Ilmastopsykoosi -ketju


Suomen katuja rakennetaan kiinalaisesta kivestä, vaikka kotimaisen kiven hiilijalanjälki on 80 prosenttia pienempi
Suomalaisten katujen reunakivistä 95 prosenttia tuodaan Kiinasta, vaikka suomalaisiltakin louhimoilta riittäisi kiveä

Palstan ilmastoahdistuneet voisivat koota rivinsä ja järjestää vaikka jonkun mielenosoituksen sinne "vihreään" Helsinkiin.
 
Palstan ilmastoahdistuneet voisivat koota rivinsä ja järjestää vaikka jonkun mielenosoituksen sinne "vihreään" Helsinkiin.
Kuinka suuri vaikutus tällä on Suomen kasvihuonekaasupäästöihin?
 
Kun sitten tulevaisuudessa kaikilla on maalämpö, ilmalämpöpumppu, aurinkopaneelit ja sähköauto, niin mitä me sitten verotetaan... ?

Sitten kun kulutus on saatu alas voi vero olla 70% sijasta 95%. Polttoaineverotuskin on tiukentunut sitä mukaa kun kulutukset laskee, käyt tankilla harvemmin, mutta maksat siitä enemmän...
 
Onko sillä merkitystä koska tuo määrä on todella helppo leikata
Tiedämmekö onko kotimaiseen kiveen vaihtaminen kustannustehokas tapa alentaa päästöjä? Mahdollista se kyllä on.
 
Tästä on pakko tykätä! Olisivat nyt oikein kunnolla nälkälakossa ns loppuun asti..
Ei nyt sentään. Huuhaamainen sakkihan tuo elokapina on, mutta toivotaan heille pitkää ikää ja järkiintymistä. Muistaakseni sisäministeriön rapsassa elokapina oli listattu väkivaltaiseksi ekstremismiksi.
 

Turvetuotanto ei vaikuta järvenpohjan kerroksiin merkittävästi


Tuossa linkki itse tutkimukseen
 

Turvetuotanto ei vaikuta järvenpohjan kerroksiin merkittävästi


Tuossa linkki itse tutkimukseen
Eipä taida olla tutkimuksilla merkitystä kun on väärä tulos..

Kyllähän tuota turvetuotantokieltoa ajetaan näemmä kuin käärmettä pyssyyn. Tälläistä kuvaa saa, kun lukee Sitran edesottamuksia asiassa:

https://www.kalajokilaakso.fi/uutinen/599924

Itse en näkisi, että turpeen käytön lopettamisella ei ole mikään kiire. Ja varsinaiseen kieltoon ei ole mitään tarvetta mennä. Täytyisi olla vähintään korvaavat keinot jo käytössä sekä energian tuotannon että etenkin kasvuturpeen osalta.
 

Maatalous ei olekaan sellainen fosforilinko, kuin yleisesti annetaan ymmärtää.

Suomalaisten jätevedet sisältävät uskomattoman määrän fosforia, joka saadaan poistettua puhdistamoissa osittain, silti sitä jää vielä runsaasti.

Jätevesissä on moninkymmenkertainen määrä fosforia maatalouden tai turvetuotannon päästöihin verrattuna. Kun tähän lisätään jätevedenpuhdistamoiden ohijuoksutukset, iso syy fosforikuormitukseen löytyy aivan muualta, kuin ruokatuotannosta.

Maatalouden fosforipäästö on vain 0,03 prosenttia puhdistamattoman jäteveden päästöistä litrassa.



Jos ympäristöongelmiin haluttaisiin puuttua oikeasti, eikä vain puoluekokouksissa, olisi aloitettava Helsingin kantakaupungista. Tsaarin ajan sekavesiviemärin uusiminen olisi valtava työ. Mutta sillä saavuttaisiin oikeita tuloksia.

Ylijuoksutuksessa viemäriveden fosforipitoisuus on 10 000 mikrogrammaa litrassa. Monenko peltohehtaarin päästöt vaaditaan kattamaan tällaiset fosforimäärät, jos pellon fosfori päästö on maksimissaan, siis maksimissaan 300 mikrogrammaa litrassa?
 
Otetaan välillä jäniskevennykseksi autoasioita. Nyt tankataan vetyä. Tämä ajoneuvo on malliltaan ja olemukseltaan ehkä epäkäytännöllinen täällä pohjoisessa, mutta luvattu toimintamatka vaikuttaa hyvältä.
Superauto sai vetymoottorin: tankillisella ajaa 1500 kilometriä, kiihtyvyys 2,2 sekuntia
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/c2337a25-974a-41f3-8f13-c5fe6e69b7d1
Hypertehokas polttokennoauto levittää vetyvoiman ilosanomaa vuodesta 2022 alkaen.

Vety vie. Energiayhtiö Hyperionin suunnittelemalle PX-1:lle lupaillaan jopa 1 500 kilometrin toimintamatkaa yhdellä tankkauksella.
Vety vie. Energiayhtiö Hyperionin suunnittelemalle PX-1:lle lupaillaan jopa 1 500 kilometrin toimintamatkaa yhdellä tankkauksella.

Vety vie. Energiayhtiö Hyperionin suunnittelemalle PX-1:lle lupaillaan jopa 1 500 kilometrin toimintamatkaa yhdellä tankkauksella.
Vetyvoiman nimiin vannovien autopiirien into on hiipunut ladattavien sähköautojen esiinmarssiin, mutta kaikki saattaa olla vielä toisin.
Historian peruutuspeiliin painuneet polttokennoautot saattavat nimittäin pian saada riuskan kirittäjän. Kyse on kalifornialaisen energiayhtiö Hyperionin hiljattain esittelemästä XP-1-hyperautosta.

Suorituskykynsä perusteella kärry on neljälle pyörälle nostettu vetypommi. Auton uumenissa piisaa räjähtävää voimaa, sillä nollasta sataan edetään alle 2,2 sekunnissa.

Tuotteensa huippunopeudeksi Hyperion ilmoittaa rehvakat 352 kilometriä tunnissa. Tämä tarjoaa purtavaa brändinsä suorituskyvyllä kehuskelevalle tesla-kansallekin.

Kun XP-1:n toimintamatkaksi ilmoitetaan vielä yhdellä tankkauksella 1 500 kilometriä, paketti vetää kevyesti vertoja minkä tahansa akkukäyttöisen sähköauton suorituskyvylle. Ja tankin saa täyteen kolmesta viiteen minuutissa…
Pitoa riittää, sillä ajoneuvon sähkömoottorit on kytketty kaikkiin neljään pyörään. Ilmastonkin kannalta tämä auto tekee puhdasta jälkeä, sillä polttokennon sähkökemiallisen reaktion seurauksena päästöinä syntyy silkkaa vettä.
Juttu jatkuu kuvan alla
Urheilullinen. PX-1 painaa vain reilut tuhat kiloa.
Urheilullinen. PX-1 painaa vain reilut tuhat kiloa.

Urheilullinen. PX-1 painaa vain reilut tuhat kiloa.

Auton suorituskykyä selittää osin myös onnistunut painonhallinta. Vain runsaat tuhat kiloa painavan auton kori on valmistettu titaanista ja hiilikuidusta.

Lisäksi XP-1 nauttii ladattavaan sähköautoon verrattuna eräästä painavasta edusta. Sen ei tarvitse kuljettaa mukanaan satojen kilojen painoista akkupakettia, joka on tavallisten sähköauton ehdoton edellytys.

Vetyvoima kunniaan
Vetyautot ovat jo pitkään olleet esimerkiksi Toyotan, Hondan ja General Motorsin tuotantosuunnitelmissa. Akkuteknologian kohentuminen ja Teslan vauhdittama sähköautobuumi on ohjannut polttokennoautot ainakin hetkeksi kehityksen sivupoluille.

Energiayhtiö Hyperionin perustajiin lukeutuva toimitusjohtaja Angelo Kafantaris haluaa kuitenkin vetyteknologian takaisin energiakeskustelun keskiöön.

PX-1 toimii hänen mukaansa eräänlaisena keskustelunavauksena. Sen tarkoituksena on elvyttää vetyvoima jälleen houkuttavaksi ja jännittäväksi energiavaihtoehdoksi.

Auto ei olekaan Kafantarikselle itseisarvo vaan keino tuon päämäärän saavuttamiseksi.
”Auton avulla voimme tarjota kuluttajalle entistä houkuttavamman tarinan”, Kafantaris kertoi taannoin Business Insider-lehden haastattelussa.

Ja kieltämättä, tämä stoori saa veden herahtamaan aika monen vauhtipään kielelle.
Juttu jatkuu kuvan alla
Kulman takana. Vedyllä toimiva voimanpesä tulee tuotantoon vuonna 2022.
Kulman takana. Vedyllä toimiva voimanpesä tulee tuotantoon vuonna 2022.

Kulman takana. Vedyllä toimiva voimanpesä tulee tuotantoon vuonna 2022.

Jotakin suunnittelijoiden kekseliäisyydestä kertoo myös se, että ajoneuvon aerodynaamiset komponentit toimivat samalla aurinkopaneeleina. Ensisijaisesti ne kohentavat auton imua tienpintaan, mutta pysäköitäessä komponentit muuntuvat aurinkopaneeleiksi.

Ohjaamoa hallitsee 98-tuumainen, kaartuva kojelauta. Lähes kaikkia auton toimintoja voidaan kontrolloida kuljettajan eleillä.

Hypertehokkaan auton tuotanto alkaa Top Gear-lehden mukaan vuonna 2022. Se tulee rajautumaan 300 yksilöön.
Hinnasta ei ole tietoa, mutta pullea lompsa lienee tuskin pahitteeksi.
Tietä! PX-1:n huippunopeudeksi kerrotaan 352 kilometriä tunnissa.
Tietä! PX-1:n huippunopeudeksi kerrotaan 352 kilometriä tunnissa.

Tietä! PX-1:n huippunopeudeksi kerrotaan 352 kilometriä tunnissa.
 
Mistäpä tulikin mieleeni... Suomi keskittyy energian saatavuuteen ja järjestelmän uudistamiseen. Venäjä pyrkii varmistamaan kysynnän nykyisille tuotteilleen.

Vanhakantaisimmillaan meidän energiakaupastamme tuli 70% Venäjältä.

taulukko-1-1220x680.png
 
Hehkutellaan vetyä, nyt raskaampaa kalustoa.
Autot siirtyvät nyt kohti vetytaloutta hurjin harppauksin – ”Jopa 40-tonniset yhdistelmät voivat lähitulevaisuudessa kulkea yli tuhat kilometriä täysin sähkötoimisesti”
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...uppalehti_ohjausboksi&utm_content=ohjausboksi

11.9.202011:53päivitetty 11.9.202011:53

10541b68-4dae-58f1-bdc0-361bc9b578fc

Ensin raskaalle kalustolle. Bosch-konsernin mukaan vetypohjainen sähköautoilu sopii raskaan kaluston pitkille matkoille akkutoimista paremmin. KUVA: BOSCH
Vetytalouteen vahvasti uskovan Boschin mukaan polttokennot ovat avainasemassa raskaan liikenteen sähköistämisessä.


Akkutoimiset autot täyttävät vastuulliseen autoiluun pyrkivien kuluttajien ajatukset tällä hetkellä. Samaan aikaan poliittiset, muutaman vuoden pesteissä toimivat päättäjät yrittävät ymmärtää lobbaajien informaatiotulvaa aiheesta, ja muodostaa mielipiteitään vihreämmästä liikenteestä.

Akkujen käyttöön liittyy silti useita vakavia ja vielä kokonaisuutena ratkaisemattomia, ympäristöä koko elinkaari huomioituna jopa polttomoottoritekniikkaa enemmän kuormittavia tekijöitä. Ja raaka-aineiden riittämättömyyttä.

Tällä hetkellä varteenotettavin rinnakkainen vaihtoehto akkujen massiiviselle tuotannolle on polttokennotekniikka ja sitä kautta kestävän sähköautoilun mahdollistava vetyyn perustuva liikennöinti.

Lue täältä ja täältä aiempia Kauppalehden laajoja artikkeleita vetyliikennöinnistä, tekniikasta ja sen vaatimasta infrastruktuurista.

Ensin raskaalle kalustolle
Muun muassa Shellin, Toyotan, Hyundain ja Johnson Mattheynvoimakkaasti kehittämään vetyinfrastruktuuriin osallistuu myös vuosia vetyyn vahvasti uskonut, maailman johtava teknologiatuotteiden ja palvelujen toimittaja, Bosch-konserni.

400 000 työntekijän jätti on vakuuttunut polttokennotekniikan tarjoavan hiilineutraalia voimansiirtoa pitkän matkan liikkumiselle. Ensivaiheessa Boschinkin mukaan vety sopii parhaiten raskaalle kalustolle.

b55feb13-2c8b-538f-ad1a-e2cc66a815ff

Kuin juna. Hyundai julkaisi viime vuonna prototyypin kuljettajattomasta HDC-6 Neptune -vetyrekasta. Auton päästöinä muodostuu vettä.KUVA: COVER IMAGES

Jopa 40-tonniset yhdistelmät voivat lähitulevaisuudessa yhtiön mukaan kulkea yli tuhat kilometriä täysin sähkötoimisesti vetyyn perustuvan polttokennotekniikan myötä. Uusiutuvista lähteistä tuotetulla vedyllä käytettävät polttokennot ja niillä sähköistettävät voimansiirtolinjat mahdollistavat ilmastoneutraalin tavaroiden ja raaka-aineiden kuljettamisen.

“Polttokennon hyödyt korostuvat erityisesti sellaisessa käytössä, missä akkusähköllä toimivat voimalinjat pärjäävät huonosti”, Boschin Powertrain Solutions -jaoksen johtaja, tohtori Uwe Gackstatter sanoo.

”Näin ollen polttokennojen ja akkujen välillä ei tarvitse olla kilpailua vaan ne täydentävät toisiaan.”

Hänen mukaansa vetytalouteen siirtymisen aika on nyt.

Bosch ottaa ensimmäiset askeleet tähän suuntaan kehittämällä polttokennovoimansiirtoa ensisijaisesti keskittyen kuorma- ja yhdistelmäajoneuvoihin. Yrityksen tiedotteen mukaan sen on tarkoitus aloittaa tuotanto vuosina 2022–2023.

Kun polttokennoihin pohjautuva voimansiirtolinja on vakiintunut raskaisiin ajoneuvoihin, kehityksen painopiste siirretään yrityksessä henkilöautoihin. Tavoite on tehdä polttokennoista oleellinen osa tulevaisuuden voimansiirtoa.

f7acd8d8-0feb-573a-8df3-d22b8353a5fe

Mercedes-Benz esitteli heinäkuussa vedyllä kulkevan roska-auton. Vetyä muodostuu myös teollisuuden sivutuotteena satojen tuhansien autojen liikuttamiseen tarvittavia määriä.KUVA: FOCKE STRANGMANN
 
10 vuotta sitten TM:ssä kerrottiin että ostakaa diesel niin kaupunkien ilmasto pelastuu. Ihmiset osti.
Nyt on kerrottu joka paikassa että ostakaa hybridi niin muukin ilmasto pelastuu. Ollaankos nyt siirtymässä siihen että ostakaas vetykaasuauto niin MAAILMA PELASTUU
 
Back
Top