Ilmastopsykoosi -ketju
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Sarek1
Ylipäällikkö
On totta, että ihmisiä on aivan liikaa maapallon kestokykyyn nähden. Liikakansoitus aiheuttaa suoranaisesti ja välillisesti elinympäristön muuttumista elinkelvottomaksi, mikä on mielestäni se oikea ja relevantti huolen aihe. Yhteen osatekijään tuijottaminen (esim. nyt keskiössä oleva Co2) ja siihen vaikuttaminen ei korjaa koko yhtälöä. Väestönkasvusta ja ihmisten jo nyt liian suuresta määrästä ei kuitenkaan puhuta ja olla huolissaan. Miksi? No koska joku saa huomiota ja valtaa juoksuttamalla ihmisiä kuin pässiä narussa ja toinen lypsää siinä samalla rahat taskuunsa.
Kun (ei siis jos) ruuan tuotantoon tulee suuria häiriöitä tai ruuan määrä vähenee elinympäristön elinkelpoisuuden heikentyessä, tulee Nälkä. Myös meillä. Ja siitä seuraa paljon hauskaa, kun oma maatalous on piakkoin liputettu vehreämmille niityille.
Kotimaisen teollisuuden ulosliputuksen hehkuttaminen ja edesauttaminen johtavien poliitikkojemme toimesta on eräs aikojemme järkyttävimmistä maanpetoksellisista toimista. Kansallisen edun asettaminen etusijalle on ollut syntiä eikä meidän tarvitse tehdä sellaista, koska meillä on varaa ja olemme moraalisesti ylevämpiä. Voi tätä hölmön tölmäystä!
Ympäristöystävällisen teknologian ja elintavan kehittäminen on tärkeää ja meidän tulee pysytellä teknologian kehittämisen eturintamassa, mutta sitä hidastaa kapeakatseisten osatotuuksien perässä juokseminen. Meiltä puuttuu kokonaisuudet hahmottava kansallinen strategia niin teollisuudessa, maataloudessa, tutkimuksessa ja oikeastaan vähän kaikissa muissakin asioissa kaikilla aikaväleillä.
———OT vai ei———
Pikkupoikana luin scifikirjan, jossa maailma oli jaettu etupiireihin ja teollistuneet alueet olivat jakaneet maailman luonnonvarojen hyödyntämistä varten siten, että Afrikka kuului Euroopan etupiiriin. Ryssät tappelivat Aasian ihmismassoja vastaan ja Muricaanit kamppailivat eteläisen mantereenosan Guevarojen kanssa. Eurooppa oli kehittänyt huippuunsa teknomekanisoidun armeijan, joka pohjoisesta etelään edetessään hävitti Afrikan mantereelta jokseenkin kaiken elollisen tieltään. (Eläköön ruotsalainen hienomekaniikka!) Uskonto, eli Aate oli valjastettu ristiretken veturiksi ja veljeskunta, Broderhus Christi, oli Tanskasta lähtöisin. Ullatus?
Kirja ei sinänsä mikään ihmeellinen tieteistuotos ole, mutta muistui nyt mieleen.
(Vartija, Niels E. Nielsen)
Viimeksi muokattu:
Mili
Eversti
Muistelen että USA:n keskilänsi pitää myös ison osan muuta maailmaa ruokittuna. Ja jokainen ruuan kalori/joule on vaatinut 10 viljelyssä. Mitä jos tulee kato tai USA päättää leikata päästöjään vaikka laittamalla peltoja kesannolle tai energian hinta nousee?
Maailman isoin ongelma on väestönkasvu. Afrikassa se saa vaeltajakansat ja maanviljelijät konfliktiin, Ruandassa viidakkoveitset heilumaan jne...
Puolue "ehkä" (peto elelee yksityiskohdissa), kenttä ei. Kenttäväelle vähänkään vihreämpi ilmastopolitiikka on kirosana ja denialismi elää ja voi hyvin. Kivihiilenruskea ilmastopolitiikka on sen sijaan nannaa.
edit: Lisäksi Persujen ilmastopolitiikan tekoa haittaa se, että se joutuu joka helvetin välissä signaloimaan kentälle "räjähtävistä lepakoista" ym. scheissea, joka samalla sekoittaa pakkaa puolueen potentiaalisten äänestäjien näkökulmasta. Varsinkin sellaisten, jotka näkevät ongelmana sekä maahanmuuton että ilmastokysymykset.
Viimeksi muokattu:
Mili
Eversti
https://www.newscientist.com/article/dn14593-wind-turbines-make-bat-lungs-explode/
"“Beware: exploding lungs” is not a sign one would expect to see at a wind farm. But a new study suggests this is the main reason bats die in large numbers around wind turbines.
The risk that wind turbines pose to birds is well known and has dogged debates over wind energy. In fact, several studies have suggested the risk to bats is greater. In May 2007, the US National Research Council published the results of a survey of US wind farms showing that two bat species accounted for 60% of winged animals killed. "
Siinäpä sitä. Scheissea.
Uskon kentän olevan hyvinkin luonnonsuojeluhenkistä. Metsästystä, vaeltamista ja kalastusta harrastanevat paljonkin. Uskon että iso osa luonnonsuojelun ongelmista kohdistuu epärehellisyyteen tyyliin: "kävin vartin lenkillä, nyt voin maata sohvalla syöden suklaapatukoita ja juoden viiniä. On niin hyvä omatunto dietin suhteen. Laitoin faceenkin kuvan itsestäni."
Ja kuten aikaisemmin esitin laskelman, että Vihreät saavat lentää kun maksavat ympäristöaneet, niin keskimääräinen auto 300tkm+ sen valmistus selviäisi samalla laskukaavalla hiilidioksidin tuotannostaan alle 600e kerta-aneella.
@Mili Missasit pointtini: Kyse ei ollut siitä, että onko räjähtävä lepakko fakta vai ei, vaan signaloinnista, poliittisesta viestinnästä.
Miksi luulet, että persut viestivät "räjähtävistä lepakoista"? Siksi, koska sillä haluttiin vastata persujen kentän ilmastopoliittiseen ajatuksenjuoksuun.
Eikä kyse ollut luonnonsuojelusta kokonaisuudessaan, vaan sen alalajista; ilmastonsuojelusta. Ilmaston paskominen hiilidioksidilla on persuäänestäjille merkityksetön asia. Aivan kuten persuäänestäjän vertaisryhmälle 70-80 -luvuilla "luonnonsuojelu" oli kokonaisuudessaan jokseenkin merkityksetön asia.
Miksi luulet, että persut viestivät "räjähtävistä lepakoista"? Siksi, koska sillä haluttiin vastata persujen kentän ilmastopoliittiseen ajatuksenjuoksuun.
Eikä kyse ollut luonnonsuojelusta kokonaisuudessaan, vaan sen alalajista; ilmastonsuojelusta. Ilmaston paskominen hiilidioksidilla on persuäänestäjille merkityksetön asia. Aivan kuten persuäänestäjän vertaisryhmälle 70-80 -luvuilla "luonnonsuojelu" oli kokonaisuudessaan jokseenkin merkityksetön asia.
Platypi
Luutnantti
Mitäköhän taas nyt hait tällä. Tietenkn kirjoitan siitä mikä fiilis itselle tulee kun katsoo persujen ehdokkaita, varsinkin niitä muita kun Halla-Ahoa keskustelemassa erinäisissä eduskuntavaalitenteissä.
Solidsnake
Respected Leader
Mikä ryhmä kyseessä? Siis 70-80-luvuilla.
Siis mikähän se oikea ongelma onkaan?
Länsi-Afrikassa useimmat pakenevat lähelle, mutta ilmastonmuutos voi ajaa miljoonat kohti Eurooppaa – kolme syytä, jotka saavat ihmiset liikkeelle
Ylen haastatteleman tutkijan mukaan EU näkee siirtolaisuuden ja terrorismin tällä hetkellä täysin erillisinä asioina.
Länsi-Afrikka
6.4.2019 klo 12:34
Pakolainen lepää leirillä Agadezissa, Nigerissä. Agadez on ollut tärkeä solmukohta reitillä Saharan poikki.Anthony Anex / EPA
Juho Takkunen
Jaa artikkeli Facebookissa9
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa
Äärioikeistolaiset pelottelevat usein eurooppalaisia(siirryt toiseen palveluun), että muuttoliike Afrikasta Eurooppaan uhkaa länsimaista sivilisaatiota.
Afrikkalaisten siirtolaisten lähtömaiden kärkijoukossa on jo pitkään ollut useita Länsi-Afrikan valtioita.
Lähes 95 prosenttia muuttoliikkeestä tapahtuu kuitenkin Länsi-Afrikan sisällä(siirryt toiseen palveluun), ei kohti Eurooppaa.
Yle listasi pakenemisen syitä ja ratkaisuehdotuksia siihen.
1. Terrorismi
– Viitisentoista asemiestä tuli paikalle moottoripyörillä. He alkoivat tulittaa, ja syntyi paniikki. Serkkuni yritti vastustaa ja hänet tapettiin edessäni, 27-vuotias Fatimata kertoo Burkina Fason pohjoisosassa Le Monden haastattelussa(siirryt toiseen palveluun).
Fatimata on joutunut pakenemaan kotoaan terroristiryhmien väkivaltaa. Ranskalaislehti haastatteli häntä alkuvuodesta, kun Burkina Fason pohjoisosissa oli ollut useita verisiä iskuja.
Burkina Fason pääkaupungissa Ouagadougoussa tehtiin terrori-isku Ranskan lähetystöön ja kasarmiin maaliskuussa 2018.EPA
Fatimatan tavoin Burkina Fason itä- ja pohjoisosissa yli 100 000 ihmistä on paennut terrorismia. Alueelle julistettiin hätätila vuodenvaihteessa(siirryt toiseen palveluun).
Väkivalta on viime aikoina saanut yhä raaempia piirteitä etnisten ryhmien välisistä kostoiskuista. Esimerkiksi viime viikonvaihteessa Burkina Fason pohjoisosassa kuoli yli 60 ihmistä(siirryt toiseen palveluun) väkivaltaisuuksissa.
Google
Tapahtumien kulku noudatteli samaa kaavaa kuin monissa muissakin viimeaikaisissa hyökkäyksissä. Ensin tuntematon asejoukko tekee terroristisen hyökkäyksen paikalliseen yhteisöön. Uhriksi joutuneen yhteisön kosto kohdistuu paimentolaiskansa fulaneihin kuuluviin ihmisiin, koska joitain fulaneja on liittynyt alueen jihadistiryhmiin.
Lue lisää terrorismin taustasyistä:Terrorismi aiheuttaa sekasortoa Malissa – Sekä Isis että al-Qaida aktiivisia Euroopan porteilla
Pohjoismaisen Afrikka-instituutin muuttoliikkeen tutkija Jesper Bjarnesen sanoo Ylen haastattelussa, että etnisten ryhmien välinen väkivalta on huolestuttava uusi ilmiö erityisesti Burkina Fasossa. Siellä on perinteisesti korostettu maan yli 60 etnisen ryhmän välistä solidaarisuutta.
Konfliktit ajavat ihmisiä Länsi-Afrikassa pääasiassa maan sisäisiksi pakolaisiksi lyhyiksi ajoiksi, tutkija Bjarnesen muistuttaa.
2. Köyhyys ja työttömyys
Fatimata kertoo paenneensa terroristeja 30 kilometriä etelään kotikylästään, toiseen kylään. Hän toivoo kotiinpaluuta, sillä uudesta kylästä hän ei tunne ketään eikä työkalujakaan ehtinyt ottaa mukaan ennen pakoa.
Elannon tienaamisen vaikeus on Länsi-Afrikassa konflikteja yleisimpi syy muuttaa pois kotiseuduilta.
Rahtijuna Abidjanin rautatieasemalla.
Burkinafasolaiset siirtotyöläiset rakensivat Norsunluurannikon rautatiet.Legnan Koula / EPA
Taloudellisella siirtolaisuudella on Länsi-Afrikassa satojen vuosien historia. Ranskan siirtomaahallinnon aikaan nykyisen Burkina Fason alueelta siirrettiin satoja tuhansia ihmisiä(siirryt toiseen palveluun)rakentamaan etelänaapurin Norsunluurannikon rautateitä ja kaakaoplantaaseja.
Liikkuvuus työn perässä Norsunluurannikon kaupunkeihin on jatkunut maiden itsenäistyttyä 1960-luvulla. Nykyään Norsunluurannikolla asuu yli kaksi miljoonaa siirtolaista.
Ilkka Kemppinen / Yle
Vaikka suurin osa, peräti 95 prosenttia länsiafrikkalaisista etsii parempaa elämää kasvavista talouksista alueen sisällä, Eurooppakin houkuttaa edelleen.
Bjarnesen arvioi, että konfliktit eivät ole pääsyy Länsi-Afrikasta Eurooppaan suuntautuvaan siirtolaisuuteen. Saharan aavikon ja Välimeren ylittäminen on hengenvaarallinen matka, jota kukaan ei lähde yrittämään lyhytnäköisin perustein.
Länsi-Afrikan valtiot olivat köyhiä jo ennen väkivallan leimahtamista ja työttömyys laukkaa kymmenissä prosenteissa. Esimerkiksi Guinean kaupungeissa arviolta kaksi kolmasosaa koulutetuista on työttöminä(siirryt toiseen palveluun).
Nainen myi kalaa kojussa tien varrella Ouagadougoussa Burkina Fasossa.Legnan Koula / EPA
Afrikan maiden pitäisi luoda vuosittain 12 miljoonaa työpaikkaa(siirryt toiseen palveluun)nopeasti kasvavan väestön työllistämiseksi, mutta teollistuminen on vasta aluillaan. Pääosa ihmisistä työskentelee epävirallisissa ammateissa, esimerkiksi pienviljelijöinä tai kaupitellen tavaraa kaupungeissa.
Afrikan mantereen talous kasvaa kiihtyvää, noin neljän prosentin vuosivauhtia, mutta pääosa kasvusta keskittyy Itä-Afrikkaan.
Sinne liikkuvuus tuhansien kilometrien päästä Länsi-Afrikasta on vähäistä.
Sen sijaan entisiin isäntämaihin Eurooppaan on jo yhteisen kielenkin takia luontevaa pyrkiä.
Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää: Miten vääristynyt on kuvamme Afrikan siirtolaisuudesta?
Kuvamme Afrikan siirtolaisuudesta on vääristynyt
Kuuntele
Ohjelmassa tavataan Etiopiasta ja Ugandasta Persianlahden maihin pyrkiviä nuoria sekä pohditaan miten Afrikan maat voisivat hyötyä sisäisen muuton helpottamisesta.
Viime vuonna Marokon kautta Espanjaan pyrki(siirryt toiseen palveluun) lähes 60 000 ihmistä.
Läntisestä reitistä tuli suosituin väylä Eurooppaan sen jälkeen, kun Italian populistihallitus sulki rajansa siirtolaisilta ja Libyan rannikkovartiosto tukahdutti EU:n tuella merireitin Libyasta Italiaan.
Moni siirtolainen pyrkii Marokosta Espanjalle kuuluviin Ceutan ja Melillan enklaaveihin.Yle Uutisgrafiikka
Tämän vuoden ensimmäisinä kuukausina Espanjaan on saapunut noin 7 000 siirtolaista, joiden joukossa on yli tuhat ihmistä Länsi-Afrikan Guineasta ja Malista.
– Siirtolaisreitin tukkiminen yhdellä alueella aiheuttaa paljon turbulenssia toisissa paikoissa, Pohjoismaisen Afrikka-instituutin Bjarnesen huomauttaa.
Moni siirtolainen on jäänyt jumiin(siirryt toiseen palveluun)myös Marokossa, sillä EU auttaa Marokkoa yli sadalla miljoonalla eurolla(siirryt toiseen palveluun) siirtolaisten liikkumisen estämisessä.
3. Ruoan puute ja ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos ja muuttoliike linkittyvät tulevaisuudessa monien tutkijoiden mukaan entistä tiiviimmin yhteen. Luotettavimpina pidetyt arviot ilmastopakolaisten määrästä maailmassa(siirryt toiseen palveluun) vuonna 2050 vaihtelevat 50–200 miljoonan välillä.
Heistäkin valtaosa jäänee lähialueille, mutta osa pyrkii pohjoiseen.
Nigerin presidentti Mahamadou Issoufou varoitti helmikuun lopussa, että Länsi-Afrikassa Saharaa reunustavasta Sahelin alueesta tulee todennäköisesti merkittävä siirtolaisten lähtöalue vuonna 2050.
Sahelin alue on maailman haavoittuvimpia ilmastonmuutokselle, jonka arvioidaan lisäävän äärimmäisiä sääilmiöitä, kuten tulvia ja kuivuutta. Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan laaja-alaisten rajujen ukkosmyrskyjen yleisyys on jo kolminkertaistunut Sahelin alueella 1980-luvun jälkeen.
Äiti lapsi sylissään odotti ruoka-apua Nigerissä vuonna 2012, kun Sahelissa nähtiin nälkää.Helmut Fohringer / EPA
Burkina Fasossa lähes miljoona ihmistä tarvitsee(siirryt toiseen palveluun) tällä hetkellä YK:n mukaan humanitaarista apua. Syinä ovat väkivallan lisäksi Burkina Fasoa viime vuonna koetelleet luonnonkatastrofit, joiden seurauksena ihmisillä ei ole riittävästi ruokaa.
Sahelin alueen lämpötilojen on arvioitu nousevan ilmastonmuutoksen seurauksena 1,5 kertaa maailman keskiarvoa nopeammin. Tutkija Jesper Bjarnesenin mukaan ilmastonmuutos koettelee varsinkin köyhimpiä, joilla ei ole rahallisia mahdollisuuksia muuttaa muualle.
80 ihmistä puhuu tästä
Twitter Ads -tiedot ja yksityisyys
Kansainvälinen Punainen Risti ja kaksi muuta järjestöä visualisoivat Sahelin nousevia lämpötiloja ja muuttoliikettä videolla.
– Jos kuivuus ja aavikoituminen pahenevat edelleen ja juomavettä ei ole saatavilla riittävästi, sillä on yhteisöille tuhoisat vaikutukset, Bjarnesen sanoo.
Pilaantunutta satoa miehen käsissä Nigerissä. Kuivuus ja taudit ovat verottaneet satoja Sahelin alueella.Tanya Bindra / EPA
Kiistely pohjavedestä ja viljelysmaasta voi aiheuttaa tulevaisuudessa myös entistä enemmän maakiistoja.
Miten ongelmia on yritetty ratkaista?
Länsi-Afrikan viisi maata Mali, Niger, Mauritania, Tšad ja Burkina Faso ovat perustaneet G5-sotilasjoukot(siirryt toiseen palveluun) taistelemaan terrorismia vastaan. Euroopan unioni tukee joukkoja sadalla miljoonalla eurolla, myös Suomi pienellä osuudella.
G5-joukoilta puuttuu kuitenkin vielä varusteita ja rahoitusta(siirryt toiseen palveluun). Ne eivät ole onnistuneet taltuttamaan Sahelin alueen väkivaltaa, joka on viime aikoina levinnyt ja raaistunut.
Euroopan ja Afrikan johtajia G5-sotilasjoukkoja koskevassa kokouksessa Pariisissa vuonna 2017.Michel Euler / EPA
Myös ihmisten perustarpeita on tuettu. Burkina Fasossa jihadistien terrorisoimilla alueilla kansalaisjärjestö on asentanut vesihanoja syrjäseuduille(siirryt toiseen palveluun), joilla puhdasta juomavettä on ollut saatavilla vain harvassa paikassa. Hanojen asentaminen on saanut paikalliset tuntemaan, että keskushallinto välittää heistä, mikä puolestaan vähentää houkutusta liittyä jihadistien riveihin.
Kansainvälinen Punainen Risti on puolestaan ehdottanut(siirryt toiseen palveluun) arkisia ratkaisuja ehkäisemään kuivuuden ja ilmastonmuutoksen tuhoja. Kyliin voitaisiin rakentaa aurinkovoimalla toimivia pumppuasemia ja pieniä patoja, jotka patoaisivat tulvavesiä ja auttaisivat muodostamaan pohjavettä.
Pohjoismaisen Afrikka-instituutin tutkija Jesper Bjarnesen puolestaan perää Euroopan unionilta ajattelutavan muutosta.
Tällä hetkellä EU:n tuki Länsi-Afrikalle keskittyy paljolti siirtolaisten reittien tukkimiseen rajoja sulkemalla.
Mies kuljetti kurpitsansukuisia kasveja pyörällä Ouagadougoussa, Burkina Fasossa.Legnan Koula / EPA
Siirtolaisuutta kohti Eurooppaa ja Länsi-Afrikan terrorismia käsitellään Bjarnesenin mukaan tällä hetkellä täysin erillisinä asioina.
– EU:ssa ajatellaan usein, että samat vanhat keinot korjaavat ongelmat. Euroopalta vaadittaisiin nyt dramaattista ajattelutavan muutosta, Bjarnesen sanoo.
Terrorismi huolettaa myös burkinafasolaista Fatimataa, joka joutui pakenemaan kylästään kouluikäisten lastensa kanssa. Lapset eivät ole päässeet takaisin kouluun. Alueella tiedetään jihadistien värvänneen koulupudokkaita riveihinsä.
– Mitähän lapsistani tulee? Fatimata miettii.
yle.fi
Länsi-Afrikassa useimmat pakenevat lähelle, mutta ilmastonmuutos voi ajaa miljoonat kohti Eurooppaa – kolme syytä, jotka saavat ihmiset liikkeelle
Ylen haastatteleman tutkijan mukaan EU näkee siirtolaisuuden ja terrorismin tällä hetkellä täysin erillisinä asioina.
Länsi-Afrikka
6.4.2019 klo 12:34
Pakolainen lepää leirillä Agadezissa, Nigerissä. Agadez on ollut tärkeä solmukohta reitillä Saharan poikki.Anthony Anex / EPA
Juho Takkunen
Jaa artikkeli Facebookissa9
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa
Äärioikeistolaiset pelottelevat usein eurooppalaisia(siirryt toiseen palveluun), että muuttoliike Afrikasta Eurooppaan uhkaa länsimaista sivilisaatiota.
Afrikkalaisten siirtolaisten lähtömaiden kärkijoukossa on jo pitkään ollut useita Länsi-Afrikan valtioita.
Lähes 95 prosenttia muuttoliikkeestä tapahtuu kuitenkin Länsi-Afrikan sisällä(siirryt toiseen palveluun), ei kohti Eurooppaa.
Yle listasi pakenemisen syitä ja ratkaisuehdotuksia siihen.
1. Terrorismi
– Viitisentoista asemiestä tuli paikalle moottoripyörillä. He alkoivat tulittaa, ja syntyi paniikki. Serkkuni yritti vastustaa ja hänet tapettiin edessäni, 27-vuotias Fatimata kertoo Burkina Fason pohjoisosassa Le Monden haastattelussa(siirryt toiseen palveluun).
Fatimata on joutunut pakenemaan kotoaan terroristiryhmien väkivaltaa. Ranskalaislehti haastatteli häntä alkuvuodesta, kun Burkina Fason pohjoisosissa oli ollut useita verisiä iskuja.
Burkina Fason pääkaupungissa Ouagadougoussa tehtiin terrori-isku Ranskan lähetystöön ja kasarmiin maaliskuussa 2018.EPA
Fatimatan tavoin Burkina Fason itä- ja pohjoisosissa yli 100 000 ihmistä on paennut terrorismia. Alueelle julistettiin hätätila vuodenvaihteessa(siirryt toiseen palveluun).
Väkivalta on viime aikoina saanut yhä raaempia piirteitä etnisten ryhmien välisistä kostoiskuista. Esimerkiksi viime viikonvaihteessa Burkina Fason pohjoisosassa kuoli yli 60 ihmistä(siirryt toiseen palveluun) väkivaltaisuuksissa.
Tapahtumien kulku noudatteli samaa kaavaa kuin monissa muissakin viimeaikaisissa hyökkäyksissä. Ensin tuntematon asejoukko tekee terroristisen hyökkäyksen paikalliseen yhteisöön. Uhriksi joutuneen yhteisön kosto kohdistuu paimentolaiskansa fulaneihin kuuluviin ihmisiin, koska joitain fulaneja on liittynyt alueen jihadistiryhmiin.
Lue lisää terrorismin taustasyistä:Terrorismi aiheuttaa sekasortoa Malissa – Sekä Isis että al-Qaida aktiivisia Euroopan porteilla
Pohjoismaisen Afrikka-instituutin muuttoliikkeen tutkija Jesper Bjarnesen sanoo Ylen haastattelussa, että etnisten ryhmien välinen väkivalta on huolestuttava uusi ilmiö erityisesti Burkina Fasossa. Siellä on perinteisesti korostettu maan yli 60 etnisen ryhmän välistä solidaarisuutta.
Konfliktit ajavat ihmisiä Länsi-Afrikassa pääasiassa maan sisäisiksi pakolaisiksi lyhyiksi ajoiksi, tutkija Bjarnesen muistuttaa.
2. Köyhyys ja työttömyys
Fatimata kertoo paenneensa terroristeja 30 kilometriä etelään kotikylästään, toiseen kylään. Hän toivoo kotiinpaluuta, sillä uudesta kylästä hän ei tunne ketään eikä työkalujakaan ehtinyt ottaa mukaan ennen pakoa.
Elannon tienaamisen vaikeus on Länsi-Afrikassa konflikteja yleisimpi syy muuttaa pois kotiseuduilta.
Rahtijuna Abidjanin rautatieasemalla.
Burkinafasolaiset siirtotyöläiset rakensivat Norsunluurannikon rautatiet.Legnan Koula / EPA
Taloudellisella siirtolaisuudella on Länsi-Afrikassa satojen vuosien historia. Ranskan siirtomaahallinnon aikaan nykyisen Burkina Fason alueelta siirrettiin satoja tuhansia ihmisiä(siirryt toiseen palveluun)rakentamaan etelänaapurin Norsunluurannikon rautateitä ja kaakaoplantaaseja.
Liikkuvuus työn perässä Norsunluurannikon kaupunkeihin on jatkunut maiden itsenäistyttyä 1960-luvulla. Nykyään Norsunluurannikolla asuu yli kaksi miljoonaa siirtolaista.
Ilkka Kemppinen / Yle
Vaikka suurin osa, peräti 95 prosenttia länsiafrikkalaisista etsii parempaa elämää kasvavista talouksista alueen sisällä, Eurooppakin houkuttaa edelleen.
Bjarnesen arvioi, että konfliktit eivät ole pääsyy Länsi-Afrikasta Eurooppaan suuntautuvaan siirtolaisuuteen. Saharan aavikon ja Välimeren ylittäminen on hengenvaarallinen matka, jota kukaan ei lähde yrittämään lyhytnäköisin perustein.
Länsi-Afrikan valtiot olivat köyhiä jo ennen väkivallan leimahtamista ja työttömyys laukkaa kymmenissä prosenteissa. Esimerkiksi Guinean kaupungeissa arviolta kaksi kolmasosaa koulutetuista on työttöminä(siirryt toiseen palveluun).
Nainen myi kalaa kojussa tien varrella Ouagadougoussa Burkina Fasossa.Legnan Koula / EPA
Afrikan maiden pitäisi luoda vuosittain 12 miljoonaa työpaikkaa(siirryt toiseen palveluun)nopeasti kasvavan väestön työllistämiseksi, mutta teollistuminen on vasta aluillaan. Pääosa ihmisistä työskentelee epävirallisissa ammateissa, esimerkiksi pienviljelijöinä tai kaupitellen tavaraa kaupungeissa.
Afrikan mantereen talous kasvaa kiihtyvää, noin neljän prosentin vuosivauhtia, mutta pääosa kasvusta keskittyy Itä-Afrikkaan.
Sinne liikkuvuus tuhansien kilometrien päästä Länsi-Afrikasta on vähäistä.
Sen sijaan entisiin isäntämaihin Eurooppaan on jo yhteisen kielenkin takia luontevaa pyrkiä.
Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää: Miten vääristynyt on kuvamme Afrikan siirtolaisuudesta?
Kuvamme Afrikan siirtolaisuudesta on vääristynyt
Kuuntele
Ohjelmassa tavataan Etiopiasta ja Ugandasta Persianlahden maihin pyrkiviä nuoria sekä pohditaan miten Afrikan maat voisivat hyötyä sisäisen muuton helpottamisesta.
Viime vuonna Marokon kautta Espanjaan pyrki(siirryt toiseen palveluun) lähes 60 000 ihmistä.
Läntisestä reitistä tuli suosituin väylä Eurooppaan sen jälkeen, kun Italian populistihallitus sulki rajansa siirtolaisilta ja Libyan rannikkovartiosto tukahdutti EU:n tuella merireitin Libyasta Italiaan.
Moni siirtolainen pyrkii Marokosta Espanjalle kuuluviin Ceutan ja Melillan enklaaveihin.Yle Uutisgrafiikka
Tämän vuoden ensimmäisinä kuukausina Espanjaan on saapunut noin 7 000 siirtolaista, joiden joukossa on yli tuhat ihmistä Länsi-Afrikan Guineasta ja Malista.
– Siirtolaisreitin tukkiminen yhdellä alueella aiheuttaa paljon turbulenssia toisissa paikoissa, Pohjoismaisen Afrikka-instituutin Bjarnesen huomauttaa.
Moni siirtolainen on jäänyt jumiin(siirryt toiseen palveluun)myös Marokossa, sillä EU auttaa Marokkoa yli sadalla miljoonalla eurolla(siirryt toiseen palveluun) siirtolaisten liikkumisen estämisessä.
3. Ruoan puute ja ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos ja muuttoliike linkittyvät tulevaisuudessa monien tutkijoiden mukaan entistä tiiviimmin yhteen. Luotettavimpina pidetyt arviot ilmastopakolaisten määrästä maailmassa(siirryt toiseen palveluun) vuonna 2050 vaihtelevat 50–200 miljoonan välillä.
Heistäkin valtaosa jäänee lähialueille, mutta osa pyrkii pohjoiseen.
Nigerin presidentti Mahamadou Issoufou varoitti helmikuun lopussa, että Länsi-Afrikassa Saharaa reunustavasta Sahelin alueesta tulee todennäköisesti merkittävä siirtolaisten lähtöalue vuonna 2050.
Sahelin alue on maailman haavoittuvimpia ilmastonmuutokselle, jonka arvioidaan lisäävän äärimmäisiä sääilmiöitä, kuten tulvia ja kuivuutta. Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan laaja-alaisten rajujen ukkosmyrskyjen yleisyys on jo kolminkertaistunut Sahelin alueella 1980-luvun jälkeen.
Äiti lapsi sylissään odotti ruoka-apua Nigerissä vuonna 2012, kun Sahelissa nähtiin nälkää.Helmut Fohringer / EPA
Burkina Fasossa lähes miljoona ihmistä tarvitsee(siirryt toiseen palveluun) tällä hetkellä YK:n mukaan humanitaarista apua. Syinä ovat väkivallan lisäksi Burkina Fasoa viime vuonna koetelleet luonnonkatastrofit, joiden seurauksena ihmisillä ei ole riittävästi ruokaa.
Sahelin alueen lämpötilojen on arvioitu nousevan ilmastonmuutoksen seurauksena 1,5 kertaa maailman keskiarvoa nopeammin. Tutkija Jesper Bjarnesenin mukaan ilmastonmuutos koettelee varsinkin köyhimpiä, joilla ei ole rahallisia mahdollisuuksia muuttaa muualle.
ICRC
✔@ICRC
https://twitter.com/ICRC/status/1088025689704538112
Temperatures in the Sahel are rising 1.5x faster than the global average.
What are the implications for the future of conflict in a warming world?
We worked with @igarape_org to explore:
91
13.48 - 23. tammik. 2019
80 ihmistä puhuu tästä
Twitter Ads -tiedot ja yksityisyys
Kansainvälinen Punainen Risti ja kaksi muuta järjestöä visualisoivat Sahelin nousevia lämpötiloja ja muuttoliikettä videolla.
– Jos kuivuus ja aavikoituminen pahenevat edelleen ja juomavettä ei ole saatavilla riittävästi, sillä on yhteisöille tuhoisat vaikutukset, Bjarnesen sanoo.
Pilaantunutta satoa miehen käsissä Nigerissä. Kuivuus ja taudit ovat verottaneet satoja Sahelin alueella.Tanya Bindra / EPA
Kiistely pohjavedestä ja viljelysmaasta voi aiheuttaa tulevaisuudessa myös entistä enemmän maakiistoja.
Miten ongelmia on yritetty ratkaista?
Länsi-Afrikan viisi maata Mali, Niger, Mauritania, Tšad ja Burkina Faso ovat perustaneet G5-sotilasjoukot(siirryt toiseen palveluun) taistelemaan terrorismia vastaan. Euroopan unioni tukee joukkoja sadalla miljoonalla eurolla, myös Suomi pienellä osuudella.
G5-joukoilta puuttuu kuitenkin vielä varusteita ja rahoitusta(siirryt toiseen palveluun). Ne eivät ole onnistuneet taltuttamaan Sahelin alueen väkivaltaa, joka on viime aikoina levinnyt ja raaistunut.
Euroopan ja Afrikan johtajia G5-sotilasjoukkoja koskevassa kokouksessa Pariisissa vuonna 2017.Michel Euler / EPA
Myös ihmisten perustarpeita on tuettu. Burkina Fasossa jihadistien terrorisoimilla alueilla kansalaisjärjestö on asentanut vesihanoja syrjäseuduille(siirryt toiseen palveluun), joilla puhdasta juomavettä on ollut saatavilla vain harvassa paikassa. Hanojen asentaminen on saanut paikalliset tuntemaan, että keskushallinto välittää heistä, mikä puolestaan vähentää houkutusta liittyä jihadistien riveihin.
Kansainvälinen Punainen Risti on puolestaan ehdottanut(siirryt toiseen palveluun) arkisia ratkaisuja ehkäisemään kuivuuden ja ilmastonmuutoksen tuhoja. Kyliin voitaisiin rakentaa aurinkovoimalla toimivia pumppuasemia ja pieniä patoja, jotka patoaisivat tulvavesiä ja auttaisivat muodostamaan pohjavettä.
Pohjoismaisen Afrikka-instituutin tutkija Jesper Bjarnesen puolestaan perää Euroopan unionilta ajattelutavan muutosta.
Tällä hetkellä EU:n tuki Länsi-Afrikalle keskittyy paljolti siirtolaisten reittien tukkimiseen rajoja sulkemalla.
Mies kuljetti kurpitsansukuisia kasveja pyörällä Ouagadougoussa, Burkina Fasossa.Legnan Koula / EPA
Siirtolaisuutta kohti Eurooppaa ja Länsi-Afrikan terrorismia käsitellään Bjarnesenin mukaan tällä hetkellä täysin erillisinä asioina.
– EU:ssa ajatellaan usein, että samat vanhat keinot korjaavat ongelmat. Euroopalta vaadittaisiin nyt dramaattista ajattelutavan muutosta, Bjarnesen sanoo.
Terrorismi huolettaa myös burkinafasolaista Fatimataa, joka joutui pakenemaan kylästään kouluikäisten lastensa kanssa. Lapset eivät ole päässeet takaisin kouluun. Alueella tiedetään jihadistien värvänneen koulupudokkaita riveihinsä.
– Mitähän lapsistani tulee? Fatimata miettii.
Länsi-Afrikassa useimmat pakenevat lähelle, mutta ilmastonmuutos voi ajaa miljoonat kohti Eurooppaa – kolme syytä, jotka saavat ihmiset liikkeelle
Ylen haastatteleman tutkijan mukaan EU näkee siirtolaisuuden ja terrorismin tällä hetkellä täysin erillisinä asioina.
yle.fi
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Miten paljon siinä auttaa mediassa pyörivä ilmastoöyhötys?
Kuvittelehan mitä se on sitten kun ilmastoulina jatkuu vielä muutaman vuoden.
Ei siis tartte ihmetellä "miksi se jatkuu". Jos tätä joku taho vetelee niin sillä on todellakin psykologista silmää.
Viimeksi muokattu:
lukkarinapulainen
Majuri
Ilmaston paskominen hiilidioksidilla on virheäänestäjille merkityksetön asia. Aivan kuten virheäänestäjän vertaisryhmälle 70-80 -luvuilla "luonnonsuojelu" oli kokonaisuudessaan jokseenkin merkityksetön asia.
Heille tärkeintä on viestin lähettäminen siitä, että he ovat 'hyvien' asioiden ja ihmisten puolella, hyvesignalointi. Harjoittamansa 'ilmastopolitiikan' seuraukset (teollisuuden siirtyminen tai syntyminen sinne missä päästöistä ei välitetä) ovat sekä virheille poliitikoille että heidän äänestäjilleen täysin merkityksettömiä.
Virheäänestäjä äänestää tunne-, ei asiapuoluetta. On siis vieläkin huonompaa kuin olla 'yhden asian' puolue.
Heille tärkeintä on viestin lähettäminen siitä, että he ovat 'hyvien' asioiden ja ihmisten puolella, hyvesignalointi. Harjoittamansa 'ilmastopolitiikan' seuraukset (teollisuuden siirtyminen tai syntyminen sinne missä päästöistä ei välitetä) ovat sekä virheille poliitikoille että heidän äänestäjilleen täysin merkityksettömiä.
Virheäänestäjä äänestää tunne-, ei asiapuoluetta. On siis vieläkin huonompaa kuin olla 'yhden asian' puolue.
Ei nyt aleta persuja kumminkaan virheäänestäjiksi haukkumaan. Joku roti.
Tämä kertoo millä tasolla tämä Persu vastaisten argumentointi on. Toi lepakkohommahan on niinkin tuore, kuin lokakuu 2016. Ja sekin lähti siitä liikkeelle, että Putkonen laittoi piirien vetäjille sähköpostin, jossa kertoi millaisia asioita kuumana käyvässä tuulivoimakeskustelussa saattaa vastaan tulla. Useiden muiden kohtien lisäksi meilissä oli viittaus tutkimukseen, jonka mukaan tuulivoimalat tappaa lepakoita ja tämän media sieltä tottakai poimi. Ja nyt sitten jäsen Elso tippa pöksyssä jankkaa tätä samaa 2019. Aivan mahtavaa. Meillä(Ps) on asiat helvetin hyvin.
Lisää tuulivoimakritiikkiä. Infraäänet ja TUULIVOIMAEVAKOT:
Mitä tuo on jos ei signalointia äänestäjille. Paha tuulivoima. Paha! Siitä lähteeä infraääntä!
Jostain syystä ydinvoiman haitoista ei pidetä mediatilaisuutta. Mistäköhän tämä mahtaisi johtua? <tähän ankaraa pohdintaa>
Musta on jotenkin säälittävää, että lähdetään kampittamaan jotain energiantuotantotapaa lähinnä poliittinen viestintä mielessä. Tuulivoiman haitat olivat tiedossa vuonna 2016, ja ne on otettu huomioon etäisyysmäärittelyissä asutukseen.
Vai olisko poimittu tuosta tiedotustilaisuudesta?
Viimeksi muokattu:
Mili
Eversti
Ehkä tuo johtuu siitä että ydinvoimaloita on kahdessa paikassa. Niihin on helppo tehdä tarpeellinen suojaetäisyys melua ajatellen. Tuulimyllyjä on noin 700, jos jokaisen ympärille vaaditaan vastaavia etäisyyksiä, niin maankäyttö hankaloituu. Hajasijoituksen ongelmia, myllyjä ei voi sijoittaa kovin lähelle toisiaan.
Infraäänistä en tiedä, melua on alettu pitämään yhä enemmän terveyteen vaikuttavana saasteena, johtunee siitä?
Tietysti voivat olla luulosairaita?
"Tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen terveysvaikutuksia on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän, eikä pitkäaikaisen altistumisen haittoja voida täysin sulkea pois. Uusia tutkimuksia on käynnissä ja suunnitteilla sekä Suomessa että ulkomailla."
Kannatan tuulivoiman lisärakentamista, mutta haitat pitää minimoida.
Vinkki: Reaktori voi posahtaa. Ydinvoimat tuottavat eriasteisia jätteitä, jotka pitää säilöä peruskallioon pitkäksi aikaa. PS -> muttakun räjähtävät lepakot ja TUULIVOIMA!
Rakennusprojekteissa se on vähän silleen maan tapa, että haitat pyritään minimoimaan. Tietty se on erikseen hyvä mainita tuulivoiman kohdalla.
Tutkikoot ihan rauhassa. Tää on yleisesti ottaen hanskassa. Jos ihmiset alkavat oireilemaan, vaikka mylly on säädetty oikein ja etäisyyttä on 1,5km+, niin mylly on aika nopeasti seis.
Pakko kysyä kun täällä tuntuu olevan Persuja, jotka tuntee puoluejohtoa, että mites tän sähköyliherkkyyden kanssa? Tiedotustilaisuutta pukkaa?
Erikoisjännää persulaista sumeaa logiikkaa. Eli jos asiaa ei pidettäisi esillä mediassa, poliitikot ottaisivat homman hanskaansa, persut muiden muassa, ja pistäisivät hiilidioksidipäästöt kaikessa hiljaisuudessa kondikseen.
Tähän saa uskoa ihan yhtä paljon kuin maahanmuuton haitoista hiljenemiseen ja siitä seuraaviin toimenpiteisiin.
Onko hallitus aikeissa edistää sähköyliherkkyyden diagnosoimista ja sähköyliherkkien aseman tunnustamista lainsäädännössä?
Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2013
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
Ovatko siis vihreät masinoimassa asiasta tiedotustilaisuutta ja marssittamassa sähköyliherkkiä framille puhumaan ongelmistansa?
