Ok, selvitetään tätä. Kuten Humen giljotiini sanoo, siitä, miten asiat on, ei voi päätellä sitä, miten niiden pitäisi olla. Siksi lähden tämän "miten niiden pitäisi olla" suhteen siitä, miten itse subjektiivisesti koen asian. Hyväksyn täysin, että oma käsitykseni on omani, mutta jos joku on esittämieni oikeudenmukaisuuskäsitysten kanssa eri mieltä, niin hän voisi sitten esittää hyvät perusteet sille, mitä hänen mielestään minun lähtökohdassani on vikana.
No, sitten jos pääsemme yhteiskäsitykseen siitä, mikä on "oikein" tai mitä tavoitteiden pitäisi olla, niin sitten niihin tavoitteisiin pääsemisen suhteen pitää heittää tunteet romukoppaan ja katsoa asioita mahdollisimman teknokraattisesti faktoihin perustuen. Eli siis tavoitteiden asettamisen pitää lähteä moraalista, mutta sinne tavoitteisiin pääsemiseen valittavien keinojen pitää taas olla faktoihin perustuvia.
Miksi lähdet vääristelemään minun tekstejäni? Tämä juuri ärsyttää kirjoittajissa, jotka sen sijaan, että lainaisivat tekstiäni, kirjoittavat omasta päästään sen, mitä minä olen mieltä ja sitten hyökkäävät sen kimppuun. Minä olen sanonut, että vaurastuminen on historiallisesti ollut se tapa, jolla hedelmällisyysluku on kaikkialla painanut alas. Toistaiseksi kukaan ei ole osoittanut tässä olevan faktuaalisesti mitään väärin. Mutta jos tässä on jotain vikaa, niin kukaan ei ole pystynyt osoittamaan mitään muuta eettisesti kelvollista keinoa, joka painuisi alaspäin, jos vaurastumista ei hyväksytä. Muistaakseni sinä mainitsit ehkäisyn. Et tajua sitä, että ehkäisyvälineillä ei tee yhtään mitään, jos perheet haluavat tehdä lapsia.
Mitä vaurastumiseen tulee, niin en todellakaan ole niin vanhanaikainen, että jumiutuisin merkantilisimin periaatteeseen kuten sinä tunnut tekevän ja luulisin, että ihmisten vaurastuminen olisi mahdollista vain jakamalla vaurautta tasaisemmin. Kysytään sinulta suoraan. Vaurastuiko Suomi 1900-luvulla? Tapahtuiko se sinusta jakamalla vaurautta tasaisemmin? Jos ei, niin miten se oli mahdollista?
Mitä tuohon tosielämän havaintoon tulee, niin kyllä, tuo pätee täysin laissez-faire kapitalismissa. Harjoitetaanko sitä sinusta esim. Suomessa?
Ei ole pyhä totuus. Se on yksi mittari. Voit minun puolestani käyttää jotain muuta mittaria. Ne linkkisi liittyivät jälkiteolliseen yhteiskuntaan, jolla ei ole mitään tekemistä tämän keskustelun (vaurastuminen sille tasolle, että lasten hankkiminen muuttuu taloudellisesta hyödystä taakaksi) kannalta.
En ihan tiedä, mitä koitat sanoa. Olen sanonut, että 2.1 lasta per nainen tarkoittaa pitkällä tähtäimellä väestönkasvun loppumista, vaikka lyhyellä tähtäimellä väestö kasvaakin johtuen siitä, että nuoria on enemmän kuin vanhoja. Mutta siis mitä sinusta hedelmällisyyslukujen sitten pitäisi olla, jos 2.1 ei kelpaa?
Ja siis minusta on yhtä hiusten halkomista, onko tuon luvun oltava 2.1 vai 1.8 tai jotain muuta vastaavaa. Oleellinen pointti on siinä, että se on melkein kaikkialla lähtenyt laskuun sieltä tasolta 6-7 kohti kahta. Ja suunnilleen kaikkialla se laskuvauhti on nopeampi kuin mitä se oli aikoinaan Suomessa 1900-luvulla. Ja siis en edes näe juuri mitään erityisen hyvää keinoa saada sitä nopeutettua.
Jos tästä aiheesta haluat edelleen jatkaa, toivoisin, että katsoisit ensin Hans Roslingin
TED-esityksen, joka käy läpi nämä asiat ja esittää enemmän dataa kuin minulla on mahdollista tässä esittää. Hän vielä aloittaa erinomaisesti esimerkillä siitä, miten ruotsalaisten opiskelijoiden ennakkokäsitykset olivat päin mäntyä ja siltä minusta tuntuu, että sama pätee tämän ketjun lukijoihin. Tämä todennäköisesti säästäisi reilusti aikaa tässä keskustelussa, kun meidän ei tarvitse jauhaa samoja asioita kerta toisensa jälkeen.
En sellaisena ongelmana, jolle me voisimme tehdä jotain. Siksi sanoin sen suhteen, että ei auta itku markkinoilla. Tämä siis toisin kuin toinen ilmastomuutokseen vaikuttava tekijä, eli se, miten paljon nämä ihmiset aiheuttavat päästöjä, jotka vaikuttavat ilmastoon. Väestömäärään, etenkään silloin, kun se ei johdu korkeasta syntyvyydestä, vaan siitä, että nuoria on enemmän kuin vanhoja, on käytännössä mahdotonta vaikuttaa millään tavoin moraalisesti hyväksyttävällä tavalla (jep, Hitlerin konstit toimii, mutta tuskin kukaan niistä haluaa edes keskustella). Sen sijaan, päästöihin pystyy vaikuttamaan monella tavoin ja hyvin harva niistä johtaa juuri mihinkään moraalisiin ongelmiin.
Mutta jos olet tästä eri mieltä, niin kerro nyt vihdoinkin, mitä haluat väestönkasvun suhteen tehdä. Selvästikään et hyväksy siihen vaikuttamisessa sitä keinoa, jonka minä sanoin toimivan kaikkialla, eli vaurastumisen.
Mitä tarkoitat? En ole sitä mieltä, että yksilöt ovat hyviä ja valtiot pahoja. Tuntuu jälleen kerran, että joko et ole ymmärtänyt, mitä olen kirjoittanut tai sitten pahantahtoisesti tarkoituksella esität kantani vääristeltynä. Jälleen kerran, olisi reilumpaa, jos lainaisit suoraan, mitä minä kirjoitan ja sitten kommentoisit sitä suoraan.
Se, mitä olen yksilöstä ja valtiosta sanonut tässä kontekstissa, on se, että koska päästöt johtuvat lähes kokonaan yksityisestä kulutuksesta, minusta on perusteltua, että päästöjen rajoitustoimenpiteet kohdistuvat yksilöihin ei valtioihin. Valtioilla on toki silti oma roolinsa tässä. Ensinnäkin, kun poliittinen järjestelmä on se, mikä se on (eli elämme suvereenien valtioiden systeemissä), erinäköisten rajoitussysteemien tulee tietenkin kulkea valtoiden kautta ja perustua niiden lainsäädäntöön. Toiseksi, suurin osa tieteellisestä rahoituksesta tulee valtioilta. Toki tieteellisessä tutkimuksessa tehdään kansainvälistä yhteistyötä, mutta rahoitus tulee valtioiden veroista. Päästöttömien energiamuotojen kehityksessä valtioilla on siis tärkeä rooli.
Siis maksuhimmeliä kenelle? Ja siis kuka sinusta minun ehdotuksessani olisi vaurastumassa? Eivät ainakaan ne jo nyt vauraat (joista kirjoitit yllä), koska heidän kulutuksensa tekee heistä lähes varmasti maksajia siinä.
Minä en ole yhtä naivi kuin sinä, enkä siksi luota, että tämä päästöjen vähentäminen tulisi toteutumaan puhtaasti ihmisten vapaaehtoisuuteen luottaen. Kun katsotaan melkein kaikkia muita saastuttamisen vähentämisiä, niin suunnilleen aina ovat lainsäädännöliset sitovat rajoitukset olleet niissä avainasemassa.
