 
CNN: Miksi Suomessa ovat radikaaleimmat kirjastot?

Juha-Pekka Tikka | 30.05.2018 | 08:04- päivitetty 30.05.2018 | 09:06

Uutiskanava esittelee suomalaista kirjastolaitosta ja designia.

CNN:n laaja juttu Miksi Suomi on maailman radikaaleimpien kirjastojen koti? Suomen kirjastoista ja niiden historiasta on uutiskanavan Style-osastolla.
Juttu alkaa kysymällä ”onko toista maata joka rakastaa kirjastojaan yhtä paljon kuin Suomi?”. Opetusministeriön tilaston mukaan Suomen 5,5 miljoonasta asukkaasta lähes kaksi miljoonaa lainaa kirjoja, tekee 49 miljoonaa vuosittaista kirjastokäyntiä ja lainaa vuodessa 68 miljoonaa kirjaa.

CNN kertoo Venetsian arkkitehtuuribiennaalista, jossa Suomi on sijoittanut parhaat palat ”kirjamaisesta” arkkitehtuuristaan” Mind-Building -näyttelyyn. Suomalaisten sanotaan pitävän julkisia tilojaan arvossa.

Mind-Buildingin kuraattori Anni Vartola esittelee CNN:lle kirjastorakennusten historiaa. Se alkaa Helsingin Rikhardinkadun kirjastosta 1881 ja päättyy Helsingin uuteen, marraskuussa avattavaan Oodiin. Vartolan mukaan historiallinen ajatus Suomessa on ollut sijoittaa arkkitehtuuriin niin, että tavalliset työtätekevät ihmiset haluavat tulla kirjastoon.

https://www.verkkouutiset.fi/cnn-miksi-suomi-on-maailman-radikaaleimpien-kirjastojen-koti/
 
CNN: Miksi Suomessa ovat radikaaleimmat kirjastot?

Juha-Pekka Tikka | 30.05.2018 | 08:04- päivitetty 30.05.2018 | 09:06

Uutiskanava esittelee suomalaista kirjastolaitosta ja designia.

CNN:n laaja juttu Miksi Suomi on maailman radikaaleimpien kirjastojen koti? Suomen kirjastoista ja niiden historiasta on uutiskanavan Style-osastolla.
Juttu alkaa kysymällä ”onko toista maata joka rakastaa kirjastojaan yhtä paljon kuin Suomi?”. Opetusministeriön tilaston mukaan Suomen 5,5 miljoonasta asukkaasta lähes kaksi miljoonaa lainaa kirjoja, tekee 49 miljoonaa vuosittaista kirjastokäyntiä ja lainaa vuodessa 68 miljoonaa kirjaa.

CNN kertoo Venetsian arkkitehtuuribiennaalista, jossa Suomi on sijoittanut parhaat palat ”kirjamaisesta” arkkitehtuuristaan” Mind-Building -näyttelyyn. Suomalaisten sanotaan pitävän julkisia tilojaan arvossa.

Mind-Buildingin kuraattori Anni Vartola esittelee CNN:lle kirjastorakennusten historiaa. Se alkaa Helsingin Rikhardinkadun kirjastosta 1881 ja päättyy Helsingin uuteen, marraskuussa avattavaan Oodiin. Vartolan mukaan historiallinen ajatus Suomessa on ollut sijoittaa arkkitehtuuriin niin, että tavalliset työtätekevät ihmiset haluavat tulla kirjastoon.

https://www.verkkouutiset.fi/cnn-miksi-suomi-on-maailman-radikaaleimpien-kirjastojen-koti/
Kiitos. Aina jos joku maailmalla kysyy mika on parasta Suomessa, vastaan: The Public Library system. Ja sitten lisaan etta on yksi viela tarkeampi, koyhan mamu-perheen vesalle seuraava, viela ainakin 80-luvulla aidosti elamaa muuttanut jarjestely kun ruuasta ei todellakaan kieltaydytty "eettisista", "uskonnollisista" tjms. syista - mina santsasin joka paiva koska olin kohtelias, eli sain lisaa keittajattarilta spadea aina, ja lahinna koska oli aina saatanallinen nalka. Mutsi Lahti kun olin 12 ja siihen loppui ihmeemmat kotona skruudaamiset vahaksi aikaa, kunnes rupesin itse laittamaan spadea. Meni about vuosi opetellessa, mutta ilmaista kouluruokaa (mita taalla rikkaassa Norjassa ei siis ole ollenkaan!!) en unohda koskaan. Life saver. Vilpiton kiitos.


 
Viimeksi muokattu:
Silakkalaatikko...aka..."piikkilankaeste... ;)
 
Silakkalaatikko...aka..."piikkilankaeste... ;)
Joo, noh, oli huonojakin paivia... lantturaaste rusinoilla nyt ei generally kohottanut myoskaan taisteluhenkea,, kuten ei uuni-sei juustokastikkeessa, sipatti (kinkkusuikaleita maitokastikkeessa), kesakeitto (pakastevihanneksia keitettyna maidossa), ja tomaattisilakat (jotka Jeesus todistaa oli voideltu pelkalla tomaattipyreella... perkeleellisen rynnakkohenkinen annos muuten!!)
 
Persvakoäijät saapuvat silloin, kun asiat menevät pieleen
1982027.jpg

Persvakoäijillä ei ole kiire, sillä he ovat yhteiskunnan voiteluainetta. Sisimmässään he aavistavat, että ilman heitä pyörät jumittuisivat paikoilleen. Kuva: Panu Salonen

On olemassa elintärkeä ihmisjoukko, joka on julkisuudelle näkymätön. Heikäläisiä ei haastatella aamutelevisiossa. He eivät näy iltapäivälehtien otsikoissa. Heidän tekemisiään ei seurata somessa vaikka pitäisi. He eivät bloggaa eivätkä tubeta.
Puhun nyt heistä, jotka saapuvat, kun asiat menevät vikaan. Puhun persvakoäijistä.
Sillä kun viemäriputki halkeaa ja lokavesi tulvii kadulle, apuun eivät riennä hipsterit jopoillaan. Asfalttimurtuman reunalla eivät kilise nenärenkaat. Siellä eivät komeile rastapipot eivätkä pasteeraa muotibloggarit kuin korkeintaan ottamassa onnettomuusselfieitä.

Sen sijaan paikalle ilmaantuu omenavartaloiden ponteva rivistö. Huomioliivit päällä nämä miehet kyykistelevät putken äärellä valkoiset persvaot vilkkuen.

Lähes säännönmukaisesti he ovat miehiä. Sillä kuka marssii kotiimme, kun pesukone on laskenut alleen? Kuka tulee vaihtamaan rikkoutuneen lieden? Kuka oikoo kolariauton pellit? Ketkä korjaavat maanteiden routavauriot, rakentavat pyörätiet ja ajavat kärsivällisinä oranssia jyrää? Ketkä saapuvat iltahämärissä hakemaan pois työkoneet ja lastaavat ne varoitusääntä tuuttaavaan rekkaan?

He ovat harvoin neuvottomia, sillä he tietävät, mitä pitää tehdä. Usein he ovat hieman myöhässä, mutta se ei haittaa. Persvakoäijillä ei ole kiire, sillä he ovat yhteiskunnan voiteluainetta. Sisimmässään he aavistavat, että ilman heitä pyörät jumittuisivat paikoilleen.

Persvakoäijien hiljainen joukko ei ole mediaseksikäs. Luovan luokan mielestä he tapaavat äänestää aivan vääriä puolueita. Tälle ei voi mitään, sillä heitä on lähes mahdotonta korvata.
Asianajajien, puhelinmyyjien, opintoneuvojien ja urheilutoimittajien työt hoidetaan ennen pitkää robottivoimin. Automatisaatio saattaa viedä lopulta jopa kosmologien työt. Mutta persvakorobottia ei mikään tietokoneohjelma pysty ohjailemaan, sillä kädentaidon ja tilanneälyn kombinaatio on ihmisyyttä puhtaimmillaan.
Robotit pystyvät kasaamaan autoja ja muita monimutkaisia vempeleitä, sillä niiden rakentamiseksi on suoraviivainen ohje. Toimiva laite kun voidaan kyhätä kasaan pohjimmiltaan vain yhdellä tavalla.

Mutta laitteet voivat rikkoutua miljoonilla erilaisilla tavoilla. Ja kuten kokemuksesta tiedämme, aina yllättäen.

Tässä ollaan entropian määrittelyn ytimessä: hyvin järjestettyjä tiloja on vain kourallinen, epäjärjestyneitä ziljoonittain. Siksi epäjärjestys tulee aina voittamaan.

Jokin menee vääjäämättä aina vikaan, nyt ja tulevaisuudessa. Sen takaavat fysiikan lait ja entropian ankara laulu.

Epäjärjestyksen lisääntymistä ei voi estää. Sitä voi vain yrittää korjailla. Kutsumalla persvakoäijät hätiin.

Kun siis näette esimerkiksi ojaan kaatuneen maitolastin ja sen äärellä keski-ikäisiä äijiä viittoilemassa, puhumassa kännykkään ja könyämässä perävaunun teliakselien alle, ajatelkaa näin: tässä konkreettinen syy, miksi ihmislaji on kavunnut tämän planeetan valtiaaksi.

Hattu siis päästä tuolle joukolle. Varsinkin näinä päivinä, jolloin uutisvirrasta tuntuu löytyvän niin vähän hatunnoston arvoista.

Mutta voi sitä riemua, kun joskus - äärimmäisen harvoin - katua ajoi ulkomaanelävä! Millaista siellä mahtoi olla? Miten sinne pääsisi?

Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa.
https://www.ess.fi/Mielipide/blogit/kari-enqvist/art2462446
 
Nykypäivänä koulun sapuskat ovat onneksi pääsääntöisesti hyviä. Tietysti sinne on ollut pakko laittaa pari killeriä, kuten viljainen puutarhurinkeitto, joka pohjimmiltaan kesäkeitto ryyneillä (eli mauton) = ihan syötävä mauton mättö. Kuitenkin reseptiin on lisätty lipstikka tai jokin muuta yrtti, jota on isketty keittoon n. 1/3 raaka-aineiden painosta jolloin maitopohjaisen keiton maku muuttuu ihanan virtsanomaiseksi. Ja vuodesta toiseen, vaikka noina päivinä biojätteeseen tulee ennätysmäärä tavaraa.
 
Mielestäni tämä kuvastaa hyvin meidän yhteiskuntaa ja koko planeetan toimintaa. Ne Naiset ja Miehet, jotka todella ovat niitä alojensa osaajia pitää yhteiskuntiennrattaat pyörimässä ja voideltuna. Mutta se suhde, jota sanon "toimintasuhteeksi" eli persvakohenkilöiden määrä niihin kädettömiin ja kyvyttömiin jonninjoutaviin henkilöihin, on erittäin heikko nykyään ja huononee koko ajan, erityisesti suomessa.
 
Suomea suitsutetaan maailmalla: Paras, hämmästyttävä – mitä he oikein tekevät?

Kasperi Summanen | 18.06.2018 | 10:34- päivitetty 18.06.2018 | 10:41

Onnellisuus kumpuaa tutkijoiden mukaan yhteiskunnasta eikä suomalaisista itsestään.

Onnellisuusvertailuissa pärjäävät maat kiehtovat muualla eläviä, tanskalaisen Happiness Research Institute -ajatushautomon toimitusjohtaja Meik Wiking toteaa BBC:lle.

BBC:n jutussa ruoditaan Suomen ykköspaikkaa World Happiness Report -onnellisuusvertailussa. Jutussa huomautetaan, että suomalaiset tuntevat itse lähinnä hämmästystä tuloksesta.
– Pohjoismaalaiset ja erityisesti suomalaiset, ovat emotionaalisesti sisäänpäinkääntyneitä. He saavat harvoin korkeita pisteitä ilon tai vihan ilmaisussa. He ovat varsin erilaisia kuin esimerkiksi Latinalaisesta Amerikasta tulevat, Meik Wiking arvioi.
Hänen mukaansa onnellisuus merkitsee suomalaisille pikemminkin hillittyä, tasapainoista ja turvallista elämää.

British Columbian yliopiston emeritusprofessori ja yksi onnellisuusvertailun tekijöistä, John Helliwell selittää suomalaisten oman mielipiteen ja vertailun tuloksen eroa kyselyn todellisella rakenteella. Hänen mukaansa kyse ei ole tunteiden tutkimisesta vaan elämänlaadun määrittämisestä. Siinä Suomi on ykkönen.
– Elämänlaatuun vaikuttavat tekijät ovat terve eliniänodote ja vahva BKT asukasta kohden. Siihen kuuluu myös asioita kuten kyky pitää toisista huolta, se että on joku johon tukeutua vaikeina aikoina ja vapaus päättää itse omasta elämästään ja henkilökohtainen tuki, Helliwell listaa.

Tämän vuoden onnellisuusvertailussa haastateltiin ensimmäistä kertaa maahanmuuttajia. Suomi sai maahanmuuttajaväestöltä käytännössä samat pisteet kuin kantaväestöltäkin. Tutkijoiden mukaan se merkitsee sitä, ettei ”onnellisuus” ole sisäsyntyisesti suomalaista vaan juontaa juurensa siitä, miten suomalaista yhteiskuntaa pyöritetään.

BBC suitsuttaakin Suomea maasta taivaaseen.
– Suomea hallitaan tehokkaalla myötätunnolla ja perustavanlaatuisella ihmisoikeuksien kunnioituksella. Se on eräs maailman parhaista paikoista tulla äidiksi ja sen koulutusjärjestelmä on maailman parhaita. Se on hämmästyttävän hyvä ympäristöpolitiikassa, sukupuolten tasa-arvossa ja työelämän tasapainottamisessa, jutussa todetaan.

Kaiken tämän sanotaan luovan kansakunnan, joka on muita tyytyväisempi elämäänsä, vaikka sen näyttäminen ei kuuluisikaan kulttuuriin.
– On tosiaankin mahdollista olla ulospäin kärttyisä ja silti elää maailman onnellisimmassa paikassa.

Professori Helliwell muistuttaa, etteivät kaikki onnellisuutta kaipaavat mahdu muuttamaan Suomeen. Hänen mukaansa onnellisuustutkimusten todellinen opetus onkin kysyä, mitä suomalaiset oikein tekevät ja miten se voidaan toistaa muualla.
– Ja mitä suomalaisiin tulee – heidän pitäisi ottaa vähän rennommin ja nauttia onnellisuudestaan.

https://www.verkkouutiset.fi/suomea...a-paras-hammastyttava-mita-he-oikein-tekevat/
 
Tässä arvostettua Suomalaista huippuasiantuntemusta:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/...lamantyostaan-ihmisen-mielikuvitus-pahuudessa

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta elämäntyöstään: Ihmisen mielikuvitus pahuudessa on rajaton

Helena Ranta (s. 1946) on tehnyt mittavan uran oikeushammaslääkärin työssään sekä useiden kansainvälisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä. Päätyönään hän on tutkinut onnettomuuksien ja väkivaltaisten konfliktien kuolonuhreja. Ranta on tunnettu asiantuntija, joka vielä eläkepäivinään viettää pitkiäkin ajanjaksoja tutkiessaan joukkohautoja ympäri maailmaa. Hän aikoo tehdä työtään niin kauan, kuin hänen apuaan tarvitaan.
Myös kuolleilla on ihmisoikeudet. Niihin kuuluu se, että heidät haudataan nimeään kantaviin hautoihin ja että omaiset saavat tietää, mitä heille on tapahtunut.


Pelkoa ei työkentällä saa näyttää ainakaan konfliktien osapuolten edessä. Siinä Ranta onkin onnistunut, mikäli hänen mainettaan uskoo – tinkimätön ja totuudenmukainen nainen saa suurmiehetkin tutisemaan istuntosaleissa.
Helena Ranta on esitelty naisena, jota diktaattoritkin pelkäävät.
 
Back
Top