Martti Leinosen ”systeemi”
Merikapteeni-konsultti Martti Leinosen asunnossa lämpötila tippuu talviöinä jopa viiteen asteeseen. Se ei ole ongelma, sillä Leinonen on luonut Inarin Kaamasessa sijaitsevaan pieneen mökkiinsä toimivan ”systeemin”.
2:00 | Päivitetty 10:33
MARTTI LEINOSEN innostusvaihe on kestänyt jo vuosia. Elämä ilman pistorasiasähköä ja juoksevaa vettä sujuu Inarin Kaamasessa sijaitsevassa hirsimökissä, mitä nyt sisällä lämpötila sahaa parinkymmenen asteen väliä talvikuukausina.
Merikapteeniksi kouluttautunut Leinonen on asunut Kaamasen-mökissään pian neljä vuotta. Ennen muuttoaan – ja osittain sen jälkeenkin – hän työskenteli ympäristöjärjestö Greenpeacessa.
Omien sanojensa mukaan Leinonen on äärimmäisen impulsiivinen carpe diem -ihminen, joka toteuttaa suunnitelmansa 110-prosenttisesti. Talvella 2018 hän osti tulevaisuuden varalle 8,5 hehtaarin maapalan, johon Kaamasen-mökki kuului. Sillä reissulla hän on edelleen.
Hän on kehittänyt mökkiinsä sähkö-, lämpö- ja logistiikkasysteemin.
”Ja varasysteemin. Ja varavarasysteemin”, Leinonen lisää.
JOTKUT arkea helpottavat keksinnöt syntyvät kokeilemalla. Esimerkiksi kamiinan päällä olevan tiilipinon alkuperäinen tarkoitus oli lämmön varaaminen, mutta viimeksi aamulla Leinonen heitti lokakuisen sateen kastelemat vaatteensa tiilikasan päälle kuivumaan.
Merikapteeni Martti Leinosen luottovaate on merinovillakerrasto, johon hän pukeutuu vuorokauden ympäri. ”Viileä sisäilma on pukeutumiskysymys.” KUVA: OTTO PONTO
Hänen mukaansa osittain sattumalta syntynyt kuivausteline kuivattaa vaatteet nopeasti.
Päälämmönlähteenä toimiva kamiina on hyvä mutta luonteeltaan ailahtelevainen: se kuumenee ja kylmenee nopeasti. Siksi olosuhteet Leinosen mökissä poikkeavat tasalämpöisistä, noin 21 asteen sisälämpötiloihin tottuneiden suomalaisten asunnoista.
Sydäntalven kylmimpinä aamuina tuvan sisälämpötila tipahtaa 5–10 asteeseen.
Muuttuva sisälämpötila on Leinosen mukaan ongelma vain, jos siitä tekee sellaisen. Hänen mielestään viime aikojen energiakeskustelussa on unohtunut, että ihminen pysyy lämpimänä myös lisäämällä vaatteita.
”Eihän se ole kuin laittaa hyvät merinokamat ja villapaidan päälle. Jengi ajattelee, että kotona pitäisi muka pystyä olemaan ilman vaatteita. Se on täyttä paskaa”, Leinonen lataa.
REILU sata vuotta sitten sisälämpötilojen suuri vaihtelu oli Suomessa enemmän normi kuin poikkeus. Tasaisemmat sisälämpötilat alkoivat yleistyä asuinrakennuksissa 1900-luvun alussa, kun keskuslämmitys korvasi huonekohtaisen uunilämmityksen.
Norjalainen valurautakamiina ei ole varaava. Kamiinasta nouseva lämpö pyörittää pientä tuuletinta, joka levittää lämpöä mökkiin. KUVA: OTTO PONTO
1920-luvulle tultaessa keskuslämmitys oli vakiinnuttanut asemansa kerrostalojen lämmitysmuotona, toteaa vanhoihin rakennuksiin ja painovoimaiseen ilmanvaihtoon perehtynyt arkkitehti
Juulia Mikkola.
Mikkolan mukaan keskuslämmitys on aikoinaan tuntunut vapauttavalta. Puulämmitteiset talot vaativat vaivannäköä ja läsnäoloa, kun puita pitää lisätä ja pellit laittaa kiinni oikeaan aikaan.
Hänen mukaansa 18 asteen sisälämpötila tuntuu kylmemmältä kivitalossa kuin puutalossa, sillä puu ja kivi heijastavat lämpöä eri tavoin. Myös lämmönlähde vaikuttaa. Esimerkiksi kaakeliuuni säteilee lämpöä voimakkaammin kuin lämmityspatterit. Siksi uunilämmitetyn huoneen sisäilma voi olla alhaisempi ilman, että sisäilma tuntuu liian viileältä.
”Lämpösäteily koetaan yleensä paljon miellyttävämpänä kuin lämmin ilmavirta, vaikka molemmat vaikuttaisivat kehoon yhtä lämmittävästi”, Mikkola sanoo.
Lämmin ilma tuntuu myös viileää tunkkaisemmalta, vaikka ilmanlaatu olisi sama.
Martti Leinosen noin 25 neliön mökissä on tuvan lisäksi makuuhuone. Yöunille vetäytyessään Leinosen systeemiin kuuluu makuuhuoneen ”eristäminen” tuvasta. Hän vetäisee paksun verhon makuuhuoneen oven eteen ja napsauttaa päälle nurkassa olevan öljylämmittimen.
Lämmittimen pumppu ja öljysäiliö ovat seinän toisella puolella mökin ulkoseinää vasten. Talvella Leinonen täyttää säiliöön noin 20 litraa dieseliä parin viikon välein.
”Talvella makuuhuoneen lämpötila on 12–18 astetta”, hän sanoo.
ARKKITEHTI Juulia Mikkolan mukaan on luontevaa, että asumisen olosuhteet vaihtelevat vuorokauden- ja vuodenajan mukaan.
”Ihminen on kehittynyt vaihtelevissa olosuhteissa ja sopeutunut niihin. Ruumiinlämpökin laskee yöksi biologisen vuorokausirytmin ohjaamana.”
Nykyään tiedetään, että lämpötilan laskeminen illalla lisää melatoniinin eritystä. Yhdessä valon vähenemisen kanssa se saa ihmisen nukahtamaan paremmin.
Mikkolan mukaan on tottumiskysymys, mikä asumisessa koetaan miellyttäväksi ja riittävän vaivattomaksi. Jotkut kokevat esimerkiksi painovoimaisen ilmanvaihdon venttiilien säätämisen työlääksi. Toisille se on yhtä luonnollista kuin valojen sytyttäminen ja sammuttaminen.
”Lämpötilojen ja ilmavirtojen vaihteluun suhtaudutaan yleensä suvaitsevaisemmin, kun itse päästään vaikuttamaan olosuhteisiin”, hän sanoo.
INARISSA kaamos on juuri alkamaisillaan. Martti Leinosen sähkösysteemi, pihavaraston katolle asennetut 600W:n aurinkopaneelit, tuottavat seuraavan kerran sähköä kunnolla vasta helmikuun puolenvälin jälkeen.
Aurinkopaneeleista sähkö kulkee sisälle makuuhuoneen seinään kiinnitettyyn lataussäätimeen, josta sähkö siirtyy kahteen akkuun. Akkujen sähkö riittää vajaaksi viikoksi.
Mökin valaistuksen lisäksi Leinonen käyttää sähköä puhelimen, tietokoneen ja työkalujen akkujen lataamiseen.
Auringottomina kaamoskuukausina Leinonen käyttää kolmen päivän välein 2,4 kilowatin aggregaattia noin tunnin verran laitteiden lataamiseen. Aggregaatti kuluttaa talvella 10–12 litraa bensiiniä kuussa.
Ensi talvena sähköä kuluu hieman enemmän, sillä Leinonen työskentelee merituulivoiman rakentamisen konsulttina energiayhtiö Ilmattarelle. Etätyöt vaativat tietokoneen säännöllistä käyttämistä.
Leinosella on käytössä myös monta patterikäyttöistä led-lamppua. Niiden litiumpatterit kestävät hänen käytöllään noin kolme kuukautta. Leinonen kertoo tarvitsevansa vain vähän valoa.
”Kun tietää, missä kaikki on, voi olla säkkipimeässä”, hän sanoo.
LUKIOSSA Leinonen luki pitkän fysiikan. Hän sai kiitettävän arvosanan kaikista muista fysiikan osa-alueista paitsi sähköopista.
Leinonen kertoo oppineensa arvostamaan sähköä ja lämpöä viime vuosina, kun hän on ollut itse vastuussa niiden tuottamisesta.
”Sähköä ei tulekaan loputtomasti pistorasiasta.”
Pihasaunan Leinonen on rakentanut vanhaan työmaakoppiin. Hän lämmittää sen pari kertaa viikossa ja pesee samalla pikkupyykin: t-paitoja ja alusvaatteita. Isommat pyykit hän käy pesemässä noin 15 kilometrin päässä asuvien ystäviensä luona noin kerran kuukaudessa.
Samojen ystävien luona Leinonen säilyttää myös pakastintaan, jota hän kutsuu mukavuustuotteeksi. Se on täynnä kalaa ja riistaa.
Ulkona mökin kivijalan takana näkyy noin metrin pituinen ura. Leinosen tontilla maa viettää kohti noin sadan metrin päässä olevaa järveä. Mökki valuu sentti sentiltä sitä kohti.
Kun Leinonen saapui ensimmäisen kerran katsomaan mökkiä, sen perustukset olivat uponneet tontin soiseen maaperään. Mökin katto vuoti, ja paikallinen bussikuski kertoi Leinoselle, että mökki on homeessa.
Lähiseudulla toimiva hirsirakentaja kävi katsomassa mökkiä ja totesi sen kuitenkin homeettomaksi. Nyt mökki on nostettu suosta, ja se seisoo ”uusilla tilapäispysyvillä jaloilla”. Katto on uusittu ja eristeet vaihdettu.
GLOBAALIEN ympäristöongelmien parissa työskennellessään Leinonen näki ja koki ilmastonmuutoksen ja sen seuraukset työssään päivittäin.
”Ei tarvitse olla ennustaja ymmärtääkseen, että kohta alkavat aikamoiset setit. Tiedemiehet ovat puhuneet pandemioista ja energiakriisistä jo vuosia”, hän sanoo.
Leinosen mukaan länsimaisten ihmisten normaalielämä ja sitä ihannoivat ihmiset ovat ”hulluja”. Hän oli itsekin ennen sellainen.
”Nyt tuntuu, että minä olen yksi harvoista täysjärkisistä tässä show’ssa.”
yle.fi
ja muuten,tuohan vastaa sitä sotamiehen korsuelämää,monestako foorumin soturista on tuohon?? Aamulla meillä oli tuvassa 16 kun herättiin,en viitsinyt eilen laittaa klapia leivinuunin,laitettiin heti aamulla vaan lattialämmitys päälle,villasukat jalkaan
