Ihanteellinen ryhmä/joukkue rakenne?

Jotenkin tuli mieleen Korkeajännityksistä tuttu tilanne jossa brittijoukkuetta johtava nuori upseeri on täysiverinen tollo ja kokenut kersantti varajohtajana hoitaa homman. Tiedän toki meikäläisetkin varajohtajat suorastaan korvaamattomiksi :rolleyes: mutta ihan noin heikko ei tilanne meillä taida onneksi olla.
Toisaalta miehen luonteen näkee vasta sodassa.... Harjoitelu on yksi asia valmistautumisessa mutta luonteelleen ei kukaan voi mitään. Toki pelon voi oppia voittamaan mutta....
 
Tappionsietokyky. 4 taistelijan partio voi toimia paremmin, jos yksi haavoittuu. 3 taistelijan partiosta yksi on poissa pelistä, toinen hoivaa sitä yhtä ja yksi mies vain jatkaa taistelua. Ei tuo 3 taistelijan partiokaan toki huono olisi. Siitä ei vaan mielestäni saa mielekkäitä partioita tehtyä.

Jos saisin kokonaan rakentaa systeemin uusiksi, niin tekisin näin:
- Ryhmänjohtaja + lämäri.
- kvkk+nlawmies
- kvkk+nlawmies
- kiväärimies+kiväärimies+kiväärimies
- kiväärimies+kiväärimies+kiväärimies

Tällöin raskaammat aseet (kvkk + nlaw) olisivat tukiroolissa ja kaksi kolmen miehen partiota liikkuvampia. Olisi enemmän pelivaraa ja mahdollisuuksia. Tappioiden tullessa kolmen miehen partioista yksi mies häippäisisi korvaamaan kaatuneen/haavoittuneen kvkk/nlaw-miehen ja toiminta jatkuisi vielä. Yhden miehen kuoleminen ja yhden haavoittuminen mahdollistaisi vielä ryhmän toiminnan, koska lämäri hoitaa haavoittuneen ja kuollut on kuollut...jäljelle jäisi yhä ryhmänjohtaja, toimivat kvkk:t ja nlawit, sekä kaksi kahden miehen taisteluparia.

NLAW ei ole mikään tulitukiase, se on panssarintorjuntaase! Tulitukeen kelpaavat konekiväärien ohella kranaattipistoolit ja ladattavat singot sirpalelaukauksilla. Ja milloin kk:n ja NLAW:n tuliasemat edes osuvat samoille paikoille? (kun kyse on panssarintorjunnasta)

Yleensäkin lähipstohjuksen tuominen orgaaniseksi osaksi ryhmää on huono idea, koska:
A: Lähipstohjuksen kantamaa harvoin kyetään kunnolla hyödyntämään ryhmätason toiminnassa.
B: Kymmenkiloisen putken raahaaminen mukana tekee jv-taistelijasta kyvyttömän hoitamaan omaa jv-taistelijan tehtäväänsä. Joku 3-4 kiloinen kertasinko vielä menettelee...

Jalkaväen tehtävä on jalkaväen taistelu, siis taistelu kiväärikaliiperisilla aseilla, heitteillä, tähyspanoksilla ja tarvittaessa vaikka paljain käsin. Pst-aseet (kertasingot) ovat vain eräänlainen välttämätön paha, mutta panssarintorjunnasta ei saa muodostua kiväärijalkaväen päätehtävä. Sitä varten on pst-aselaji.

Mikäli panssarintorjuntavoimaa pitää jv-joukoissa lisätä, se tehdään lisäämällä jv:n tueksi erillisiä, pst:n erikoistuneita ryhmiä tai partioita, ei ylikuormittamalla jalkaväkeä. Tarvittaessa voidaan myös lisätä kertasinkojen määrää ryhmässä.

NLAW:n tuominen ryhmätasolle saattaa olla harkitsemisen arvoinen vaihtoehto uudistetussa tst-tavassa, mutta epäilen kuitenkin, että tällöinkin parempi vaikutus saadaan keskittämällä pst-aseet omiin ryhmiinsä ja jv omiinsa.
 
Tappionsietokyky. 4 taistelijan partio voi toimia paremmin, jos yksi haavoittuu. 3 taistelijan partiosta yksi on poissa pelistä, toinen hoivaa sitä yhtä ja yksi mies vain jatkaa taistelua. Ei tuo 3 taistelijan partiokaan toki huono olisi. Siitä ei vaan mielestäni saa mielekkäitä partioita tehtyä.

Jos saisin kokonaan rakentaa systeemin uusiksi, niin tekisin näin:
- Ryhmänjohtaja + lämäri.
- kvkk+nlawmies
- kvkk+nlawmies
- kiväärimies+kiväärimies+kiväärimies
- kiväärimies+kiväärimies+kiväärimies

Tällöin raskaammat aseet (kvkk + nlaw) olisivat tukiroolissa ja kaksi kolmen miehen partiota liikkuvampia. Olisi enemmän pelivaraa ja mahdollisuuksia. Tappioiden tullessa kolmen miehen partioista yksi mies häippäisisi korvaamaan kaatuneen/haavoittuneen kvkk/nlaw-miehen ja toiminta jatkuisi vielä. Yhden miehen kuoleminen ja yhden haavoittuminen mahdollistaisi vielä ryhmän toiminnan, koska lämäri hoitaa haavoittuneen ja kuollut on kuollut...jäljelle jäisi yhä ryhmänjohtaja, toimivat kvkk:t ja nlawit, sekä kaksi kahden miehen taisteluparia.

NLAW ei ole mikään tulitukiase, se on panssarintorjuntaase! Tulitukeen kelpaavat konekiväärien ohella kranaattipistoolit ja ladattavat singot sirpalelaukauksilla. Ja milloin kk:n ja NLAW:n tuliasemat edes osuvat samoille paikoille? (kun kyse on panssarintorjunnasta)

Yleensäkin lähipstohjuksen tuominen orgaaniseksi osaksi ryhmää on huono idea, koska:
A: Lähipstohjuksen kantamaa harvoin kyetään kunnolla hyödyntämään ryhmätason toiminnassa.
B: Kymmenkiloisen putken raahaaminen mukana tekee jv-taistelijasta kyvyttömän hoitamaan omaa jv-taistelijan tehtäväänsä. Joku 3-4 kiloinen kertasinko vielä menettelee...

Jalkaväen tehtävä on jalkaväen taistelu, siis taistelu kiväärikaliiperisilla aseilla, heitteillä, tähyspanoksilla ja tarvittaessa vaikka paljain käsin. Pst-aseet (kertasingot) ovat vain eräänlainen välttämätön paha, mutta panssarintorjunnasta ei saa muodostua kiväärijalkaväen päätehtävä. Sitä varten on pst-aselaji.

Mikäli panssarintorjuntavoimaa pitää jv-joukoissa lisätä, se tehdään lisäämällä jv:n tueksi erillisiä, pst:n erikoistuneita ryhmiä tai partioita, ei ylikuormittamalla jalkaväkeä. Tarvittaessa voidaan myös lisätä kertasinkojen määrää ryhmässä.

NLAW:n tuominen ryhmätasolle saattaa olla harkitsemisen arvoinen vaihtoehto uudistetussa tst-tavassa, mutta epäilen kuitenkin, että tällöinkin parempi vaikutus saadaan keskittämällä pst-aseet omiin ryhmiinsä ja jv omiinsa.
 
Toisaalta miehen luonteen näkee vasta sodassa.... Harjoitelu on yksi asia valmistautumisessa mutta luonteelleen ei kukaan voi mitään. Toki pelon voi oppia voittamaan mutta....

Ja sodassakin tilanteet muuttuvat. Vahvakin saattaa kulua loppuun.
 
NLAW ei ole mikään tulitukiase, se on panssarintorjuntaase! Tulitukeen kelpaavat konekiväärien ohella kranaattipistoolit ja ladattavat singot sirpalelaukauksilla. Ja milloin kk:n ja NLAW:n tuliasemat edes osuvat samoille paikoille? (kun kyse on panssarintorjunnasta)

Yleensäkin lähipstohjuksen tuominen orgaaniseksi osaksi ryhmää on huono idea, koska:
A: Lähipstohjuksen kantamaa harvoin kyetään kunnolla hyödyntämään ryhmätason toiminnassa.
B: Kymmenkiloisen putken raahaaminen mukana tekee jv-taistelijasta kyvyttömän hoitamaan omaa jv-taistelijan tehtäväänsä. Joku 3-4 kiloinen kertasinko vielä menettelee...

Jalkaväen tehtävä on jalkaväen taistelu, siis taistelu kiväärikaliiperisilla aseilla, heitteillä, tähyspanoksilla ja tarvittaessa vaikka paljain käsin. Pst-aseet (kertasingot) ovat vain eräänlainen välttämätön paha, mutta panssarintorjunnasta ei saa muodostua kiväärijalkaväen päätehtävä. Sitä varten on pst-aselaji.

Mikäli panssarintorjuntavoimaa pitää jv-joukoissa lisätä, se tehdään lisäämällä jv:n tueksi erillisiä, pst:n erikoistuneita ryhmiä tai partioita, ei ylikuormittamalla jalkaväkeä. Tarvittaessa voidaan myös lisätä kertasinkojen määrää ryhmässä.

NLAW:n tuominen ryhmätasolle saattaa olla harkitsemisen arvoinen vaihtoehto uudistetussa tst-tavassa, mutta epäilen kuitenkin, että tällöinkin parempi vaikutus saadaan keskittämällä pst-aseet omiin ryhmiinsä ja jv omiinsa.

Pst ei ole oma aselajinsa vaan se kuuluu jalkaväkeen. Panssarintorjujat ovat vain erikoiskoulutettuja jääkäreitä. Olen eri mieltä lähipstohjuksesta. Ensinnäkin vaikka maksimikantamaa ei voitaisikaan käyttää ryhmän taistelussa, on se silti tehokas kaikkia panssareita vastaan. Sama sanoa, että ACOG ei sovi ryhmätasalle, koska metsässä näkee vain 200 metriä eteenpäin. Se on taas JJ:n päätettävissä miten ryhmittää joukkueensa. Paremman kantaman aseilla ryhmien psttuli voidaan tehokkaammin keskittää, kun ryhmiä ei tarvitsee laittaa niin suppuun, koska kantamat mahdollistavat joustavammin ryhmittämisen.
 
Pst ei ole oma aselajinsa vaan se kuuluu jalkaväkeen. Panssarintorjujat ovat vain erikoiskoulutettuja jääkäreitä. Olen eri mieltä lähipstohjuksesta. Ensinnäkin vaikka maksimikantamaa ei voitaisikaan käyttää ryhmän taistelussa, on se silti tehokas kaikkia panssareita vastaan. Sama sanoa, että ACOG ei sovi ryhmätasalle, koska metsässä näkee vain 200 metriä eteenpäin. Se on taas JJ:n päätettävissä miten ryhmittää joukkueensa. Paremman kantaman aseilla ryhmien psttuli voidaan tehokkaammin keskittää, kun ryhmiä ei tarvitsee laittaa niin suppuun, koska kantamat mahdollistavat joustavammin ryhmittämisen.

Eikö ole parempi esimerkiksi laittaa tarvittaessa jääkärijoukkueen matkaan komppaniasta vahvistukseksi 3-4 Nlaw-miehen partio kuin hajauttaa/ripotella kalliit aseet organisaatiossa niin alas ettei ylemmille tasoille jää enää mitään resursseja peliliikkeisiin? Vähän sama asia kuin taistelupanssarien käytössä siis. Tai sitten pitää unohtaa hankittaviin määriin liittyvät realiteetit.
 
Juuri tätät tarkoitan. Pst toki on osa jalkaväkeä aselajina(siis on koulutushaara eikä aselaji), mutta se, että kiväärijalkaväelle tarjotaan kaksoisroolia sekä pst- että kiväärimiehinä, on minusta väärä ajattelutapa. Toki jokaisen kiväärimiehenkin on tarvittaessa kyettävä käyttämään lähipst-aseita, mutta päätehtävä on kuitenkin taistella vihollisen jalkaväkeä vastaan. Pst-miehillä taas työnjako on täysin päinvastainen. Panssareiden torjunta on päätehtävä, ja jalkaväkeä vastaan taistellaan vain, mikäli panssareita ei ole tuhottavaksi tai oman nahan suojeleminen sitä vaatii. Jo pelkästään tuliasemien valinnassa törmätään melkoisiin ristiriitoihin, jos samoista asemista on tarkoitus tuhota tehokkaasti sekä vihollisen panssarit, että taistella jalkaväkeä vastaan. Lisäksi raskaiden pst-aseiden mukana kuljettaminen tekee kiväärimiehen tehtävän suorittamisesta melkoisen vaikeaa.

On tietenkin mahdollista kouluttaa ja varustaa kaikki kivääriryhmät vaikka Spike/TOW -kalustolla ja kuljettaa sitten vehkeet ajoneuvossa ja ottaa ne käyttöön tarvittaessa, mutta tällöinkin on huomattava, että ohjusampumalaitteen käyttöön ottanut ryhmä käytännössä muuttuu pst-ryhmäksi, eikä ohjusta käyttäessään kykene kiväärijalkaväen tehtäviin.

Edelleen, mikäli raskaat pst-aseet kuuluvat mielestäsi ryhmätasolle, niin pitäisikö sinne lisätä myös Stinger-laukaisin ja puikkoja (jos tulee heko), kumivene (vesistön ylitykseen), kranaatinheitin (välittömän epäsuoran antamiseen) tai vaikka soppatykki siltä varalta, että joudutaan liian kauaksi huollosta? Vai onko kuitenkin parempi luottaa siihen, että ylempi johtoporras tarvittaessa vahventaa ja antaa käyttöön tiettyjä joukkoja ja materiaalia, ja pyrkiä hoitamaan sitä omaa spesifiä tehtävää. Ja ei, meidän budjetilla ei ole varaa kylvää kalliita pst-aseita tulitukiaseiksi sellaisille joukoille, joiden päätehtävä ja koulutus on jotain muuta kuin panssarintorjunta.
 
Mielestäni uudet 9 miehen ryhmät ovat toimivia kokoonpanoltaan ja kalustoltaan.

Olisihan se kiva kokeilla 12 miehen ryhmiä ja 4 ryhmän joukkueita.
Jääkäriryhmä:
1. partio: RJ (res upseeri), tst-pelastaja, viestimies
2. partio: tukiampuja (res AU), kk-mies, pst-mies
3. partio: ryhmänvarajohtaja (res Aliupseeri), kk-mies, tst-pelastaja
4. partio: partionjohtaja (res AU), pst-mies, räjäyttäjä

Kalustona sama kun nykyisillä ryhmillä, mutta pienillä lisäyksillä. Viestimiehelle MATI-päätelaite. Ryhmänjohtajalle ja varajohtajalla radiot joukkueverkkoon, sekä ryhmäradiot. Partionjohtajille ryhmäradiot. Tukiampujalle 7.62 Nato itselataava kivääri suurentavalla optiikalla. Pst-miehille koulutus ja kyky käyttää nlaw-ohjuksia, joita voitaisiin ryhmälle antaa käyttöön tehtävä kohtaisesti.

Jääkärijoukkue: (7+14+43)
Joukkueenjohtaja (kantahenkilökuntaa)
Tulenjohtaja (res upseeri)
Komentoryhmä: Joukkueenvarajohtaja (res upseeri), viestimies 1, viestimies 2, kuljettaja x 6 ja lääkintä-AU (res aliupseeri)
TJ-ryhmä: TJ-aliupseeri (res aliupseeri), TJM1, TJM2 ja viestimies
1.-4. jääkäriryhmät

Joukkueen kuljetuskalustona toimisi 2 x maastotraktori + peräkärry, 4 x mönkijä + peräkärry.
 
En tiedä olisiko fiksua sisällyttää johonkin x suuruiseen joukkueeseen, noita ATK nörttejä.
Siis tätä taistelijaahan ei puolustusvoimat tunne, mutta sille olisi kentällä käyttöä.
Koulutettaisiin laaja tuntemus vihollisen electroniikkaan ja kyky ladata sinne niiden verkkoon kaikenmaailman vihulaista pöpöä ja onkia tietoja.
Joku virus minkä saisi ujutettua vihollisen järjestelmiin voi saada melkoisesti päänvaivaa jossain ja lamauttaa isojakin toimintoja,
Sen takia jo siellä taisteluissa mukana että pääsee suoraan laitteisiin kiinne ennen kuin ne keretään sulkemaan.
 
Eikö ole parempi esimerkiksi laittaa tarvittaessa jääkärijoukkueen matkaan komppaniasta vahvistukseksi 3-4 Nlaw-miehen partio kuin hajauttaa/ripotella kalliit aseet organisaatiossa niin alas ettei ylemmille tasoille jää enää mitään resursseja peliliikkeisiin? Vähän sama asia kuin taistelupanssarien käytössä siis. Tai sitten pitää unohtaa hankittaviin määriin liittyvät realiteetit.

Tilannehan on oikeassa maailmassa juuri esittämäsi kaltainen. Komppanian pstryhmä voidaan alistaa tai sillä voidaan vahventaa jonkun joukkueen tai puolustuskeskuksen taistelua.
 
Tilannehan on oikeassa maailmassa juuri esittämäsi kaltainen. Komppanian pstryhmä voidaan alistaa tai sillä voidaan vahventaa jonkun joukkueen tai puolustuskeskuksen taistelua.

Onhan tuo ryhmä per komppania tietysti todella pieni määrä mutta kun enempään ei ole varaa niin ei voi mitään. Mieluusti sitä näkisi 2-3 sinkomiehen partion vielä joukkueissakin.
 
Eikös ne apilakset ole edelleenkin joukkueissa?

On tietenkin, komppanian pstryhmän varustukseen kuuluu myös NLAW. Aika näyttää mikä on joka taistelijan raskas pstase apilaattorin jälkeen suoraavalla vuosikymmenellä. Apilaksen hienous on siinä, että missä tahansa on suomalainen sotilas siellä on myös mahdollisesti panssarivaunun hauta. Hyvä karkoitease panssariarmeijaa vastaan.
 
Eikös ne apilakset ole edelleenkin joukkueissa?

Ei ainakaan kaavioissa. Joukkueille ei ole myöskään esitetty sinkopartiota. Liekö Apilas käytössä vain niillä joukoilla joille ei ole antaa Nlawia. Tuossa periaatteellisessa kokoonpanossa on esitetty Nlaw ja kevyt kertasinko muttei Apilasta.
 
Ei ainakaan kaavioissa. Joukkueille ei ole myöskään esitetty sinkopartiota. Liekö Apilas käytössä vain niillä joukoilla joille ei ole antaa Nlawia. Tuossa periaatteellisessa kokoonpanossa on esitetty Nlaw ja kevyt kertasinko muttei Apilasta.

Hetkonen, mikä kaavio väittää näin? Joukkueen komentoryhmään kuuluu pstpartio, kaikilla alueellisila joukoilla on komppaniassa nlawit ja apilakset ja kessit. Lähde jalkaväkikomppanian operatiivistä suunnittelua tehnyt.

Edit. Niin tää kuva alueellisista joukoista, joka on kokeilukokoonpano. Kuva itsessään on useamman vuoden vanha ja joukot ovat muuttuneet aikojen saatossa. Tämä esittämäni tieto on vuodelta 2014.
 
Viimeksi muokattu:
Hetkonen, mikä kaavio väittää näin? Joukkueen komentoryhmään kuuluu pstpartio, kaikilla alueellisila joukoilla on komppaniassa nlawit ja apilakset ja kessit. Lähde jalkaväkikomppanian operatiivistä suunnittelua tehnyt.

Taannoin julkistettu periaatekaavio alueellisen taisteluosaston kokoonpanosta. Löytyy mm. tämän ketjun viestistä #3. Ei tuolle tietenkään kannata mitään raamatullista painoarvoa antaa mutta parempaakaan ei taida olla julkisesti tarjolla?

Edit. Olitkin päivittänyt viestiäsi. Mikäli pst-voimaa on sittemmin lisätty niin hyvä. Tuo esitetty komppania olikin aivan liian köykäinen etenkin pst:n osalta.
 
Hetkonen, mikä kaavio väittää näin? Joukkueen komentoryhmään kuuluu pstpartio, kaikilla alueellisila joukoilla on komppaniassa nlawit ja apilakset ja kessit. Lähde jalkaväkikomppanian operatiivistä suunnittelua tehnyt.
ALJO jääkärijoukkueessa ei ole nykisin enää pst-partiota. Mutta apilakset löytyvät joukkueen varustuksesta eli ne on siellä ryhmissä jokamiehen pst-aseena, niin kuin KES.

Komppaniasta löytyy sitten se pst-ryhmä, joissa on nlawit.
 
ALJO jääkärijoukkueessa ei ole nykisin enää pst-partiota. Mutta apilakset löytyvät joukkueen varustuksesta eli ne on siellä ryhmissä jokamiehen pst-aseena, niin kuin KES.

Komppaniasta löytyy sitten se pst-ryhmä, joissa on nlawit.

Tuo on varmaan riittävä ratkaisu että aseita on tarvittaessa käsillä. Kunhan vielä riittävän moni osaa sitä Apilasta käyttää.
 
Back
Top