Vihreiden Ohisalo: Hallitus aikoo ryhtyä takaamaan pienituloisten sähköauto- ja aurinkopaneelilainoja ”useilla sadoilla miljoonilla”
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo väläyttää seuraavalle hallituskaudelle nykyistäkin tiukempia ilmastotavoitteita.
HALLITUS aikoo ryhtyä takaamaan pienituloisten lainoja, jotka liittyvät esimerkiksi sähköautojen, maalämmön tai aurinkopaneelien hankintaan, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri ja vihreiden puheenjohtaja
Maria Ohisalo.
Tällainen takausjärjestelmä olisi hänen mukaansa avuksi erityisesti pienituloisille, joille pankit eivät välttämättä myönnä lainaa vihreän siirtymän vaatimiin hankintoihin.
”On paljon puhuttu siitä, kuinka pienituloisilla ei ole mahdollisuutta tällaisten investointien tekemiseen, mutta näin valtio voisi siinä auttaa. Sitten sitä lainaa voi lähteä maksamaan pois aika nopeastikin, koska tällaiset muutostyöt maksavat itsensä takaisin”, Ohisalo sanoo viitaten esimerkiksi lämmitys- ja polttoainekustannuksissa saataviin säästöihin.
NÄITÄ energiaomavaraisuuslainoiksi kutsuttuja lainoja myönnettäisiin sekä yksityishenkilöille että pk-yrityksille ja asunto-osakeyhtiöille hankintoihin, jotka liittyvät rakennusten energiatehokkuuden lisäämiseen, lämmitysjärjestelmien vaihtamiseen, sähköautojen ja niiden latauslaitteistojen hankkimiseen tai muihin vastaavanlaisiin investointeihin.
Tällaista mallia
vihreät ovat pitäneet esillä jo alkuvuodesta lähtien. Ohisalon mukaan kyseessä tulisi olemaan ”useiden satojen miljoonien” eurojen arvoinen instrumentti, josta myönnettäisiin takauksia niin kauan kuin niitä vain riittää.
Sitä, kuinka monesta sadasta miljoonasta olisi kyse, Ohisalo ei suostunut vielä tässä vaiheessa täsmentämään. Hän ei avannut myöskään sitä, miten takauksia myöntäessä voidaan varmistaa, että lainat todella maksetaan takaisin.
”Kyllä tässä on ollut valmistelun lähtökohtana, että luotetaan ihmisiin”, Ohisalo sanoo.
Valmistelu on teknisesti vielä kesken, mutta poliittinen sopu siitä on jo saavutettu.
”Kaikilla hallituspuolueilla on jo yhteinen näkemys siitä, että tämä tulee etenemään. Pyrkimyksenä on, että tämä saadaan tämä käyttöön mahdollisimman nopeasti, jo nykyisen hallituskauden aikana”, Ohisalo kertoo.
VAIKKA takausjärjestelmä saataisiinkin jo syksyn aikana käyttöön, ei se vielä tuo lohtua tulevan talven energiatarpeisiin.
Tulevaa talvea silmällä pitäen vihreillä on ollut kuitenkin myös muita ehdotuksia.
Puolueen ministeriryhmän kesäkokouksessa Mikkelissä
vihreät luettelivat lukuisia erilaisia keinoja pienituloisten taloudellisen tilanteen parantamiseksi: esimerkiksi lisää ilmaisia ruokailuita kouluihin, opiskelijoiden ateriakorvauksen korottamista, joukkoliikenteen arvonlisäveron keventämistä, pienituloisten energiarahaa sekä toimeentulotuen ja työttömyysturvan lapsikorotuksia.
MISTÄ rahat näihin ehdotuksiin oikein saadaan?
”Valtiovarainministerin mielestähän meillä on varaa. Hänhän oli valmis laittamaan 112 miljoonaa euroa ylimääräisiin lapsilisiin”, Ohisalo toteaa.
Tällä Ohisalo viittaa keskustan
Annika Saarikon ehdotukseen maksaa lapsiperheille ylimääräiset lapsilisät ennen joulua. Saarikko perusteli ehdotusta
sen kertaluontoisuudella: se ei vaatisi uutta lainanottoa, vaan se rahoitettaisiin hallituksen jo päätetystä lisätalousarviovarauksesta.’
Vihreät ei Ohisalon mukaan pidä ylimääräisiä lapsilisiä poissuljettuna vaihtoehtona, mutta silloin tulisi hänen mukaansa varmistaa, että ne kohdistuvat oikein, eivätkä leikkaa toimeentulotukea.
”Samaan aikaan kokoomus esittää tuloveron alennuksia kaikille palkansaajille. Tämäkään ei kohdistu oikein, ja se maksaa aivan järjettömän paljon rahaa, johon meillä ei ole varaa”, Ohisalo toteaa.
Hänen mukaansa vihreiden keinot ovat esitetyistä parhaiten kohdennettuja siinä mielessä, että nimenomaan pieni- ja keskituloiset hyötyvät niistä eniten.
VAIKKA lyhyellä aikavälillä ihmisiä pitää Ohisalon mukaan tukea, jotta nämä selviytyvät esimerkiksi kasvaneista energiakustannuksista, pitkällä aikavälillä tulee hänen mukaansa muistaa tähdätä fossiilisista energiamuodoista irtautumiseen.
Tämä on Ohisalon mukaan keskeinen syy tulevien energiaomavaraisuuslainojenkin taustalla.
”Jos me keskitymme nyt vain ihmisten tukemiseen ja jätämme tämän fossiilisista energiamuodoista irtautumisen vähemmälle huomiolle, niin me olemme jatkossa uudestaan ja uudestaan samoissa ongelmissa. Täytyy muistaa, että meillä on päällä paitsi energiakriisi myös ennen kaikkea fossiilienergian kriisi.”
Ohisalon mukaan tämän eteen hallitus on myös tehnyt töitä.
”Mehän lupasimme hallitusohjelmassa muun muassa Suomen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä, ja sillä polulla me nyt myös aidosti olemme.”
ENEMMÄNKIN voisi tehdä, Ohisalo vihjaa.
”Helsinki on hyvä esimerkki siitä, että aiemmin tavoite oli hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä mutta tällä uudella strategiakaudella päätettiin, että tavoite siirtyy vuoteen 2030. Nyt kun katsomme, mitä Euroopassa tapahtuu meidän ympärillämme, en näkisi mahdottomana, että ilmastotavoitteissa otettaisiin askelia vielä tiukempaan suuntaan.”
Ilmastotavoitteet ovatkin keskeisin kriteeri sille, millaisesta hallitusyhteistyöstä vihreät huhtikuussa 2023 järjestettävien eduskuntavaalien jälkeen haikailevat.
”Näen, että me olemme valmiita hallitusyhteistyöhön sellaisten puolueiden kanssa, jotka ottavat oikeasti tosissaan ilmastokriisin ja luontokadon. Tähän mennessä olen pannut merkille, että me olemme olleet ainoa puolue, joka on esimerkiksi esittänyt luonnonsuojelun määrärahoihin lisäystä tulevalle hallituskaudelle”, Ohisalo sanoo.
”Samaan aikaan oppositiosta tulee avauksia, että pitää vaikkapa irrottautua EU:n päästökaupasta. Ja en tarkoita nyt vain perussuomalaisia, kokoomuksestakin on tullut todella erikoisia aloitteita siitä, että täytyy hidastaa ilmastotoimia.”
ILMASTONMUUTOKSEN hillitsemisen lisäksi tiukat ilmastotoimet ovat Ohisalon mukaan Suomelle kilpailuetu. Hänen mukaansa tämä kilpailuetu voidaan menettää, jos seuraava hallitus alkaa lipsua ilmastotavoitteista.
”Kun nyt koko maailma janoaa ratkaisuja ilmastokriisin ratkaisemiseen, suomalaisella osaamisella, erityisesti vaikka teknologiapuolella, meillä on mahdollisuus saada tästä iso voitto monella tavalla.”
Siksi se tuleekin Ohisalon mukaan olemaan vihreiden kärkiteema seuraavissa eduskuntavaaleissa.
MUTTA riittääkö se hyvään vaalitulokseen?
Vihreiden kannatus on ollut alamaissa jo pitkään. HS:n uusimmassa kyselytutkimuksessa puolueen kannatus pysyi yhä alle kymmenessä prosentissa vaikka olikin hienoisessa nousussa.
-HS-