IL: Armeijan tutkimusten karu tulos: Suomi häviäisi sodan Venäjälle

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Huhta

Huhta

Greatest Leader
Inhoan tällaisen uutisen linkittämistä, mutta pakko se on tehdä. Ei tämä pikku-uutisiinkaan sovi...

En viitsi ostaa lehteä, joka kirjoittelee moista. Jos jollakulla on päivän lehti, niin siitä voisi varmaankin kirjoittaa lyhennelmän aiheesta.

Armeijan tutkimusten karu tulos: Suomi häviäisi sodan Venäjälle
Lauantai 7.11.2015 klo 08.22



Aggressiivinen Venäjä on yllättänyt maailman tuoreesti kaksi kertaa. Krimin valtausta seuranneessa Itä-Ukrainan sodassa vallitsee hauras aselepo. Kuukausi sitten Venäjä aloitti kiivaat pommituslennot Syyriassa.

Suomen päättäjät pelkäävät enemmän kuin mitään, että kohta räjähtäisi Suomen lähellä. Venäjän ja Naton taistelukoneet hipovat Itämerellä liki päivittäin toisiaan. Pienestä suunnistusvirheestä - tahattomasta tai harkitusta - voi puhjeta jopa sota.

Pelko ei ole akuutti välttämättä juuri tällä hetkellä, sillä Venäjä on keskittänyt parhaan sotavoimansa jo kahdelle rintamalle. Venäläiskenraalit ovat täystyöllistettyjä näissä taisteluissa. Kolmeen samanaikaiseen sotaan Venäjän rahkeet eivät riitä.

Entä kun tilanne noilla kuumilla kulmilla hellittää. Mitä jos Vladimir Putin päättää testata Naton Baltian maille lupaamat turvatakeet? Tilanne olisi erittäin inhottava tai jopa kohtalokas Suomelle, joka on Pietarin etupuolustusalue. Vain ihme pelastaisi Suomen tempautumasta mukaan rähäkkään.

Suomalaisilla on ollut luja luottamus sotavoimiinsa. Käsitystä liki lyömättömästä kansanarmeijasta ovat ruokkineet pitkä rauha, poliitikkojen puhemylly ja jopa myyttiset muistot viime sodista.

Vuonna 2010 yli puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että Suomella on hyvät mahdollisuudet puolustautua, jos Suomi joutuu tavanomaisin asein käytävään sotaan. Nyt tuo usko on romahtanut alemmas kuin kertaakaan 30 vuoteen. Enää vain joka kolmas uskoo Suomen pärjäämiseen. Putin on mielikuvissa ottanut henkisen niskalenkin suomalaisista.

Suomen puolustuksen selkäranka ovat maavoimien alueelliset jalkaväkijoukot. Niiden päätehtävänä on torjua ja lyödä maahan tunkeutuvat Venäjän panssaroidut hyökkäysjoukot.

Maavoimat kouluttaa varusmiehistä sodan ajan jääkäreitä, tykkimiehiä ja muita taistelijoita. Suurimmat joukkojentuotantolaitokset ovat kolme rauhan ajan prikaatia. Ne sijaitsevat Sodankylässä, Kajaanissa ja Kouvolassa.

Kestäisikö alivoimaisen suomalaisen puolustajan selkäranka ylivoimaista vihollista eli Venäjää vastaan?

Puolustusvoimat haki vastausta tähän kohtalonkysymykseen suuressa tutkimussarjassa. Tutkimukset tuottivat kerta toisensa jälkeen lohduttoman lopputuloksen. Suomen jalkaväkiarmeija ei pystyisi torjumaan Venäjän sotakonetta.

Lue laaja selvitys puolustusvoimien strategianmuutoksesta viikonvaihteen 7.-8.11.2015 painetusta Iltalehdestä tai digilehdestä.
Klikkaa laajentaaksesi...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015110620624791_uu.shtml
 
Huoh. Taustalla lienee simulaatio uudesta taistelutavasta. En lue keltaisia, syystä.
 
Onpa turha uutinen. Tottakai Venäjä pystyisi halutessaan miehittämään maan. Juju onkin siinä, että hinnan täytyy olla niin kova, että se ei mielellään siihen leikkiin ryhdy.
 
Ei tuohon tynkään voi oikein ottaa kantaa näkemättä varsinaista artikkelia.
Tietysti jos ei saada apua ulkomailta niin homma kusee viimeistään A-tarvikkeiden loppuessa.
 
Tuon tekstin perusteella kyse on vain uudesta taistelutavasta.

Joku voi ehkä vahvistaa asian?
 
Mustaruuti kirjoitti:
Huoh. Taustalla lienee simulaatio uudesta taistelutavasta. En lue keltaisia, syystä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voi olla. Onko mahdettu lämmittää juttu ihan muuten vaan?

Lähinnä jäin miettimään tuota "strategianmuutosta". Kaiken järjen mukaan siitä olisi jokainen, etenkin sotilasalan, julkaisu täynnä kirjoituksia.

Huolestuttavinta oli alla oleva. Suomalaiset kun eivät ajattele, miten puolustusta voitaisiin tehostaa. Suomalaiset tyytyvät vallitsevaan olotilaan, ja jos vallitseva olotila on epätoivo, se ei ole hyvä lähtökohta torjuntavoitolle. Onko tiettyjen tahojen informaatio-operaatio kaatunut kenties omaan nilkkaan?

Vuonna 2010 yli puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että Suomella on hyvät mahdollisuudet puolustautua, jos Suomi joutuu tavanomaisin asein käytävään sotaan. Nyt tuo usko on romahtanut alemmas kuin kertaakaan 30 vuoteen. Enää vain joka kolmas uskoo Suomen pärjäämiseen. Putin on mielikuvissa ottanut henkisen niskalenkin suomalaisista.
Klikkaa laajentaaksesi...

P.S. Nyt kun katsoin paremmin, niin tämä olikin julkaistu jo siellä pikku-uutisissa. Tosin pikku-uutisesta ei mielestäni ole kyse.
 
Onhan siitä strategiasta ollut juttua vaikka kuinka. Uusi taistelutapa.
 
Uudesta taistelutavasta siinä on juttua. Menin hölmö ostamaan lehden. "Vanhalla ei pärjännyt, piti tehdä Raatteentie 2.0"
 
Jos ette huomanneet tuolta toisesta ketjusta, niin viitattiin uuden taistelutavan lisäksi siihen liittyvään simulaatio/harjoitustoimintaan.

Lähteenä käytettiin: https://asiakas.kotisivukone.com/fi...tilassosiologinenseura_taistelut_2015_net.pdf

Peltoniemen osuus, s. 5-6 ja 28-37. Sitä jatkava Toverin osuus myös, koska oli A2 Keltaisen päällikkö yhdessä mallinnuksissa, ilmeisesti Trombi. Viitattiin myös Vihuriin. Loput ovat tuolta linkistä olevaa tarinaa, joka viittaa ei-julkisiin.
 
Varsin surkuhupaisu artikkeli, tyypillistä Ainolan skeidaa... Vihjaillaan ikäänkuin olisi saatu jotain uutta salaista tietoa, vaikka koko artikkeli perustuu haastatteluihin ja Suomen Sotilassosiologisen seuran julkaisemiin julkisiin artikkeleihin. Tiivistettynä: vanha taistelutapa ei toimi, on kehitetty uusi aktiivisempi ja agressiivisempi. Edellyttää kuitenkin paljon koulutusta, toimintakulttuurin kehittämistä ja tekniikkaa. Ei synny nopeasti eikä helposti. Vau.
 
Lepard kirjoitti:
Vihjaillaan ikäänkuin olisi saatu jotain uutta salaista tietoa, vaikka koko artikkeli perustuu haastatteluihin ja Suomen Sotilassosiologisen seuran julkaisemiin julkisiin artikkeleihin. Tiivistettynä: vanha taistelutapa ei toimi, on kehitetty uusi aktiivisempi ja agressiivisempi. Edellyttää kuitenkin paljon koulutusta, toimintakulttuurin kehittämistä ja tekniikkaa. Ei synny nopeasti eikä helposti. Vau.
Klikkaa laajentaaksesi...

Artikkelin arvo on lähinnä siinä, että se kertoo peruspenoille monipuolista kehitystyötä tapahtuvan. Sekä sen, että valinnat perustuvat tarkkaan harkintaan. Motiiveina suorituskykyarvio + hupeneva reservi.
Tuskin kukaan odotti muuta tulosta selvitykseltä tai valmista juuri toimeenpannulta muutokselta.

Tuotahan voi käyttää myös hyödylliseen reflektoimiseen. Esim. pohtia miten realistista on nykyisellä kertausmäärillä odottaa reserviläisten kykenevän toimivan ko. roolissa vai ajaako se ammattimaisen armeijan suuntaan. Uudessa mallissa pitäisi pysyä erittäin oma-aloitteisena, joka vaatii suurta määrää tietoa ja kykenevänä hyödyntämään taistelukännykkää tms. nopeasti kehittyvää välineistöä.

Otsikko, eri ajankohtien niputtaminen, puutteellinen kuva kokonaissuorituskykyjen kehityksestä ja yksittäisen maavoimien skenaarion pitäminen sotana on toki tökeröä.
 
Viimeksi muokattu:
Artikkelin arvo on kommentoinneissa. Meitä ei pelasta enää mikään. Kymmentä kommentia kohden oli yksi fiksu. Muut vaan huusi että ne jyrää meitin. Olen lievästi huolestunut.
 
Otetaan silkka otsikko palasteluun. Minusta on tyystin selvää, että Venäjän kokoinen sotavaltio pystyy nujertamaan pienet naapurinsa, ainoa kysymysmerkki on aika. Ja toiseksi se, että tuleeko muita osallistujia kekkereihin. Ja piste.
Ja Venäjän "voiton" kannalta ikävin ja pahin muuttuja on juuri siinä, että tulee muita osallistujia ja kriisi laajenee holtittomaksi. Käsittääkseni puolustusasiamme ovat varsin hyvässä mallissa, kun kykenemme torjumaan "viikkoja, kuukausia" offensiivit.

Kannattaa muistaa, että tämän päivän torjuntavoittojen saalistaminen on paljon muutakin kuin hyökkääjän jäädyttämistä Kouvolan motissa. Yhteiskunnan pitää pelata edes jotenkin, sähköt on pidettävä toiminnassa edes jotenkin, evakuointien on onnistuttava, ei saa joutua Itämerellä eristyksiin, yhteiskunnan moraalin on kestettävä mahdollinen siviilikohteiden moukarointi. Periaatteessa armeija voi kertoa olevansa koskematon, mutta muu yhteiskunta on selvitystilassa. Okei, armeijan toimintakyky takaa paremmat tsaanssit neuvotteluissa.

Voittaminen ja häviäminen sodassa on tänään paljon hankalammin asemoitavissa kuin ennen. Suomen tapauksessa tarvittaisiin apua ennen pitkää ja käsittääkseni sitä kyllä saataisiinkin. Mutta avunantajat tarvitsevat tietyn ajan, joka on voitettava ensin iha ite. Siihen pystytään kyllä.

Propagandasodassa ollaan tultu jo siihen pisteeseen, että on vaikea erottaa enää "natottajia tai suomettajia" toisistaan. Enkä tarkoita tällä loukata ketään, mutta paremminkaan en osaa tätä kuvata. Joudutte vähitellen hyväksymään teesini siitä, että rautahousuja pitää kehitelllä. Ukrainan kriisin eskaloitumisvaiheessa esittämäni teema aiheutti jos minkälaista vastareaktiota. Ehkä itsekunkin aivot ovat alkaneet valaistua, kun sitä yhtä niin -liittoa ei syntynytkään kuin ukkosen lyömänä.
 
SJ kirjoitti:
Siis tarkoitatko, että uudella taistelutavalla ei pärjättäisi, vai ilman sitä ei pärjättäisi?
Klikkaa laajentaaksesi...

En kumpaakaan. Kritisoinut IL.

Vähän kuin ajettaisiin autolla päin kalliota ja julistettaisiin sen perusteella että kaikki liikenne pitää kieltää.
 
Nyt keltainen lehdistö vasta mullistavan uutisen julkaisikin! Uutisessa itsessään ei varsinaisesti ollut mitään uutta, mutta enemmän kiinnostaisi sen julkaisemisen motiivit - onko tämä jatkoa viimeaikaisen pelottelupropagandan saagalle, jonka tavoite on ilmiselvästi muokata uppiniskaisen kansan mielipidettä Nato-jäsenyydelle suotuisaksi? Mene ja tiedä.

Lähtökohtaisesti vastakkainasettelussa Venäjää vastaan Suomi häviää automaattisesti aina ja joka kerta. Kriisit ja konfliktit Venäjän kanssa eivät ole millään tavalla Suomea hyödyttävää tai muutenkaan rakentavaa toimintaa. Senpä vuoksi tätä vastakkainasettelua onkin kaikin keinoin valtiojohdon toimesta pyritty viime selkäsaunojen jälkeen onnistuneesti jo 70 vuoden ajan välttämään eikä ole mitään syytä olettaa, että tätä linjaa jotenkin merkittävästi ryhdyttäisiin muuttamaan. Se kun ei ole Suomen kansallisten etujen mukaista, vaan siinä asetelmassa hyötyjä on joku muu ja Suomi on tämän hyötyjän pelinappula tai vähintään maksumies. Geopoliittinen tilanne on Suomen kannalta varsin kiikkerä ja erittäin haastava, jopa vaarallinen, mutta siitä huolimatta siitä on tavalla tai toisella kyettävä selviytymään.

Rautaa lahkeeseen ja paljon. Se on varmin patenttiratkaisu, koska se antaa lihaksia, aikaa ja muita ulkopolitiikan tekemisessä kriittisiä resursseja - toisinsanoen neuvottelu- ja pelivaraa uskottavamman suvereniteetin muodossa. Vahva suvereniteetti ja kyky sen puolustamiseksi ovat ylipäätään vähimmäisvaatimus kutsukortille siihen herraskaisesti katettuun illallispöytään, jossa ulkovaltojen välisistä asioista voidaan neuvotella tai niiden tarpeita sanella. Ilman kutsukorttia jää auttamatta pelkäksi muiden heittopussiksi ilman minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia. Tällaisten valtioiden osa on maailmanpaloissa ollut aina lohduton.

Vaikka keltainen lehdistö muuta väittääkin, niin on silti sotatieteellisestä näkökulmasta täysin väärin luoda mustavalkoinen joko-tai-asetelma, jossa Suomi joko kykenee tai ei kykene torjumaan Venäjän hyökkäystä. Tämä riippuu täysin tilanteesta, Suomea uhkaavasta skenaariosta, puolustusjärjestelmän kriittisten tekijöiden summasta, konfliktin todennäköisestä kestosta ja ulkomaailman reaktiosta. Nämä kaikki vaikuttavat toisiinsa.

Siinä mielessä keltainen lehdistö on väitteessään oikeassa, että jos Venäjällä päätetään painaa jo 70-luvulta lähtien meuhkattua rauhanaseiden punaista nappia, niin Suomi häviää - ei pelkästään sotaa, vaan radioaktiivisena savuna ilmaan. Muut skenaariot eivät sitten olekaan lopputulokseltaan lainkaan niin selkeitä. Tämä myös Putinin koplassa tiedetään.
 
Kirjoitin asiasta jo tuolla toisessa keskustelussa, mutta otetaan tässäkin kantaa:
Laamanator jo sanoikin, lähtökohtaisesti Suomi häviää Venäjälle aina. Venäjällä on vahva ydinasekyky, muuta siihen ei edes tarvita. Samoin jos suoritamme vertailun joukkojen ja kalustotyyppien välillä, häviämme aina. Se ei kuitenkaan ole koko totuus, paitsi jos ottelu käydään välillä Suomi vs Venäjä vailla minkään muun osapuolen minkäänlaista osuutta ja sen hetken ainoana otteluna jossa Venäjä on mukana..jos se on koko totuus edes silloin pl. ydinaseiden käytön liittäminen otteluun.
Mitä sitten tulee tutkimuksiin, niin taktisen ja taisteluteknisten simulaatioiden ja kokeilujen tulokset eivät tue väitettä Suomen tappiosta missään määrin. Strategisen tason simulaatioista minulla ei ole tietoa, joten voi olla että sillä tasolla johtopäätökset voivat olla toisenlaisia.
Lisäksi: alueelliset joukot ja niiden taktiikka on vain osa kokonaisuutta. Operatiivisia joukkoja ei voi sivuuttaa kun pohditaan lopputulosta. Niiden ja alueellisten joukkojen toiminta yhdistettynä Ilmavoimien toimintaan, Merivoimia unohtamatta, on se kokonaisuus joka on huomioitava.

Olennaisin asia kuitenkin on tämä:
Puolustuksemme uskottavuus arvioidaan hyökkääjän esikunnissa. Sieltä katsoen on hyvin todennäköistä, ettei puolustustamme arvioida uskottavaksi. Joukkotyypit kalustoineen taulukkoon ja matemaattinen vertailu = todennäköisesti häviämme. Se tarkoittaa sitä, että hyökkääjä lähtee yrittämään. Se huomaa jossakin vaiheessa tehneensä virheellisen arvion. Meidän kannaltamme silloin on kuitenkin myöhäistä/Puolustusvoimat on epäonnistunut tärkeimmässä tehtävässään: sodan ennaltaehkäisyssä.
Tämä on se merkittävin problematiikka, jonka kanssa tässä painitaan. Millä nostaa kykyämme siten, että kykymme arviointi toisi toisenlaisen tuloksen?
En usko että kansalliset resurssit voivat koskaan siihen riittää.
 
aj77 kirjoitti:
Artikkelin arvo on kommentoinneissa. Meitä ei pelasta enää mikään. Kymmentä kommentia kohden oli yksi fiksu. Muut vaan huusi että ne jyrää meitin. Olen lievästi huolestunut.
Klikkaa laajentaaksesi...

Täytyy sanoa, että jos haluaa löytää Suomen alhaisimmat ÄO:t, kannattaa mennä IL:nja IS:n kommentointisivuille. 10% on tolkullisia, 20% maksettuja trolleja tai muuten vinksahtaneita vanhoja stalinisteja ja loput vain hönöjä.
 
Kapiainen kirjoitti:
Kirjoitin asiasta jo tuolla toisessa keskustelussa, mutta otetaan tässäkin kantaa:
Laamanator jo sanoikin, lähtökohtaisesti Suomi häviää Venäjälle aina. Venäjällä on vahva ydinasekyky, muuta siihen ei edes tarvita. Samoin jos suoritamme vertailun joukkojen ja kalustotyyppien välillä, häviämme aina. Se ei kuitenkaan ole koko totuus, paitsi jos ottelu käydään välillä Suomi vs Venäjä vailla minkään muun osapuolen minkäänlaista osuutta ja sen hetken ainoana otteluna jossa Venäjä on mukana..jos se on koko totuus edes silloin pl. ydinaseiden käytön liittäminen otteluun.
Mitä sitten tulee tutkimuksiin, niin taktisen ja taisteluteknisten simulaatioiden ja kokeilujen tulokset eivät tue väitettä Suomen tappiosta missään määrin. Strategisen tason simulaatioista minulla ei ole tietoa, joten voi olla että sillä tasolla johtopäätökset voivat olla toisenlaisia.
Lisäksi: alueelliset joukot ja niiden taktiikka on vain osa kokonaisuutta. Operatiivisia joukkoja ei voi sivuuttaa kun pohditaan lopputulosta. Niiden ja alueellisten joukkojen toiminta yhdistettynä Ilmavoimien toimintaan, Merivoimia unohtamatta, on se kokonaisuus joka on huomioitava.

Olennaisin asia kuitenkin on tämä:
Puolustuksemme uskottavuus arvioidaan hyökkääjän esikunnissa. Sieltä katsoen on hyvin todennäköistä, ettei puolustustamme arvioida uskottavaksi. Joukkotyypit kalustoineen taulukkoon ja matemaattinen vertailu = todennäköisesti häviämme. Se tarkoittaa sitä, että hyökkääjä lähtee yrittämään. Se huomaa jossakin vaiheessa tehneensä virheellisen arvion. Meidän kannaltamme silloin on kuitenkin myöhäistä/Puolustusvoimat on epäonnistunut tärkeimmässä tehtävässään: sodan ennaltaehkäisyssä.
Tämä on se merkittävin problematiikka, jonka kanssa tässä painitaan. Millä nostaa kykyämme siten, että kykymme arviointi toisi toisenlaisen tuloksen?
En usko että kansalliset resurssit voivat koskaan siihen riittää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Paras keino olisi tietenkin liittyä NATO:oon. Hyökkäyskynnys nousisi merkittävästi. Toinen vaihtoehto olisi nostaa puolustusbudjetti vaikka 2%:iin bruttokansantuotteesta. Sillä nostettaisiin puolustuskykyä jo niin merkittävästi, että se pakottaisi naapurin miettimään kannattaako sotilaalliseen konfliktiin lähteä. Kaikki muut toimet ovat silmänlumetta. Ja tätä poliitikot tietenkin jatkavat. Tehdään taas joku satojen sivujen selonteko jonka kylkiäisiksi laitetaan parikymmentä sivua puolustusvoimien "kehittämisestä", joka kuitenkin tarkoittaa vain puolustuskyvyn alasajon jatkamista. Poliitikot ovat joko idiootteja, jotka kuvittelevat aivan liikoja omista ulkopoliittisista kyvyistään, tai konnia jotka haluavat jatkaa rahan kaatamista omille kannattajaryhmille oman valinnan takaamiseksi. Valtiomiehiä jotka ajattelisivat kansakunnan pitkän tähtäimen etuja ei ole enää jäljellä. Valitettavasti.
 
En usko että se muutama prosentin kymmenys toisi merkittävästi lisää tehoa armeijalle... Ennemmin täytyisi puhua prosenteista... Sanotaan vaikka, että jos budjetti nostettaisiin vaikka tuonne 4%/BKT niin sitten alkaisi olemaan sellainen summa joka tuntuu... Sillä kehittää mukavasti jo kotimaan tuotantoa ja omaa aseistusta. Sillä voidaan luoda riittävä pidäke.

Tokihan asia ole noin epätoivoinen mitä otsikko antaa ymmärtää... Okei Suomi häviäisi Venäjälle jos Venäjä lähtisi käymään Suomea vastaan täysimittaista sotaa. Keskittäisi kaikki voimat Suomea vastaan. Häviämisellä tarkoitan sitä, että naapuri miehittäisi maan. Suomi ja tarkemmin suomalaiset voivat tehdä tänne tulemisen kalliiksi... Kaikki riippuu suomalaisten omasta uskosta, motivaatiosta ja siitä että ollaan valmiina menemään niin pitkälle kuin on tarvis, tappioista välittämättä...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top