Ilmastopsykoosi -ketju

Eikös tää oltu joo EU:ssa päätetty, ettei tämmöiset tutkimukset pidä paikkaansa :rolleyes:

On tämä ilmastosekoilu kyllä semmosta pelleilyä, että oksat pois.

Tutkimus: Vaikka kaikki hakkuut lopetettaisiin, maailman metsien hiilensidonta ei kasvaisi merkittävästi​

Hakkuiden lopettamisella ei tutkijoiden mukaan pystytä juurikaan hillitsemään ilmastomuutosta.

Uuden näkökulman keskusteluun tuo arvostetun Science-tiedelehden tuore tutkimus. Siinä lasketaan, miten hakkuista luopuminen maailmanlaajuisesti vaikuttaisi metsien hiilivarastoihin.


Laskelmien tulos oli se, että nykyisten metsien kyky sitoa hiiltä ei kasvaisi kovinkaan paljon metsätalouden lopettamisesta.

 
Suomi hoitaa liikenteen vihreän siirtymän muiden puolesta. Kyllä vaan vituttaa kun katsoo muiden eu maiden hintoja! Liettua, Bulgaria diesel 1,29e

15.toukokuuta polttoaineen hinnat
Diesel
Katso liite: 77939

Bensiini
Katso liite: 77940
Unohtamatta ilmastotoimia muiden puolesta. Hesarin artikkelissa käytiin sähköautolla Hollannissa tai jossain asti ja ajettiin takaisin. Sähkön co2-päästöt nousivat hurjasti heti Pohjoismaiden jälkeen. Kyllä lämmittää mieltä maksella muidenkin puolesta.

Latailun päästöt
 
Eikös tää oltu joo EU:ssa päätetty, ettei tämmöiset tutkimukset pidä paikkaansa :rolleyes:

On tämä ilmastosekoilu kyllä semmosta pelleilyä, että oksat pois.





Jutussa oli yksi lause, jossa asian pointti avattiin jo lähes kokonaisuudessaan:

Metsiin voi Kankaan mukaan lyhyellä aikavälillä sitoutua lisää hiiltä, jos niitä jätetään hakkaamatta, mutta pitkän päälle hiilivaraston kasvu lakkaa.

Mielestäni taas yksi osoitus siitä, että isoissa - ja myös pienemmissä - asioissa vihreät ovat aina väärässä. Eikös Ollikainen ole aika vihreä?

Eli mitä enemmän puuta tuo pois metsästä, sitä enemmän sitä siellä mahtuu kasvamaan lisää ja sitomaan hiiltä. Tietysti järkevällä tavalla tehtynä, kuten meillä on ollut tapana. Toisin päin tarkasteltuna, jos hakkuita vähennetään, vanhenee puusto, kasvu loppuu ja puut alkavat kuolla omiaan - ja päästämään hiilidioksidit ilmaan.

Oleellista on, että kuinka puuta käytetään. Kun vihreiden rakastamaa betonia korvataan puulla, tulee hyöty moninkertaisena. Mutta Malmi pitää rakentaa, koska maailma pitää pelastaa.

Maailma pitäisi ensin pelastaa vihreiltä, niin ehkä se sitten pelastuisi kokonaan.
 
Eli mitä enemmän puuta tuo pois metsästä, sitä enemmän sitä siellä mahtuu kasvamaan lisää ja sitomaan hiiltä. Tietysti järkevällä tavalla tehtynä, kuten meillä on ollut tapana. Toisin päin tarkasteltuna, jos hakkuita vähennetään, vanhenee puusto, kasvu loppuu ja puut alkavat kuolla omiaan - ja päästämään hiilidioksidit ilmaan.

Oleellista on, että kuinka puuta käytetään. Kun vihreiden rakastamaa betonia korvataan puulla, tulee hyöty moninkertaisena. Mutta Malmi pitää rakentaa, koska maailma pitää pelastaa.

Maailma pitäisi ensin pelastaa vihreiltä, niin ehkä se sitten pelastuisi kokonaan.
Tuohon liittyy se, että toisaalta pyritään sitomaan hiiltä - mitä ilmeisesti tapahtuu eniten puiden kasvuvaiheessa. Toisaalta pitäisi olla myös alueita missä on monenlaisia kasvilajeja ja puut ovat muussakin kuin kasvuvaiheessa eli niitä vanhoja puita joista osa lahoaa yms. koska monet lajit tarvitsevat lahopuuta tai tiettyjä kasveja elääkseen. Jos siis halutaan että molemmissa tavoitteissa saadaan kohtuu hyvä tulos pitää tehdä jonkunlainen kompromissi.
 
Vihreitten betonirakkaudesta, tai siis nykyvihreitten betonirakkaudesta: betonirakkaus on tyypillistä kommunismia, koska kommunistit esittävät aina itsensä "edistyksellisinä". Marxilaiset haaveilivat esimerkiksi kokonaan metallista rakennetuista kaupungeista, joissa ei kasva mitään luontoa.

Jos yhtään pohtii tämän päivän perus-Vihreitä ilmastpsykootikkoja, kaikki ovat kaupunkilaisia. Ei tänä päivänä Vihreissä näy yhtään eräjormaa/eräpirkkoa.
 
Tuohon liittyy se, että toisaalta pyritään sitomaan hiiltä - mitä ilmeisesti tapahtuu eniten puiden kasvuvaiheessa. Toisaalta pitäisi olla myös alueita missä on monenlaisia kasvilajeja ja puut ovat muussakin kuin kasvuvaiheessa eli niitä vanhoja puita joista osa lahoaa yms. koska monet lajit tarvitsevat lahopuuta tai tiettyjä kasveja elääkseen. Jos siis halutaan että molemmissa tavoitteissa saadaan kohtuu hyvä tulos pitää tehdä jonkunlainen kompromissi.
Tietenkin, mutta asioita ei pidä sekoittaa keskenään. Suomessa on jo paljon suojeltuja alueita, luonnonpuistoja ja muita, joten niiden käsittely tehdään niiden ehdoilla. Talousmetsiä hoidetaan hyvien käytäntöjen mukaisesti, eikä siihen kuulu puuston tarkoituksellinen yli-ikäistäminen ja sitä kautta kasvun tyrehdyttäminen.

Lahopuita jätetään jo nyt tietty määrä, ja monimuotoisuutta edistetään, joten ne eivät ole ristiriidassa metsien asiallisen hoitamisen kanssa, vaan päinvastoin. Myös muut metsänhoidolliset asiat on otettava huomioon, kuten mahdolliset tuholaisvauriot ja niiden edellyttämät hakkuut.
 
Monelle tuntuu olevan kovin vaikeaa ymmärtää miten tuo metsien hiilensidonta menee. Kasvava metsä sitoo hiiltä, eli poistaa hiiltä ilmakehästä ja sitoo sitä puustoon. Mitä vanhemmaksi metsä tulee, sitä vähemmän uutta hiiltä se sitoo ja sitä enemmän hiiltä siihen on sitoutunut. Kun metsä hakataan, niin osa puuhun sitoutuneesta hiilestä sitoutuu pitkäksi aikaa puutavaraan mutta suurin osa palautuu aika nopeasti ilmakehään. Käytännössä vain taloihin käytetty puutavara jää sitotuneeksi. Kaikki energiapuuksi mennyt poltetaan. Paperi ja pahvi ovat aika lyhytaikaisesti sitoutuneita, eli niihin sitoutunut hiili palautuu vuoden parin sisään usein ilmakehään kun roskat poltetaan tai paperi poistetaan käytöstä. Iso osa lautatavarastakin menee esim betonimuoteiksi jotka puretaan ja poltetaan pian. Hiili palautuu ilmakehään, ja sitoutuu sieltä sitten taas hiljalleen takaisin metsiin.

Kun vanhassa metsässä puita kuolee ja lahoaa, niin niihin sitoutunut hiili palautuu myös ilmakehään. Toisaalta vanhaankin metsään kasvaa uusia puita kaatuneiden tilalle. Oikein vanha metsä ei enää sido juuri yhtään uutta hiiltä, mutta siihen on sitoutuneena paljon hiiltä joka on silloin pois ilmakehää lämmittämästä. Vanha metsä ei enää sido enempää hiiltä, mutta sieltä vapautuu hiiltä kun vanhoja puita lahoaa ja toisaalta se sitoo yhtä paljon hiiltä kun uusia puita kasvaa kaatuneiden tilalle. Vaikka metsä olisi tuhat vuotta vanha niin ei se muutu päästölähteeksi.

Jostain syystä tästä keskusteltaessa törmää jatkuvasti moniin vääriin väitteisiin
- Kun metsä hakataan niin hiili on tallessa. Ei ole, siitä suurin osa vapautuu pian hakkuiden jälkeen ilmakehään
- Vanha metsä ei sido hiiltä, kasvava sitoo. Totta sinänsä, mutta toisaalta vanhassa metsässä on sitoutuneena paljon hiiltä joka vapautuu ilmakehään jos se metsä hakataan
- Vanha metsä vapauttaa hiiltä ilmakehään kun puut lahoaa. Niin vapauttaa, mutta se myös sitoo saman verran kun uusia puita kasvaa tilalle
- ...ja sitten sitä oikein foliohattusalaliittosekoilua, mihin en jaksa edes kommentoida.

Monelle on myös todella, todella, todella vaikeaa ymmärtää näiden asioiden ero, ja näistä puhutaan jatkuvasti ristiin:
1. Paljonko uutta hiiltä metsä sitoo ilmakehästä kasvaessaan. Kasvava metsä sitoo paljon, vanha metsä ei juuri yhtään
2. Paljonko hiiltä metsään on sitoutuneena. Mitä vanhempi metsä, sitä enemmän.
 
Tietenkin, mutta asioita ei pidä sekoittaa keskenään. Suomessa on jo paljon suojeltuja alueita, luonnonpuistoja ja muita, joten niiden käsittely tehdään niiden ehdoilla. Talousmetsiä hoidetaan hyvien käytäntöjen mukaisesti, eikä siihen kuulu puuston tarkoituksellinen yli-ikäistäminen ja sitä kautta kasvun tyrehdyttäminen.

Lahopuita jätetään jo nyt tietty määrä, ja monimuotoisuutta edistetään, joten ne eivät ole ristiriidassa metsien asiallisen hoitamisen kanssa, vaan päinvastoin. Myös muut metsänhoidolliset asiat on otettava huomioon, kuten mahdolliset tuholaisvauriot ja niiden edellyttämät hakkuut.

Mutta tämä EU:ssa suunnitteilla ollut ennallistamisidea olisi tarkoittanut luonnon monipuolistamista koko maan alueella. Olemassa olevat luonnonpuistot eivät olisi riittäneet.


Nyt suunnitelma on ollut vastatuulessa ja voi olla että se ei mene läpi aiemmin esitetyssä muodossa.

 
Mutta tämä EU:ssa suunnitteilla ollut ennallistamisidea olisi tarkoittanut luonnon monipuolistamista koko maan alueella. Olemassa olevat luonnonpuistot eivät olisi riittäneet.


Nyt suunnitelma on ollut vastatuulessa ja voi olla että se ei mene läpi aiemmin esitetyssä muodossa.

Apinaa koijataan.

Tottakai EU vaatii Suomea ennallistamaan koko maan, koska itse hakkaa metsiä hiilikaivosten tieltä.

Ja me pöljäkkeet suostutaan ilomielin, tai ainakin vihreät ja Sirpa Pietikäinen ovat iloisia. Hehän noita asioita päivätöikseen ajavat, Ville Niinistö lipunkantajana.
 
Apinaa koijataan.

Tottakai EU vaatii Suomea ennallistamaan koko maan, koska itse hakkaa metsiä hiilikaivosten tieltä.

Ja me pöljäkkeet suostutaan ilomielin, tai ainakin vihreät ja Sirpa Pietikäinen ovat iloisia. Hehän noita asioita päivätöikseen ajavat, Ville Niinistö lipunkantajana.

Isoilla mailla on enemmän päätösvaltaa EU:ssa ja siksi pikkumaat eivät saa tällaisia omalta kannalta huonoja suunnitelmia estettyä.
 
Isoilla mailla on enemmän päätösvaltaa EU:ssa ja siksi pikkumaat eivät saa tällaisia omalta kannalta huonoja suunnitelmia estettyä.
Onse hienoo olla maksumiehen roolissa, milloin Kreikan ja Italian velkojen suhteen, milloin hiilinielujen ja ennallistamisen edistämisessä.

Päätökset kuitenkin pitää tehdä yksimielisesti, ja eikös meille ole kertynyt jo aika tavalla sitä poliittista pääomaa, kun ollaan suostuttu aina kaikkeen, joskus jo ennenkuin on käsketty.
 
Käytännössä vain taloihin käytetty puutavara jää sitotuneeksi. Kaikki energiapuuksi mennyt poltetaan. Paperi ja pahvi ovat aika lyhytaikaisesti sitoutuneita, eli niihin sitoutunut hiili palautuu vuoden parin sisään usein ilmakehään kun roskat poltetaan tai paperi poistetaan käytöstä. Iso osa lautatavarastakin menee esim betonimuoteiksi jotka puretaan ja poltetaan pian. Hiili palautuu ilmakehään, ja sitoutuu sieltä sitten taas hiljalleen takaisin metsiin.
Pitäisi miettiä, miksi jätepuuta poltetaan. Ei sitä huppari polteta ja jauhetaan kumbayaa kuin vihreiden mielikuvissa, vaan siitä tehdään energiaa jota muuten pitäisi tehdä jollakin toisella tavalla.
Vaikka metsä olisi tuhat vuotta vanha niin ei se muutu päästölähteeksi.
Ja hyvin hoidettu ja auringon energian maksimaalisesti hyödyntävä metsä muuttuu? Kukakohan tässä nyt arpoo?

Oleellista on, mitä puulle tapahtuu hakkuun jälkeen. Kun sillä korvataan betonia, on hyötyä monesta suunnasta, sementin valmistaminen ja kiviaineksen tuottaminen eivät onnistu ilman hiilipäästöjä.

Puoli Helsingin keskustaa on puupaaluilla, rakenteissa liimapuu kestää pidempään kuin vastaavan lujuuden omaava teräs. Hakkuut maksimiin ja puuta hyötykäyttöön.

Ai niin, ei pidä tulee mitään joka on hyödyllistä ja lisää kasvua, koska kasvu on pahasta eikä lapsiakaan pidä tehdä kun se ei ole ilmastoteko. Rahat pitää lähettää Afrikkaan, että siellä saadaan lisääntyä senkin edestä. No, tämä viimeinen kappale oli asiaan nähden turha, mutta kuvaa sitä, millaisessa maailmankuvassa nämä puunhalaajat elävät.
 
Puoli Helsingin keskustaa on puupaaluilla, rakenteissa liimapuu kestää pidempään kuin vastaavan lujuuden omaava teräs. Hakkuut maksimiin ja puuta hyötykäyttöön.

Ihan hyvä Rakennuslehden artikkeli puurakentamisesta. Kalleus on ollut ongelmana. Ara:n (Asumisen rakentamis- ja kehittämiskeskus) mukaan puurakentaminen on 235€/neliöm. kalliimpaa kuin betoni.
Risto Bono kiteytti käsityksensä puurakentamisesta seuraavasti: ”Me emme rakenna puusta emmekä betonista vaan rahasta.”

 
Se on kyllä erikoista ettei edes tuhatvuotinen metsä muutu päästölähteeksi. Millä aikataululla se metsä uudistuu silloin?
Mitä seurannut noita metsiä jotka suojelussa niin... ei se mene niin että kun yksi puu kaatuu vanhuuttaan sen tilalle tulee uusi puu. Sen uuden puun ilmestymiseen tarvitaan valoa ja tilaa. Vaikka se uusi puu alkaisi kasvun se ns. tukehtuu niitten vanhojen puitten alle.
 
Ihan hyvä Rakennuslehden artikkeli puurakentamisesta. Kalleus on ollut ongelmana. Ara:n (Asumisen rakentamis- ja kehittämiskeskus) mukaan puurakentaminen on 235€/neliöm. kalliimpaa kuin betoni.


Hyvä kirjoitus.

Tunnen perskohtaisesti muutaman noista puurakentamiseen epäilevästi suhtautuneista töiden kautta, en ostaisi heiltä betonitaloa enkä käytettyä autoa.

Raha. Soneran UMTS-kauppojen tapaan ehdotellaan vakavissaan, että ostetaan miljardeilla ilmaa. Mutta puurakentaminen on pikkuisen kalliimpaa, ja kun runko tuodaan pois metsästä, hiili metsässä vähenee. Espanjassa puukon poltto on yhtä haitallista kuin kivihiilen polttaminen, maistuuko näissä asioissa hiukan myös politiikka? Kaikki ovat olevinaan oikeassa laskelmissaan, niin myös suomalaiset kun väänsivät metsät päästölähteiksi.

Onkoh

an kukaan professori tai edes kukaan fiksu ihminen miettinyt sitä, että mitä todellisuudessa tapahtuu? Maistiainen professoorin ajatuskulusta

Suomen ilmastopaneelin perustajiin kuuluva professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoi Green Building Councilin Building Life -webinaarissa 25.3.2021, että Syke selvittää parhaillaan, mikä on puurakentamisen nettovaikutus, sillä vaikka puu sitoo hiiltä, metsien hakkuut vastaavasti pienentävät hiilinielua.

Toivottavasti Suomen Ympäristökeskuksen johtaja ratkaisee kasvun ihmeen! Pohdinta olisi hyvä aloittaa vaikka näin keväällä, siirtää katse keskuksesta luontoon - ja hämmästyä!
 
Tuota...tässä nyt on vuosien ja vuosikymmenten aikana tehty paljon vahinkoa lähinnä sillä että ollaan uskoteltu asioita joilla ei isosti merkitystä ole, pahoiksi. Ja ollaan estetty monta hyvää ja järkevääkin hanketta joilla olisi ollut vaikutustakin mutta jotka eivät jostain syystä sovi vihreitten maailmaan. Meillä täällä yläperällä on sanonta "kuka helvetti suojelisi luontoa luonnonsuojelijoilta"

En tiä kuka tai mikä sais edes Suomessa asiat joillekin raitelle, saati laajemmin.

En ymmärrä miksi sademetsän kaataminen maanviljelyn, siis ruoantuotannon, tieltä on vahingollista ja johtaa perikatoon. Mutta saman sademetsän kaataminen palmuöljytuotannon takia on parasta mitä ihminen on keksinyt.
 
an kukaan professori tai edes kukaan fiksu ihminen miettinyt sitä, että mitä todellisuudessa tapahtuu? Maistiainen professoorin ajatuskulusta


Toivottavasti Suomen Ympäristökeskuksen johtaja ratkaisee kasvun ihmeen! Pohdinta olisi hyvä aloittaa vaikka näin keväällä, siirtää katse keskuksesta luontoon - ja hämmästyä!

Paljonkohan tuohon vaikuttaa tämä nykyinen "kvartaali-ajattelu" jossaa tulosten pitäisi olla näkyvissä heti... Eikä ymmärretä tai haluta ymmärtää että metsän kvartaali on 15-25v eikä vaalikausi...

Kun silleen mun ajattelun mukaan, jos se puu käytetään rakentamiseen sen hiili säilyy siinä puussa mutta selluksi tai polttopuuksi käytettynä se ei säily. Ja kasvaessaan hakkuun jälkeen se uusi puu taas sitoo sitä, toki ei ihan heti kovinkaan paljoa, mutta sen "metsän kvartaalin" jälkeen aikas paljon enemmän kuin se vanha puu joka kaadettiin ja on nyt osa rakennusta. Eli pitäisi olla plussalla ajan kanssa paljonkin...

Mutta mä olenkin vain tällainen it-insinörtti joka ei selvästikään välitä ilmastosta kun en ole ymmärtänyt edes muuttaa pois maaseudulta takaisin kaupunkiin...
 
Mielenkiintoisesti esiintuotu artikkeli, taattua yle-laatua.


Ingressi
" New York uppoaa hiljalleen mereen, sanoo tuore tutkimus
Viime vuosina merenpinnan nousua on entisestään kiihdyttänyt ilmastonmuutoksen aiheuttamat hirmumyrskyt sekä jäätiköiden sulaminen."

Mutta kun lukee tarkemmin niin rakennelmien paino on liikaa maaperälle. Vähä niinkö pohjanmaan rannikolla. Kun paino katosi, maa tulee ylös.
 
Onko Ilmatieteen laitoksella ilmastospykoosi?
Ennusteet näyttävät järjestään 2 astetta korkeampia lukemia kuin vaihtoehtoiset ennusteet.
Tänäänkin ennusteen maksimilämpötila on 20 astetta kun yr.no näyttää ainoastaan 17 astetta.
Samaan päätyy myös Foreca.
Voin todistaa kokemusperäisesti (ei mittaria) että ilmatieteenlaitoksen lukemat ovat epärealistisia.
Älkää pukeutuko Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan. Flunssa ja vilu siitä tulee. Kaksi astetta on paljon sille miltä ihminen lämpötilan tuntee.
Kuitenkin Ilmatieteen laitoksen mukaan on helppo elää koska voi aina vain vähentää se kaksi astetta pois.

Havainto koskee ainakin kirkkaampia päviä. Pitää vielä katsoa harmaat päivien ennsuteiden erot.


Pitää hankkia mittari niin että voin paikanpäällä todeta asian.
 
Se on kyllä erikoista ettei edes tuhatvuotinen metsä muutu päästölähteeksi. Millä aikataululla se metsä uudistuu silloin?
Mitä seurannut noita metsiä jotka suojelussa niin... ei se mene niin että kun yksi puu kaatuu vanhuuttaan sen tilalle tulee uusi puu. Sen uuden puun ilmestymiseen tarvitaan valoa ja tilaa. Vaikka se uusi puu alkaisi kasvun se ns. tukehtuu niitten vanhojen puitten alle.
No oikeasti se metsän sitoman hiilen määrä Suomessa kääntyy keskimäärin laskuun joskus sadan vuoden jälkeen. Mulla on muistikuva opiskeluista että raja olisi jotain 130 vuotta, nyt tuossa mitä äkkiä katsoin niin erään lähteeksi lainatun tutkimuksen mukaan 140 vuoden iästä eteenpäin alkaa muuttua hiilen lähteeksi.

Tämä vaihtelee toki suuresti, eritoten jos laajennetaan katsantokantaa Suomen ulkopuolelle.
 
Back
Top