Kyllähän näitä on tutkittu. Varsin selvää on että muutos maapallon astronomiassa, etäisyydessä aurinkoon, muut kiertoratojen muutokset jne. vaikuttavat maan pinnan eri alueiden saamaan lämpösäteilyyn. Tästä puolestaan aiheutuu monenlaisia maapalloa itseään koskevia ilmaston muutoksi. Siksi on vaikea sanoa mitään prosenttilukuja kuinka paljon mikäkin tekijä vaikuttaa maapallon ilmastosysteemiin. Lieköhän sellaisia laskelmia olemassakaan.
Valtamerien pohjasta poratuista näytteistä huomataan ilmastonvaihteluja 100 000, 43 000, 23 000-24 000 ja 19 000 vuoden jaksoissa.
Voimakkaimmat vaikuttajat ovat Maan radan soikeus/radan kaltevuus/jokin muu tekijä 100 000 ja akselin kaltevuuskulman vaihtelut noin 43 000 v. Hieman pienempiä jaksoja ovat 24 000-23 000 vuoden ilmastoprekession ja prekession aiheuttama 19 000 vuoden jaksot
Esimerkiksi Välimeren hapettomuus ja monsuuni vaihtelevat noin 23 000 vuoden välein prekession mukaan.
On huomattu myös pienempiä, 14 500, 12 000, 9 000, 7 500 ja 6 200 vuoden jaksoja, joiden aiheuttajat ovat joitain muita tai mahdollisesti pienempiä astronomisia vaihteluja.
Merenpohjan kerrostumat ja Milankovićin niin sanottu ACLIN-käyrä vastaavat monilta osin toisiaan.
Jääkautta aiheuttavia "Milankovićin yhdistelmiä":
- Soikea Maan rata ja Aurinko kaukana auringosta kesällä ilmastoprekession takia.
- Pyöreä Maan rata ja pieni akselikallistuma.
Astronomisten vaihteluiden lisäksi tunnetaan monia paljon lyhempiaikaisia ilmastollisia, kylmien ja lämpimien jaksojen vaihteluita. Näistä on saatu tietoja esimerkiksi dendrokronologian avulla, jossa puun lustoista voidaan jopa vuoden (jopa kuukausien) tarkkuudella lukea kasvukausien pituuksia sekä lämpösummaa. Näin on voitu ajoittaa erilaisia historiallisiin aikakausiin kuuluvia ilmastollisia jaksoja.. kts.
http://wanda.uef.fi/penttizetterberg/