Ilmastopsykoosi -ketju

Mili

Majuri
Kehitysmaiden vaurastumisesta ja lapsimäärän tippumisesta. Onko eroa siinä että onko vaurastuminen tapahtunut paikallisella työllä vai alueelta pakolaisina lähteneiden lähettämänä rahana?

Mitään tietoa ei asiasta minulla ole, mutta voisin veikata vaurastumistavoilla olevan eroa.
 

Erkki

Kenraali
On jo uskonto...se on "poliittinen ääriuskonto" jossa ei järjellä ole sijaa... :cry:...ihan niinkuin "matu ja mokutus" uskontokin...:unsure:
Kyllä tässä tietyt uskonlahkon piirteet oikeasti näkyvät; meitä uhataan maailmanlopulla ja patistetaan tekemään parannus syntisestä elämäntavastamme. Asiaan kuuluu, että uskon totuuksien kyseenalaistajiin suhtaudutaan hyvin vihamielisesti.
 

Nhhk

Eversti
Kuuluuko alaskakin P-eurooppaan?

Hallitustenväliselle ilmastonmuutospaneelille IPCC:lle tämä ei tietenkään ole hyvä uutinen, koska se osoittaa että nykyisiä lämpötiloja löytyy noin 1000 vuoden jaksoissa. Muutamat tutkimukset arvioivat vuoden 1000 vaiheilta löytyvän korkeampia lämpötiloja kuin nykyiset.

Useat tutkimukset osoittavat, että on ”syytä epäillä” aurinkoa, josta tulee yli 99,9 prosenttia maapallon energiasta.
Ei, mutta pohjoiselle pallonpuoliskolle. Korjataan siis sen verran, että kyseinen lämmin kausi koski pääosin pohjoista pallonpuoliskoa ja sielläkin pääosin napa-alueita.
;) Vai oliko sittenkin ihan globaalista lämpiämisestä kyse.
Oxygen isotope studies in Greenland, Ireland, Germany, Switzerland, Tibet, China, New Zealand, and elsewhere, plus tree-ring data from many sites around the world all confirm the presence of a global Medieval Warm Period. Soon and Baliunas (2003) found that 92% of 112 studies showed physical evidence of the MWP, only two showed no evidence, and 21 of 22 studies in the Southern Hemisphere showed evidence of Medieval warming. Evidence of the MWP at specific sites is summarized in Fagan (2007) and Singer and Avery (2007). Evidence that the Medieval Warm Period was a global event is so widespread that one wonders why Mann et al. (1998) ignored it.
 

miheikki

Greatest Leader
10 hrs ·
The Independent
·

Samaan aikaan kun ilmastohypetys alkaa saada yhä hysteerisempiä piirteitä, todellisuus kertoo jotakin muuta. Koko ilmastotouhusta ovat jäämässä ulos suuret valtiot ja päästöjen aiheuttajat Kiina. Intia, USA, Venäjä jne. EU uhoaa yhä ilmastokatastrofia samaan aikaan kun havainnot kertovat ilmaston viilentyneen jo useita vuosia.
Suomea on näissä riennoissa viety kuin litran mittaa. Suomen hiilinielut on laskettu karkeasti liian pieniksi, mm. soiden osuus on suuressa määrin jätetty kokonaan pois. Tämä ei olisi ollut mahdollista, jolleivat ilmastoihmiset Suomessa olisi siunanneet tätä huiputusta. Meillä ilmastouskovaiset julistavat, että Suomen metsiä ei voi hakata, se tuhoaa maailman. Samaan aikaan Suomen metsien hoito on ollut esimerkiksi kelpaavaa. Antti Rinne yrittää koota hallitusta tällaisen ilmastohumpan ympärille.
Meillä tätä Suomen itsetuhoista toimintaa on perusteltu sillä, että EU on ilmastonmuutoksen johtava voima ja siksi meidän pitää käyttäytyä esimerkillisesti. Pitää sitoutua päästöttömyyteen viimeistään vuoteen 2050 mennessä, mielellään aikaisemminkin.
Ja mikä on todellisuus? Suomi on kuuliaisesti totellut EU:n ja Saksan määräyksiä. Nyt sitten paljastuukin, että EU maista ainakaan Saksa, Italia ja Puola (yhteensä 180 miljoonaa asukasta) eivät aio sitoutua EU:n tavoitteisiin. Taas Suomea on viety kuin litran mittaa. Sentään Suomessa johto on valmis tuhoamaan maansa esimerkiksi ihmiskunnalle.
Kuinka kauan tämä hulluus jatkuu?
 

Sir

Luutnantti
BAN
Jo nykyinen väestömäärä on ympäristön kannalta liian suuri. Ja maapallon väestömäärä lisääntyy koko ajan entisestään. Siksi väestömäärän vähentäminen olisi tarpeellista.
Voi olla, mutta tämä menee kategoriaan "ei auta itku markkinoilla". Keinot siihen, että väestömäärää vähennetään, ovat moraalisesti huomattavasti arveluttavampia kuin ne keinot, että vähennetään ympäristön kuormitusta sen ihmismäärän toimesta, joka sattuu olemaan elossa. Ja siis se ainoa toimiva ja moraalisesti kelvollinen keino on se, että saadaan se osa maapallon väestöä, jolla syntyvyys on edelleen korkea, vaurastumaan, joka sitten puolestaan johtaa vähintään samankokoiseen ympäristökuormituksen nousuun.

Mitkä maat ovat merkityksettömiä? Kiina, Intia, kaukoidän ja Afrikan maat?

Kiinassa syntyvyys on 1.62 lasta per nainen, eli alempi kuin Suomessa. Intiassa se on 2.33 ja menossa edelleen alaspäin. Tuo taso on lähes sillä tasolla, joka tarvitaan väestön stabilisointiin (2.1). Mitään merkittävää tuon suhteen ei ole tehtävissä. Mihin kaukoidän maihin viittaat? (Vietnam:1.95, Thaimaa: 1.48, Bangladesh 2.1, Indonesia 2.36, Malesia 2.04). Joissain Afrikan maissa (ei kaikissa) on edelleen syntyvyys korkealla, mutta juuri ne ovat CO2-päästöjen suhteen merkityksettömiä. Niger, jossa on yksi maailman korkeimmista syntyvyyksistä, edelleen 7.24 lasta per nainen, CO2-päästöt ovat 0.1 t per henki. Tuo on siis luokkaa 80 kertaa alempi kuin suomalaisella. Eli siis Nigerin väestön kulutustason nousu Suomen tasolle vastaisi samaa kuin se, että siellä väestö 80-kertaistuisi. Kumpaa tässä sinusta siis on se suurempi uhka, tuon kulutustason nousu vai väestönkasvu?

Summa summarum, kaikissa niissä maailman maissa, joilla on oikeasti merkitystä sen kannalta, että CO2-päästöjä saadaan vähennettyä, syntyvyys on jo niin alhaalla, että siihen puuttuminen on ihan turhaa. Niissä maissa, joissa syntyvyys on edelleen korkealla, taas päästöt ovat niin pieniä, että syntyyvyden laskeminen alemmas on täysin merkityksetöntä sen kannalta, miten maailman CO2-päästöt saadaan alas.

ElinYmpäristön ElinkelpoiSuus* ratkaisee sen, kuinka paljon ihmisiä maapallo voi elättää. CO2 on hyvin kaitainen siivu kakusta, eikä sillä yksin paranneta tilannetta. Alueilla, joissa väestöä on paljon ja väestönkasvu on suurta, tulee painetta lähteä läpyttelemään muualle kun elinympäristön elinkelpoisuus heikkenee siellä.
No, missä elinkelpoisuus on heikentynyt? Afrikan väkirikkaimmassa maassa, Nigeriassa BKT/henki luku on tällä hetkellä suunnilleen $2000/henki. Vielä niinkin äskettäin kuin vuonna 2000, se oli luokkaa $350. Toinen väestöllisesti iso maa, Etiopia (yli 100 miljoonaa ihmistä) painaa myös ylöspäin BKT/henki luvussa (2000:$120, nyt $770). Jos nämä maat olisivat väestönkasvun vuoksi tulossa elinkelvottomiksi, niin miten tämä kehitys on mahdollista? Ja siis maailma ei elä omavaraistaloudessa, vaan käy kauppaa. Oleellinen jollain pläntillä elämisen kannalta ei ole se, paljonko juuri siellä pystytään ruokaa tuottamaan vaan a) riittääkö koko maailman ruokatuotanto ja b) pystyykö tällä pläntillä elävät ihmiset tuottamaan jotain sellaista, jonka vastikkeeksi ne voivat ostaa ruokaa. Nuo yllä mainitsemani BKT/henki luvut viittaisivat siihen, että pystyvät. Suomessa hyvin pieni osa työvoimasta tuottaa ruokaa. Muut ovat pääosin sen varassa, että heidän työnsä lisäarvo on niin suuri, että voivat sillä ostaa muiden tuottamaa ruokaa. Juuri kukaan ei ole huolissaan siitä, ettei itse pysty tuottamaan tarvitsemaansa ruokaa.

Ja mitä tuohon maailman ruuantuotantoon tulee, niin siinä on rutkasti ilmaa puhtaasti kaloreja katsottaessa siksi, että iso osa ruuantuotannosta menee ruuan ruuaksi, eli eläinten rehuksi, jossa menetetään luokkaa 90% kaloreista. Jos maailman ruuan tuotanto alkaisi yskiä, niin olisi suht helppo lisätä sitä pelkästään sillä, että itse söisimme viljan sen sijaan, että syötämme sen lehmille ja sitten syömme naudanlihaa. Ja siis siitä huolimatta, että maailman ruuankulutus on siirtynyt entistä enemmän lihaan, on kalorit/henki luku ollut vakaassa nousussa vähintään 1960-luvulta lähtien. Tämän mukaan maailman ruuantuotanto on noussut n. 2200 kcal:sta vuonna 1961 nykyiseen 2800 kcal:in. Ja tämä siis aikana, kun maailman väestönkasvu on ollut huipussaan (huippu oli jossain 1960-luvulla 2%:ssa, nykyisin enää 1.2%). Tästä eteenpäin paine sillä väestöpuolella vain hellittää entisestään. Olemme todennäköisesti jo ohittaneet sen pisteen, jossa väestö kasvaa absoluuttisesti nopeiten (suhteellinen huippu ohitettiin siis jo luokkaa 50 vuotta sitten). Edellinen miljardi (6:stä 7:än) oli ihmiskunnan nopein. Sen jälkeiset ovat hitaampia kunnes väestö stabilioituu jonnekin 9-11:mrd:in. Ja siis toistan vielä, tuleva väestönkasvu on hyvin pitkälti vain sen ansiota, että a) ihmiset elävät pidempään ja b) parikymmentä vuotta sitten syntyneet kohortit ovat isompia kuin niitä edeltäneet.

Maailmassa täytyy tehdä paljon asioita EYES -tavoitteen eteen tapahtuipa mitä tahansa.
Kyllä, ja nämä ovat niitä, mihin huomio pitää kiiinnittää. Sen sijaan, että tuijotamme johonkin syntyvyyslukuihin, a) joilla on hyvin vähän merkitystä kokonaisuuden kannalta ja b) joihin on äärimmäisen vaikea puuttua ulkoapäin, voisimme keskittyä asioihin, joihin on mahdollista puuttua tietoisilla politiikkavalinnoilla, kuten vaikka investoinnilla tieteeseen ja teknologiaan, jotka tulevat auttamaan meitä ratkaisemaan ympäristöön liittyviä ongelmia.

6. Yhden lapsen politiikan toteuttaminen toteutettiin Kiinassa kommunistisen järjestelmän valvonta- ja sanktiokoneiston avulla. Lapsia sai tehdä vain luvan kanssa ja kontrolloidusti. Perheet toivoivat poikalapsia (kulttuuriset perinteet ja tavat), joten tyttövauvoja surmattiin salassa. Pojille ei siis ollut saatavissa riittävästi oman ikäisiään vaimoja. Onhan se ongelma.
No, miten sinä ajattelit puuttua niiden maiden syntyyvyteen, joissa se on edelleen korkea? Niissä ihan samat kulttuuriset seikat pätevät. Kuten sanoin, vaurastuminen on yksinkertaisin tapa vaikuttaa asiaan. Tällä hetkellä Kiinan varakkaimmilla seuduilla kuten Shanghaissa ihmiset eivät edes halua tehdä paljon lapsia, vaikka yhden lapsen politiikasta on luovuttu.

Eli vastaapa tuohon kysymykseen nyt, niin päästään tässä eteenpäin. Jos siis ensin heitetään roskakoriin "valvonta- ja sanktiokoneistot", etkä myöskään hyväksy sitä minun ehdotustani, eli ihmisten vaurastuminen, niin mitä sinne työkalupakkiisi jää syntyvyyden alentamiseksi?

Olitko lapsi tai nuori 60-70 -lukujen taitteessa? Minä olin. Ja muistan vielä sen kuin eilisen: lasten tekemistä vastaan saarnattiin sen ajan mediakirjoittelussa ja väestönkasvu oli kansallinen ja maailmanlaajuinen kauhu ja moraalipeikko.
Suomen syntyvyys on pysynyt käytännössä vakiona tuosta ajasta nykyisyyteen, hieman kahden alapuolella. Selvästikään propagandalla ei ollut paskankaan vaikutusta. Tajuatko, että Suomen syntyyys oli pudonnut 1900-luvun alun noin viidestä alle kolmeen jo 1960-luvulle tultaessa. Se merkittävä osa pudotusta oli siis jo tapahtunut. Jollain valtion propagandalla ei tuon päälle ollut mitään merkittävää vaikutusta. Mahdollisesti oli hyvä, että 1970-luvun alkuun sattui pieni niiaus syntyyvydessä, koska tämä oli aika, jolloin suuret ikäluokat tekivät lapsena, ja niiauksen ansiosta silloin syntyneet ikäluokat olivat siten suuruudeltaan samaa kokoa kuin niitä edeltäneet ja seuraavat ikäluokat. Eli siis suurten ikäluokkien "kuplan" kaiku saatiin vaimennettua väestöpyramidista.

Ehkäisy vaikutti asuinalueellani perheiden lapsilukuun kotomaassa muissa kuin L+ -perheissä.

Ehkäisy on vaikuttanut perheiden lapsimäärään, halusitpa hyväksyä asiaintilaa tai et.

Osoitapa tämä. Katso tätä käppyrää ja näytä siitä, että 1960 (e-pillerin markkinoilletulovuosi) on siitä jotenkin nähtävissä. Ei tämä ole inttämisasia. Sinun pitää jotenkin osoittaa, että ennen ehkäisyn käyttööntuloa syntyyvys oli korkea, mutta sen jälkeen se romahti. Todellisuudessa muutokset yhteiskunnassa olivat paljon merkittävämpi asia. Oleellinen asia oli se, että ihmiset eivät enää halunneet niin montaa lasta kuin aiemmat sukupolvet.

Suomen tilanteeseen 1970 viittasin ylempänä, sillä olin silloin itse lapsi. Jos et ole elänyt sitä aikaa, et ymmärrä asioita oman navan kautta ihan samalla tavalla. Me, jotka elimme ja olimme, muistamme, kuinka ”aika vaati niin”.

Olen elänyt 1970-luvulla. Mitä sitten? Et vastannut kysymykseeni.

Meidän tasomme hyvinvoinnissa nyt lienee se, jota voidaan pitää varsin vertailukelpoisena ”good lifen” mittarina. Tähän hyvinvoinnin tasoon kaikkinensa ei maailmassa ole kaikkia ihmisiä varten riittävästi luonnonvaroja ja muita resursseja. Pienempi maailman väestömäärä ja korkeampi elintaso kaikille vai suurempi väestömäärä ja heikompi elintaso kaikille. Kumman puolesta liputat?

Perustele se, ettei kaikkia ihmisiä varten ole resursseja. Tuo pätee nykyisin energiantuotantomenetelmin, mutta mikä vaatii meitä pysymään nykytasolla. Sinun logiikallasi suurkaupungit olisivat hukkuneet hevonpaskaan jo 1930-luvulla, kun olisit luullut, että hevoset ovat se tapa, jolla ihmiset jatkavat liikkumista kaupungeissa.

Ja mitä tuohon väestömäärään tulee, niin olen sitä jo kommentoinut. Ei ole mitään inhimillistä tapaa vähentää ihmisten määrää. Elintasoa sen sijaan ainakin periaatteessa on huomattavasti helpompi jakaa tasan ihmisten kesken ja niin koko ajan teemmekin hyvinvointivaltioissa. Toistaiseksi et ole esittänyt mitään konkreettista sen suhteen, millä maailman väkimäärää saisi moraalisesti hyväksyttävällä tavalla vähennettyä. Ja siis vaikka tällainen keksittäisiin, niin mikä olisi se oikea tapa päättää, keillä ihmisillä on oikeus elämään ja kenet uhrataan muun ihmiskunnan hyväksi?

Taakka tulee kantaa sen mukaan, mikä on syntisäkin koko maailman skaalassa. Ja helpointa se on jakaa valtioittain.

Perustele. Miksi minun pitäisi olla vastuussa sinun sikailuistasi vain sen vuoksi, että passissani on samanlainen kansi? Eikö reilumpaa ole se, että sinä olet vastuussa aiheuttamastasi tuhosta samalla tavoin ihan riippumatta siitä, missä maassa satut asumaan? Tai vastaavasti sinua ei rangaista siitä, että ympäröimäsi ihmiset aiheuttavat tuhoa, jos sinä itse käyttäydyt kunnolla. Mikä tässä periaatteessa sinua riivaa?

Osoittaisitko jollakin vertailukelpoisella asiatiedolla ruhtinaskunnan aiheuttaman tuhon määrän suhteessa muihin?
Kuten sanoin, Monacosta ei varmasti löydy yhtään metsää ja tuskin juuri mitään muutakaan luonnonvaraista aluetta. Siellä on siis tuhottu luontoa pahemmin kuin missään muualla. Kyseinen maa saanee kaiken energiansa rajojensa ulkopuolelta, joten siinä mielessä on vaikea laskea, mitä sen CO2-päästöt ovat, mutta jos heidän CO2-lukunsa laskettaisiin sen mukaan, mitä yleinen energiakulutus siellä on, niin todennäköisesti olisivat silläkin mittarilla hyvin korkealla.

Miten Luxemburg tai vaikkapa Vatikaani?

Mitä näistä? Luxembourgissa sentään on joitain metsiä vielä tallessa. Vatikaanissa ei tietenkään ole mitään.

Jostain kummasta syystä maailma ei ole valtioiden suhteen samaa mieltä kanssasi ainakaan vielä, sillä meillä on lukuisa joukko ihmisten muodostamia valtioita. Useimmat esittämäsi tilastoluvut on tehty valtioittain.

Mitä sitten? Miten tämä lukujen kerääminen vaikuttaa mitenkään siihen, mikä on moraalisesti oikein?

Ja todisteena siitä on se, että vaikka käytän kuinka kauppareissuilla kangaskassia, lajittelen ja kierrätän muovit ja kaiken muunkin, niin Tyynellä merellä on 5x Suomen kokoinen muovilautta. Mitä olen tehnyt väärin?

Et mitään. Miksi sinun pitäisi siis kantaa syntitaakkasi sen suomalaisen kuluttajan toiminnasta, joka ei toimi samalla tavoin kuin sinä? Juuri tämä on tässä avainasia. Ihmiset tekevät kuluttajapäätöksiä henkilökohtaisella ei valtiollisella tasolla. Valtio on siis väärä taso mitata sitä, kuka on vastuussa mistäkin.

Mikä on minun ja mikä meidän? Kuka omistaa elinympäristömme ja luonnonvarat?

Omistusoikeudesta voisi toki vääntää paljon pidemminkin, mutta oleellinen pointti on se, että ei ole mitään lähtökohtaisesti oikein olevaa tapaa jakaa niitä. Suurin osa omistamisesta perustuu historiaan. Eli jos jollain kriteerillä omistus johonkin maaplänttiin sattui sinulle menneisyydessä, niin todennäköisesti muut ihmiset hyväksyvät sen lähtökohdan, että se kuuluu sinulle tulevaisuudessakin. Mutta tässä CO2-asiassa puhumme resurssista, jota kukaan ei ole aiemmin omistanut. Sen suhteen omistus on siis luotava tyhjästä ja siksi minusta reilu tapa oli se, että se omistus jaettaisiin maailman ihmisten kesken tasan. Ihan niin kuin tehtiin vaikkapa 3G-lisenssien suhteen niissä maissa, joissa ne huutokaupattiin. Siinä asiassa valtio oli se oikea taso, koska taajuusalueiden käyttö on valtiotasolla säädelty asia, mutta CO2-asiassa valtio on väärä taso, koska kyse on globaalista asiasta.

Ajatusrakennelmasi takana (kaikille yhtä paljon kaikkea hyvää) on asia,
Tuo ei ole ajatusrakennelmani. Jos et itse asiaan pysty vasta-argumentteja esittämään, niin olisi sentään reilua, ettet rakentelisi olkiukkoja ja alkaisi sitten hakata niitä. En ehdota kaiken maailman varallisuuden uusjakoa.
 

Vääpeli

Respected Leader
Voi olla, mutta tämä menee kategoriaan "ei auta itku markkinoilla". Keinot siihen, että väestömäärää vähennetään, ovat moraalisesti huomattavasti arveluttavampia kuin ne keinot, että vähennetään ympäristön kuormitusta sen ihmismäärän toimesta, joka sattuu olemaan elossa. Ja siis se ainoa toimiva ja moraalisesti kelvollinen keino on se, että saadaan se osa maapallon väestöä, jolla syntyvyys on edelleen korkea, vaurastumaan, joka sitten puolestaan johtaa vähintään samankokoiseen ympäristökuormituksen nousuun.



Kiinassa syntyvyys on 1.62 lasta per nainen, eli alempi kuin Suomessa. Intiassa se on 2.33 ja menossa edelleen alaspäin. Tuo taso on lähes sillä tasolla, joka tarvitaan väestön stabilisointiin (2.1). Mitään merkittävää tuon suhteen ei ole tehtävissä. Mihin kaukoidän maihin viittaat? (Vietnam:1.95, Thaimaa: 1.48, Bangladesh 2.1, Indonesia 2.36, Malesia 2.04). Joissain Afrikan maissa (ei kaikissa) on edelleen syntyvyys korkealla, mutta juuri ne ovat CO2-päästöjen suhteen merkityksettömiä. Niger, jossa on yksi maailman korkeimmista syntyvyyksistä, edelleen 7.24 lasta per nainen, CO2-päästöt ovat 0.1 t per henki. Tuo on siis luokkaa 80 kertaa alempi kuin suomalaisella. Eli siis Nigerin väestön kulutustason nousu Suomen tasolle vastaisi samaa kuin se, että siellä väestö 80-kertaistuisi. Kumpaa tässä sinusta siis on se suurempi uhka, tuon kulutustason nousu vai väestönkasvu?

Summa summarum, kaikissa niissä maailman maissa, joilla on oikeasti merkitystä sen kannalta, että CO2-päästöjä saadaan vähennettyä, syntyvyys on jo niin alhaalla, että siihen puuttuminen on ihan turhaa. Niissä maissa, joissa syntyvyys on edelleen korkealla, taas päästöt ovat niin pieniä, että syntyyvyden laskeminen alemmas on täysin merkityksetöntä sen kannalta, miten maailman CO2-päästöt saadaan alas.


No, missä elinkelpoisuus on heikentynyt? Afrikan väkirikkaimmassa maassa, Nigeriassa BKT/henki luku on tällä hetkellä suunnilleen $2000/henki. Vielä niinkin äskettäin kuin vuonna 2000, se oli luokkaa $350. Toinen väestöllisesti iso maa, Etiopia (yli 100 miljoonaa ihmistä) painaa myös ylöspäin BKT/henki luvussa (2000:$120, nyt $770). Jos nämä maat olisivat väestönkasvun vuoksi tulossa elinkelvottomiksi, niin miten tämä kehitys on mahdollista? Ja siis maailma ei elä omavaraistaloudessa, vaan käy kauppaa. Oleellinen jollain pläntillä elämisen kannalta ei ole se, paljonko juuri siellä pystytään ruokaa tuottamaan vaan a) riittääkö koko maailman ruokatuotanto ja b) pystyykö tällä pläntillä elävät ihmiset tuottamaan jotain sellaista, jonka vastikkeeksi ne voivat ostaa ruokaa. Nuo yllä mainitsemani BKT/henki luvut viittaisivat siihen, että pystyvät. Suomessa hyvin pieni osa työvoimasta tuottaa ruokaa. Muut ovat pääosin sen varassa, että heidän työnsä lisäarvo on niin suuri, että voivat sillä ostaa muiden tuottamaa ruokaa. Juuri kukaan ei ole huolissaan siitä, ettei itse pysty tuottamaan tarvitsemaansa ruokaa.

Ja mitä tuohon maailman ruuantuotantoon tulee, niin siinä on rutkasti ilmaa puhtaasti kaloreja katsottaessa siksi, että iso osa ruuantuotannosta menee ruuan ruuaksi, eli eläinten rehuksi, jossa menetetään luokkaa 90% kaloreista. Jos maailman ruuan tuotanto alkaisi yskiä, niin olisi suht helppo lisätä sitä pelkästään sillä, että itse söisimme viljan sen sijaan, että syötämme sen lehmille ja sitten syömme naudanlihaa. Ja siis siitä huolimatta, että maailman ruuankulutus on siirtynyt entistä enemmän lihaan, on kalorit/henki luku ollut vakaassa nousussa vähintään 1960-luvulta lähtien. Tämän mukaan maailman ruuantuotanto on noussut n. 2200 kcal:sta vuonna 1961 nykyiseen 2800 kcal:in. Ja tämä siis aikana, kun maailman väestönkasvu on ollut huipussaan (huippu oli jossain 1960-luvulla 2%:ssa, nykyisin enää 1.2%). Tästä eteenpäin paine sillä väestöpuolella vain hellittää entisestään. Olemme todennäköisesti jo ohittaneet sen pisteen, jossa väestö kasvaa absoluuttisesti nopeiten (suhteellinen huippu ohitettiin siis jo luokkaa 50 vuotta sitten). Edellinen miljardi (6:stä 7:än) oli ihmiskunnan nopein. Sen jälkeiset ovat hitaampia kunnes väestö stabilioituu jonnekin 9-11:mrd:in. Ja siis toistan vielä, tuleva väestönkasvu on hyvin pitkälti vain sen ansiota, että a) ihmiset elävät pidempään ja b) parikymmentä vuotta sitten syntyneet kohortit ovat isompia kuin niitä edeltäneet.


Kyllä, ja nämä ovat niitä, mihin huomio pitää kiiinnittää. Sen sijaan, että tuijotamme johonkin syntyvyyslukuihin, a) joilla on hyvin vähän merkitystä kokonaisuuden kannalta ja b) joihin on äärimmäisen vaikea puuttua ulkoapäin, voisimme keskittyä asioihin, joihin on mahdollista puuttua tietoisilla politiikkavalinnoilla, kuten vaikka investoinnilla tieteeseen ja teknologiaan, jotka tulevat auttamaan meitä ratkaisemaan ympäristöön liittyviä ongelmia.


No, miten sinä ajattelit puuttua niiden maiden syntyyvyteen, joissa se on edelleen korkea? Niissä ihan samat kulttuuriset seikat pätevät. Kuten sanoin, vaurastuminen on yksinkertaisin tapa vaikuttaa asiaan. Tällä hetkellä Kiinan varakkaimmilla seuduilla kuten Shanghaissa ihmiset eivät edes halua tehdä paljon lapsia, vaikka yhden lapsen politiikasta on luovuttu.

Eli vastaapa tuohon kysymykseen nyt, niin päästään tässä eteenpäin. Jos siis ensin heitetään roskakoriin "valvonta- ja sanktiokoneistot", etkä myöskään hyväksy sitä minun ehdotustani, eli ihmisten vaurastuminen, niin mitä sinne työkalupakkiisi jää syntyvyyden alentamiseksi?


Suomen syntyvyys on pysynyt käytännössä vakiona tuosta ajasta nykyisyyteen, hieman kahden alapuolella. Selvästikään propagandalla ei ollut paskankaan vaikutusta. Tajuatko, että Suomen syntyyys oli pudonnut 1900-luvun alun noin viidestä alle kolmeen jo 1960-luvulle tultaessa. Se merkittävä osa pudotusta oli siis jo tapahtunut. Jollain valtion propagandalla ei tuon päälle ollut mitään merkittävää vaikutusta. Mahdollisesti oli hyvä, että 1970-luvun alkuun sattui pieni niiaus syntyyvydessä, koska tämä oli aika, jolloin suuret ikäluokat tekivät lapsena, ja niiauksen ansiosta silloin syntyneet ikäluokat olivat siten suuruudeltaan samaa kokoa kuin niitä edeltäneet ja seuraavat ikäluokat. Eli siis suurten ikäluokkien "kuplan" kaiku saatiin vaimennettua väestöpyramidista.



Osoitapa tämä. Katso tätä käppyrää ja näytä siitä, että 1960 (e-pillerin markkinoilletulovuosi) on siitä jotenkin nähtävissä. Ei tämä ole inttämisasia. Sinun pitää jotenkin osoittaa, että ennen ehkäisyn käyttööntuloa syntyyvys oli korkea, mutta sen jälkeen se romahti. Todellisuudessa muutokset yhteiskunnassa olivat paljon merkittävämpi asia. Oleellinen asia oli se, että ihmiset eivät enää halunneet niin montaa lasta kuin aiemmat sukupolvet.



Olen elänyt 1970-luvulla. Mitä sitten? Et vastannut kysymykseeni.



Perustele se, ettei kaikkia ihmisiä varten ole resursseja. Tuo pätee nykyisin energiantuotantomenetelmin, mutta mikä vaatii meitä pysymään nykytasolla. Sinun logiikallasi suurkaupungit olisivat hukkuneet hevonpaskaan jo 1930-luvulla, kun olisit luullut, että hevoset ovat se tapa, jolla ihmiset jatkavat liikkumista kaupungeissa.

Ja mitä tuohon väestömäärään tulee, niin olen sitä jo kommentoinut. Ei ole mitään inhimillistä tapaa vähentää ihmisten määrää. Elintasoa sen sijaan ainakin periaatteessa on huomattavasti helpompi jakaa tasan ihmisten kesken ja niin koko ajan teemmekin hyvinvointivaltioissa. Toistaiseksi et ole esittänyt mitään konkreettista sen suhteen, millä maailman väkimäärää saisi moraalisesti hyväksyttävällä tavalla vähennettyä. Ja siis vaikka tällainen keksittäisiin, niin mikä olisi se oikea tapa päättää, keillä ihmisillä on oikeus elämään ja kenet uhrataan muun ihmiskunnan hyväksi?



Perustele. Miksi minun pitäisi olla vastuussa sinun sikailuistasi vain sen vuoksi, että passissani on samanlainen kansi? Eikö reilumpaa ole se, että sinä olet vastuussa aiheuttamastasi tuhosta samalla tavoin ihan riippumatta siitä, missä maassa satut asumaan? Tai vastaavasti sinua ei rangaista siitä, että ympäröimäsi ihmiset aiheuttavat tuhoa, jos sinä itse käyttäydyt kunnolla. Mikä tässä periaatteessa sinua riivaa?


Kuten sanoin, Monacosta ei varmasti löydy yhtään metsää ja tuskin juuri mitään muutakaan luonnonvaraista aluetta. Siellä on siis tuhottu luontoa pahemmin kuin missään muualla. Kyseinen maa saanee kaiken energiansa rajojensa ulkopuolelta, joten siinä mielessä on vaikea laskea, mitä sen CO2-päästöt ovat, mutta jos heidän CO2-lukunsa laskettaisiin sen mukaan, mitä yleinen energiakulutus siellä on, niin todennäköisesti olisivat silläkin mittarilla hyvin korkealla.



Mitä näistä? Luxembourgissa sentään on joitain metsiä vielä tallessa. Vatikaanissa ei tietenkään ole mitään.



Mitä sitten? Miten tämä lukujen kerääminen vaikuttaa mitenkään siihen, mikä on moraalisesti oikein?



Et mitään. Miksi sinun pitäisi siis kantaa syntitaakkasi sen suomalaisen kuluttajan toiminnasta, joka ei toimi samalla tavoin kuin sinä? Juuri tämä on tässä avainasia. Ihmiset tekevät kuluttajapäätöksiä henkilökohtaisella ei valtiollisella tasolla. Valtio on siis väärä taso mitata sitä, kuka on vastuussa mistäkin.



Omistusoikeudesta voisi toki vääntää paljon pidemminkin, mutta oleellinen pointti on se, että ei ole mitään lähtökohtaisesti oikein olevaa tapaa jakaa niitä. Suurin osa omistamisesta perustuu historiaan. Eli jos jollain kriteerillä omistus johonkin maaplänttiin sattui sinulle menneisyydessä, niin todennäköisesti muut ihmiset hyväksyvät sen lähtökohdan, että se kuuluu sinulle tulevaisuudessakin. Mutta tässä CO2-asiassa puhumme resurssista, jota kukaan ei ole aiemmin omistanut. Sen suhteen omistus on siis luotava tyhjästä ja siksi minusta reilu tapa oli se, että se omistus jaettaisiin maailman ihmisten kesken tasan. Ihan niin kuin tehtiin vaikkapa 3G-lisenssien suhteen niissä maissa, joissa ne huutokaupattiin. Siinä asiassa valtio oli se oikea taso, koska taajuusalueiden käyttö on valtiotasolla säädelty asia, mutta CO2-asiassa valtio on väärä taso, koska kyse on globaalista asiasta.


Tuo ei ole ajatusrakennelmani. Jos et itse asiaan pysty vasta-argumentteja esittämään, niin olisi sentään reilua, ettet rakentelisi olkiukkoja ja alkaisi sitten hakata niitä. En ehdota kaiken maailman varallisuuden uusjakoa.
Selität Kiinan syntyvyydestä joka on rajoitettu valtion toimesta? Nyt tulee taas sellasta soopaa ettei mitään järkeä.
 

Sir

Luutnantti
BAN
Kehitysmaiden vaurastumisesta ja lapsimäärän tippumisesta. Onko eroa siinä että onko vaurastuminen tapahtunut paikallisella työllä vai alueelta pakolaisina lähteneiden lähettämänä rahana?

Mitään tietoa ei asiasta minulla ole, mutta voisin veikata vaurastumistavoilla olevan eroa.
Vaurastumistavalla ei taida olla merkitystä. Kaikkein räjähdysmäisin vaurastuminen tapahtui todennäköisesti Persianlahden öljymaissa. Qatar on tällä hetkellä maailman rikkain maa BKT/henki mittarilla. Tämä on pääosin kaikkien muiden kuin qatarilaisten oman työn tulosta. Syntyvyys siellä on 1.91 lasta per nainen. Korkein syntyvyys Arabian niemimaalla on Jemenissä, joka on niemimaan köyhin maa.

Oleellinen asia vaurastumisen ja lastenteon yhteydessä on se, ovatko lapset vanhemmille taloudellinen voimavara vai taakka. He ovat voimavara silloin, kun heidät voi panna pellolle kuokkimaan 12-vuotiaana ja toisaalta heidän varassa ollaan sitten itse vanhuksena. Kun vaurastutaan, lasta ei enää panna pellolle, vaan kouluun, mikä taas maksaa rahaa. Samoin, jos vanhuuden vara tulee eläkkeestä, eikä siitä, että elää omien lapsien elätettävänä, niin siihenkään ei tarvitse lapsia. Mutta tuo koulu vs. työvoima lienee se avainkohta.
 

Bushmaster

Greatest Leader
Meanwhile Germaanit ja muutamat muut maat....

"Muistutus Rinteelle. Merkel veti Suomea höplästä. Eilen selvisi, että Saksa liittoutui tämän jengin kanssa" :ROFLMAO::ROFLMAO::LOL:

Hassua että "vastuumedia" Yle ei ole tätä Suomessa uutisoinut? :unsure::LOL:



Climate crisis: Germany, Italy and Poland reject call for net zero emissions by 2050, leaked paper indicates
Eight countries back proposals calling for ‘in-depth transformation of all the sectors of our economy’ in Europe




Click to follow
The Independent
Germany is still largely dependent on coal for power generation

Germany is still largely dependent on coal for power generation ( Getty )
A paper put together by eight European countries calling on the European Unionto “act now” to address climate change has been snubbed by Germany, Italy and Poland, ahead of a summit in Romania this week.
The meeting in the Romanian city of Sibiu was originally planned so leaders could chart a course for the EU after Brexit. But with the UK’s EU departure deadline pushed back until the end of October, climate change is now at the top of the agenda.
Belgium, Denmark, France, Luxembourg, the Netherlands, Portugal, Spain and Sweden have all called on European heads of state to boost climate action by pledging to cut greenhouse gas emissions to a net-zero level “by 2050 at the latest”, and also for the EU to dedicate 25 per cent of the next seven-year budget to projects fighting climate change.

Excluding Britain, which is supposedly leaving the EU, and in any case appears set to make similar goals, Germany, Italy and Poland are among the biggest economies in the EU who are conspicuous by not signing the proposals.
“Climate change is a global challenge with profound implications for the future of humanity and our planet. Its impacts are already felt all across the EU, with for example the heat waves and scorching fires of last summer,” the leaked papersays.

Greta Thunberg inspires climate activists everywhere: in pictures
Show all 12




“The fight against climate change requires an in-depth transformation of all the sectors of our economy,” it adds, before detailing some prospective changes.
These include recommending the EU should play a role in helping to develop new low emission industries, and redirecting spending.
“It is crucial to redirect the financial flows, both private and public, towards the climate action,” the paper says.

“The EU budget currently under negotiation will be an important tool in this respect: at least 25 per cent of the spendings should go to projects aimed at fighting against climate change …  As a general principle, the EU budget should not finance any policy detrimental to this objective.”
But not all countries agree.

Earlier this year, Germany, along with Poland, Hungary and the Czech Republic moved to block an ambitious European Commission emissions reduction plan at an EU summit in Brussels. The plan requires countries to cut 95 per cent of emissions, with a further 5 per cent cut made up by funding emissions reductions outside the EU.

“We are heading towards climate breakdown,” said Sebastian Mang, EU climate policy adviser at Greenpeace.
Read more
But while some governments’ leaders are responding to the threat “the German, Italian and Polish governments still have their heads firmly in the sand”, he told Climate Home News.
Meanwhile, the United Nations is also trying to force action. Its intergovernmental panel on climate change (IPCC) report last year warned we have just 12 years to make crucial reductions to carbon emissions in order to limit global warming to 1.5C.
Currently the planet is on course to see 3-3.5C of warming, according to the UN.
This week the UN’s intergovernmental science-policy platform on biodiversity and ecosystem services (IPBES) report stated that since 1980, wild mammals have declined by 82 per cent, space for natural ecosystems has halved, and one million species are now at risk of extinction, all as a result of human action.
“The health of the ecosystems on which we and other species depend is deteriorating more rapidly than ever. We are eroding the very foundations of economies, livelihoods, food security, health and quality of life worldwide,” said IPBES chairman Robert Watson.
The UN secretary-general António Guterres has called for a summit in September to discuss approaches to tackling climate change, and recently voiced his support to the school strikes for climate change movement led by Swedish teenager Greta Thunberg, as well as the Extinction Rebellion activists who have also carried out peaceful demonstrations around the world.
“These schoolchildren have grasped something that seems to elude many of their elders,” Mr Guterres said.
“We are in a race for our lives, and we are losing. The window of opportunity is closing – we no longer have the luxury of time, and climate delay is almost as dangerous as climate denial.”

 

Bushmaster

Greatest Leader
lainaus:
Kovasti nyt ihmetellään Venäjän pohjoisosan "lämpöpistettä". Kuvan perusteella voisi äkkiä kuvitella, että lämmöt ovat idässä kovinkin korkealla, kunnes tarkistaa mitä mikäkin väri lämmön osalta merkitseekään. Korkeintaan 20-25°C ei taida nyt kuitenkaan mikään huikea anomalia olla? Entä kylmärintama keskieuroopassa?


Home » Mesoscale Discussion » You are reading »
Extreme temperature anomaly contrast: central Europe vs NW Russia
By SWE | Mesoscale Discussion | 08 May 2019

While central and parts of southern and southeastern Europe are getting unseasonally cold weather, parts of northwest Russia will be baking hot this weekend. The contrast between temperature anomalies will be up to 30-35 °C, perhaps even more! Let us take a closer look.

A new outbreak of cold Arctic maritime airmass will push across central into southern and southeastern Europe this weekend and early next week. Temperature anomalies along the cold front and behind it will be up to 10-15 °C below average for this time, very cold indeed. Meanwhile, a strong ridge builds up over extreme NW Russia. Temperatures in this region will be up to 20-25 °C above average for this time.
1_TempAnomaly_Sunday_2m_EU_GFS
Ground (2 m) temperature anomaly across Europe on Saturday (May 12th) at 12h UTC. GFS model guidance. Map: Wxcharts.
In absolute terms, daytime highs in the mid to upper 20s are expected on Sunday (May 12th) as far north as parts of the Nenets Autonomous Okrug, up to about 66° N, just below the Arctic circle! Meanwhile, daytime highs may plunge as low as only 7-8 °C across parts of Hungary, Croatia and the surroundings at about 46 °N. That is a ~20 °C difference across 20° in latitude, with the northern locations being warmer! But that is only the absolute temperature – the far northern locations would be a priori much colder than the southern ones. So the temperature anomaly needs to be considered: there will be a difference of 30-35 °C in temperature anomaly between the two!

1_Temp_Sunday_2m_EU_GFS
Ground (2 m) temperature across Europe on Saturday (May 12th) at 12h UTC. GFS model guidance. Map:Wxcharts.
This is a major temperature contrast, however, we have been seeing very high temperatures in the far northern parts of Europe for a while – including last year’s heat waves in the extreme north of Scandinavia, where temperatures pushed well above 30 °C far north inside the Arctic circle.
2mtemp_anom_20190508_00_084
2mtemp_anom_20190508_00_108
2mtemp_anom_20190508_00_132
Ground (2 m) temperature anomaly across Europe on Saturday, Sunday and Monday at 12h UTC. GFS model guidance. Map: Wxcharts.

 

Bushmaster

Greatest Leader
Lainaus:

Kun on tarkoitus pyhittää keinot, ja katastrofaalinen ilmastonmuutos pitää saada "todistetuksi" agendaa varten, huolella valittu aikajänne ja oikeaan paikkaan sijoitettu tarkastelu tarjoavat oivan keinoin tuottaa toivottu tulos. Ohessa Suomen ympäristökeskuksen tyylinäyte ilmastohuijaamisen jalossa taidossa!
:)
Lähde:
Simo Ruoho

Sykellä sykkii edelleen kovin poliittisesti: https://www.syke.fi/…/Ilmastonmuutos_happamoituminen_ja_ymp… ...ja jättää kertomatta, että AMOn käännyttyä laskuun Arktinen alue VIILENEE muuta maailmaa nopeammin, siellä kun tuo jaksollinen vaihtelu on hieman voimakkaampaa.
Viileneminen Arktisen alueen alailmakehässä (UAH-satelliittidata) on ollut viimeiset 40kk peräti kolme kertaa nopeampaa. Data:
http://www.nsstc.uah.edu/da…/msu/v6.0/tlt/uahncdc_lt_6.0.txt


syke_n – Kopio.jpg
 

Vääpeli

Respected Leader
Ja yhdessä vaiheessa kohonneet lämpötilat seliittyin, kun mittarit oli ollut vuosikymmeniä kaupunkien ulkopuolella ja kaupunkien kasvaessa, mittarit oli jäänyt urbaani alueen sisään.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ

Bwana

Majuri
Vaurastumistavalla ei taida olla merkitystä. Kaikkein räjähdysmäisin vaurastuminen tapahtui todennäköisesti Persianlahden öljymaissa. Qatar on tällä hetkellä maailman rikkain maa BKT/henki mittarilla. Tämä on pääosin kaikkien muiden kuin qatarilaisten oman työn tulosta. Syntyvyys siellä on 1.91 lasta per nainen. Korkein syntyvyys Arabian niemimaalla on Jemenissä, joka on niemimaan köyhin maa.

Oleellinen asia vaurastumisen ja lastenteon yhteydessä on se, ovatko lapset vanhemmille taloudellinen voimavara vai taakka. He ovat voimavara silloin, kun heidät voi panna pellolle kuokkimaan 12-vuotiaana ja toisaalta heidän varassa ollaan sitten itse vanhuksena. Kun vaurastutaan, lasta ei enää panna pellolle, vaan kouluun, mikä taas maksaa rahaa. Samoin, jos vanhuuden vara tulee eläkkeestä, eikä siitä, että elää omien lapsien elätettävänä, niin siihenkään ei tarvitse lapsia. Mutta tuo koulu vs. työvoima lienee se avainkohta.

Noin ja näin. Uganda on ylioptimistisesti arvioinut että sen BKT/talous tulee kasvamaan nykyisestä nelinkertaiseksi 2030-luvulla kun saavat öljyntuotantonsa käyntiin (jätetään nyt sanomatta että tuota tulevaa tuotantoa, jonka aloittaminen alkaa olla kohta kymmenen vuotta alkuperäisestä aikataulustaan myöhässä, on jo "kotattu" sen kymmenisen vuotta, lähinnä Kiinalta). Maan väestön mediaani-ikä on kuitenkin tällä hetkellä 15,jotain ja ylioptimistisimmatkin arviot sanovat sen olevan 2040 kaksinkertainen eli rapia 80 miljoonaa. Tämän hetken väestönkasvulla Ugandassa on tuolloin 90+ miljoonaa suuta ruokittavana. Tuo väestönkasvu tulee laskujen mukaan syömään täysin talouden nelinkertaistumisen eli BKT/asukas ei tule nousemaan.

Maan koululaitoksen tila on sitten toisen keskustelun aihe. Jotain asiasta tietävänä voin kuitenkin paljastaa että ei se häävi ole ja asiaan ei ole ollut viimeiseen 10 vuoteen näkyvissä parannusta. Vanhemmat eivät myöskään siis laita lapsiaan kouluun siksi, että siitä ei ole lapsille mitään hyötyä sen lukemaan oppimisen jälkeen.
 

Sir

Luutnantti
BAN
Noin ja näin. Uganda on ylioptimistisesti arvioinut että sen BKT/talous tulee kasvamaan nykyisestä nelinkertaiseksi 2030-luvulla kun saavat öljyntuotantonsa käyntiin (jätetään nyt sanomatta että tuota tulevaa tuotantoa, jonka aloittaminen alkaa olla kohta kymmenen vuotta alkuperäisestä aikataulustaan myöhässä, on jo "kotattu" sen kymmenisen vuotta, lähinnä Kiinalta). Maan väestön mediaani-ikä on kuitenkin tällä hetkellä 15,jotain ja ylioptimistisimmatkin arviot sanovat sen olevan 2040 kaksinkertainen eli rapia 80 miljoonaa. Tämän hetken väestönkasvulla Ugandassa on tuolloin 90+ miljoonaa suuta ruokittavana. Tuo väestönkasvu tulee laskujen mukaan syömään täysin talouden nelinkertaistumisen eli BKT/asukas ei tule nousemaan.
Siis mitä? BKT nelinkertaistuu ja väestö kaksinkertaistuu. Millä ihmeen laskuopilla väestönkasvu noita lukuja käyttäen "syö täysin talouden nelinkertaistumisen"? Ja mitä ennusteisiin tulee, niin jos katsotaan sitä, mitä todellisuudessa on toteutunut, niin BKT/henki luku on noussut n. $200:sta vuonna 2000 nykyiseen n. $600:an (luvut googlesta, joka antaa lähteeksi Maailmanpankin). Wikipediasta löytyy IMF:n ostovoimakorjatut luvut, jotka ovat $1000 vuonna 2000 ja $2300 vuonna 2017, eli aikamoista nousua niissäkin. Suomi olisi kateellinen tuollaisista kasvuluvuista.

Ja mitä noiden ihmisten ikään tulee, niin jos mediaani-ikä nyt on 15, niin se tulee syntyvyyden pudotessa tuosta nousemaan, mikä tarkoittaa sitä, että suurempi osa väestöstä on aktiivi-iässä ja siten siis tekemässä työtä ja kasvattamassa taloutta.

Mielenkiintoisin luku on joka tapauksessa hedelmällisyysluku, joka on ollut tasaisesti n. 7:ssä jonnekin vuoteen 2000 asti, mutta on sen jälkeen lähtenyt laskuun ja on nyt n. 5.6, joka toki edelleen on maailman mittakaavassa korkea, mutta jos katsotaan vastaavia maita (esim. naapuri Ruanda, jossa lasku lähti liikkeelle 20 vuotta aiemmin, ja jossa ollaan jo tasolla 3.9 korkeammasta lähtötasosta huolimatta), niin se tulee tuosta vielä painumaan alaspäin. Eli kyllä, väestö tulee Ugandassa kasvamaan vielä jatkossakin sen vuoksi, että nuoria on enemmän kuin vanhoja, mutta lastentekoon perustuva väestönlisääntyminen on todennäköisesti pysähtynyt tuohon 2040 mennessä.

Maan koululaitoksen tila on sitten toisen keskustelun aihe. Jotain asiasta tietävänä voin kuitenkin paljastaa että ei se häävi ole ja asiaan ei ole ollut viimeiseen 10 vuoteen näkyvissä parannusta. Vanhemmat eivät myöskään siis laita lapsiaan kouluun siksi, että siitä ei ole lapsille mitään hyötyä sen lukemaan oppimisen jälkeen.
No, paljasta nyt edes lähteesi tiedollesi.

Mitä Ugandan talouteen tulee, niin siellä näyttäisi olevan käynnissä rakennemuutos. Maatalouden osuus BKT:stä on pudonnut 56%:sta BKT:stä vuonna 1990 nykyiseen 24%:in. Teollisuuden osuus kasvanut 11%:sta 20%:in ja palvelujen 32%:sta 55%:in. Noilla jälkimmäisillä taloussektoreilla koulutuksesta on hyötyä, vaikkei maataloudessa siitä olisikaan.
 
Top