Sitä se on kun on vain se yksi vaihtoehto ja tie. Jää kokonaiskuva pois. Sitten tungetaan sitä neliön muotoista palikaa siihen pyöreään reikään... kunnes lopulta vaaditaan kaikkien palikoiden pyöristämistä...
Ilmastopsykoosi -ketju
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Bwana
Kenraali
Mitä helvettiä minä juuri katsoin?Yhden suden tuotto hiilensitojana metsässä on noin 270 000 euroa / vuosi. Suomen susikannan markkina-arvo on siten 1,5-2 miljardia euroa huomioiden tulevat susisukupolvet.
"perustuu niinku jos niinku... ääää.... niiiku öööö.... niinku jos yritys joutuisi ostamaan vastaavasti saastuttamisoikeuksia pörssissä"
Ilmastotiede. YLE.
PS. Koskakohan susien hiilensidontaan voi alkaa sijoittaa?
Olen aina pitänyt huumorikirjallisuuden virstanpylväänä Douglas Adamsin "Linnunradan käsikirja liftareille"-opuksessa esitettyä skenariota, jossa planeetta n.n.:lle lähetetty porukka ottaa käyttöön valuuttana puiden lehdet ja kaikista tulee saman tien miljardöörejä. Tähän tarinaan liittyy myös puhelinsanitoijien ammattikunta.
Nyt täytyy kyllä taas tarkastella todellisuuden ja huumorikirjallisuuden suhdetta...
kolomaittis
Kenraali
Hiukan noloa näiltä "pikkupalleroisilta"
www.suomenuutiset.fi
Ekokapinallisille tuli vilu - pyysivät poliisilta apua päästäkseen irti omista "betonikengistään" - Suomen Uutiset
Saksassa itsensä betoniin valaneille ekokapinallisille kävi nolosti, kun yöllä tuli niin kylmä, että piti pyytää poliiseja rälläköimään teräsbetonit pois.
YliKoo
Greatest Leader
Vihreiden tiivis betoniasuminen onkin "yllättäen" ilmastolle turmiollisempaa, kuin väljempi asuminen.
Löytyyköhän joku osa-alue, jossa nämä olisivat oikeassa?
Edit, korjattu lainaus
www.hs.fi
Löytyyköhän joku osa-alue, jossa nämä olisivat oikeassa?
Edit, korjattu lainaus
Kotimaa
Suomalaistutkimus haastaa ilmastopolitiikan: Keskustassa asuvalla on suurin hiilijalanjälki
Suurempaan hiilijalanjälkien vaikuttaa energiaratkaisujen ohella se, että keskusta-asukas ostaa enemmän tavaraa, ruokaa ja palveluita kuin seutu-asukas
TILAAJILLE
Helsingin Lauttasaarta kesällä 2015. KUVA: MIKKO STIG LEHTIKUVA
Ossi Mansikka HS
7.8.2015 20:56
Uudisrakennusten asukkaiden hiilijalanjälki on kaupunkikeskustoissa jopa puolet suurempi kuin väljemmin rakennetuilla alueilla.
Tähän johtopäätökseen tulivat Aalto-yliopiston tutkijat, jotka vertailivat uusissa ja vanhoissa rakennuksissa asuvien hiilijalanjälkiä eri puolilla Suomea vuosilta 2003–2012. Tuolloin keskusta-asukkaan hiilijalanjälki oli noin 11,7 tonnia, seutuasukkaan vain kahdeksan.
Tutkijat pitävät laskelmansa tulosta hämmentävänä.
"Valtauskomus kumminkin on, että jos tiivistetään kaupunkirakennetta, saadaan kasvatettua hiilitehokkuutta. Näkemys on lyönyt läpi kansainvälisesti ja myös Suomessa", sanoo professori Seppo Junnila Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta.
"Ydinkeskustoissa on tyydytty liikaa siihen, että kun saadaan tiiviyttä, hiilijalanjälki pienenee. Väljemmillä alueilla on puolestaan panostettu energiatehokkuuteen muilla tavoin."
VÄLJEMMIN RAKENNETULLA alueella tutkijat tarkoittavat kaupungin keskustan ja maaseudun välistä kaupunkialuetta. Tilastokeskukselta ja Suomen ympäristökeskukselta hankittu tutkimusaineisto kattaa alueellisesti koko Suomen, joka on jaettu kolmenlaisiin kaupunkivyöhykkeisiin.
"Ensimmäinen on tiivistä kerrostalovaltaista aluetta, seuraava rivitalo- ja omakotitaloaluetta joka on vielä melko tiivistä, ja kolmas sitten väljempi omakotitaloalue. Esimerkiksi Espoossa on kaikkea kolmea vyöhykettä", Junnila kuvailee.
Väljemmin rakennetut alueet ovat vähemmän riippuvaisia olemassa olevasta infrastruktuurista, kuten kaukolämmöstä. Siksi erilaiset lämpöpumput ja aurinkopaneelit sekä muut teknologiat leviävät kaupunkialueiden ulkopuolella nopeastikin. Esimerkiksi erilaisten lämpöpumppujen määrä kasvoi 30 000:sta yli puoleen miljoonaan vuosina 2003–2012.
PIENEMPÄÄ HIILIJALANJÄLKEÄ selittävätkin juuri päästöt energiankulutuksessa, jotka olivat väljemmillä alueilla neljänneksen pienemmät kuin keskustoissa.
"Eräs hypoteesimme on, että väljemmillä alueilla kaupunkisysteemi on löysempi. Sen vuoksi siellä voidaan vapaammin investoida maalämpöpumppuihin ja muuhun. Ydinkeskustoissa organisaatiot ovat kankeita."
Hiilijalanjälkien kokoeroihin vaikuttaa energiaratkaisujen ohella se, että keskusta-asukas ostaa asumisesta ja autoilusta säästyneillä rahoilla enemmän tavaraa, ruokaa ja palveluita ja matkoja kuin seutu-asukas. Toisaalta tiiviisti rakennetuilla alueilla kotitaloudet ovat pienempiä ja tulotaso on korkeampi.
JUNNILAN MUKAAN tutkimustulos haastaa laajemmin esimerkiksi ilmastopolitiikan. Tutkimustulosten perusteella nykyisenlainen keskusta-alueiden tiivistäminen ei ehkä ole hiilitehokkain tapa järjestää asumista.
"Johtopäätöksenä artikkelissa vedimme, että ilmastopolitiikka näyttäisi epäonnistuneen Suomessa tiivistävän kaupunkirakenteen osalta, mutta väljemmän kaupunkirakenteen osalta se näyttäisi onnistuneen paremmin."
Tutkimus on osa tohtorikoulutettava Juudit Ottelinin väitöskirjaa. Hänen mukaansa Suomessa pitäisi etsiä keinoja pienentää hiilijalanjälkeä myös tiiviimmin asutuilla alueilla.
"Tulokset ovat tärkeä lisä keskusteluun, jota käydään kestävästä kaupunkirakenteesta", Ottelin sanoo.
TUTKIMUKSEN perusteella suomalaisia kokemuksia "kestävän kehityksen puutarhalähiöistä" voisi viedä jopa maailmalle, Junnila pohtii. Esimerkiksi matala rakentaminen voisi olla helposti tuotteistettavissa.
"Suomessa on pystytty luomaan toimiva malli ydinkeskustan ympärille muodostuvan elämäntavan kestävämmäksi kehittämiseksi. Tämä on perinteisesti ollut yksi suurimmista globaalin kaupungistumisen haasteista."
"Ehkä Suomi onkin maailman johtava tällä alueella, eikä niinkään tiiviiden kestävien miljoonakeskustojen osaajana."
Tutkimustuloksia julkaisee myöhemmin myös arvovaltainen Environmental Science and Technology -tiedejulkaisu.
Maaseutu jäi vertailun ulkopuolelle
Tutkimuksen pohjana oli Tilastokeskuksen kulutustutkimus vuodelta 2012. Kotitalouksien hiilijalanjäljen laskentaan käytettiin elinkaariarviointia.
Tutkimusaineisto koostui 3 500 kotitaloudesta.
Kotitalouksista 289 asuivat vuonna 2003 tai sen jälkeen valmistuneissa rakennuksissa: 100 kotitaloutta asui tiiviisti rakennetuissa keskustoissa, 134 muualla kaupungissa ja 55 seutualueilla.
Kotitalouksista 1 999 asuivat ennen vuotta valmistuneissa rakennuksissa: 981 tiiviisti rakennetuissa keskustoissa, 730 muualla kaupungissa ja 288 seutualueilla.
Maaseudulla asuvat kotitaloudet jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Suomalaistutkimus haastaa ilmastopolitiikan: Keskustassa asuvalla on suurin hiilijalanjälki
Suurempaan hiilijalanjälkien vaikuttaa energiaratkaisujen ohella se, että keskusta-asukas ostaa enemmän tavaraa, ruokaa ja palveluita kuin seutu-asukas
www.hs.fi
Viimeksi muokattu:
Vääpeli
Greatest Leader
Pertti Rönkkö Havaintoja Saksanmaalta
12 min ·https://www.facebook.com/#
Kahta ilmastoliimaajaa odotettiin Stuttgartissa turhaan oikeuden eteen. Nyt selvisi, että fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamista radikaalilla toimillaan vastustaneet ilmastoaktivistit ovat lentäneet lomalle Balille, Focus uutisoi.
#ilmastokriisi #ilmastoaktivismi
FOCUS.DE
Klima-Kleber schwänzen Gerichtstermin, um nach Bali zu fliegen
Flieger statt Gerichtssaal: Zwei Klimaaktivisten fehlten laut Medienbericht bei einer Ge
RKSTAK
Ylipäällikkö
Siinäpä se kiteytyy, mikään ei riitä ilmastokriisi porukalle.
"Jätevedemme ph on seitsemän." "Ei riitä, tavoitteena tulee olla nolla!".. Jostain syystä tulee toi lähinnä mieleen...
Eerikainen
Eversti
Emme tyydy kolmasosaan, haluamme vähintään neljäsosan!
Tuota ilmastokeskustelua liitännäisineen pitkään seuranneena, olisin sitä mieltä että luonnontieteellinen koulutus ei olisi pahitteeksi keskusteluun osallistujilta.
Vaan ei, iliman ymmärrystähän tuota palijouvessa länkytetään.
Mutta eilen se taas ylen uutisissa todettiin että naudanlihan syöminen paha, kasvisruoka hyvä. Joskus toivoisi että vaikkapa suomalaisen naudanlihan "pahuus" versus kasvisruokavalion "hyvyys" tutkittaisiin ihan oikeasti. Suomalainen naudanlihantuotantohan saa lokaa niskaansa mm Etelä-Amerikan sademetsien hävittämisestä laitumiksi. Ja unohtuu myös se että Suomessa se nauta muuttaa heinäpellon kasvun ihmiselle soveltuvampaan muotoon, erityisesti isossa osassa Suomea jossa pelloilla vain ei voida kasvattaa ihmiselle suoraan soveltuvaa ravintoa.Vihreiden tiivis betoniasuminen onkin "yllättäen" ilmastolle turmiollisempaa, kuin väljempi asuminen.
Löytyyköhän joku osa-alue, jossa nämä olisivat oikeassa?
Edit, korjattu lainaus
Suomalaistutkimus haastaa ilmastopolitiikan: Keskustassa asuvalla on suurin hiilijalanjälki
Suurempaan hiilijalanjälkien vaikuttaa energiaratkaisujen ohella se, että keskusta-asukas ostaa enemmän tavaraa, ruokaa ja palveluita kuin seutu-asukas
ak.tied
Greatest Leader
Vain koko hiilitaseen kokoinen virhe. Ja näillä mittareilla sitten siirrellään miljardeja ja tehdään linjauksia ja päätöksiä mannerheimintiellä istumisesta alkaen EU tason lainsäädäntöön.
Kuinkahan monta muuta merkittävää laskuvirhettä näissä psykoosilaskelmissa on kautta linjan? Melkoista "tiedettä".
Pohjoisten alueiden hiilinielut on laskettu liian pieniksi ja päästöt liian suuriksi – laskentamenetelmässä on ollut merkittävä virhe
Ilmatieteen laitoksen mukaan pohjoisen ekosysteemien hiilitasearvioiden laskuvirhe on merkittävä, jopa samaa suuruusluokkaa kuin ekosysteemin koko vuotuinen hiilitase.
yle.fi
Sitä luulisi, että ihmiset alkaisivat pikkuhiljaa tajuamaan tämän vedätyksen laajuuden, mutta ei, lisää stykoosia tulee jatkuvalla syötöllä lisää lisää lisää lisää ja lisää.Vain koko hiilitaseen kokoinen virhe. Ja näillä mittareilla sitten siirrellään miljardeja ja tehdään linjauksia ja päätöksiä mannerheimintiellä istumisesta alkaen EU tason lainsäädäntöön.
Kuinkahan monta muuta merkittävää laskuvirhettä näissä psykoosilaskelmissa on kautta linjan? Melkoista "tiedettä".
Pohjoisten alueiden hiilinielut on laskettu liian pieniksi ja päästöt liian suuriksi – laskentamenetelmässä on ollut merkittävä virhe
Ilmatieteen laitoksen mukaan pohjoisen ekosysteemien hiilitasearvioiden laskuvirhe on merkittävä, jopa samaa suuruusluokkaa kuin ekosysteemin koko vuotuinen hiilitase.
Vekuri korostaa, että virhe ei koske Suomen nykyistä hiilitaseinventaariota. Virheellisiä tuloksia on käytetty perustutkimuksessa.
ak.tied
Greatest Leader
No ne laskelmat ovatkin varmaan sitten ihan (yhtä) vedenpitävät. Tietenkin.
Laiminlöikö Marinin hallitus velvollisuutensa? – Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti etenee
Kanteen taustalla on Suomen maankäyttösektorin hiilinielun romahtaminen. Ympäristöjärjestöjen mukaan hallitus ei ole ryhtynyt riittäviin toimiin tilanteen korjaamiseksi.
www.talouselama.fi
ak.tied
Greatest Leader
RIP polttomoottorit. Eiköhän polttokennot ehdi tuohon mennessä arkipäiväistyä.
www.iltalehti.fi
Viimeinen niitti: EU kieltää uusien polttomoottoriautojen myynnin
Euroopan parlamentti päätti odotetusti, että uusien autojen on oltava päästöttömiä vuoteen 2035 mennessä.
www.iltalehti.fi
Mielenkiintoista nähdä, millaisia todellisia kansanautoja tulee nykyisten Dacioiden tilalle (ne vielä karvaisemmat karvalakkimallit kuin Suomessa myytävät). Kymmenessä vuodessa pitäisi uuden pienen sähköauton hinta olla max 12t € + inflaatio (hinta ulkomailla), jos sitä halutaan myydä taviksille omaksi autoksi.RIP polttomoottorit. Eiköhän polttokennot ehdi tuohon mennessä arkipäiväistyä.
Viimeinen niitti: EU kieltää uusien polttomoottoriautojen myynnin
Euroopan parlamentti päätti odotetusti, että uusien autojen on oltava päästöttömiä vuoteen 2035 mennessä.
Nykyistä Dacia Springiä saa nyt vähän käytettynä Suomessa hintaan 15t €.
Viimeksi muokattu:
240 AA-patterilla olevia 100A:ta..