Ilmastopsykoosi -ketju

Lapinukko kirjoitti:
10 vuotta sitten TM:ssä kerrottiin että ostakaa diesel niin kaupunkien ilmasto pelastuu. Ihmiset osti.
Nyt on kerrottu joka paikassa että ostakaa hybridi niin muukin ilmasto pelastuu. Ollaankos nyt siirtymässä siihen että ostakaas vetykaasuauto niin MAAILMA PELASTUU
Klikkaa laajentaaksesi...

Kaupunkilaisten pitäs kulkee julkisilla. Sähkö ja hybridi autot ovat huuhaata sanon minä.
 
ER kirjoitti:
Suomen pitäisi panostaa sähköautojen hankintaan ja määrän kasvattamiseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ennemmin panostaisin akkujen kehitykseen. Nuo nykyiset materiaalit eivät oikein vakuuta pitkässä juoksussa. Pitäisi kehittää jokin akkutyyppi, joka ei ole riippuvainen niin harvinaisista materiaaleista. Sen sijaan vety käyttöiset ajoneuvot vaikuttavat paljon lupaavammilta. Vety ei käsitykseni mukaan tule loppumaan, miten sitten mahtaa olla sen kennon käyttämien materiaalien kanssa.
 
ER kirjoitti:
Suomen pitäisi panostaa sähköautojen hankintaan ja määrän kasvattamiseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sitten vain miettimään, mistä revitään varallisuus siihen. Eivät ole halpoja vehkeitä ja käytettyinäkään niitä ei vielä kovin paljon ole, saati halpoja. Ja jos akkupaketin joutuu vaihtaa, niin sehän maksaa moninkertaisesti enemmän kuin itse auto siinä vaiheessa. Täällä autot ovat keski-ikäisiä 12 vuoden ikäisinä ja keskihinta siinä 3 600 euroa, enkä usko tämän olevan omistajien tietoinen valinta pihiydestä johtuen.

Uusia sähköautoja myydään jo tällä hetkellä nollakatteella tai peräti tappiolla, ja valtio tukee näiden ostamista huomattavasti alemmilla veroilla ja 2 000 euron hankintatuella. Ainoa tapa panostaa on maksattaa sähköautot verovaroin. Viime vuonna uusia autoja rekisteröitiin noin 114 000 kappaletta. Mikäli nämä kaikki olisivat olleet sähköautoja, niin 2 000 euron hankintatuestakin tulisi 228 miljoonaa euroa. Suhdetta voi rukata oman mielensä mukaisesti kuluineen. Sitten on vielä ne menetetyt verotulot, kun verotettuja autoja ostettaisiin vähemmän. Kun sähköautojen hinnat ovat lähempänä 40 000 euroa, niin 2 000 euron ja verotuen jälkeenkin tämä jää kauas keskimääräisen autoilijan varallisuudesta. Poikkeuksena on sitten a-segmentin vaggineet, jotka ovat hinnaltaan lähempänä suurempaa b-segmenttiä ja halvempaa c-segmenttiä. Tilan ja kantaman puolesta ovat kauppakasseja kaupunkilaisille, joilla tosin on rajoitetusti insentiiviä hankkia oma pikkuauto (julkinen, fillari, jne). Teslojakin menee kaupaksi paljon enemmän kuin näitä pikkukippoja.

Summarum, ei meillä oikein ole ostovoimaa tai varaa panostaa sähköautoihin edes murto-osan verran Norjasta. Norjalainen tapa on ainoa tapa, jolla olisi jotain konkreettista merkitystä, muun ollessa näpräilyä.
 
Fisu kirjoitti:
Sitten vain miettimään, mistä revitään varallisuus siihen. Eivät ole halpoja vehkeitä ja käytettyinäkään niitä ei vielä kovin paljon ole, saati halpoja. Ja jos akkupaketin joutuu vaihtaa, niin sehän maksaa moninkertaisesti enemmän kuin itse auto siinä vaiheessa. Täällä autot ovat keski-ikäisiä 12 vuoden ikäisinä ja keskihinta siinä 3 600 euroa, enkä usko tämän olevan omistajien tietoinen valinta pihiydestä johtuen.

Uusia sähköautoja myydään jo tällä hetkellä nollakatteella tai peräti tappiolla, ja valtio tukee näiden ostamista huomattavasti alemmilla veroilla ja 2 000 euron hankintatuella. Ainoa tapa panostaa on maksattaa sähköautot verovaroin. Viime vuonna uusia autoja rekisteröitiin noin 114 000 kappaletta. Mikäli nämä kaikki olisivat olleet sähköautoja, niin 2 000 euron hankintatuestakin tulisi 228 miljoonaa euroa. Suhdetta voi rukata oman mielensä mukaisesti kuluineen. Sitten on vielä ne menetetyt verotulot, kun verotettuja autoja ostettaisiin vähemmän. Kun sähköautojen hinnat ovat lähempänä 40 000 euroa, niin 2 000 euron ja verotuen jälkeenkin tämä jää kauas keskimääräisen autoilijan varallisuudesta. Poikkeuksena on sitten a-segmentin vaggineet, jotka ovat hinnaltaan lähempänä suurempaa b-segmenttiä ja halvempaa c-segmenttiä. Tilan ja kantaman puolesta ovat kauppakasseja kaupunkilaisille, joilla tosin on rajoitetusti insentiiviä hankkia oma pikkuauto (julkinen, fillari, jne). Teslojakin menee kaupaksi paljon enemmän kuin näitä pikkukippoja.

Summarum, ei meillä oikein ole ostovoimaa tai varaa panostaa sähköautoihin edes murto-osan verran Norjasta. Norjalainen tapa on ainoa tapa, jolla olisi jotain konkreettista merkitystä, muun ollessa näpräilyä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tätä ei vain voi oikein liikaa korostaa, että Suomen autokanta on vanhaa ihan vain ihmisten rahatilanteen vuoksi, ei kukaan oikeasti ajele huvikseen 12-15 vuotiailla autoilla jotka on hinnaltaan 2-4 tuhatta euroa.
 
Näinköhän käytännön ongelmat vedyn varastointiin, jakeluun jne. liittyen muodostuvat niin merkittäviksi, että kannattaa ennemmin valmistaa talteenotetusta hiilidioksidista metanoimalla synteettistä metaania? Tätähän on viime aikoina tutkittu Suomessakin ("power to gas"-teknologia).
 
Tups kirjoitti:
Näinköhän käytännön ongelmat vedyn varastointiin, jakeluun jne. liittyen muodostuvat niin merkittäviksi, että kannattaa ennemmin valmistaa talteenotetusta hiilidioksidista metanoimalla synteettistä metaania? Tätähän on viime aikoina tutkittu Suomessakin ("power to gas"-teknologia).
Klikkaa laajentaaksesi...

Idea lienee se, että metanoli soveltuisi käytettäväksi nykyisissä polttomoottoreissa? Siis ei välttämättä käytössä olevissa ajoneuvoissa, mutta teknologialtaan vastaavissa, uusissa ajoneuvoissa. Polttomoottorien teknologia kun on hyvin kehittynyttä ja "mature" verrattuna näihin korvaaviin?
 
SJ kirjoitti:
...metanoli...
Klikkaa laajentaaksesi...

edit: Niin, nestemäinen metanoli olisi metaaniakin "helpompi" liikennepolttoaine. Tuleeko tällöin ongelmaksi monipolvisen tuotantoprosessin häviöt? Elektrolyysi-metanointiprosessin hyötysuhdehan on jossain 50 prosentin kieppeillä mikäli hiilidioksidia on helposti saatavilla ja sen erotteluun ei tarvitse käyttää energiaa.

Kuten tälläkin foorumilla on aiemmin keskusteltu, nuo synteettiset "tyhjästä nyhjäistyt" polttoaineet ovat kiinnostavia myös maanpuolustuksellisessa mielessä, koska ne vähentävät riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista (josta valtaosa tulee itänaapurista) sekä akkujen valmistamiseen tarvittavista materiaaleista.
 
Viimeksi muokattu:
Tups kirjoitti:
edit: Niin, nestemäinen metanoli olisi metaaniakin "helpompi" liikennepolttoaine. Tuleeko tällöin ongelmaksi monipolvisen tuotantoprosessin häviöt? Elektrolyysi-metanointiprosessin hyötysuhdehan on jossain 50 prosentin kieppeillä mikäli hiilidioksidia on helposti saatavilla ja sen erotteluun ei tarvitse käyttää energiaa.

Kuten tälläkin foorumilla on aiemmin keskusteltu, nuo synteettiset "tyhjästä nyhjäistyt" polttoaineet ovat kiinnostavia myös maanpuolustuksellisessa mielessä, koska ne vähentävät riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista (josta valtaosa tulee itänaapurista) sekä akkujen valmistamiseen tarvittavista materiaaleista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis metaani, eikä metanoli. Metanoli on siitä hieman ongelmallinen, että sen energia sisältö taitaa olla varsin huono.
 
Akkujen kestosta. Muistaako joku vielä ysäriä? Silloin keskusteltiin ja kauhisteltiin kun autoihin pitää ostaa uudet airbagit ja katalysattori koska ne ei kestä kuin kymmenen vuotta.

Todennäköisesti sama unohdus käy myös kauhistelulle akun käyttöiälle.
 
SJ kirjoitti:
Siis metaani, eikä metanoli. Metanoli on siitä hieman ongelmallinen, että sen energia sisältö taitaa olla varsin huono.
Klikkaa laajentaaksesi...
Metanolin energiatiheys on ylivertainen metaaniin verrattuna, koska se on nestemäisessä olomuodossa. Metanolin lämpöarvo on noin puolet bensiinin ja dieseliin verrattuna. Näihin verrattuna samaan toimintasäteeseeseen metanolilla tarvittaisiin tilavuudeltaan kaksinkertainen tankki. Se olisi varsin helppo järjestää verrattuna maakaasusäiliöihin.

Prosessin kannalta metanoli on parempi polttoaine kuin metaani. Metanolilla saadaan parempi teho ja hyötysuhde. Lisäksi pakokaasuista puuttuu metaani joka on voimakas kasvihuonekaasu.
 
PM kirjoitti:
Metanolin energiatiheys on ylivertainen metaaniin verrattuna, koska se on nestemäisessä olomuodossa. Metanolin lämpöarvo on noin puolet bensiinin ja dieseliin verrattuna. Näihin verrattuna samaan toimintasäteeseeseen metanolilla tarvittaisiin tilavuudeltaan kaksinkertainen tankki. Se olisi varsin helppo järjestää verrattuna maakaasusäiliöihin.

Prosessin kannalta metanoli on parempi polttoaine kuin metaani. Metanolilla saadaan parempi teho ja hyötysuhde. Lisäksi pakokaasuista puuttuu metaani joka on voimakas kasvihuonekaasu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta kuitenkin: Mahdollistaa modernin polttomoottoritekniikan hyödyntämisen? Jos nyt ei kuitenkaan autokannan käyttöä.
 
Mili kirjoitti:
Akkujen kestosta. Muistaako joku vielä ysäriä? Silloin keskusteltiin ja kauhisteltiin kun autoihin pitää ostaa uudet airbagit ja katalysattori koska ne ei kestä kuin kymmenen vuotta.

Todennäköisesti sama unohdus käy myös kauhistelulle akun käyttöiälle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voi olla mutta ei silloinkaan jaettu rahaa kalliiden autojen ostajille samalla kun rankaistiin niitä jotka ajavat vanhemmilla.
 
Metanolin ongelmaksi saattaisi muodostua sen myrkyllisyys verrattuna etanoliin tai bensiiniin. Herkästi haihtuva metanoli voi aiheuttaa oireita jo pienissä pitoisuuksissa. Tankatessa niitä huuruja tulee väkisinkin hengitettyä jonkinverran. Metanoli myös imeytyy ihon läpi.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top