Ilmastopsykoosi -ketju

Tuossa ruokatunnilla juttelin erään vihreää tunnustavan kanssa. Jostain viattomasta se lähti ja sitte päädyttiin johonkin älyttömään viherasenteeseen. Tuumasin että ei tuollainen ääriuskonnollinen näkökulma ole välttämättä se paras tie. Sepä siinä vähän halveksuvalla ja holhoavalla äänellä että no miten se minä sitte haluaisin elää, rietastellen ja porsastellen mitään mistään välittämättä ja tuhoten kaiken. Ihmettelin että miksi vihreät kuvittelee että kaikki muut haluaa elää noin ja tuhota luonnon. Miksette te osaa ymmärtää että enemmistö voi haluta elää ja myöskin osaa elää järkevästi ja vastuullisesti olematta fanaattinen. Vastausta tietenkään en saanut.
Vaaliketjussa olen heitellyt nimiä jos haluaa kaivautua vihervasemmiston keskustelutekniikkaan. Useimmiten ne kuitenkin vain toistelevat opeteltuja repliikkejä, ja oppirakennelman ulkopuoliset ovat keskustelun aiheesta riippuen (tai nykyään kai riippumatta) ilmastodenialisteja, rasisteja, homo- ja transfobeja, misogyynejä (sana sovinisti on jäänyt pois käytöstä), ja lopuksi aina fasisti ja natsi, ellei tämä sana tule jo ensimmäisenä.

Punavihreän keskustelun tarkoitus on korvata keskustelu julistuksella. Julistus sisältää implisiittisen uhkauksen. Jos vihervasemmistolla olisi kaikki valta, uhkaukset muuttuisivat systeemiseksi väkivallaksi.

Punavihreälle voi sanoa suoraan että kieltää heidän koko ideologisen perustansa ja tietää heidän tavoitteensa ja kieltäytyy osallistumasta kielileikkeihin. Marxismi pitää nimetä. Sitten on tietysti hullu (tämän sain silmilleni jopa tällä laudalla, uskomatonta kyllä) tai vaarallinen foliopipo.
 
Venäläinen ydinvoima?

Tosin tuokin on pelkkää valkopesua, oikeasti vastustivat tasan tarkkaan kaikkea ydinvoimaa. Paitsi tietysti sitä venäläistä ydinvoimaa mitä ostettiin vuosikaudet, mutta kun se tuli rajan toiselta puolelta niin siinä ei ollut ongelmaa.
Vastasin mussuttelussa.
 
En ole ihan varma, mitä tarkoitat tässä yhteydessä arvonlisällä? Nehän ovat nykyään biotuotetehtaita, joten jalostusarvo käytettyä puukuutiota kohti on noussut, mutta selluhan se päätuotete on edelleenkin. On siellä kehitystä tapahtunut, mutta ei vallankumousta. Sitäpä se pakkaa olemaan, kun business on kypsynyt, toki sellulla (ja kartongilla) on tehnyt viime vuosina (arvonlisää) huipputulosta, kun pakkausmateriaalien kysyntä on räjähtänyt. Tyhymäähän se olisi ollut jättää voitot korjaamatta. Tuo nyt on ihan normaali markkinatalousmekanismi, mikä on auttanut, ei esim oma kehitystyö.
Mää luulen, että nuo uudet supertuotteet ovat insinööripornoa, perinteisellä tavoilla tehdyt matskut (raakaöljy, puuvilla) ovat globaalisti edelleen niin halpoja, ettei näillä puupohjaisilla ole hirveästi mahkuja maailman valloitukseen. Hyvätuloinen länsimaissa voi hyvesignaloida puuperäisestä kuidusta tehdyssä vaatteessa, mutta massat Afrikassa ja Aasiassa käyttää puuvillaa tai jotain öljypohjaista keinokuitua.
Meilläkin on valmistekniikka dieselin valmistamiseen puusta, mutta raakaöljyn hinnan pitäisi olla yli 200 taalaa tynnyriltä, että olisi kilpailukykyistä. Eivätkä öljy, kaasu tai kivihiili ole todellakaan loppumassa, helpoimmin hyödynnettävät paikat vähenevät. Puupohjaisen materiaalin käyttö suuressa mittakaavassa uudella tavalla taitaa olla ihan kuten kirjoitit: "Niitä odotellessa".
Perusteollisuus on yksinkertaistettuna pääomaa, työvoimaa, raaka-aineita ja energiaa yhteensaatettuna. Metsä on kuitenkin uusiutuva raaka-aine, joten näkisin, että kasvun verran voimme puuraaka-ainetta käyttää. Edellyttää tietysti, että muutkin tuotannontekijät ovat kilpailukykyisesti tarjolla. Lähdetäänkö vaikkapa hyväksymään väliaikaisia hiilivarannon notkahduksia? Kyllä minä senkin hyväksyisin, mutta ymmärrän jos joku vetää rajan lisäkasvun määrään. Nämä olisivat niitä poliittisen keskustelun aiheita, joita pitäisi käydä, mutta meidän keskustelu on kovin yksiniittistä: "Metsien hiilinielun kasvu on hidastunut, me kuollaan kaikki!" Teollisuus on mielestäni edelleen tarpeen tämän yhteiskunnan ylläpidossa, myös ihan perusteollisuus.
Nyt esitellään ajatusta, että meidän pitää alkaa kasvattamaan hiilinielun kokoa (siis varastoimaan hiiltä metsiin), koko EU:n puolesta. Veikkaan, että esim Viro (palava kivi) tai Puola (kivihiili) ovat paljon laimeammalla kunnianhimolla toteuttamassa hiilineutraaliustavoitteita. Etelä-Eurooppa jatkaa kaasun polttamista, joutuvat vain hankkimaan sen Afrikasta tai LNG:nä globaalisti. Saksa lisännyt ruskohiilen polttamista, kylläkin hölmön ydinvoimapolitiikan vuoksi, mutta ei ne näköjään metsiään lähde kasvattamaan. Euroopassa nuo eivät ajattele, että oman maan etu ensin on aikansa elänyttä ajattelua.
Turpeen käyttö ja sen luokittelu fossiiliseksi / uusiutuvaksi on aihe, josta en nyt viitsi alkaa, mutta pösilöjä (Suomi yleensä, ei MPNET) me ollaan, kun ei saada asiaperustein edes keskusteltua.

Edit: Typoja
Hyvä kirjoitus! Suomi kun vain on pieni maa, niin tänne mahtuu yleensä yksi totuus kerrallaan, ja sen takia tämä keskustelu on meillä usein vähän tällaista.. Tuo vihreät olivat oikeassa tässä (××××××) -keskustelu olisi oikeastaan hyvä idea toteuttaa.
 
Olen kuullut että jotkut ihmiset ovat ruvenneet saunomaan, pesemään pyykkiä yms. kummallisiin vuorokaudenaikoihin.... syynä pelkästään jäätävä energian hinta.
Ihan normimeininkiä meillä - sekä tiski- että pyykkikoneissa on ajastimet, ei tarvitse herätä keskellä yötä pesuhommiin. Tyhmäähän se olisi käyttää pesukoneita moninkertaisella sähkönhinnoilla kun vaivaton vaihtoehtokin on.
 
En ole ihan varma, mitä tarkoitat tässä yhteydessä arvonlisällä? Nehän ovat nykyään biotuotetehtaita, joten jalostusarvo käytettyä puukuutiota kohti on noussut, mutta selluhan se päätuotete on edelleenkin. On siellä kehitystä tapahtunut, mutta ei vallankumousta. Sitäpä se pakkaa olemaan, kun business on kypsynyt, toki sellulla (ja kartongilla) on tehnyt viime vuosina (arvonlisää) huipputulosta, kun pakkausmateriaalien kysyntä on räjähtänyt. Tyhymäähän se olisi ollut jättää voitot korjaamatta. Tuo nyt on ihan normaali markkinatalousmekanismi, mikä on auttanut, ei esim oma kehitystyö.
Mää luulen, että nuo uudet supertuotteet ovat insinööripornoa, perinteisellä tavoilla tehdyt matskut (raakaöljy, puuvilla) ovat globaalisti edelleen niin halpoja, ettei näillä puupohjaisilla ole hirveästi mahkuja maailman valloitukseen. Hyvätuloinen länsimaissa voi hyvesignaloida puuperäisestä kuidusta tehdyssä vaatteessa, mutta massat Afrikassa ja Aasiassa käyttää puuvillaa tai jotain öljypohjaista keinokuitua.
Meilläkin on valmistekniikka dieselin valmistamiseen puusta, mutta raakaöljyn hinnan pitäisi olla yli 200 taalaa tynnyriltä, että olisi kilpailukykyistä. Eivätkä öljy, kaasu tai kivihiili ole todellakaan loppumassa, helpoimmin hyödynnettävät paikat vähenevät. Puupohjaisen materiaalin käyttö suuressa mittakaavassa uudella tavalla taitaa olla ihan kuten kirjoitit: "Niitä odotellessa".
Perusteollisuus on yksinkertaistettuna pääomaa, työvoimaa, raaka-aineita ja energiaa yhteensaatettuna. Metsä on kuitenkin uusiutuva raaka-aine, joten näkisin, että kasvun verran voimme puuraaka-ainetta käyttää. Edellyttää tietysti, että muutkin tuotannontekijät ovat kilpailukykyisesti tarjolla. Lähdetäänkö vaikkapa hyväksymään väliaikaisia hiilivarannon notkahduksia? Kyllä minä senkin hyväksyisin, mutta ymmärrän jos joku vetää rajan lisäkasvun määrään. Nämä olisivat niitä poliittisen keskustelun aiheita, joita pitäisi käydä, mutta meidän keskustelu on kovin yksiniittistä: "Metsien hiilinielun kasvu on hidastunut, me kuollaan kaikki!" Teollisuus on mielestäni edelleen tarpeen tämän yhteiskunnan ylläpidossa, myös ihan perusteollisuus.
Nyt esitellään ajatusta, että meidän pitää alkaa kasvattamaan hiilinielun kokoa (siis varastoimaan hiiltä metsiin), koko EU:n puolesta. Veikkaan, että esim Viro (palava kivi) tai Puola (kivihiili) ovat paljon laimeammalla kunnianhimolla toteuttamassa hiilineutraaliustavoitteita. Etelä-Eurooppa jatkaa kaasun polttamista, joutuvat vain hankkimaan sen Afrikasta tai LNG:nä globaalisti. Saksa lisännyt ruskohiilen polttamista, kylläkin hölmön ydinvoimapolitiikan vuoksi, mutta ei ne näköjään metsiään lähde kasvattamaan. Euroopassa nuo eivät ajattele, että oman maan etu ensin on aikansa elänyttä ajattelua.
Turpeen käyttö ja sen luokittelu fossiiliseksi / uusiutuvaksi on aihe, josta en nyt viitsi alkaa, mutta pösilöjä (Suomi yleensä, ei MPNET) me ollaan, kun ei saada asiaperustein edes keskusteltua.

Edit: Typoja
Biotuotetehtainahan noita mainostetaan, oikeasti ne on tähän asti olleet ihan wanhan liiton sellutehtaita, joskin suunnitteluvaiheessa on huomioitu se että niihin on helpompi liittää muita tuotantolaitoksia jos ne kannattaviksi katsotaan. Se on totta että niitä bulkkituotteita (luen kartonkipahvinkin sellaiseksi) tuotetaan tehokkaammin kuin vielä 60-luvulla, mutta x taitaa olla edelleen samaa luokkaa silloin kun x = tuotekilon hinta - raaka-ainekilon hinta. Niin kauan kun x on vakio, kasvua saadaan vain lisäämällä tuotteen volyymia. Onneksi kysyntä on joidenkin tuotteiden (kartonkipahvi) osalta kasvanut, nimittäin joidenkin tukijalkatuotteiden (painopaperi) kysyntä on tipahtanut.

Mitä hiilinieluihin tulee, aika paljon olisi jo hoitunut ellei tietyt maat olisi perseilleet ydinvoiman kanssa.
 
Tuossa ruokatunnilla juttelin erään vihreää tunnustavan kanssa. Jostain viattomasta se lähti ja sitte päädyttiin johonkin älyttömään viherasenteeseen. Tuumasin että ei tuollainen ääriuskonnollinen näkökulma ole välttämättä se paras tie. Sepä siinä vähän halveksuvalla ja holhoavalla äänellä että no miten se minä sitte haluaisin elää, rietastellen ja porsastellen mitään mistään välittämättä ja tuhoten kaiken. Ihmettelin että miksi vihreät kuvittelee että kaikki muut haluaa elää noin ja tuhota luonnon. Miksette te osaa ymmärtää että enemmistö voi haluta elää ja myöskin osaa elää järkevästi ja vastuullisesti olematta fanaattinen. Vastausta tietenkään en saanut.
Se on vähän sama kun mä yhden virheen kanssa jutellut. "Meidän pitää näyttää esimerkkiä!" Jaa, miksi? Onkos ne muut maat paljonkin ottaneet aiemmin esimerkkiä Suomesta? Niin?, odotan sitä vastausta...
 
Päivän Hesarissa on juttu metsien osalta. Kohtuullisen hyytävää luettavaa, toimittaja Elonen kirjoittaa: "Esimerkiksi VTT tiedotti tammikuussa teoreettisesta mallinnuksestaan, jossa se tarkasteli, mitä bioperäisen hiilen hinnoittelu tekisi suomalaiselle metsäteollisuudelle. Etenkin kuituteollisuus joutuisi koville, tai suomeksi ala pikemminkin muuttuisi kannattamattomaksi."
Tuo ei tietenkään vielä tarkoita, että näin tehtäisiin pikapuoliin, mutta keskustelu on avattu ja osa äänestäjistä jo ajattelee näin.
Jotenkin tuntuu, että jos humpan joutuu maksamaan teollisuus tai yhteiskunta, iso osa toteaa, ettei kohdistu (suoraan) minuun, antaa mennä vain. Vihreä siirtymä; deal with it.
Luulisi, että äänestäjää alkaa kiinnostamaan, kun keskikokoisen auton tankkaaminen 2 €/l -hinnalla tuntuu lompsassa ja varakkaille annetaan suoraa tukea sähköauton hankintaan 2 k€, ajavat ilmaisella tai todella halvalla sähköllä. Tavan taaplaaja kattelee Nettiautosta 15 vuotta vanhoja katiskoja, joilla seuraavaan leimaukseen pääsisi.
Aika harvassa on ilmainen sähkö nykyään, ja näin oli jo ennen energiakriisiä. Eikä sitä voi halvaksi luonnehtia, vaikkei erityisen kallista ole.

<edit>Sopivasti tuli juttuakin, aivan kuin tilauksesta :unsure:



...niin ja sitten on todellakin se piru, että ne teholatausasemat on taksien jatkuvassa käytössä.
 
Viimeksi muokattu:
Puutuotepuolen arvonlisä ei ole noussut sitten 60-luvun. Eli samoilla perustuotteilla - sellulla, paperilla/pahvilla ja sahatavaralla - mennään. Jos halutaan selluekosysteemien varaan rakennetun talouden kasvavan, pitää tuottaa enemmän sellua. Jossain vaiheessa tulee stoppi vastaan - Suomen(kin) metsien kasvulle on rajansa. Minkä lisäksi riskillä mennään, mitäs jos joku biotekniikkaneropatti onnistuu kehittämään pitkää kuitua tuottavan eukalyptuksen?

Puutuoteala on kohta 20 vuotta kehittänyt (myös yhteiskunnan rahoilla) ja hehkuttanut uusia supertuotteita - vaatekuituja, komposiitteja, rakennusmateriaaleja, akkujen raaka-aineita, ym. - jotka mullistaa maailman ja on tuota pikaa valtava tulonlähde metsäsektorille. Niitä odotellessa.
Suomen puun kasvu on kyllä ollut isompi kuin hakkuut jo aika pitkään. Kysymyshän on lopulta kuitenkin vain laskentatavoista. Ja voitte olla 100% varmoja että laskentatapa muuttuu sitä mukaa kun tavoitteita saavutetaan - tilanne missä asiat olisi tehty hyvin ei ole sääntelijöille mieleinen, koska maksajia kaikelle päättömälle tarvitaan loputtomasti. Selluekosysteemi elää ja voi hyvin koska se on tehokas, komposiitit sun muu ei välttämättä pysty kilpailemaan sen kanssa. Eikä varsinkaan sen jälkeen kun raaka-aineen saatavuus kuristetaan sopivalla "ympäristö"sääntelyllä.
 
...niin ja sitten on todellakin se piru, että ne teholatausasemat on taksien jatkuvassa käytössä.

Mulla olis teholatausasemalle 22km... sattuu olemaan samalla lähin latausasema. Ehkä toi S-kauppa tossa 8km:n päässä hommaa töpselin jossain vaiheessa. Toki tää hybridi kulkee ~40km latauksella joten käymällä siellä kauempana saisin ladata ilmaiseksi. (järkee?) Tai sitten menen sähköllä tohon lähelle ja lataan akun sitten jos ja kun pitää mennä kauemmaksi. Töpselistä tai moottorilla. Uudempi saman valmistajan samanlainen auto menisi ~70km..

Mutta muuten siis alkaa omat ajot olemaan sitä luokkaa että vähän "paremman luokan" täyssähköllä onnistuisi +80% ajoista. +90% jos voin luottaa että perillä on sähköt. Maaseudun talvikunnossapito puoltaa tätä SUVia/crossoveria, mutta... niin, voihan se olla että tulee toinenkin auto...

Enemmän mua vituttaisi odottelu latauspaikassa jos pumpulta homma hoituu viidessä minuutissa jos ei kuseta..
 
Enemmän mua vituttaisi odottelu latauspaikassa jos pumpulta homma hoituu viidessä minuutissa jos ei kuseta..
Se ei paljon haittaa silloin, jos tätä ei tapahdu usein. Käy ostelemassa jotain purtavaa ja juotavaa. Voi mennä yhtä paljon rahaa, mutta toisaalta tuntuu paremmalta, kuin katsoa sitä pumpun loppusummaa.

Latausinfra on hieman turhan hajanaista ja jos vielä taksit hotkii ne teholatauspisteet, niin alkaahan siinä käpy nousta otsaan. Voisivat vaikka tähän hätään optimoida järjestelmää niin, että tietyn käyntimäärän tai latausmäärän jälkeen alkaisi hinta pyöriä kalliimmin, jotta normaalikäyttäjille jäisi myös mahdollisuus latailla.
 
Vihreät on oikeasti näköjään niin hulluja että ne ei edes peittele sitä näin vaalien alla.
Äläs nyt...akuutin elinkustannuskriisin väistyttyä..taikaseinä..

"Ilmastokriisin torjumiseksi energiavisiossa on asetettu fossiilisille polttoaineille ja turpeelle energiantuotannossa ja liikenteessä eräpäivät. Kolme keskeistä lukua ovat luopuminen turpeen energiakäytöstä viimeistään keväällä 2029 eli samaan aikaan kivihiilen kanssa, öljystä ja maakaasusta sähkön ja lämmön tuotannossa luopuminen vuoteen 2035 mennessä ja fossiilisista öljytuotteista luopuminen liikenteessä 2030-luvun loppuun mennessä.
Akuutin elinkustannuskriisin väistyttyä
vihreät korottaisivat fossiilisten polttoaineiden veroja ja sitoisi verotasot indeksiin, jotta ohjausvaikutus ei heikkene. Veronkorotusten aiheuttamaa hinnannousua kompensoitaisiin pienituloisille korottamalla sosiaaliturvaa."
 
Se ei paljon haittaa silloin, jos tätä ei tapahdu usein.

Juu, en ole kovin montaa kertaa elämässäni vetäissyt yli neljää tuntia tauotta. Parisen kertaa kyllä +5h ja "enkkojen" ollessa 11h ja 1280km yhdellä pysähdyksellä. Mutta jos "range" on +400km, niin se hoitaa sen ~80-90% ajoistani, kun normi on alle 100km ja poikkeukset on +500km.. poikkeuksen poikkeukset sitten erikseen...
 
Kuuluu tähänkin ketjuun osittain. Miten tässä näin kävi..?
Vihreät ja Vihreiden businesosasto(KOK) vallankahvassa ja Demarit säestää: Helsingin liikennesuunnittelussa pätevyysvaatimuksena osata suunnitella punainen aalto molempiin suuntiin?
Olen liikkunut omalla autolla Stadissa viidellä eri vuosikymmenellä ja liikenteen sujuvuus heikentynyt koko ajan, eikä vain autojen määrän kasvun vuoksi. Asuinkin muutaman vuoden keskustassa ja kävin autolla töissä kaupungin ulkopuolella. Kyllä se usein vitutti, on ihan suunnitelmallista autoilun vähentämistä kiusaamisen kautta.
Keskustan liiketilat tyhjillään? Voi se tästä autoilijan kiusaamisestakin johtua. Eipä viitti enää lähteä ja asiakkaatkin nykyään kehäteiden varrella, tartte sinne niemelle ängetä.
 
Edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä Helsingin liikenteestä. Minäkin olen ajellut täällä 1970-luvulta alkaen sekä mp:llä että autolla vaihtelevissa määrin eri aikoina ja aika selkeä on kehityssuunta jopa näin tavallisen autoilijan ymmärryksellä. Suunnilleen kaikki reitti- ja ympäristösuunnittelu tähtää vain liikenteen huonompaan sujumiseen. Joskus olen ihmetellyt ruuhkissa madellessani kaupungin byrokratian tyhmyyttä, kun tarpeeksi ahdetaan, niin siellä seisoo myös julkinen liikenne muiden mukana.
 
Back
Top