Aikaisemminkin ilmeisesti ollut sähköautoja, kun viinakaupan reissut on tarinoiden mukaan kestänyt useita päiviä..
Ilmastopsykoosi -ketju
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Melko voimakas painotus sanalle JOS..
Rauhantekijä
Greatest Leader
"BMW-pomo: Sähköautokeskustelu on ”hieman järjetöntä” – Polttomoottori on 85 prosentissa autoista vielä vuonna 2030"
Ei voikaan olettaa että maa joka saastuttaa Euroopassa vielä vanhanaikaisesti massiivisesti kivihiilellä (Saksa), että sen maan johtavan automerkin pomolla olisi jollain tapaa myöskään uudistuksellisia näkökulmia.
.
Ei voikaan olettaa että maa joka saastuttaa Euroopassa vielä vanhanaikaisesti massiivisesti kivihiilellä (Saksa), että sen maan johtavan automerkin pomolla olisi jollain tapaa myöskään uudistuksellisia näkökulmia.
.
Ovatko elämäntapasi ympäristön puolella vai sitä vastaan? Pikatestin tuloksena saat sinulle räätälöityjä vinkkejä, joilla säästät aikaa ja rahaa sekä parannat elämänlaatuasi. Ja luonto kiittää!
https://elamantapatesti.sitra.fi
Jos itse edustaisin firmaa, jonka keskeistä kilpailukykyä edustavat kehittyneet polttomoottorit, hehkuttaisin juuri nyt kovasti kaasuautoilua joka on keino vähentää päästöjä nopeasti, biokaasulla erittäinkin merkittävästi, jopa enemmän kuin sähköautoilla.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Tämäkin uutinen on tavallaan ympäristöasiaa. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/...sinkokikkailun-euroopassa-verotuloja-kadonnut
Eli yritykset jotka ensin tekee voittoa saastuttamalla maailmaa, kikkailee lisäksi vielä veroja vältellen, jotta valtioilla on oletettua tiukemmat rahavarat käytössä sotkun puhdistamiseksi.
On se vaan niin vitun väärin.
.
Eli yritykset jotka ensin tekee voittoa saastuttamalla maailmaa, kikkailee lisäksi vielä veroja vältellen, jotta valtioilla on oletettua tiukemmat rahavarat käytössä sotkun puhdistamiseksi.
On se vaan niin vitun väärin.
.
https://www.audiusa.com/models/audi-e-tron -- n. 250 kilsan edestä sähköä "tankkiin" puolessa tunnissa (vm. 2019 Audi e-tron). Vaatii soveltuvan latausaseman.
Ei taida selitykset mennä tulevaisuudessa ihan yhtä helposti läpi.
Monta vuotta vielä ihan validi selitys..
Tosin vaatii vielä sen sähköauton ensin ja viinanhimon..
Intialaiset juoksun järjestäjät puhdistivat ilmaa UHF-radioaalloilla – ”Temppu toimi, ja se kiinnostaa varmaan myös viranomaisia”
Mittausten mukaan New Delhin puolimaratonin aikana ilmassa oli 30 prosenttia vähemmän saasteita kuin normaalisti.
Ari Pusa HS
Julkaistu: 21.10. 13:45
INTIALAISET kisajärjestäjät turvautuivat erikoiseen keinoon, kun he yrittivät puhdistaa ilmaa New Delhissä sunnuntaina juostulla puolimaratonilla.
Järjestäjät käyttivät suuntaavista antenneista lähetettäviä UHF-radioaaltoja, joiden piti kirkastaa ilmaa saasteista.
”Tämä oli suuri päivä ja näimme kirkkaan taivaan. Temppu toimi, ja se kiinnostaa varmaan myös viranomaisia”, radiokokeilusta vastannut kilpailujohtaja Vivek Singh sanoi uutistoimisto Reutersille.
...
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005871785.html
Mittausten mukaan New Delhin puolimaratonin aikana ilmassa oli 30 prosenttia vähemmän saasteita kuin normaalisti.
Ari Pusa HS
Julkaistu: 21.10. 13:45
INTIALAISET kisajärjestäjät turvautuivat erikoiseen keinoon, kun he yrittivät puhdistaa ilmaa New Delhissä sunnuntaina juostulla puolimaratonilla.
Järjestäjät käyttivät suuntaavista antenneista lähetettäviä UHF-radioaaltoja, joiden piti kirkastaa ilmaa saasteista.
”Tämä oli suuri päivä ja näimme kirkkaan taivaan. Temppu toimi, ja se kiinnostaa varmaan myös viranomaisia”, radiokokeilusta vastannut kilpailujohtaja Vivek Singh sanoi uutistoimisto Reutersille.
...
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005871785.html
YliKoo
Greatest Leader
Umkhonto
Ylipäällikkö
Sähköautoista ollaan montaa mieltä
https://wonderfulengineering.com/ne...are-much-cleaner-than-most-electric-vehicles/
Rantojen mies
Kenraali
Ilmastonmuutoksesta keskustellessa välillä jää hieman epäselväksi, mitä pelätään ja miksi lämpeneminen on huono asia. Ja keille se on huono asia, sekä onko siinä myös positiivisia puolia.
Maapallo on yhä olemassa sadantuhannen - tai vaikka miljoonan - vuoden päästä. Ilmasto silloin on mikä se on, riippumatta siitä, mitä ihmiskunta tekee. Jokunen jääkausi lienee myös siinä välissä.
Suurin kysymys lyhyellä aikavälillä, so. parin seuraavan vuosisadan aikana, on miten väestönkasvu saadaan hallintaan. Muut ilmastonsuojelukeinot on lähinnä ympäristön tilan parantamista.
Samalla aikavälillä tullee kiistakapulaksi kysymys siitä, onko esim. Marsin muokkaaminen oikein, vai pitäisikö jättää "luonnolliseen" tilaansa.
Maapallo on yhä olemassa sadantuhannen - tai vaikka miljoonan - vuoden päästä. Ilmasto silloin on mikä se on, riippumatta siitä, mitä ihmiskunta tekee. Jokunen jääkausi lienee myös siinä välissä.
Suurin kysymys lyhyellä aikavälillä, so. parin seuraavan vuosisadan aikana, on miten väestönkasvu saadaan hallintaan. Muut ilmastonsuojelukeinot on lähinnä ympäristön tilan parantamista.
Samalla aikavälillä tullee kiistakapulaksi kysymys siitä, onko esim. Marsin muokkaaminen oikein, vai pitäisikö jättää "luonnolliseen" tilaansa.
http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonm...afiikat-osa-1-luonnontieteellinen-tausta.html
Rankkasateet haittaa viljelyä viljelyä samoin myrskyt, kuivuus sekä helleaallot. Ruuasta tulee pulaa. Samoin puhtaasta juomavedestä.
Sitten kun ruokaa ja juomakelpoista vettä ei ole niin jokainen voi kuvitella mitä tapahtuu. Onko se hyvästä vai pahasta.
Noista itse olisin huolissani.
Varmasti ikävä myös niille joiden koti/maa jää nousevan merenpinnan alle:
https://www.tekniikkatalous.fi/tied...-tutkimus-paljasti-myos-hyvia-uutisia-6674815
Rantojen mies
Kenraali
http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonm...afiikat-osa-1-luonnontieteellinen-tausta.html
Rankkasateet haittaa viljelyä viljelyä samoin myrskyt, kuivuus sekä helleaallot. Ruuasta tulee pulaa. Samoin puhtaasta juomavedestä.
Sitten kun ruokaa ja juomakelpoista vettä ei ole niin jokainen voi kuvitella mitä tapahtuu. Onko se hyvästä vai pahasta.
Noista itse olisin huolissani.
Varmasti ikävä myös niille joiden koti/maa jää nousevan merenpinnan alle:
https://www.tekniikkatalous.fi/tied...-tutkimus-paljasti-myos-hyvia-uutisia-6674815
Toki osalle ihmisistä tulee tuntuvia seurauksia ja osa niistä on ikäviä. Mihinkään "nyt on viimeinen hetki" tyyppiseen retoriikkaan ei mielestäni ole mitään aihetta. Joitain muutoksia tulee, ja niihin sopeudutaan. Elintilasta ja resursseista on tapeltu aina ja tullaan myös tulevaisuudessa tappelemaan. Osa ihmisistä kärsii, kärsimys ja kuolemat jakautuu epätasaisesti. Näin on aina ollut. Maapallo ei kuitenkaan tuhoudu, ihmiskunta ei (ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia) tuhoudu, eläimet ja kasvit eivät lopu, vaikka osa kärsiikin. Silti suurin osa ilmastonmuutoksen vastaisista toimista on täysin näpertelyä ja turhaa, jos maapallolle samaan aikaan ilmestyy joka päivä 300 000 uutta homo sapiensia lisää.
Mielestäni ympäristöä, elämiä ja kasveja tulee suojella niin paljon kuin mahdollista, mutta esim. Suomessa ei ole mitään syytä romuttaa elintasoamme toimenpiteillä joilla pyritään pysäyttämään ihmisen aiheuttama osa ilmastonmuutoksesta.
Höpö höpö juttuja ei pitäisi tehdä. Helpompi kehittyneessä yhteiskunnassa on kuitenkin muokata omaa käytöstään luontoa vähemmän raiskaavaan suuntaan, kuin sellaisessa jossa juuri ja juuri pysyy hengissä. Me kun vielä kulutamme sitä luontoa suhteessa enemmän kuin ne vähemmällä toimeentulevat.
Kustaanmiekka
Kenraali
No niin. Tästähän on tässä ketjussa aikaisemminkin ollut puhetta.
Nyt siis St1 pääsee aloittamaan pilottihankkeen Marokon aavikolla.
https://yle.fi/uutiset/3-10468799
Autiomaan hiekasta metsää – St1:n kokeilu alkaa tammikuussa Marokossa
Pilottihankkeessa testataan eri puulajien selviytymistä. Tarkoituksena on istuttaa 16 000 tainta kivikkoiseen hiekkaan.
Kokeilussa ovat mm. johanneksenleipäpuu, eukalyptus, akaasia ja pistaasi. Neljän hehtaarin koemetsät istutetaan Ben Gueririn alueelle Marokon keskiosaan.
Projektipäällikkö Heidi Laurila energiayhtiö St1:stä kertoo, että kokeilussa selvitetään, miten autiomaassa saadaan ravinteita ja vettä istutuksille.
– Tyypillinen tapa alueella on vain kaataa vettä juurille. Kokeessa halutaan tutkia maanalaisen tippakastelujärjestelmän etuja. Selvitetään, miten paljon tippakastelujärjestelmällä pystyttäisiin minimoimaan vedenkulutusta. Veden haihtuminen olisi pienempää ja vesi saataisiin suoraan kasville, kertoi Heidi Laurila Radio Suomen Päivän haastattelussa.
St1 on tehnyt sopimuksen marokkolaisen yliopiston Université Mohammed VI Polytechniquen kanssa. Yliopisto toteuttaa kenttäkokeen. Kolmivuotisen kokeilun ensimmäisiä tuloksia saadaan vuoden kuluttua.
Heidi Laurilan mielestä kasteluvetenä voitaisiin käyttää puhdistettua jätevettä.
– Pohjaveden käyttö ei ole vaihtoehto. Pohjavettä on käytetty tomaatinviljelyssä Agadirin alueella ja ongelmana on, että pohjavesi on jo radikaalisti vähentynyt. Suuressa mittakaavassa kastelu tehtäisiin merivedellä, josta suola on poistettu.
Laurilan mukaan pilotissa mietitään, miten vesi saadaan pysymään puiden juuristossa.
– Yksi vaihtoehto on biohiili. Se on mainio pidättämään vettä. Samalla siitä tulisi ravinteita kasveille. Kokeilussa selvitetään, voidaanko biohiiltä tehdä tomaatin varsista ja lehdistä.
St1 pyrkii siihen, että hiilen sitominen metsityksen avulla hyväksyttäisiin yhdeksi keinoksi, jolla yritykset voisivat kompensoida päästöjään. Heidi Laurila kertoo, että taustalla on huoli ilmastonmuutoksesta.
– Sanotaan, että meidän alalla biopolttoainetta pitäisi käyttää. Mutta se ei ole reaalimaailmaa, että kaikki korvattaisiin biopolttoaineella. Ei meillä ole siihen raaka-ainetta.
Suomessa hallitus pohtii energia- ja ilmastopolitiikkaa tuleville vuosikymmenille. Suunnitelmissa on muun muassa lisätä biopolttoaineiden osuutta bensiinissä ja dieselissä.
Aiheesta lisää: Ei lisää risuja tankkiin, vaan metsää Saharaan? Tutkijat varovaisenmyönteisiä St1:n metsityshankkeelle
Nyt siis St1 pääsee aloittamaan pilottihankkeen Marokon aavikolla.
https://yle.fi/uutiset/3-10468799
Autiomaan hiekasta metsää – St1:n kokeilu alkaa tammikuussa Marokossa
Pilottihankkeessa testataan eri puulajien selviytymistä. Tarkoituksena on istuttaa 16 000 tainta kivikkoiseen hiekkaan.
Kokeilussa ovat mm. johanneksenleipäpuu, eukalyptus, akaasia ja pistaasi. Neljän hehtaarin koemetsät istutetaan Ben Gueririn alueelle Marokon keskiosaan.
Projektipäällikkö Heidi Laurila energiayhtiö St1:stä kertoo, että kokeilussa selvitetään, miten autiomaassa saadaan ravinteita ja vettä istutuksille.
– Tyypillinen tapa alueella on vain kaataa vettä juurille. Kokeessa halutaan tutkia maanalaisen tippakastelujärjestelmän etuja. Selvitetään, miten paljon tippakastelujärjestelmällä pystyttäisiin minimoimaan vedenkulutusta. Veden haihtuminen olisi pienempää ja vesi saataisiin suoraan kasville, kertoi Heidi Laurila Radio Suomen Päivän haastattelussa.
St1 on tehnyt sopimuksen marokkolaisen yliopiston Université Mohammed VI Polytechniquen kanssa. Yliopisto toteuttaa kenttäkokeen. Kolmivuotisen kokeilun ensimmäisiä tuloksia saadaan vuoden kuluttua.
Heidi Laurilan mielestä kasteluvetenä voitaisiin käyttää puhdistettua jätevettä.
– Pohjaveden käyttö ei ole vaihtoehto. Pohjavettä on käytetty tomaatinviljelyssä Agadirin alueella ja ongelmana on, että pohjavesi on jo radikaalisti vähentynyt. Suuressa mittakaavassa kastelu tehtäisiin merivedellä, josta suola on poistettu.
Laurilan mukaan pilotissa mietitään, miten vesi saadaan pysymään puiden juuristossa.
– Yksi vaihtoehto on biohiili. Se on mainio pidättämään vettä. Samalla siitä tulisi ravinteita kasveille. Kokeilussa selvitetään, voidaanko biohiiltä tehdä tomaatin varsista ja lehdistä.
St1 pyrkii siihen, että hiilen sitominen metsityksen avulla hyväksyttäisiin yhdeksi keinoksi, jolla yritykset voisivat kompensoida päästöjään. Heidi Laurila kertoo, että taustalla on huoli ilmastonmuutoksesta.
– Sanotaan, että meidän alalla biopolttoainetta pitäisi käyttää. Mutta se ei ole reaalimaailmaa, että kaikki korvattaisiin biopolttoaineella. Ei meillä ole siihen raaka-ainetta.
Suomessa hallitus pohtii energia- ja ilmastopolitiikkaa tuleville vuosikymmenille. Suunnitelmissa on muun muassa lisätä biopolttoaineiden osuutta bensiinissä ja dieselissä.
Aiheesta lisää: Ei lisää risuja tankkiin, vaan metsää Saharaan? Tutkijat varovaisenmyönteisiä St1:n metsityshankkeelle
