PUHEENVUORO
Antti Roine
Olemme uuden jääkauden kynnyksellä - Hiilidioksidi pelastaa ihmiskunnan
Kasvien perusrakennusaineet ovat hiilidioksidi ja vesi. Auringonvalon voimalla kasvi muuttaa ne sokereiksi, selluloosaksi ja hapeksi. Ilman näitä tuotteita suurin osa eläinkunnasta ja ihmisistä kuolee pois.
Nykyään hiilidioksiditaso ilmakehässä on noin 0,04 prosenttia. Aikoinaan satoja miljoonia vuosia sitten pitoisuus oli jopa kymmenkertainen. Tämän ansiosta kasvien kasvu kiihtyi ja hapen määrä ilmakehässä kasvoi. Samaan aikaan muodostuivat nykyiset hiili-, öljy- ja maakaasuesiintymät maatuvien kasvien jätteistä.
Mittausten mukaan kasvien kasvu tyrehtyy lähes kokonaan, jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus laskee alle 0,02 prosentin. Olimme elämän säilymisen alarajoilla 1800-luvulla, kun pitoisuus oli alle 0,03 prosenttia. Onneksi pitoisuus on lähtenyt sen jälkeen nousuun.
Ilmakehän hiilidioksidin määrän kasvu näkyy selvästi satelliittikuvissa vihreiden alueiden lisääntymisenä. Samalla viljasadot ovat parantuneet ja puiden kasvu on nopeutunut. Kasvihuoneissa sadon määrää lisätään nostamalla hiilidioksidin pitoisuus keinotekoisesti jopa 0,12 prosenttiin.
Hiilidioksidi muuttuu kasveille haitalliseksi noin 0,2 prosentin pitoisuudessa. Ihmiselle hiilidioksidi aiheuttaa väsymystä ja päänsärkyä, kun pitoisuus nousee 0,2–0,5 prosenttiin. Yli neljän prosentin pitoisuudet aiheuttavat pysyviä vammoja. Käytännössä pitoisuus kannattaa pitää selvästi alle 0,1 prosentissa.
Muutos on jatkuvaa
Hiilidioksidi kasvattaa maatalouden satoja, ja tämä antaa lisää aikaa taistella maapallon hallitsematonta väestönkasvua vastaan. Ikävä kyllä joka vuosi maapallon väestön määrä kasvaa 80 miljoonalla. Vähitellen luonnon monimuotoisuus ja kauneus tuhotaan viljelysmaiden, teiden, asuntojen, teollisuuden ja golfkenttien alle, jos väestönkasvun ongelmaa ei ratkaista.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut ihmisen päästöjen, mutta myös valtamerten lämpötilan nousun seurauksena, koska merten lämpötilan kasvaessa hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa kemiallisten tasapainojen seurauksena. Yksinkertaisesti sanottuna kylmä merivesi liuottaa paljon enemmän hiilidioksidia kuin lämmin merivesi.
Ilmastomme on jatkuvassa muutostilassa, koska auringon toiminnan syklit ja maan kiertoliikkeen jaksollisuus määräävät pitkälti maapallon lämpötilan vaihtelut.
Sinällään ei ole mitään järkeä polttaa maapallon hiilivarantoja muutaman sukupolven aikana, koska aurinkoenergiaa on tarjolla lähes rajattomasti. Yhä parempien aurinkokennojen ja lämpöpumppujen avulla sitä voidaan hyödyntää edullisesti.
Jääkauden kynnyksellä
Kasvien kastelu on perinteinen kestävän kehityksen ja vihreän elämän symboli. Samalla kasvien tärkeimmästä raaka-aineesta hiilidioksidista on tehty mediassa ja politiikassa suunnaton mörkö. Ajattelevalle ihmiselle tämä näyttää naiivilta itsepetokselta, koska hiilidioksidin merkitys kasvien kasvuun on suurempi kuin jalostuksen, lannoituksen, myrkytysten ja geenimanipulaation vaikutus yhteensä.
Historiallisen faktan perusteella olemme uuden jääkauden kynnyksellä. Saattaa olla, että hiilidioksidilla on pieni lämmittävä vaikutus ilmakehään. Tässäkin mielessä hiilidioksidi ei ole niin suuri uhka ihmiskunnalle, mitä aiheella rahastavat tutkijat ja tuulimyllyteollisuus antavat ymmärtää.
Ihmiskunnan todellinen uhka on kolmas maailmansota, jota kansalliskiihkoilijat ja diktaattorit hymyssä suin rakentavat.
- - -
Hiilidioksidin ilmakehää lämmittävä vaikutus on fysikaalinen tosiasia, joka tunnettiin jo 1800-luvulla. Mittauksia teki ensimmäisen kerran ruotsalainen Ivar Arrhenius 1800-luvun lopulla. Tiedemaailmassa kukaan ei pidä ilmiötä epäselvänä. Ilmastoon vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät. Lämpenemistä pidetään suurena riskinä erityisesti siksi, että muutos on nopea eikä eliöstöllä ole aikaa sopeutua.
Toimitus
