Sarek1
Ylipäällikkö
Voisiko noita tehdä jätekierrätysmuovista? Se auttaisi asioita myös muovijäteongelman ratkaisemisessa.
Ilmastopsykoosi -ketju
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Voisiko noita tehdä jätekierrätysmuovista? Se auttaisi asioita myös muovijäteongelman ratkaisemisessa.
tai puukomposiitista
Nomutta. Taasko törmätään todella inhoittavasti väestönkasvuun ja ihmismääriin....ja olemattomaan hallintoon isossa osassa palloa? Näköalattomuuteen, jonka horisonttiin ei sovi hiilidioksidin muodostama uhka. Onhan me näistä pamistu.
Jos ihmiskunta on uhattuna, niin luulisi sitä löytyvän tekemisen tahtoa niissä pöydissä, joissa asioista päätetään. Tähän saakka esitetyt ratkaisumallit ovat olleet sitä laatua, jolla päästään mahd. nopeasti ja lavealla kädellä lappoamaan fyrkkaa länkkärin lompakosta. Näytelmän käsikirjoitukseen sopii kovin huonosti mallit, joilla ei tienata....
Jos tai kun Sahara laajenee ja jos vedenpinnat nousevat, niin joidenkin väitteiden mukaan se aiheuttaa 20 vuoden sisällä noin 200 miljoonan ihmisen liikehdintää yksistään Afrikassa. Vedenpinnan nouseminen ennustetulla tavalla pistää samassa ajassa melkein saman verran väkeä liikkeelle aasiassa. Siirtyykö tämä väki maanosan sisällä jo ennestään kapenevalle lebensraumille vai ottaako se kompassisuunnan kohti pohjantähteä? Vai etelän ristiä?
Kiinnostava kysymys.Miten sovitetaan yhteen hirmuiset väkimäärät ja elintason nouseminen, jotta tämä yhtälö ei pistä elintiloja lunastuskuntoon? Siirtämällä väki sinne, missä elintila ei ole vielä pilattu? Ja pannaan sitten sekin lebensraum piloille? Kovasti on sovitettavaa ilman hiilidioksidiakin. Muistaakseni pallolle kasvaa tulevan vuosikymmenen saatossa 800 miljoonaa uutta käsiparia, joille pitää keksiä jotain työhelöimistä, joka antaisi edes sen leivän ja särpimen tarjottimelle....siinä sitä on hiilidioksidia ihan pohtia asti. Jos tämä framille nouseva uusi nuoriso lisääntyy isien ja äitien tapaan, niin peli muuttuukin jo 30 vuoden sisällä todella mielenkiintoiseksi. Tosin forumilla on kerrottu, että elintason nouseminen pienentää halukkuutta pumpata uusia ihmistaimia liikenteeseen, minä uskon, kun sen näen.
Tässä linkki, jossa toivottavasti oikeat muuttujat tulevat mukana. Vasemmasta alakulmasta pyörimään aikaulottuvuudessa.
Alla staattinen kuva lopputilanteesta.
Mili
Eversti
^Tuohon vielä kuvat:
Eli kun tulot nousevat, lapsiluku pienenee, elinikä pitenee ja vuosittaiset CO2-päästöt kasvavat(ihan silmissä).
1000usd Päästöt elinaikana 55vx0t/v=0kg
5000usd Päästöt elianikana 71vx4t/v=284t
10000usd Päästöt elinaikana 72vx6t/v=432t
20000usd Päästöt elinaikana 75x10t/v=750t
30000usd Päästöt elinaikana 80x11t/v=880t
M: Olisi kiva nähdä graafit pidemmältä aikajaksolta, vaikka 200vuotta. Sekä ihmisten että vuotuisesta CO2-määrästä.
Muuttujia: Köyhä 6 muksua, lisääntymisikä alhainen, varakkaampi 2,2 lasta lisääntymisikä köyhä+10 vuotta.
M2: http://ilkkah.com/population-calculator
Tuolla voi leikkiä muutellen eri arvoja.
200 vuotta:
2,2 lasta, iässä 30v, elinikä 80v=>1,8 miljoonaa
6 lasta, iässä 20v, elinikä 60v=> 14,2Miljardia
Mikä lienee laskimessa "Human age (average)". Se varmaan ei ole elinikä kuten kuvittelin vaan keski-ikä.
M3:
200 vuotta:
2,2 lasta, iässä 30v, Human age (average) 50v=>1,85 miljoonaa
6 lasta, iässä 20v, Human age (average) 30v=> 23,3Miljardia
Eli kun tulot nousevat, lapsiluku pienenee, elinikä pitenee ja vuosittaiset CO2-päästöt kasvavat(ihan silmissä).
1000usd Päästöt elinaikana 55vx0t/v=0kg
5000usd Päästöt elianikana 71vx4t/v=284t
10000usd Päästöt elinaikana 72vx6t/v=432t
20000usd Päästöt elinaikana 75x10t/v=750t
30000usd Päästöt elinaikana 80x11t/v=880t
M: Olisi kiva nähdä graafit pidemmältä aikajaksolta, vaikka 200vuotta. Sekä ihmisten että vuotuisesta CO2-määrästä.
Muuttujia: Köyhä 6 muksua, lisääntymisikä alhainen, varakkaampi 2,2 lasta lisääntymisikä köyhä+10 vuotta.
M2: http://ilkkah.com/population-calculator
Tuolla voi leikkiä muutellen eri arvoja.
200 vuotta:
2,2 lasta, iässä 30v, elinikä 80v=>1,8 miljoonaa
6 lasta, iässä 20v, elinikä 60v=> 14,2Miljardia
Mikä lienee laskimessa "Human age (average)". Se varmaan ei ole elinikä kuten kuvittelin vaan keski-ikä.
M3:
200 vuotta:
2,2 lasta, iässä 30v, Human age (average) 50v=>1,85 miljoonaa
6 lasta, iässä 20v, Human age (average) 30v=> 23,3Miljardia
Viimeksi muokattu:
^Tuohon vielä kuvat
Eli kun tulot nousevat, lapsiluku pienenee, elinikä pitenee ja vuosittaiset CO2-päästöt kasvavat(ihan silmissä).
Eli afrikkalainen miljönääri, jolla on neljä vaimoa lakkaa lisääntymästä?
Kysymys oli sarkasmia ja haluan vain herättää kysymyksen onko globaaleissa tilastoissa tietty bias, joka saa asiat näyttämään toiselta kuin ovat. Varmaan olisi vastaavasti piirrettävissä tilasto, jossa kondoomin käyttö korreloi elintason kanssa. Tavoista ja kulttuuristahan ei tietty ole kysymys, vaikka somaleilla lienee Suomessakin keskimäärin 4-5 mukulaa enemmän kuin vastaavasti tienaavalla kantasuomalaisella.
Eliniänodote ja co2 päästöt varmastikin pitävät paikkansa.
chigeen'a
Kapteeni
Tässä jälleen kerran oiva esimerkki asialleen omistautuneen "poimitaan puolukat pashasta" tekniikasta.
Ihmiset, ne kirotut ihmiset. Todennäköisesti jopa samat ihmiset jotka aikoinaan parturoivat Grönlannin ja Suomen tunturit puuttomiksi. Gröönlannissa vielläpä junttasivat satametrisen jääkasan loppujenkin ikihonkien kiusaksi. Jos näitä puita ei olisi kaadettu niin tuskimpa tuota jäätäkään olisi sinne muodostunut. Muualla Suomessa sentään älyttiin olla hakkaamatta metsiä samassa mittakaavassa kuin nykyään puuttomassa Lapissa. Muutenhan koko Suomi olisi Islannin kaltainen ruokamullaton kivierämaa.
No onneksi viikingit on hävinneet ikuisuuksien Impivaaraan, hiillihappo on lisääntymään päin ja ilmastokin alkaa jonkun ajan päästä ehkä toipumaan koko pohjoista maapalloa riivanneesta viikinkien holtittomasta kulutusjuhlasta. Viikinkien jäljiltähän nämä ennen niin metsäiset golf-virran ylläpitämät ekosysteemit peittyivät jääpatjan alle joka keväisin sulaessaan vei hennon ruokamulta kerroksen mennessään. Nyt kun vihdoin tuo Thorien aikaansaama ekokatastrofi näyttäisi hiipumisen merkkejä ja jäätikkö hiukan vetäytyisi olisi mahdollista alkaa jälleen muodostaa ruokamultakerrosta pioneerilajesta, kuten kanervikosta ja tupasheinästä. Paljaaseen kivikkoon ei juurru edes vaivaiskoivu ja tammimetsien paluusta on turha haaveillakaan vielä vuosisatoihin ellei ihminen edes yritä korjata sitä minkä tuhannet viikingit tuhosivat.
Nykytekniikalla ja päättäväisellä rahallisella satsauksella voimme ainakin osaltamme yrittää lämmittää ilmastoa viikinkiaikaa edeltävälle tasolle. Olkaamme esimerkkinä maailmalle ja näyttäkäämme miten tunturimme jälleen kerran kasvavat puuta laelle asti.
Islanti – Wikipedia
Islannissa tiedetään kasvaneen runsaasti metsää, mutta alkuperäiset metsät on saaren asuttamisen jälkeen hakattu lähes kokonaan, eikä tilalle ole kasvanut ilmaston kylmenemisen vuoksi uutta.
Ihan kuin olisin havainnut häivähdyksen sarkasmia..
Se on sitä Chigeenan lyriikkaa.
Tässä jälleen kerran oiva esimerkki asialleen omistautuneen "poimitaan puolukat pashasta" tekniikasta.
Ihmiset, ne kirotut ihmiset. Todennäköisesti jopa samat ihmiset jotka aikoinaan parturoivat Grönlannin ja Suomen tunturit puuttomiksi. Gröönlannissa vielläpä junttasivat satametrisen jääkasan loppujenkin ikihonkien kiusaksi. Jos näitä puita ei olisi kaadettu niin tuskimpa tuota jäätäkään olisi sinne muodostunut. Muualla Suomessa sentään älyttiin olla hakkaamatta metsiä samassa mittakaavassa kuin nykyään puuttomassa Lapissa. Muutenhan koko Suomi olisi Islannin kaltainen ruokamullaton kivierämaa.
No onneksi viikingit on hävinneet ikuisuuksien Impivaaraan, hiillihappo on lisääntymään päin ja ilmastokin alkaa jonkun ajan päästä ehkä toipumaan koko pohjoista maapalloa riivanneesta viikinkien holtittomasta kulutusjuhlasta. Viikinkien jäljiltähän nämä ennen niin metsäiset golf-virran ylläpitämät ekosysteemit peittyivät jääpatjan alle joka keväisin sulaessaan vei hennon ruokamulta kerroksen mennessään. Nyt kun vihdoin tuo Thorien aikaansaama ekokatastrofi näyttäisi hiipumisen merkkejä ja jäätikkö hiukan vetäytyisi olisi mahdollista alkaa jälleen muodostaa ruokamultakerrosta pioneerilajesta, kuten kanervikosta ja tupasheinästä. Paljaaseen kivikkoon ei juurru edes vaivaiskoivu ja tammimetsien paluusta on turha haaveillakaan vielä vuosisatoihin ellei ihminen edes yritä korjata sitä minkä tuhannet viikingit tuhosivat.
Nykytekniikalla ja päättäväisellä rahallisella satsauksella voimme ainakin osaltamme yrittää lämmittää ilmastoa viikinkiaikaa edeltävälle tasolle. Olkaamme esimerkkinä maailmalle ja näyttäkäämme miten tunturimme jälleen kerran kasvavat puuta laelle asti.
Islanti – Wikipedia
fi.wikipedia.org
Islannissa tiedetään kasvaneen runsaasti metsää, mutta alkuperäiset metsät on saaren asuttamisen jälkeen hakattu lähes kokonaan, eikä tilalle ole kasvanut ilmaston kylmenemisen vuoksi uutta.
Ollaanko tässä nyt sitä mieltä, että tuo suomenkielisen wikipedian lause ilman lähdeviitettä on kaikki, mitä asiaan liittyy?
Jos näin on, niin silloin kannattaa katsoa, että olisiko sieltä läjästä osunut vain yksi puolukka kouraan.
Niin voi käydä, jos tarkoitushakuisesti pyrkii jotain todistelemaan.
Jos asia sen sijaan oikeasti kiinnostaa niin kannattaa tutustua asiaan wikipediaa perusteellisemmin. Kuten niin usein, niin asiassa on aika monta muuttujaa. Niitä löytää btw. myös tuosta wikipedia-artikkelistakin.
Islannissa on käynnissä laajoja metsittämishankkeita. Metsitys on kuitenkin vaikeaa, sillä lähes kaikkialla vapaana laiduntavat lampaat syövät istutetut taimet.
Kannattaa suorittaa myös looginen ajatusharjoitus: jos pelkästään lämpötilat ovat olleet syynä, miksi metsät eivät ole hävinneet Islannista kokonaan, vaan metsät ovat säilyneet ja uusia puun taimia on kasvanut?
P.S. Toivottavasti tämä oli viimeinen epäasiallinen viesti. Kiinnostavista asioista mielellään kyllä keskustelee asiallisesti, mutta peräjälkeen on jostain tyhjästä tullut kaksi täydellistä ohisektorilaukausta.
chigeen'a
Kapteeni
Olen melko varma että jatkossakin luokittelet minun aatokseni tästä ilmastoaiheesta epäasialliseksi ohilaukomiseksi ainakin niin kauan kun ollaan erimieltä. Mutta jos nyt kuitenkin yritettäisiin yhdessä vielä.
Jos ilmastonmuutos on vain poimittu lauseenpätkä tämän Islannin puukadon osalta ja viikingit&lampaat selittävät asiantilan säilymisen huonolla tolalla siellä, niin mitkä ilmastonmuutosta merkittävämmät tekijät selittävät Suomen tunturialueen nykyisen puuttomuuden. Kehotuksestasi yritin suorittaa loogisen ajatusharjoituksen koska minulle on annettu kertoa että, kuten Islannissa, niin myös Suomen Lapissa on vielä metsiä hiukan jäljellä. Eli nyt tämä sinun heittämä kova loogisen päättelyn haaste;
Tunturilappi on kutakuinkin Islannin kokoinen ja puuraja kulki viikinkiaikaan lähes korkeimpien huippujen tasalle aina käsivartta myöten. Miksi siis puuraja vetäytyi nykyiselle tasalle, oltuaan suunnilleen samoihin aikoihin kun Islantikin humisi honkaa, huomattavasti ylempänä???
Kuten totesit, ilmastonmuutos on vain yksi pieni osatekijä jonka nyt loogisesti haluan laittaa hiukan sivuun jotten vaikuttasi tarkoitushakuiselta. Mutta ne muut syyt.....viikingit..ei...lampaat...ei....ehkäpä porot. Höh niitäkin on ollut valtavina laumoina iänkaiken eli ei sekään. No jopas nyt on. Ja koska suomenkielisen wikipedian käyttäminen ei selvästikään ole kovin fiksua tätä aihetta käsitellessä, niin epäasiallisesti ohilaukaisen tämänkin puolukan ihan pimeästä.
Täytyy tunnustaa. Minulla ei yksinkertaisesti riitä looginen ajattelu. Vaikka kuinka loogisesti yritän etsiä niin, puuraja asiassa aina vaan törmää näihin lillukanvarsiin ilmastosta ja lämpösummasta. En siis kielitaidottomana löydä linkkiä loogiseen selitykseen ilmiölle. Tosin muistaakseni tätä käsittelevästä tutkimustyöstä ylälapin järvenpohja löydöksistä on tainnut täälläkin olla linkkejä ja niissä ihan yksiselitteisesti syy vyörytettiin ilmastonmuutokselle. Ihmistä sen koomin kuin lampaita eikä edes poroja mainittu tämän Suomen lappia kohdanneen ekokatastrofin aiheuttajiksi.
Asiallista keskusteluapua kaivataan.
Geronimo
Ylipäällikkö
Ihmetelyysi voidaan lisätä sekin koska tiedetään Viikinkien olleen ja asuttaneen Kanadan itärannikkoa ja silloinkin nykyään tundra alueena olevilla alueilla on ollut metsää mihin se on kadonnut?
Tuo Vikipedia on ihmeellinen se kelpaa Trumppiketjussa todistamaan kaikki Trumpit syyllisiksi ihan mihin tahansa ja Republikaanit väärin ajattelijoiksi, mutta kun on kyse ilmasto uskonnosta väitteet kumoaa vain Al Goren saama uusi ilmestys ja näky johon liittyy tietenkin nippu Dollareita, jolloin löytyyuusi poliittinen kulma ja vanhat totuudet voidaan sujuvasti heittää romukoppaan ja kirkasotsaiset voivat hyväläomallatunnolla lähteä näitä uusia asioita puolustamaan.
Voin olla tietenkin väärässä siinä Dollari asiassa, syynä mielenmuutokseen voi olla myös Rupla
Lapinukko
Respected Leader
mikä tuossa viestissä on epäasiallista? korjatkaa wikipediaa jos se on väärässä. Jokainen saa sitä tehdä.
Pohjois Euroopan ilmasto ei ole VIELÄKÄÄN yhtä lämmin kuin se oli 1000 vuotta sitten.
Ja miltä tuo nyt näyttää, katsokaa ennusteita.
Etelä Euroopassa on ollut kuumaa mutta sieltä on puut hakattu, liikaa ihmisiä, ilma täynnä
saasteita ja ne vielä kumuloi sitä kuumuutta. Mikä vaikutus Afrikalla ja Saharalla on? Onko siellä poikkeuksellisen kuumaa?
mustaruuti kirjoittat hyvin mutta älä nyt pienistä pahastu
Pohjois Euroopan ilmasto ei ole VIELÄKÄÄN yhtä lämmin kuin se oli 1000 vuotta sitten.
Ja miltä tuo nyt näyttää, katsokaa ennusteita.
Etelä Euroopassa on ollut kuumaa mutta sieltä on puut hakattu, liikaa ihmisiä, ilma täynnä
saasteita ja ne vielä kumuloi sitä kuumuutta. Mikä vaikutus Afrikalla ja Saharalla on? Onko siellä poikkeuksellisen kuumaa?
mustaruuti kirjoittat hyvin mutta älä nyt pienistä pahastu
Viimeksi muokattu:
Analyysi: Pitääkö sähköautolla päästä 600 kilometriä yhdellä latauksella? Jos pitää, sähköauton ympäristöystävällisyyden voi unohtaa
Kun tarvitaan 2 600 kiloa painava auto kuljettamaan satakiloista ihmistä, tulee tunne, että eihän siinä ole mitään järkeä, kirjoittaa toimittaja Marcus Ziemann.
Sähköautot
8.7.2019 klo 05.55
Sarajavalmisteisen e.GO Life -sähköauton valmistus alkoi maaliskuussa Saksassa. 16 000 euron kaupunkiauto perustuu tutkimustietoon, että Saksassa henkilöautolla ajetaan keskimäärin 39 kilometriä vuorokaudessa.e.GO Mobile AG
Marcus Ziemann
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Whatsapissa
Jaa artikkeli Facebookissa202
Jaa artikkeli Twitterissä
Fossiilisista polttoaineista haluttaisiin eroon, mutta akkukäyttöisillä sähköautoilla ei ehkä pelastetakaan ympäristöä. Sähköautolla Euroopan kaupunkien ilmanlaatu paranee muun ympäristön kustannuksella.
Ihmiset ostavat tunnetusti mitä haluavat. Tällä hetkellä he haluavat autolta yhtä pitkää toimintamatkaa yhdellä latauksella kuin mitä pääsisi yhdellä tankkauksella. Se on ongelmallista.
Jotta sähköautolla pääsisi pitkälle, pitää auton akun olla kapasiteetiltaan riittävän suuri. Pitkän toimintamatkan mahdollistava akku voi painaa satoja kiloja. Akku on sähköauton suurin yksittäinen osa.
Koska iso akku on myös kooltaan suuri, tarvitaan akkua varten riittävän suuri auto. Akkukennot sijaitsevat yleensä auton pohjassa, joten pinta-alaa on pohjalevyssä oltava paljon.
Käytännössä siis pitkän toimintamatkan sähköauton on oltava kooltaan katumaasturiluokkaa. Valmistajille se sopii, sillä SUV:t ovat olleet viime vuodet erityisen muodikkaita.
Sähköauto isolla akulla on painava. Esimerkiksi Audin e-tron -sähkökatumaasturi painaa perusvarustein yli 2 600 kiloa. Sillä pitäisi maailmanlaajuisen WLTP-mittaustavan mukaan päästä 417 kilometriä yhdellä latauksella.
Sähköautot ovat painavia, vaikka auton rakenteet pyritään valmistamaan tavallista kevyemmistä materiaaleista. Paino aiheuttaa ikävän kierteen. Mitä isompi akku autossa on, ja mitä pitemmälle autolla pääsee yhdellä latauksella, sitä enemmän energiaa auto tarvitsee jokaista ajokilometriä kohden.
Voima ei tunnetusti synny tyhjästä.
Teslan akkua varten haihdutetaan 80 000 litraa aavikon pohjavettä
Sähköautojen valmistusmäärien kriittinen piste on akuissa.
Akkutehtaita perustetaan tällä hetkellä kilpaa eri puolille. Amerikkalaisilla on Nevadassa Gigafactory-hanke, joka valmistaa Teslaan akkuja. Melkein kaikki sähköauton akkukennot ovat tähän saakka tulleet Kiinasta ja Etelä-Koreasta.
Vuoteen 2025 mennessä esimerkiksi BMW lupaa sähkömallin kaikkiin autoluokkiinsa ja joka viidennen myydyn auton olevan sähköinen. Yli 600 kilometrin kantaman auto on jo luvattu. Volkswagen taas ilmoittaa valmistavansa 80 eri sähkömallia vuonna 2025.
Seuraavan vuosikymmenen aikana akkukennoja tarvitaan autoihin kymmenkertainen määrä tämän päivän tarpeeseen verrattuna. Siinä voi käydä vielä huonosti.
Akkujen tärkein raaka-aine on nimittäin litium. Litiumin hankinta aiheuttaa jo nyt suuria ympäristöongelmia, sillä sitä ei löydy mistään paljaana, vaan se on aina irrotettava jostakin.
Käytännössä litium pitää irrottaa suolasta. Tuhatta litiumkiloa kohden tarvitaan kaksi miljoonaa litraa vettä. Pelkästään Chilessä pumpataan tällä hetkellä noin 21 miljoonaa litraa pohjavettä vuorokaudessa, joka sitten haihdutetaan taivaan tuuliin. Käytännössä yhtä Tesla S -mallin akkua varten vettä pitää siis haihduttaa 80 000 litraa.
Litiumin saanti alkaa vesialtaista. 60 prosenttia maailman litiumvarannoista sijaitsee Argentiinassa Jujuyan alueella. Pohjavesi pumpataan maanalaisen suolaveden kanssa sekaisin ja laitetaan haihtumaan jättimäisiin betonialtaisiin puoleksi vuodeksi.
Aavikoiden kallisarvoista pohjavettä ei sekoittumisen jälkeen pysty käyttämään ihmis- tai eläinravinnoksi. Haihtumisen jälkeen altaisiin jää tiivistynyttä massaa, josta litium saadaan kemikaaleja käyttämällä irti. Kaivostoiminnan jätteet ovat myrkyllisiä.
”Valkoiseksi kullaksi” kutsutun pulverin hinta on seitsenkertaistunut viime vuosina. Argentiinasta lähtiessään se maksaa reilusti yli sata euroa kilolta. Ja valkoista kultaa vuollaan juuri niillä seuduilla, joissa makeasta vedestä on jo nyt paikoin pulaa.
BMW Vision iNext 23. toukokuuta BMW i Berlin E-Prixissä. Joka viides myyntiin tuleva BMW on yhtiön oman ilmoituksen mukaan sähköauto vuonna 2025. BMW
Jos autolla ajetaan 40 kilometriä päivässä, pienempikin akku riittää
Suomalaiset ajavat henkilöautolla keskimäärin 14 000 kilometriä vuodessa eli alle 40 kilometriä vuorokaudessa. Saksassa asiaa on tutkittu tarkasti ja siellä lukema oli 39 kilometriä vuorokaudessa.
Kaikki eivät siis tarvitse autoa, jolla pitää päästä pitkiä päivätaipaleita. Niille, jotka tarvitsevat, polttomoottori tai hybridi on järkevämpi autovaihtoehto muutenkin.
Ja voihan auton vuokratakin niille matkapäiville, kun satunnaisesti sitä tarvitsee. Siihen tarpeeseen on jo olemassa erilaisia pakettiratkaisuja, jossa sähköauton ostaja saa välillä ajella muilla autoilla.
Saksassa alkoi toukokuussa 16 000 euron e.GO Life-sähköauton luovutus asiakkaille. Ennakkotilauksia lähinnä kaupunkiin suunnitellusta autosta oli jätetty 3 300. WLTP-standardin mukaan halvimman e.Go:n kantama on tasan 100 kilometriä yhdellä latauksella.
Esimerkkinä noin 1 200 kiloa painava e.Go on kiinnostava, sillä saman 14,5 kilowattitunnin akulla varustetun auton saa myös 17,5 sekä 23,5 kWh:n akulla. Suurimmalla akulla auto maksaa 20 000 euroa, jolloin toimintamatka nousee 145 kilometriin. Samalla kuitenkin 100 ajokilometriä kohden vaadittava energiantarvekin kasvaa 14,5 kilowattitunnista 16,2 kilowattituntiin.
Kallisarvoisen akkukapasiteetin hankkiminen omaan autoonsa varastoon tai muutamaa matkaa varten varmuuden vuoksi ei siis ole kovin järkevää, jos lähes kaikki päivittäinen ajo hoituisi kevyellä autolla ja yhdellä latauksella.
Autojen ympäristövaikutusten vertailussa on huomioitava auton koko elinkaari. Jos päivän ajot sujuisivat alle 15 kWh:n akulla, olisi sähköauto polttomoottoriautoa ympäristöystävällisempi jo 25 000 ajokilometrin jälkeen. Keskikokoisessa sähköautossa tarvitaan jo 100 000 ajokilometriä ennen kuin se on polttomoottoriautoa ympäristöystävällisempi.
Laskutoimituksessa voi käyttää Kiinaa, jossa hiilivoimalla valmistettu akkutuotanto laskee ilmaan 150–200 kiloa CO2-päästöjä jokaista akun kilowattituntia kohden. Audi e-tronin 95 kilowattitunnin akku on päästänyt ilmaan jo noin 16 000 kiloa hiilidioksidia ennen kuin itse autolla on ajettu metriäkään.
Audi esitteli ensimmäisen sarjavalmisteisen sähköautonsa e-tronin viime vuoden toukokuussa Abu Dhabissa. Suomen talvessa auton luvatusta 417 kilometrin kantamasta on vähennettävä noin sata kilometriä.Audi
Kaikki on niin alussa, että akkumateriaaleja ei edes kierrätetä
Sähköautoja varmasti tarvitaan osana kestäviä ratkaisuja, mutta uusia ongelmia paljastuu jatkuvasti sähköautojen lisääntyessä.
Se tiedetään nyt, että sähköautosta ei ole ympäristöteoksi, jos ainoastaan polttomoottori korvataan sähköllä. Muutos lähtee kuluttajista itsestään. Ihmisten pitäisi ajatella omaa liikkumistaan uudella tavalla.
Mutta kuluttaja ei mielellään ajattele mistä ja millaisista oloista vaikkapa akkujen litium on peräisin. Eihän kuluttajaa ennen kiinnostanut fossiilisten polttoaineidenkaan poraaminen.
Kiinnostus heräsi vasta, kun sen riittävyyttä alettiin aikoinaan pelätä.
Litium on kuitenkin vain yksi sähköautojen tarvitsemista raaka-aineista. Kun tavallisessa autossa on käytetty vielä helposti kierrätettävää rautaa ja terästä, on monien sähköauton tarvitsemien raaka-aineiden kierrätys vasta täysin alussa. Sähköautossa materiaalitarve on kaksinkertainen tavalliseen autoon verrattuna.
Vain 10 prosenttia Euroopan akuista kierrätetään tällä hetkellä. Sähköautojen akkumateriaaleja kierrättäviä laitoksia on yksi Hollannissa, eikä muita vastaavia taida vielä olla. Myös Suomi voisi siis halutessaan helposti olla akkumateriaalien kierrätyksen suurmaa.
Alihankkijoita käyttävät autonvalmistajatkaan eivät muuten välttämättä tiedä, millaisista oloista heidän autojensa neitseelliset akkumateriaalit ovat peräisin. Monin paikoin kunnollista ympäristövalvontaa ei ole, koska valtiot tai maakunnat ovat usein osakkaina akkumateriaalien tuottoisissa kaivoshankkeissa.
Kuluttajien pitäisi vaatia valmistajilta nykyistä enemmän läpinäkyvyyttä, mutta vielä voi mennä vuosia, ennen kuin aavikon hupenevat pohjavesivarannot tai akkumateriaalien kemialliset ja radioaktiiviset jätteet alkavat aidosti kiinnostaa eurooppalaisia kuluttajia. Ne ongelmat ovat niin kaukana.
Ja vielä yksi kiinnostava havainto.
Euroopan ruuhkat ovat pahentuneet viime vuosina osittain siitä syystä, että autot ovat koko ajan suurempia, mutta tiet ja kadut samaa kokoa. Monissa kaupungeissa ollaan nyt käynnistelemässä Berliinin esimerkin mukaisia katumaastureiden vastaisia mielenosoituksia.
Heikkoja signaaleja lukemaan kykenevät saattavat nähdä SUV-villityksen loppuvan jo lähiaikoina. Se saattaa heijastua myös tarjolle tuleviin uusiin sähköautomalleihin.
Ehkä kuluttajat alkavat laskea, että jos alle 15 kilowattitunnilla pääsee ajamaan sata kilometriä, näyttäytyy 95 kilowattituntia 400 ajokilometrin ajoa varten todella huonolta hyötysuhteelta.
Se, mikä tuntuu lompakossa, tuntuu myös päässä.
yle.fi
Kun tarvitaan 2 600 kiloa painava auto kuljettamaan satakiloista ihmistä, tulee tunne, että eihän siinä ole mitään järkeä, kirjoittaa toimittaja Marcus Ziemann.
Sähköautot
8.7.2019 klo 05.55
Sarajavalmisteisen e.GO Life -sähköauton valmistus alkoi maaliskuussa Saksassa. 16 000 euron kaupunkiauto perustuu tutkimustietoon, että Saksassa henkilöautolla ajetaan keskimäärin 39 kilometriä vuorokaudessa.e.GO Mobile AG
Marcus Ziemann
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Whatsapissa
Jaa artikkeli Facebookissa202
Jaa artikkeli Twitterissä
Fossiilisista polttoaineista haluttaisiin eroon, mutta akkukäyttöisillä sähköautoilla ei ehkä pelastetakaan ympäristöä. Sähköautolla Euroopan kaupunkien ilmanlaatu paranee muun ympäristön kustannuksella.
Ihmiset ostavat tunnetusti mitä haluavat. Tällä hetkellä he haluavat autolta yhtä pitkää toimintamatkaa yhdellä latauksella kuin mitä pääsisi yhdellä tankkauksella. Se on ongelmallista.
Jotta sähköautolla pääsisi pitkälle, pitää auton akun olla kapasiteetiltaan riittävän suuri. Pitkän toimintamatkan mahdollistava akku voi painaa satoja kiloja. Akku on sähköauton suurin yksittäinen osa.
Koska iso akku on myös kooltaan suuri, tarvitaan akkua varten riittävän suuri auto. Akkukennot sijaitsevat yleensä auton pohjassa, joten pinta-alaa on pohjalevyssä oltava paljon.
Käytännössä siis pitkän toimintamatkan sähköauton on oltava kooltaan katumaasturiluokkaa. Valmistajille se sopii, sillä SUV:t ovat olleet viime vuodet erityisen muodikkaita.
Sähköauto isolla akulla on painava. Esimerkiksi Audin e-tron -sähkökatumaasturi painaa perusvarustein yli 2 600 kiloa. Sillä pitäisi maailmanlaajuisen WLTP-mittaustavan mukaan päästä 417 kilometriä yhdellä latauksella.
Sähköautot ovat painavia, vaikka auton rakenteet pyritään valmistamaan tavallista kevyemmistä materiaaleista. Paino aiheuttaa ikävän kierteen. Mitä isompi akku autossa on, ja mitä pitemmälle autolla pääsee yhdellä latauksella, sitä enemmän energiaa auto tarvitsee jokaista ajokilometriä kohden.
Voima ei tunnetusti synny tyhjästä.
Teslan akkua varten haihdutetaan 80 000 litraa aavikon pohjavettä
Sähköautojen valmistusmäärien kriittinen piste on akuissa.
Akkutehtaita perustetaan tällä hetkellä kilpaa eri puolille. Amerikkalaisilla on Nevadassa Gigafactory-hanke, joka valmistaa Teslaan akkuja. Melkein kaikki sähköauton akkukennot ovat tähän saakka tulleet Kiinasta ja Etelä-Koreasta.
Vuoteen 2025 mennessä esimerkiksi BMW lupaa sähkömallin kaikkiin autoluokkiinsa ja joka viidennen myydyn auton olevan sähköinen. Yli 600 kilometrin kantaman auto on jo luvattu. Volkswagen taas ilmoittaa valmistavansa 80 eri sähkömallia vuonna 2025.
Seuraavan vuosikymmenen aikana akkukennoja tarvitaan autoihin kymmenkertainen määrä tämän päivän tarpeeseen verrattuna. Siinä voi käydä vielä huonosti.
Akkujen tärkein raaka-aine on nimittäin litium. Litiumin hankinta aiheuttaa jo nyt suuria ympäristöongelmia, sillä sitä ei löydy mistään paljaana, vaan se on aina irrotettava jostakin.
Käytännössä litium pitää irrottaa suolasta. Tuhatta litiumkiloa kohden tarvitaan kaksi miljoonaa litraa vettä. Pelkästään Chilessä pumpataan tällä hetkellä noin 21 miljoonaa litraa pohjavettä vuorokaudessa, joka sitten haihdutetaan taivaan tuuliin. Käytännössä yhtä Tesla S -mallin akkua varten vettä pitää siis haihduttaa 80 000 litraa.
Litiumin saanti alkaa vesialtaista. 60 prosenttia maailman litiumvarannoista sijaitsee Argentiinassa Jujuyan alueella. Pohjavesi pumpataan maanalaisen suolaveden kanssa sekaisin ja laitetaan haihtumaan jättimäisiin betonialtaisiin puoleksi vuodeksi.
Aavikoiden kallisarvoista pohjavettä ei sekoittumisen jälkeen pysty käyttämään ihmis- tai eläinravinnoksi. Haihtumisen jälkeen altaisiin jää tiivistynyttä massaa, josta litium saadaan kemikaaleja käyttämällä irti. Kaivostoiminnan jätteet ovat myrkyllisiä.
”Valkoiseksi kullaksi” kutsutun pulverin hinta on seitsenkertaistunut viime vuosina. Argentiinasta lähtiessään se maksaa reilusti yli sata euroa kilolta. Ja valkoista kultaa vuollaan juuri niillä seuduilla, joissa makeasta vedestä on jo nyt paikoin pulaa.
BMW Vision iNext 23. toukokuuta BMW i Berlin E-Prixissä. Joka viides myyntiin tuleva BMW on yhtiön oman ilmoituksen mukaan sähköauto vuonna 2025. BMW
Jos autolla ajetaan 40 kilometriä päivässä, pienempikin akku riittää
Suomalaiset ajavat henkilöautolla keskimäärin 14 000 kilometriä vuodessa eli alle 40 kilometriä vuorokaudessa. Saksassa asiaa on tutkittu tarkasti ja siellä lukema oli 39 kilometriä vuorokaudessa.
Kaikki eivät siis tarvitse autoa, jolla pitää päästä pitkiä päivätaipaleita. Niille, jotka tarvitsevat, polttomoottori tai hybridi on järkevämpi autovaihtoehto muutenkin.
Ja voihan auton vuokratakin niille matkapäiville, kun satunnaisesti sitä tarvitsee. Siihen tarpeeseen on jo olemassa erilaisia pakettiratkaisuja, jossa sähköauton ostaja saa välillä ajella muilla autoilla.
Saksassa alkoi toukokuussa 16 000 euron e.GO Life-sähköauton luovutus asiakkaille. Ennakkotilauksia lähinnä kaupunkiin suunnitellusta autosta oli jätetty 3 300. WLTP-standardin mukaan halvimman e.Go:n kantama on tasan 100 kilometriä yhdellä latauksella.
Esimerkkinä noin 1 200 kiloa painava e.Go on kiinnostava, sillä saman 14,5 kilowattitunnin akulla varustetun auton saa myös 17,5 sekä 23,5 kWh:n akulla. Suurimmalla akulla auto maksaa 20 000 euroa, jolloin toimintamatka nousee 145 kilometriin. Samalla kuitenkin 100 ajokilometriä kohden vaadittava energiantarvekin kasvaa 14,5 kilowattitunnista 16,2 kilowattituntiin.
Kallisarvoisen akkukapasiteetin hankkiminen omaan autoonsa varastoon tai muutamaa matkaa varten varmuuden vuoksi ei siis ole kovin järkevää, jos lähes kaikki päivittäinen ajo hoituisi kevyellä autolla ja yhdellä latauksella.
Autojen ympäristövaikutusten vertailussa on huomioitava auton koko elinkaari. Jos päivän ajot sujuisivat alle 15 kWh:n akulla, olisi sähköauto polttomoottoriautoa ympäristöystävällisempi jo 25 000 ajokilometrin jälkeen. Keskikokoisessa sähköautossa tarvitaan jo 100 000 ajokilometriä ennen kuin se on polttomoottoriautoa ympäristöystävällisempi.
Laskutoimituksessa voi käyttää Kiinaa, jossa hiilivoimalla valmistettu akkutuotanto laskee ilmaan 150–200 kiloa CO2-päästöjä jokaista akun kilowattituntia kohden. Audi e-tronin 95 kilowattitunnin akku on päästänyt ilmaan jo noin 16 000 kiloa hiilidioksidia ennen kuin itse autolla on ajettu metriäkään.
Audi esitteli ensimmäisen sarjavalmisteisen sähköautonsa e-tronin viime vuoden toukokuussa Abu Dhabissa. Suomen talvessa auton luvatusta 417 kilometrin kantamasta on vähennettävä noin sata kilometriä.Audi
Kaikki on niin alussa, että akkumateriaaleja ei edes kierrätetä
Sähköautoja varmasti tarvitaan osana kestäviä ratkaisuja, mutta uusia ongelmia paljastuu jatkuvasti sähköautojen lisääntyessä.
Se tiedetään nyt, että sähköautosta ei ole ympäristöteoksi, jos ainoastaan polttomoottori korvataan sähköllä. Muutos lähtee kuluttajista itsestään. Ihmisten pitäisi ajatella omaa liikkumistaan uudella tavalla.
Mutta kuluttaja ei mielellään ajattele mistä ja millaisista oloista vaikkapa akkujen litium on peräisin. Eihän kuluttajaa ennen kiinnostanut fossiilisten polttoaineidenkaan poraaminen.
Kiinnostus heräsi vasta, kun sen riittävyyttä alettiin aikoinaan pelätä.
Litium on kuitenkin vain yksi sähköautojen tarvitsemista raaka-aineista. Kun tavallisessa autossa on käytetty vielä helposti kierrätettävää rautaa ja terästä, on monien sähköauton tarvitsemien raaka-aineiden kierrätys vasta täysin alussa. Sähköautossa materiaalitarve on kaksinkertainen tavalliseen autoon verrattuna.
Vain 10 prosenttia Euroopan akuista kierrätetään tällä hetkellä. Sähköautojen akkumateriaaleja kierrättäviä laitoksia on yksi Hollannissa, eikä muita vastaavia taida vielä olla. Myös Suomi voisi siis halutessaan helposti olla akkumateriaalien kierrätyksen suurmaa.
Alihankkijoita käyttävät autonvalmistajatkaan eivät muuten välttämättä tiedä, millaisista oloista heidän autojensa neitseelliset akkumateriaalit ovat peräisin. Monin paikoin kunnollista ympäristövalvontaa ei ole, koska valtiot tai maakunnat ovat usein osakkaina akkumateriaalien tuottoisissa kaivoshankkeissa.
Kuluttajien pitäisi vaatia valmistajilta nykyistä enemmän läpinäkyvyyttä, mutta vielä voi mennä vuosia, ennen kuin aavikon hupenevat pohjavesivarannot tai akkumateriaalien kemialliset ja radioaktiiviset jätteet alkavat aidosti kiinnostaa eurooppalaisia kuluttajia. Ne ongelmat ovat niin kaukana.
Ja vielä yksi kiinnostava havainto.
Euroopan ruuhkat ovat pahentuneet viime vuosina osittain siitä syystä, että autot ovat koko ajan suurempia, mutta tiet ja kadut samaa kokoa. Monissa kaupungeissa ollaan nyt käynnistelemässä Berliinin esimerkin mukaisia katumaastureiden vastaisia mielenosoituksia.
Heikkoja signaaleja lukemaan kykenevät saattavat nähdä SUV-villityksen loppuvan jo lähiaikoina. Se saattaa heijastua myös tarjolle tuleviin uusiin sähköautomalleihin.
Ehkä kuluttajat alkavat laskea, että jos alle 15 kilowattitunnilla pääsee ajamaan sata kilometriä, näyttäytyy 95 kilowattituntia 400 ajokilometrin ajoa varten todella huonolta hyötysuhteelta.
Se, mikä tuntuu lompakossa, tuntuu myös päässä.
Analyysi: Pitääkö sähköautolla päästä 600 kilometriä yhdellä latauksella? Jos pitää, sähköauton ympäristöystävällisyyden voi unohtaa
Kun tarvitaan 2 600 kiloa painava auto kuljettamaan satakiloista ihmistä, tulee tunne, että eihän siinä ole mitään järkeä, kirjoittaa toimittaja Marcus Ziemann.
yle.fi
chigeen'a
Kapteeni
Niinpä juu. Lähinnä tässä jatkoaktivoiduin syystä että minua enemmän aiheeseen perehtynyt kannusti loogiseen ajatteluun wikipedian lueskelun sijaan. Aiemmin eräässä tätä edeltäneessä keskustelu foorumissa sain kylmää kyytiä koska käytin ajatuksenvirran apukäynnistimenä googlea. Hakukoneiden sunmuiden wikikirjastojen avustama keskustelu lienee melko selvä todiste tarkoitushakuisesta oman agendan todistelutarpeesta ilman asiallisia lähdeviitteitä. Suomenkieliset linkit sitten syö lopunkin keskustelu motivaation ja tekee koko hommasta vain epäasiallista länkytystä.
Täysin tietoisena tästä ongelmasta jatkan silti vielä pikkuisen ja takerrun tuohon "loogisen ajattelun", käsitteeseen joka tässä ilmastokeskustelussa on saanut minut hämilleen. Joten olen ihan avoimesti ohjauksen tarpeessa.
Kun siis lienee tosiasia että ilmastonmuutos on jatkuvaa ja jopa kirjoitetun historian aikana muokannut ihmiskuntaa sekä luontoa valtavasti niin miksi oletetaan että se nyt tulisi pysähtyä. Viimeisin jääkausi josta ollaan toipumassa edesauttoi ihmistä ja eläimiä vaeltamaan alueille jotka olivat ennen saarroksissa. Tässä auttoi joko jääkansi tai sitten se seikka että merenpinta oli n.100 m alempana kuin nyt. Tuntuu oudolta ajatella että tästäkin painajaismaisesta globaalista ekokatastrofista huolimatta lähi-idässä ja afrikassa samaan aikaan viljeltiin nykyisiä tuttuja viljakasveja päät punaisina. Jääkaudesta toipuminen on puolestaan ollut näille viljaville laaksoille täystuho merenpinnan nousun ja aavikoitumisen seurauksena kun taas samaan aikaan viljely kukoistaa entisen jäätikön paikalla.
Tässä tulee sitten minulle se suurin ongelma tähän "loogiseen ajatteluun". Mitä loogista tarkoitusta palvelee se että viikinkiajan lämmin ja keskiajan kylmä joko halutaan sivuttaa tai selittää nekin ihmisen aiheuttamiksi jos kuitenkin niitä edeltäneet ilmaston vaihtelut hyväksytään ja jopa pidetään sivilisaation alkuajankohtana.
Jos on suotavaa että kylmän jakson autioittamat maa-alueet halutaan nyt uudelleen metsittää, niin noin alkuun ainakin lämpötilan ja hiilidioksidi määrän täytyy nousta tästä nykyisestä aallonpohjasta. Tuosta hiilidioksidin tason noususta nyt ainakin lienee viitteitä joten ihminen voisi hiukan toimillaan edesauttaa luonnon elpymistä. Ja siksi tervehdin suurella ilolla näitä tutkimuksia joissa annetaan kannustimia metsäpinta-alan kasvattamiseen. Toistaiseksi mitään ilmeisen negatiivista käänteisvaikutusta ei ole arveltu metsittämisellä olevan paitsi se että ihan joka paikkaan ei välttämättä onnistuta saamaan pysyviä tuloksia ja rahaa voi siis mennä hukkaan.
Hämmästyksekseni olen silti havaitsevinani nuivaa ja jopa lievästi vastustavaa suhtautumista tähän mahdollisuuteen ja sitä tukeviin tutkimuksiin. Ja nimenomaan ihmisiltä jotka ovat olleet eniten huolissaan luonnosta. Eikun anteeksi,....piti sanoa ilmastosta ja juu tiedän, nämähän on kaksi ihan eri asiaa. Viittaan vaikka tuohon ylempänä olleeseen litium-akku kirjoitukseen. Luonto ja ilmasto kun taitavatkin olla eri intressipiirien huolenaiheita ja monesti jopa vastakkaisten sellaisten.
Näin luontoihmisenä toivon etten pahasti astunut ilmastoihmisten varpaille ja jatkan "loogista ajatusharjoitusta" ihan omissa oloissani kunnes saan asiallista vetoapua.
Täysin tietoisena tästä ongelmasta jatkan silti vielä pikkuisen ja takerrun tuohon "loogisen ajattelun", käsitteeseen joka tässä ilmastokeskustelussa on saanut minut hämilleen. Joten olen ihan avoimesti ohjauksen tarpeessa.
Kun siis lienee tosiasia että ilmastonmuutos on jatkuvaa ja jopa kirjoitetun historian aikana muokannut ihmiskuntaa sekä luontoa valtavasti niin miksi oletetaan että se nyt tulisi pysähtyä. Viimeisin jääkausi josta ollaan toipumassa edesauttoi ihmistä ja eläimiä vaeltamaan alueille jotka olivat ennen saarroksissa. Tässä auttoi joko jääkansi tai sitten se seikka että merenpinta oli n.100 m alempana kuin nyt. Tuntuu oudolta ajatella että tästäkin painajaismaisesta globaalista ekokatastrofista huolimatta lähi-idässä ja afrikassa samaan aikaan viljeltiin nykyisiä tuttuja viljakasveja päät punaisina. Jääkaudesta toipuminen on puolestaan ollut näille viljaville laaksoille täystuho merenpinnan nousun ja aavikoitumisen seurauksena kun taas samaan aikaan viljely kukoistaa entisen jäätikön paikalla.
Tässä tulee sitten minulle se suurin ongelma tähän "loogiseen ajatteluun". Mitä loogista tarkoitusta palvelee se että viikinkiajan lämmin ja keskiajan kylmä joko halutaan sivuttaa tai selittää nekin ihmisen aiheuttamiksi jos kuitenkin niitä edeltäneet ilmaston vaihtelut hyväksytään ja jopa pidetään sivilisaation alkuajankohtana.
Jos on suotavaa että kylmän jakson autioittamat maa-alueet halutaan nyt uudelleen metsittää, niin noin alkuun ainakin lämpötilan ja hiilidioksidi määrän täytyy nousta tästä nykyisestä aallonpohjasta. Tuosta hiilidioksidin tason noususta nyt ainakin lienee viitteitä joten ihminen voisi hiukan toimillaan edesauttaa luonnon elpymistä. Ja siksi tervehdin suurella ilolla näitä tutkimuksia joissa annetaan kannustimia metsäpinta-alan kasvattamiseen. Toistaiseksi mitään ilmeisen negatiivista käänteisvaikutusta ei ole arveltu metsittämisellä olevan paitsi se että ihan joka paikkaan ei välttämättä onnistuta saamaan pysyviä tuloksia ja rahaa voi siis mennä hukkaan.
Hämmästyksekseni olen silti havaitsevinani nuivaa ja jopa lievästi vastustavaa suhtautumista tähän mahdollisuuteen ja sitä tukeviin tutkimuksiin. Ja nimenomaan ihmisiltä jotka ovat olleet eniten huolissaan luonnosta. Eikun anteeksi,....piti sanoa ilmastosta ja juu tiedän, nämähän on kaksi ihan eri asiaa. Viittaan vaikka tuohon ylempänä olleeseen litium-akku kirjoitukseen. Luonto ja ilmasto kun taitavatkin olla eri intressipiirien huolenaiheita ja monesti jopa vastakkaisten sellaisten.
Näin luontoihmisenä toivon etten pahasti astunut ilmastoihmisten varpaille ja jatkan "loogista ajatusharjoitusta" ihan omissa oloissani kunnes saan asiallista vetoapua.
miheikki
Greatest Leader
Tässä postaukseni jutussa väitettiin, että CO2:n määrä ilmakehässä oli 1800 -luvulla kriittisen pieni.
maanpuolustus.net
Ilmastopsykoosi -ketju
5 countries dump more plastic into the oceans than the rest of the world combined In a recent report, Ocean Conservancy claims that China, Indonesia, the Philippines, Thailand and Vietnam are spewing out as much as 60 percent of the plastic waste that enters the world’s seas...
maanpuolustus.net
Viimeksi muokattu:
chigeen'a
Kapteeni
No hyvä, tämä antaa toivoa miljoonille.Tässä postaukseni jutussa väitettiin, että CO2:n määrä ilmakehässä oli kriittisen pieni.
Ilmastopsykoosi -ketju
5 countries dump more plastic into the oceans than the rest of the world combined In a recent report, Ocean Conservancy claims that China, Indonesia, the Philippines, Thailand and Vietnam are spewing out as much as 60 percent of the plastic waste that enters the world’s seas...
Ai niin perhana meinasi unohtua. Islannin tapauksessa jos nyt sivuutetaan tosiaan ilmaston kylmeneminen ja tulivuorenpurkaukset ja keskitytään ihmisiin sekä lampaisiin niin sen verran googletin löytääkseni tähän vastauksia. Luin jutun lampaista ja siinä sanottiin suomeksi että lampaat ei koske mäntyihin mutta lehtipuut ovat ruokalistalla. Toinen saman kielinen tutkimus kertoi porojen vaikutuksesta männyn kykyyn uudistua ja siinä oli todettu taimituhojen olevan 7-8 % ja varttuneessa metsikössä mekaaniset tuhot samaa luokkaa poroista johtuen. Eli ihan toivotonta ei ole yrittää palauttaa mäntymetsiä edes Islantiin jos vaan saadaan ilmasto-olosuhteet kuntoon ja tulivuoret kuriin.
Lampaat metsänhoitajina: laiduntavat lampaat nuoressa metsässä
Lampaita käytetään usein maisemalaiduntamisessa ja –suojelussa, kuten esimerkiksi perinnemaisemien ja –biotooppien ylläpidossa, mutta ne voivat toimia myös modernin metsätalouden palveluksessa. Hoitometsää harvennetaan 10-20 vuoden kuluttua taimikon istuttamisesta. Näistä harvennushakkuista ei...
eurafagroforestry.eu
Sarek1
Ylipäällikkö
En tiedä, kuinka paljon minussa mahdollisesti on viikinkiverta, mutta lukiessani ketjua tunnustan omantunnon tuskassa männeinä aikoina osallistuneeni synnin tekemiseen eli herkän ja uhanalaisen puuston tuhoamiseen ja hiilidioksidipäästöjen synnyttämiseen Lapin tunturialueella. Enkä ollut pahanteossa suinkaan yksin, meitä oli lukuisa joukko jotka hampaat irvessä ja mielipuolinen kiilto silmissä sahasimme ja hakkasimme puita kumoon rituaalimenoja varten. Tuhotyöt tehtiin käsipelillä, jotta pahanteosta kantautuva ääni saataisiin minimoitua. Olin mukana hiilinielutuhokultissa vajaan vuoden ja vieläkin herään joskus keskellä yötä tuon ajan synnyttämien syvien traumojen aiheuttamiin painajaisiin ja syyllisyyden taakkaan.
Silmitön tuhovimma alkoi syksyllä ensin näennäisen viattomana pienempien alaoksien katkomisena ja risupalojen sytyttämisinä. Myöhemmin toimintaan tuli rankempia ja arvelluttavampia ulottuvuuksia. Esim. tunturikoivun kaataminen ja normaali pilkkominenkaan ei enää talvella riittänyt, vaan puu hakattiin apinan raivolla tuhannen silpuksi ennen kuin se poltettiin hiljaa kiduttaen uhrimenoja varten valmistetussa peltipöntössä. Jonkun kerran kaadettiin suurempia puita ja pistettiin ne palamaan päällekkäin pinottuna tukkeina. Sitten loimotuksen ääreen asetuttiin makaamaan rivimuodostelmaan vierekkäin kuin sardiinit purkissa pressuilla tai havuilla katettuun katokseen. Usein koetettiin kätkeä ilkityöt, mutta aina se ei ollut mahdollista; joskus jouduttiin lähtemään niin äkisti karkuun, että vain hehkuvat hiilet jäivät lumihankeen. Kiinni näistä tuhotöistä ei jääty kuitenkaan kertaakaan.
Sitä minä vaan tässä mietin, että minkälaisella ilmastomaksulla ja minkä ilmastovastuuyrityksen tilille maksaen näistä tuhotöistä voisi takautuvasti selvitä vai onko sovitus ylipäätään mahdollista? Asiaan liittyy vielä raskauttavana asianhaarana se, että kultin toimintaa harjoitettiin salakähmäisesti valtion oman organisaation sadeviitan alla ja että johtohenkilöt olivat virkatyösuhteessa valtiolle.
Silmitön tuhovimma alkoi syksyllä ensin näennäisen viattomana pienempien alaoksien katkomisena ja risupalojen sytyttämisinä. Myöhemmin toimintaan tuli rankempia ja arvelluttavampia ulottuvuuksia. Esim. tunturikoivun kaataminen ja normaali pilkkominenkaan ei enää talvella riittänyt, vaan puu hakattiin apinan raivolla tuhannen silpuksi ennen kuin se poltettiin hiljaa kiduttaen uhrimenoja varten valmistetussa peltipöntössä. Jonkun kerran kaadettiin suurempia puita ja pistettiin ne palamaan päällekkäin pinottuna tukkeina. Sitten loimotuksen ääreen asetuttiin makaamaan rivimuodostelmaan vierekkäin kuin sardiinit purkissa pressuilla tai havuilla katettuun katokseen. Usein koetettiin kätkeä ilkityöt, mutta aina se ei ollut mahdollista; joskus jouduttiin lähtemään niin äkisti karkuun, että vain hehkuvat hiilet jäivät lumihankeen. Kiinni näistä tuhotöistä ei jääty kuitenkaan kertaakaan.
Sitä minä vaan tässä mietin, että minkälaisella ilmastomaksulla ja minkä ilmastovastuuyrityksen tilille maksaen näistä tuhotöistä voisi takautuvasti selvitä vai onko sovitus ylipäätään mahdollista? Asiaan liittyy vielä raskauttavana asianhaarana se, että kultin toimintaa harjoitettiin salakähmäisesti valtion oman organisaation sadeviitan alla ja että johtohenkilöt olivat virkatyösuhteessa valtiolle.
Geronimo
Ylipäällikkö
Onkohan tässä keskustelussa otettu huomioon myskihärkien levinneisyys alueen pienentyminen ja karibujen laumojen pienentyminen viikinkiaikojen jälkeen ja Tulimaan koivumetsien pienentyminen ja leguaanien määrän vähentyminen Patagonian autiomaassa, tähän tietystysti löytyy vastaus ilmasto uskovaisten oikeasta agendasta
Jos keskustelu tapahtuu asiallisesti, faktoihin pohjautuen ja niitä yhdessä pyrkimään ymmärtäen ja analyysiä tehden, asioista keskustelee mielellään.
Agenda lukee signaturessa.
Jos olen ymmärtänyt oikein, niin teesi on, että metsät hävisivät Islannista (eivätkä ole palanneet) ilmaston viilenemisen takia. Islanti on pohjoisessa ja kylmä, ja verrattavissa Suomen tunturipaljakka-alueisiin.
Pohditaan sitten niitä faktoja.
Se on totta, että Islanti ja Suomen tunturipaljakka näyttävät samanlaisilta.
Kuva Islannista
Kuva Suomesta (ups, siellä näkyy silti metsää)
Se on totta, että metsän kasvun edellytykset ovat sadanta ja lämpösumma. Käytännössä vain lämpösumma on merkittävä tässä tapauksessa.
Oulun lämpötila esim. näyttää tältä.
Reykjavikin tältä
Merellinen ilmasto selkeästi näkyy. Kesällä ei ole yhtä lämmin, eikä talvella yhtä kylmä kuin Oulussa.
Lämpösummaa ei Islannista englanninkielellä löytynyt. Jos joku löytää niin hyvä. Mutta ehkäpä noista voi arvioida, että ei se Islanti niin hirveän kylmä paikka kuitenkaan ole?
Tämä on luonnollista.
Islanti ei ole nimittäin kuitenkaan niin hirveän pohjoisessa. Verrattuna esim. Suomeen. Kuvassa päällekkäin.
Kuvassa merkittynä myös männyn metsäraja Suomessa.
Voisi kuvitella, että niitä metsiä ehkä voisi Islannissakin kasvaa?
Ja niinhän niitä kasvaa.
Ehkä siellä ei sitten olekaan liian kylmä metsänkasvulle?
