Ilmastopsykoosi -ketju

Tuon artikkelin mukaan lentämisen osuus liikenteen kokonaispäästöistä on 12%. Mutta suunta on oikea.
:)


Suomalaisten lentämisen päästöistä näkyy vain murto-osa – lentokoneet saastuttavat jo saman verran kuin autot
Reippaasti yleistynyt ulkomaanmatkailu on lisännyt lentämisen päästöjä.

Ilmastovaikutukset15.1.2019 klo 06:29
Lentokone jätti pitkän juovan pilvien juovittamalle taivaalle San Sebastianissa, Pohjois-Espanjassa, 16. toukokuuta.
Lentokoneesta jää pitkä vesihöyryvana pilvien juovittamalle taivaalle Espanjassa.Javier Etxezarreta / EPA
Jaa artikkeli Facebookissa
1691
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa
Lentämisestä on tullut yksi merkittävimmistä suomalaisten ilmastoa rasittavasta toiminnasta. Lisäys johtuu yksinomaan lisääntyneistä ulkomaanlennoista.

Uusimman tiedon mukaan ulkomaanlentojen hiilidioksipäästöissä tehtiin toissa vuonna uusi ennätys. Päästöt kasvoivat viitisen prosenttia.

Suomalaisten ulkomaanmatkailusta aiheutuvat päästöt lähentelevät henkilöautoilla tehtävien matkojen päästöjä.

 
https://www.suomenuutiset.fi/peruss...gyaieOpTWoNY_TtJy_gebgEzFVNBwWKHQ3_UrUC6X1g3A
https://www.nytimes.com/2019/04/12/world/europe/finland-populism-immigration-climate-change.html

huhtikuu 13, 20190:00
Perussuomalaisten ilmastopolitiikka puhuttaa maailmalla – New York Times: ”Vaihtavatko Musti ja Mirri lihan nyhtökauraan?”

Yhdysvaltojen valtamediaa edustava New York Times tarkastelee perussuomalaisten ilmastoteemoja ja nostaa esille työmies Matti Putkosen esiintymisen Ylen ilmastotentissä.

Kun Suomen toiset puolueet kilpailevat keskenään tarjoamalla kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ennen sunnuntaina järjestettäviä eduskuntavaaleja, perussuomalaiset on ottanut ilmastopolitiikan omakseen samalla varoittaessaan kannattajiaan siitä, että urbaani eliitti on pettämässä heidät.
Suomen kansallismielisen puolueen poliitikot iskevät suoraan näiden vaalien arimpaan aiheeseen: se ei ole maahanmuutto vaan ilmasto.

Näin kirjoittaa Yhdysvaltojen suurimpiin sanomalehtiin lukeutuva New York Times, joka on huomannut perussuomalaisten muista puolueista erottuvan ilmastopolitiikan kevään eduskuntavaaleissa.
Kannatus nousee realistisella politiikalla
Lehti kirjoittaa artikkelissaan perussuomalaisten rajusta kannatusnoususta, joka on seurausta kansansuosiota nauttivasta realistisesta ilmastopolitiikasta.
Erikseen New York Times nostaa esille eduskuntavaaliehdokas Matti Putkosen esiintymisen Ylen ilmastotentissä viime viikolla, sekä siteeraa Putkosta:
– Demarien kestävän kehityksen arvonlisävero vie duunareilta lauantaimakkaran suusta. Ja samalla lemmikkien, kuten kissojen ja koirien, ruuan hinta tulee kallistumaan jopa 20-40 prosenttia. Oppivatko Musti ja Mirri vaihtamaan lihan nyhtökauraan? Putkonen totesi ilmastotentissä sdp:n Sanna Marinille.
Lehti siteeraa jutussaan myös puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa, joka on peräänkuuluttanut suhteellisuudentajua ilmastohysteriaan.
SUOMEN UUTISET
 
:)


Suomalaisten lentämisen päästöistä näkyy vain murto-osa – lentokoneet saastuttavat jo saman verran kuin autot
Reippaasti yleistynyt ulkomaanmatkailu on lisännyt lentämisen päästöjä.

Ilmastovaikutukset15.1.2019 klo 06:29
Lentokone jätti pitkän juovan pilvien juovittamalle taivaalle San Sebastianissa, Pohjois-Espanjassa, 16. toukokuuta.
Lentokoneesta jää pitkä vesihöyryvana pilvien juovittamalle taivaalle Espanjassa.Javier Etxezarreta / EPA
Jaa artikkeli Facebookissa
1691
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa
Lentämisestä on tullut yksi merkittävimmistä suomalaisten ilmastoa rasittavasta toiminnasta. Lisäys johtuu yksinomaan lisääntyneistä ulkomaanlennoista.

Uusimman tiedon mukaan ulkomaanlentojen hiilidioksipäästöissä tehtiin toissa vuonna uusi ennätys. Päästöt kasvoivat viitisen prosenttia.

Suomalaisten ulkomaanmatkailusta aiheutuvat päästöt lähentelevät henkilöautoilla tehtävien matkojen päästöjä.


Mietippäs @elso jos tämän lentoliikenteen lisäksi leikattaisiin globaalisti
Tuon artikkelin mukaan lentämisen osuus liikenteen kokonaispäästöistä on 12%. Mutta suunta on oikea.
Niin ehkä globaalisti mutta kuinka Suomessa. Kun muistatko sen argumentin että ilmasto ei tunne rajoja:)
 
Viimeksi muokattu:
Tulihan se sieltä. Ja kuinka paljon se antaa myöden sinun kohdallasi

Kyse oli siis kannustimista, jotta vihreämpää teknologiaa saadaan käyttöön. Eikä kaiken tarvitse tapahtua *NYT*, mutta siirtymää poispain fossiilisista energianlähteistä pitää tapahtua tasaiseen tahtiin, ja mitä nopeammin siihen kyetään, sen parempi.

En osaa vastata miten erilainen verotustapa vaikuttaa siihen, paljonko valtiolla on varaa erilaisiin ympäristönsuojelutekoihin, saatika miten se heijastuu esimerkiksi yksilöiden ostovoimaan..
 
Viimeksi muokattu:
Tulihan se sieltä. Ja kuinka paljon se antaa myöden sinun kohdallasi? Luetteloi henkilökohtaiset ilmastotekosi, niin katsotaan mistä voisi vielä nipistää.

Ja jos teot kohtaavat kirjoitukset, niin sitten voit vaatia muiltakin jotain.

Älä nyt lukkarinapulainen sotke hyvää järjestelyä. elsolaisessa mallissa yksityisen kansalaisen ei tarvi tehdä mitään, kunhan valtio huolehtii asiasta. elsolaisessa mallissa one citizen saa jatkaa niinkuin ennenkin. Valtio tekee teot. Ja jos jotain pitää kansalaisen tehdä, niin valtio järjestää vielä kannustimet? Ei pakkoa, ehhei, eihän sitä pakkoa voi olla. Vapaaehtoisuuden pohjilta vedellään ilmasto kondikseen. :cool:

Tiedostaminen ja USKOMINEN on ilmastonmuutosasiassa SE. Luodaan käsitteet ja dogmit. Ja rahananastaminen pääsee alkamaan. Ihan niinkuin ennen vanhaan uskonnot toimivat.
 
Älä nyt lukkarinapulainen sotke hyvää järjestelyä. elsolaisessa mallissa yksityisen kansalaisen ei tarvi tehdä mitään, kunhan valtio huolehtii asiasta

No yksilön teot ovat aika rajattuja tässä asiassa. Voi ajaa biodieselillä, kierrättää ja käyttää julkisia, noin esimerkiksi.

Mitkäs ovat baikalin teot haittamaahanmuuton vähentämisessä? Aivan. Kovasti signaloidaan, höpötetään keskustelufoorumilla, ja sitten ne teot. Nolla.

Olisko se baikal niin, että joidenkin ongelmien ytimeen pääsee tehokkaammin esimerkiksi lainsäädännön kautta kuin yksilön lihaksilla?
 
No yksilön teot ovat aika rajattuja tässä asiassa. Voi ajaa biodieselillä, kierrättää ja käyttää julkisia, noin esimerkiksi.

Mitkäs ovat baikalin teot haittamaahanmuuton vähentämisessä? Aivan. Kovasti signaloidaan, höpötetään keskustelufoorumilla, ja sitten ne teot. Nolla.

Olisko se baikal niin, että joidenkin ongelmien ytimeen pääsee tehokkaammin esimerkiksi lainsäädännön kautta kuin yksilön lihaksilla?
Me ollaan lähetetty kortonkeja kehitysavun nimissä afrikkaan. Se on kaikkein vaikuttavin toimi ja halvin sekä nopein ratkaisu molempiin ongelmiin.
 
Me ollaan lähetetty kortonkeja kehitysavun nimissä afrikkaan. Se on kaikkein vaikuttavin toimi ja halvin sekä nopein ratkaisu molempiin ongelmiin.

Kiisseliä ja jarrua vois kanssa kokeilla lähettää.
 
Me ollaan lähetetty kortonkeja kehitysavun nimissä afrikkaan. Se on kaikkein vaikuttavin toimi ja halvin sekä nopein ratkaisu molempiin ongelmiin.

Siellä pitäisi olla jonkun myös kädestä pitäen katsomassa, että ase suojataan harjoitustoiminnassa asianmukaisesti ennen suoritusta. Ei tuolla läheskään kaikki ole totttunut kumien kanssa tuoskaamaan ja perusteluksi kortongin hylkäämiseen riittää niinkin pätevä näkemys, että tuntuma heikkenee lähitaistelun aikana.
 
Me ollaan lähetetty kortonkeja kehitysavun nimissä afrikkaan. Se on kaikkein vaikuttavin toimi ja halvin sekä nopein ratkaisu molempiin ongelmiin.

Ketkä me? Oli kyse yksilön teoista. Mitä sinä olet tehnyt asian eteen? Ja toisekseen, tollasten lähetys nyt on aika toiveajattelua, jos ei asioista ole valistettu kansallisella tasolla.
 
Olisko se niin, että joidenkin ongelmien ytimeen pääsee tehokkaammin esimerkiksi lainsäädännön kautta kuin yksilön lihaksilla?
Kyllä, vain laajalle kansanosalle osoitetut määräykset ovat toimivia. Olen samaa mieltä.
Yksilö on lähtökohtaisesti laiska ja oman edun tavoittelija, eikä automaattisesti orientoidu yhteiseen hyvään.
.
 
Isokenkäinen hiilijalanjälki ja muita hölmöläistarinoita.

WWF puhuu ekologisesta jalanjäljestä ja biokapasiteetista. Ekologinen jalanjälki kuvaa ihmiskunnan kuormitusta suhteessa maapallon biokapasiteettiin. Biokapasiteetti viittaa kykyyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Lähteenä käytämme, niin WWF kuin minäkin, Global Footprint Networking (National Footprint Accounts edition 2016 ) –selvitystä, jonka mukaan Suomen ekologinen jalanjälki on 5,87. Se on siis 22. suurin, eli aika pahalta tosiaan näyttää.

Tilannekuva muuttuu kuitenkin, kun vertaamme lukua biokapasiteettiin. Tulkintaeromme tulevat siitä, mihin biokapasiteettiin vertaamme. WWF vertaa sitä maapallon keskimääräiseen biokapasiteettiin, ja saa Suomen näyttämään pahalta. Tällöin siis unohdetaan sekä kylmät olosuhteemme että saavutuksemme, kuten hyvin hoidettu metsäluontomme. Vertailu on irti kontekstista.

Kun puhutaan yksittäisten valtioiden kuormituksesta, ainoa kohtuullinen mittari on kyseisen valtion kuormitus suhteessa sen omaan biokapasiteettiin eli maa-alaan. Se kertoo siitä, miten omaa palstaa on hoidettu.

Katsotaan siis samaa lähdettä. Sen mukaan Suomen biokapasiteetti on 13,44, joka on 9. suurin koko maailmassa ja kehittyneistä teollisuusmaista kolmanneksi suurin Kanadan ja Australian jälkeen. Kertoo siitä, että olemme hoitaneet metsämme hyvin.

Kun näistä luvuista laskee hyötysuhteen (ekologinen jalanjälki – biokapasiteetti = vaje/reservi), Suomi nousee Kanadan jälkeen toiseksi parhaaksi maaksi. Toisin sanoen, jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset ja suomalaisissa olosuhteissa, meille riittäisi 0,44 maapalloa, noin ilmastonmuutosmielessä. (Tuo 0,44 maapalloa tuli jakamalla Suomen hiilijalanjälki Suomen biokapasiteetilla: eli 5,87 jaettuna 13,44 = 0,436.)

Mikseiköhän tämä tieto kelpaa ympäristöpapistolle?

https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2019/04/06/holmolaisten-paiva/
 
Tuulivoima ohitti vesivoiman Euroopassa jo toisella vuosineljänneksellä peräkkäin. Sähköntuotantoa Q1/2019:

Kaasu 117 TWh
Hiili 111 TWh
Tuuli 105,4 TWh
Vesi 104,7 TWh.

Vuodesta 2015 hiilellä tuotetun sähkön määrä pudonnut kolmanneksella, tuulivoima kasvanut 57%.

 
Back
Top